Puulämmitys

Ketjun aloittaja lainasi suoraan tekstin alempaa keskustelusta, jossa kyseltiin puunpolton päästöistä. Kommentti luonnon pilaamisesta on hänen (eikä vastaa omaa käsitystäni) ja hyviin tapoihin kuuluisi mainita lainauksesta.

Mielestäni tutkimus osoittaa varsin vakuuttavasti sen, että puunpoltto pientaloissa tuottaa paljon ilmansaasteita tuotettuun energiamäärään suhteutettuna. Pientaloalueilla puunpolton päästöjen havaittiin heikentävän ilmanlaatua pahimmillaan merkittävästi. "Huono poltto" todettiin erityisen pahaksi: päästöjä syntyy moninverroin enemmän ja mm. pienhiukkaset ovat haitallisempia kuin "hyvän polton" pienhiukkaset.

Tutkimustulosten pohjalta olisi ehkä aiheellista suhtautua nykyistä varauksellisemmin puunpolttoon taajamissa. Tulisijojen päästöt pitäisi saada merkittävästi alemmiksi. Älyllistä epärehellisyyttä olisi kohkata vaikka dieselautojen hiukkaspäästöistä ja lämmittää itse puilla.

referoija kirjoitti:

Ketjun aloittaja lainasi suoraan tekstin alempaa keskustelusta, jossa kyseltiin puunpolton päästöistä. Kommentti luonnon pilaamisesta on hänen (eikä vastaa omaa käsitystäni) ja hyviin tapoihin kuuluisi mainita lainauksesta.

Mielestäni tutkimus osoittaa varsin vakuuttavasti sen, että puunpoltto pientaloissa tuottaa paljon ilmansaasteita tuotettuun energiamäärään suhteutettuna. Pientaloalueilla puunpolton päästöjen havaittiin heikentävän ilmanlaatua pahimmillaan merkittävästi. "Huono poltto" todettiin erityisen pahaksi: päästöjä syntyy moninverroin enemmän ja mm. pienhiukkaset ovat haitallisempia kuin "hyvän polton" pienhiukkaset.

Tutkimustulosten pohjalta olisi ehkä aiheellista suhtautua nykyistä varauksellisemmin puunpolttoon taajamissa. Tulisijojen päästöt pitäisi saada merkittävästi alemmiksi. Älyllistä epärehellisyyttä olisi kohkata vaikka dieselautojen hiukkaspäästöistä ja lämmittää itse puilla.

"Tulisijojen päästöt pitäisi saada merkittävästi alemmiksi. Älyllistä epärehellisyyttä olisi kohkata vaikka dieselautojen hiukkaspäästöistä ja lämmittää itse puilla. "

Verot veks ja sähkölämmitys kunniaan, niin puunpolttokin vähenee.

referoija kirjoitti:

Ketjun aloittaja lainasi suoraan tekstin alempaa keskustelusta, jossa kyseltiin puunpolton päästöistä. Kommentti luonnon pilaamisesta on hänen (eikä vastaa omaa käsitystäni) ja hyviin tapoihin kuuluisi mainita lainauksesta.

Mielestäni tutkimus osoittaa varsin vakuuttavasti sen, että puunpoltto pientaloissa tuottaa paljon ilmansaasteita tuotettuun energiamäärään suhteutettuna. Pientaloalueilla puunpolton päästöjen havaittiin heikentävän ilmanlaatua pahimmillaan merkittävästi. "Huono poltto" todettiin erityisen pahaksi: päästöjä syntyy moninverroin enemmän ja mm. pienhiukkaset ovat haitallisempia kuin "hyvän polton" pienhiukkaset.

Tutkimustulosten pohjalta olisi ehkä aiheellista suhtautua nykyistä varauksellisemmin puunpolttoon taajamissa. Tulisijojen päästöt pitäisi saada merkittävästi alemmiksi. Älyllistä epärehellisyyttä olisi kohkata vaikka dieselautojen hiukkaspäästöistä ja lämmittää itse puilla.

Sinänsä on totta, että tälläiset tutkimukset tulee ottaa vakavasti, ja aivan varmasti tulisijoissakin on kehittämisen varaa.

Ja dieseleistä marisemista en ole koskaan harrastanut, joten sen suhteen ei minua voi 'älyllisestä epärehellisyydestä
syyttää. Dieseleistä täytyy kuitenkin huomioida, että melko lyhyessä ajassa dieseleiden päästöt ovat suorastaan romahtaneet.

Itseasiassa uskon että tulisijojenkin päästöjä voisi leikata tuntuvasti, eikä tarvitsisi edes oikeastaan keksiä mitään, lähinnä vain soveltaa sellaista mikä keksittiin jo vuosikymmeniä sitten. Nimittäin kauan sitten brasilialainen junansuunnittelija L. D. Porta alkoi kehittää höyryjunien hyötysuhteita. Yksi ensimmäisistä asioista joihin hän puuttui oli nimenomaan polton hyötysuhde.

Hän tuli siihen tulokseen että ensiö- ja toisioilman suhteille paras lukema olisi noin 20/80%, mutta silloisissa junissa se oli lähempänä 80/20%, ja ongelmat olivat selviä, toisinaan nokikaapeista löytyi jopa nyrkin kokoisia hiilenkappaleita. Siitä voi jokainen miettiä miten paljon hiiltä kulkeutui pölyn muodossa suoraan taivaalle, eikä palava hiilipöly ole ongelmatonta muutenkaan, kipinöinti kun aiheutti paljon tulipaloja radan varsilla. Ratkaisu oli yksinkertainen, ensiksi kuristettiin arinavetoa, ja sitten tulipesän sisään asennettiin putkisto toisioilman jakoa varten, joka luonnollisestikin mitoitettiin paljon suuremmille virtaamille kuin luukussa tai sen vieressä sijainneet venttiilit.

Muutosten jälkeen radan varren palot siirtyivät Rio Turbion radan osalta historiaan, ja hiilikustannusten vähentymisen lisäksi myös arinat tarvitsivat vähemmän huoltoa kuin ennen, ja syy on selvä. Ennen muutoksia lämmittäjän piti jakaa hiilet mahdollisimman tasaiseksi kerrokseksi, ettei mikään kohta pääse ylikuumenemaan ja arina vaurioitumaan. Pienemmällä arinavedolla hiilet eivät hehkuneet yhtä kuumina kuin ennen, joten arinan lämpötilat pysyivät siedettävissä rajoissa, mutta lisääntyneen toisioilman ansiosta palaminen oli täydellistä.

Se miten tämä liittyy tavallisiin tulisijoihin on mielestäni selvää, vaikka junien kattiloilla ja tulisijoilla onkin omat eronsa, niin oleellisilta osin itse tulipesässä erot ovat pieniä, joskin esim. vetopuhaltimen aiheuttama puuskittaisuus aiheuttaakin omat ongelmansa joita ei luonnollisen vedon kanssa ilmene. Perusasetelma on kuitenkin hyvin samankaltainen, eikä liene sattumaa että alapalokattiloita mainostetaan vähäpäästöisinä. Uskoakseni niillä on kuitenkin tarkemmin mietitty ensiö/toisioilmasuhteita. Osin juuri Portan työn vuoksi uskonkin että myös yläpaloisissa tulisijoissa olisi mahdollista päästä ainakin lähelle alapaloisten kattiloiden päästöjä. Jopa pahamaineisissa puukiukaissa.

Tämän mielipiteeni perustan sille, että omien havaintojeni mukaan monien tulisijojen tulipesät muistuttavat ilmanjaoltaan perinteistä höyryveturia aika tarkkaan, joten mielestäni on perusteltua olettaa että ensiö/toisioilmasuhteet ovat niin ikään lähellä perinteisen höyryveturin suhteita, ja siten niihin liittyviin ongelmiin voisi ratkaisuja lähteä hakemaan Portan suunnitelmista.

Esim. tyypillisessä kiukaassa on palokaasujen poistoaukot sijoitettu lähelle tulipesän etuosaa, mikä onkin siitä hyvä, että näin palokaasut pakotetaan lähelle luukun toisioilma-aukkoja, mutta toisaalta on selvää että jos tähän kohtaan olisi tarkoitus tuoda lähemmäs 80% kaikesta palamisilmasta, niin ongelmia tulee, esim. tulipesän takaosa jäisi sen verran hapettomaksi, että siellä pitäisi syntyä nokea, sitä ei kuitenkaan siellä ole, joten lienee perusteltua olettaa että happeakin on enemmän, jolloin ilmasuhteet eivät ole lähelläkään Portan esittämää optimia. Toisioilman sekoittaminen palokaasuihin vain hetkeä ennen tulipesästä lähtöä on huono ajatus myös siitä syystä että tulipesän jälkeisissä kanavissa alkaa lämpötila helposti tippua, jolloin liekki sammuu helposti etenkin polton alkuvaiheessa jolloin kavanat ovat vielä kylmiä. Toisaalta sitten kun lämpöä alkaa olla riittävästi yltää lieska toisinaan jopa piippuun asti, jolloin lähtevien palokaasujen lämpötila saattaa olla jopa yli 1000 astetta, mikä varmasti polttaa noet pois, mutta hyötysuhde jää surkeaksi.

Joku... kirjoitti:

Sinänsä on totta, että tälläiset tutkimukset tulee ottaa vakavasti, ja aivan varmasti tulisijoissakin on kehittämisen varaa.

Ja dieseleistä marisemista en ole koskaan harrastanut, joten sen suhteen ei minua voi 'älyllisestä epärehellisyydestä
syyttää. Dieseleistä täytyy kuitenkin huomioida, että melko lyhyessä ajassa dieseleiden päästöt ovat suorastaan romahtaneet.

Itseasiassa uskon että tulisijojenkin päästöjä voisi leikata tuntuvasti, eikä tarvitsisi edes oikeastaan keksiä mitään, lähinnä vain soveltaa sellaista mikä keksittiin jo vuosikymmeniä sitten. Nimittäin kauan sitten brasilialainen junansuunnittelija L. D. Porta alkoi kehittää höyryjunien hyötysuhteita. Yksi ensimmäisistä asioista joihin hän puuttui oli nimenomaan polton hyötysuhde.

Hän tuli siihen tulokseen että ensiö- ja toisioilman suhteille paras lukema olisi noin 20/80%, mutta silloisissa junissa se oli lähempänä 80/20%, ja ongelmat olivat selviä, toisinaan nokikaapeista löytyi jopa nyrkin kokoisia hiilenkappaleita. Siitä voi jokainen miettiä miten paljon hiiltä kulkeutui pölyn muodossa suoraan taivaalle, eikä palava hiilipöly ole ongelmatonta muutenkaan, kipinöinti kun aiheutti paljon tulipaloja radan varsilla. Ratkaisu oli yksinkertainen, ensiksi kuristettiin arinavetoa, ja sitten tulipesän sisään asennettiin putkisto toisioilman jakoa varten, joka luonnollisestikin mitoitettiin paljon suuremmille virtaamille kuin luukussa tai sen vieressä sijainneet venttiilit.

Muutosten jälkeen radan varren palot siirtyivät Rio Turbion radan osalta historiaan, ja hiilikustannusten vähentymisen lisäksi myös arinat tarvitsivat vähemmän huoltoa kuin ennen, ja syy on selvä. Ennen muutoksia lämmittäjän piti jakaa hiilet mahdollisimman tasaiseksi kerrokseksi, ettei mikään kohta pääse ylikuumenemaan ja arina vaurioitumaan. Pienemmällä arinavedolla hiilet eivät hehkuneet yhtä kuumina kuin ennen, joten arinan lämpötilat pysyivät siedettävissä rajoissa, mutta lisääntyneen toisioilman ansiosta palaminen oli täydellistä.

Se miten tämä liittyy tavallisiin tulisijoihin on mielestäni selvää, vaikka junien kattiloilla ja tulisijoilla onkin omat eronsa, niin oleellisilta osin itse tulipesässä erot ovat pieniä, joskin esim. vetopuhaltimen aiheuttama puuskittaisuus aiheuttaakin omat ongelmansa joita ei luonnollisen vedon kanssa ilmene. Perusasetelma on kuitenkin hyvin samankaltainen, eikä liene sattumaa että alapalokattiloita mainostetaan vähäpäästöisinä. Uskoakseni niillä on kuitenkin tarkemmin mietitty ensiö/toisioilmasuhteita. Osin juuri Portan työn vuoksi uskonkin että myös yläpaloisissa tulisijoissa olisi mahdollista päästä ainakin lähelle alapaloisten kattiloiden päästöjä. Jopa pahamaineisissa puukiukaissa.

Tämän mielipiteeni perustan sille, että omien havaintojeni mukaan monien tulisijojen tulipesät muistuttavat ilmanjaoltaan perinteistä höyryveturia aika tarkkaan, joten mielestäni on perusteltua olettaa että ensiö/toisioilmasuhteet ovat niin ikään lähellä perinteisen höyryveturin suhteita, ja siten niihin liittyviin ongelmiin voisi ratkaisuja lähteä hakemaan Portan suunnitelmista.

Esim. tyypillisessä kiukaassa on palokaasujen poistoaukot sijoitettu lähelle tulipesän etuosaa, mikä onkin siitä hyvä, että näin palokaasut pakotetaan lähelle luukun toisioilma-aukkoja, mutta toisaalta on selvää että jos tähän kohtaan olisi tarkoitus tuoda lähemmäs 80% kaikesta palamisilmasta, niin ongelmia tulee, esim. tulipesän takaosa jäisi sen verran hapettomaksi, että siellä pitäisi syntyä nokea, sitä ei kuitenkaan siellä ole, joten lienee perusteltua olettaa että happeakin on enemmän, jolloin ilmasuhteet eivät ole lähelläkään Portan esittämää optimia. Toisioilman sekoittaminen palokaasuihin vain hetkeä ennen tulipesästä lähtöä on huono ajatus myös siitä syystä että tulipesän jälkeisissä kanavissa alkaa lämpötila helposti tippua, jolloin liekki sammuu helposti etenkin polton alkuvaiheessa jolloin kavanat ovat vielä kylmiä. Toisaalta sitten kun lämpöä alkaa olla riittävästi yltää lieska toisinaan jopa piippuun asti, jolloin lähtevien palokaasujen lämpötila saattaa olla jopa yli 1000 astetta, mikä varmasti polttaa noet pois, mutta hyötysuhde jää surkeaksi.

Varsinkin kiukaissa on usein onnettomat toisioilman aukot. Itse olen parantanut asiaa poraamalla luukkuun ilmareikiä tai viilannut luukun kiinnipitorautaan lovia, jotta luukku pysyy hieman raollaan. Ilmamäärien suhde ehkä 1/2 -1/3 (ensiö/toisio). Tuloksen näkee piipun päästä savun sakeudesta ja nuohouksen yhteydessä noen määrästä. Toisioilman käyttöä heikentänee kuitenkin kiukaissa (verrattuna oikeaoppiseen tulipesään) nielun ja toisiopalopesän puute. Siitä huolimatta lisäilma luukun kautta parantaa selkeästi tilannetta.

nim vähemmän nokea

Onko Salpausselän eteläpuolella tavattavissa maalaisjärkeä?

Utelias savolainen kirjoitti:

Onko Salpausselän eteläpuolella tavattavissa maalaisjärkeä?

kas, kun en tuota aikaisemmin "honannu", kehä kolmosen sisällä ei senkään vertaa. Kiitos valaisevasta kysymyksestä, Hyvää syksyn jatkoa!

Aiemmassa raportissa on vertailtu tarkemmin nimenomaan eri polttolaitteita kiukaasta 10 megawatin lämpökeskukseen: http://www.uku.fi/laitokset/ifk/PIPOLoppuraportti2005.pdf Raportin 4. luvussa esitellään polttolaitteita vertaillen suomalaisia keskieurooppalaisiin, 5. luvussa on teoriaa puun palamisesta ja päästöjen syntymisestä ja 7. luvussa esitellään mittaustuloksia.

Kuva 7.6 näyttää hyvin, kuinka takka tuottaa runsaasti palamattomia hiilivetyjä aina syttymisvaiheessa, niin sytytettäessa kuin puita lisättäessä. Kuva 7.7 on sama pellettipolttimelle: hiilivetyjä ei vapaudu nimeksikään. Sama asia, samanlaisin tuloksin hiukkaspäästöille on kuvissa 7.9 ja 7.10.

Hiukkaspäästöjä ja häkää pellettipolttimet tuottavat suunnilleen kertaluokkaa vähemmän kuin varaava takka, palamattomia hiilivetyjä jopa tekijällä 100 vähemmän. Öljypoltin on kuitenkin pellettiäkin puhtaampi.

oli kommenttisi. Mitään et tiedä varaavista takoista ja puilla lämmittämisestä.

mutta turha kirjoitti:

oli kommenttisi. Mitään et tiedä varaavista takoista ja puilla lämmittämisestä.

nimim.
"itsekin puilla lämmittävä"

Mutta yritänkin tehdä sen oikein, ja mahdollisimma vähän savuavasti, ei niin kuin naapuri joka harrastaa sitä kitupolttoa ettei lämpö karkaa..

ei ole kirjoitti:

nimim.
"itsekin puilla lämmittävä"

Mutta yritänkin tehdä sen oikein, ja mahdollisimma vähän savuavasti, ei niin kuin naapuri joka harrastaa sitä kitupolttoa ettei lämpö karkaa..

tietää (luulee) naapurin asiat paremmin kuin omansa.

yksi joka kirjoitti:

tietää (luulee) naapurin asiat paremmin kuin omansa.

haistan vaan hänen savunsa paremmin kuin hän minun, mutta se onkin koko kadun mielipide.
"Tervetuloa käymään savustamossa"

sen paremmin kirjoitti:

haistan vaan hänen savunsa paremmin kuin hän minun, mutta se onkin koko kadun mielipide.
"Tervetuloa käymään savustamossa"

omaa kantaansa koko kadun mielipiteenä, mistä vitusta näitä typeryksiä sikiää.

sillä on.

kun on jokapäiväinen ilomme, piippu työntää harmaata ja mustaa kitkerää savua joka päivä, talvella voimme tuulettaa vain silloin kun naapuri ei lämmitä taloansa

väliä.. kirjoitti:

sillä on.

Kritisoin vain sitä että, suomalaisten puunpoltolla ei kokonaisuuden kannalta maailman pelastuksessa ole mitään merkitystä. Voidaanhan me toki olla esimerkki maa ja panna puunpoltolle saaste vero joka uskokaa tai älkää tulee tälläisten tutkimusten takia. Valtio tällä hetkellä tukee energia remontteja ja suosii uusiutuvien polttoaineiden käyttöä. Takaisin se vielä otetaan veron muodossa, kun saastuttaminen voidaan näyttää toteen ja oikein vtt on tutkinut.

Puulämmittäjä kirjoitti:

Kritisoin vain sitä että, suomalaisten puunpoltolla ei kokonaisuuden kannalta maailman pelastuksessa ole mitään merkitystä. Voidaanhan me toki olla esimerkki maa ja panna puunpoltolle saaste vero joka uskokaa tai älkää tulee tälläisten tutkimusten takia. Valtio tällä hetkellä tukee energia remontteja ja suosii uusiutuvien polttoaineiden käyttöä. Takaisin se vielä otetaan veron muodossa, kun saastuttaminen voidaan näyttää toteen ja oikein vtt on tutkinut.

Minun mielestäni tämä tutkimus on haaste. Sen nimissä kerätyt tiedot puulämmityksen vaikutuksesta pienhiukkaspitoisuuksiin taajamissa tulee suhtautua vakavasti, ja miltei jokainen voi siihen osaltaan myös vaikuttaa.

Tässä suhteessa puulämmityksen vastustus on valitettavaa, mutta ei ennalta arvaamatonta, puulämmityksellä on ollut omat vastustajansa jo aiemminkin, eikä sinänsä täysin aiheetta, kuten tutkimuksesta voi jokainen lukea.

Mutta sitä suuremmalla syyllä puulämmittäjien tulisi suhtautua tähän vakavasti, kitupoltosta on päästävä eroon. Ja vaikka esim. varaajat ovatkin melko kalliita, niin ne ovat pitkässä juoksussa hintansa arvoisia, naapureiden ja itsensä kiusaaminen varaajattomalla kaksoiskattilalla ei ole kenenkään etu. Ja jos sitä varaajatonta kaksoiskattilaa pitääkin puilla lämmittää voi siinäkin käyttää järkeä, palamiseen tarvitaan happea, ja toki ensiöilmaa voi kuristaa polton hidastamiseksi, mutta syötetään kuitenkin toisioilma että palaminen olisi täydellistä. Palamattoman polttoaineen päästely taivaalle ei ole kenenkään etu, se lähinnä vain lisää polttoaineen kulutusta ja vahingoittaa puulämmityksen mainetta.

Riittävä veto on puulämmityksen perusta, ilman sitä se ei kertakaikkiaan toimi.

Tutkijoiden tehtäväksi jää selvittää tarkemmin miten puunpolton päästöihin voidaan vaikuttaa. Ja tulisijavalmistajien huoleksi jää pohtia kuinka uutta tietoa sovelletaan.

Joskus naapurit valittavat mistä ikinä nyt keksivätkään valittaa, mutta aina eivät kaikki valitukset ole kuitenkaan täysin aiheettomia. Ja sen tiedän kokemuksesta, että mustaa savua ei pitäisi yhdenkään hormin päästä näkyä, oli tulisija millainen hyvänsä, sitä voidaan kyllä käyttää paremminkin. Puulämmittäjille sanon että tarkkailkaa omia piippujanne, musta savu on haaskattua puuta, puuta josta ehkä maksoitte jollekin, tai jonka itse teitte, joka tapauksessa se on teidän omaisuuttanne joka menee hukkaan, tai vielä pahempaa, naapureiden ja itsenne kiusaksi ilmaa myrkyttämään. Älä myrkytä itseäsi tai naapureitasi, älä haaskaa arvokasta puuta, anna tulelle riittävästi happea. Jos täytyy säätää, säädä arinavetoa, mutta anna kuitenkin riittävästi happea panoksen päälle, näin voit käyttää tulisijojasi myös pienemmillä tehoilla, ilman valittavia naapuria tai haisevaa ilmaa.

kitupoltto kirjoitti:

kun on jokapäiväinen ilomme, piippu työntää harmaata ja mustaa kitkerää savua joka päivä, talvella voimme tuulettaa vain silloin kun naapuri ei lämmitä taloansa

Tuleeko mustaa yli 3 minuuttia kerrallaan?

kerrallaan kirjoitti:

Tuleeko mustaa yli 3 minuuttia kerrallaan?

kanssa vahtinut, mutta kitkerän hajuista savua tulee pitkään, melkein koko ajan.

Olen joskus yrittänyt puhua tästä mutta naapurihan otti ja suuttui heti

Ei se vanha kaksoiskattila välttämättä ole pahin mahdollinen, se on huono vain siinä tapauksessa että antaa vedonsäätäjän lyödä luukut kiinni silloin kun pannussa on vielä tulet. Ilman happea ei mikään pala, ja kaikkein pahinta on kun on vähän happea, silloin tulee häkää, nokea ja mitä lie pahhia.

Toki vedonsäätäjän voi antaa säätää, mutta vain alimmaista luukkua, siis ensiöilmaa. Ensiöilmaa säätämällä voi tehoa säätääkin, kunhan vain varmistuu että toisioilmaa syötetään sen verran ettei tuloksena ole kitupoltto.

Mutta varaajan lisäämistä kehottaisin harkitsemaan silti.