Ilmalämpöpumppu?

Lasketaanko vesivoimalaitoksen hyötysuhde vertaamalla pudotuskorkeutta matkaan maapallon keskipisteeseen (teoriassa suurin mahdollinen pudotus)?

vesivoimalla kirjoitti:

Lasketaanko vesivoimalaitoksen hyötysuhde vertaamalla pudotuskorkeutta matkaan maapallon keskipisteeseen (teoriassa suurin mahdollinen pudotus)?

Jos vesivoimalaitoksessa pudotuskorkeus olisi kymmenen metriä, olisiko hyötysuhde 10/6369000 = 0,0000016?

Eikö täällä ole yhtään fyysikkoa, joka osaisi vastata?

Minun käsitykseni mukaan, jos halutaan laskea vesivoimalan hyötysuhde, verrataan todellista saatua energiaa siihen laskennalliseen potentiaalienergiaan, mikä tietyn vesimassan pudottaminen kyseisen voimalan pudotuskorkeudella on mahdollista saada (yksinkertaista matematiikkaa eli W=mgh).

Vesivoimalan kohdalla kukaan idiootti ei kai väitä että hyötysuhteen laskemiseen tarvittaisiin matkaa maapallon keskipisteeseen.

Miksi lämpövoimakoneen kohdalla ei lasketa hyötysuhdetta todellisen lämpötilaeron (tarkemmin lämpömääräeron) mukaan vaan otetaan laskelmiin mukaan suurin mahdollinen lämpötilan pudotus (absoluuttiseen nollapisteeseen) kyseisestä lämpötilasta?

Vai onko olemassa useita erilaisia hyötysuhdemääritelmiä lämpövoimakoneelle?

vesivoimalla kirjoitti:

Eikö täällä ole yhtään fyysikkoa, joka osaisi vastata?

Minun käsitykseni mukaan, jos halutaan laskea vesivoimalan hyötysuhde, verrataan todellista saatua energiaa siihen laskennalliseen potentiaalienergiaan, mikä tietyn vesimassan pudottaminen kyseisen voimalan pudotuskorkeudella on mahdollista saada (yksinkertaista matematiikkaa eli W=mgh).

Vesivoimalan kohdalla kukaan idiootti ei kai väitä että hyötysuhteen laskemiseen tarvittaisiin matkaa maapallon keskipisteeseen.

Miksi lämpövoimakoneen kohdalla ei lasketa hyötysuhdetta todellisen lämpötilaeron (tarkemmin lämpömääräeron) mukaan vaan otetaan laskelmiin mukaan suurin mahdollinen lämpötilan pudotus (absoluuttiseen nollapisteeseen) kyseisestä lämpötilasta?

Vai onko olemassa useita erilaisia hyötysuhdemääritelmiä lämpövoimakoneelle?

Lue lisää

Vesivoimala muuttaa ensin pudotuskorkeuden veden liike-energiaksi, eli annetaan paine-erolla vedelle vauhtia. tästä liike-energiasta suurin osa poistuu turbiinin akselia pitkin generaattoriin.

Jos vedellä on turbiiniin tullessaan kaksinkertainen nopeus, kuin sieltä poistuessaan, on 75% veden liike-energiasta saatu talteen, liike-energia on verrannollinen nopeuden neliöön.

ei voida rakentaa turbiinia,josta vesi poistuisi nollanpeudella, koska vesivirtaus lakkaisi ja turbiini pysähtyisi. Veden nopeuden laskeminen turbiinin läpi virratessa nollaan vastaisi lämpötilan laskemista absoluuttiseen nollapisteeseen.

Jos lämpötilaero on esim. 10 000C-20C, voit ajatella hyötysuhteen olevan suoraan pääteltävissä lämpotilapudotuksesta, koska tämä "pohjalämpötila" eli 20 C (293 K) on pieni osuus lämpötilapudotuksesta. Samoin vesivoimalassa poistuvan veden nopeus on vähäinen verrattuna turbiiniin tulevan veden nopeuteen. 100 % hyötysuhteeseen ei silti koskaan pääse.

börb kirjoitti:

Vesivoimala muuttaa ensin pudotuskorkeuden veden liike-energiaksi, eli annetaan paine-erolla vedelle vauhtia. tästä liike-energiasta suurin osa poistuu turbiinin akselia pitkin generaattoriin.

Jos vedellä on turbiiniin tullessaan kaksinkertainen nopeus, kuin sieltä poistuessaan, on 75% veden liike-energiasta saatu talteen, liike-energia on verrannollinen nopeuden neliöön.

ei voida rakentaa turbiinia,josta vesi poistuisi nollanpeudella, koska vesivirtaus lakkaisi ja turbiini pysähtyisi. Veden nopeuden laskeminen turbiinin läpi virratessa nollaan vastaisi lämpötilan laskemista absoluuttiseen nollapisteeseen.

Jos lämpötilaero on esim. 10 000C-20C, voit ajatella hyötysuhteen olevan suoraan pääteltävissä lämpotilapudotuksesta, koska tämä "pohjalämpötila" eli 20 C (293 K) on pieni osuus lämpötilapudotuksesta. Samoin vesivoimalassa poistuvan veden nopeus on vähäinen verrattuna turbiiniin tulevan veden nopeuteen. 100 % hyötysuhteeseen ei silti koskaan pääse.

Lue lisää

>Veden nopeuden laskeminen turbiinin läpi virratessa nollaan vastaisi lämpötilan laskemista absoluuttiseen nollapisteeseen.

Mutta kun lämpötilan laskeminen absoluuttiseen nollapisteeseen antaisi sen SUURIMMAN hyötysuhteen. Veden nopeuden pudottaminen nollaan ei antaisi.

Ja vielä tuosta vesivoimalaitoksesta. Turbiinivoimaloita toki käytetään, mutta onhan potentiaalienergia muutettavissa muutoinkin liike-energiaksi ja sitten generaattorin kautta sähköksi kuin käyttämällä veden vauhtia. Voisihan se toimia (teoriassa) niinkin, että käytettäisiin mäntiä tai hissejä, joissa vesi voisi liikkua hitaastikin ja voima otettaisiin männistä tai hissivaijerin liikkeestä eikä turbiinilla nopeasti virtaavan veden liikkeestä. Silloin ei tarvitsisi ajatella veden nopeutta sen poistuessa turbiinista.

tuosta. kirjoitti:

>Veden nopeuden laskeminen turbiinin läpi virratessa nollaan vastaisi lämpötilan laskemista absoluuttiseen nollapisteeseen.

Mutta kun lämpötilan laskeminen absoluuttiseen nollapisteeseen antaisi sen SUURIMMAN hyötysuhteen. Veden nopeuden pudottaminen nollaan ei antaisi.

Ja vielä tuosta vesivoimalaitoksesta. Turbiinivoimaloita toki käytetään, mutta onhan potentiaalienergia muutettavissa muutoinkin liike-energiaksi ja sitten generaattorin kautta sähköksi kuin käyttämällä veden vauhtia. Voisihan se toimia (teoriassa) niinkin, että käytettäisiin mäntiä tai hissejä, joissa vesi voisi liikkua hitaastikin ja voima otettaisiin männistä tai hissivaijerin liikkeestä eikä turbiinilla nopeasti virtaavan veden liikkeestä. Silloin ei tarvitsisi ajatella veden nopeutta sen poistuessa turbiinista.

Lue lisää

"Mutta kun lämpötilan laskeminen absoluuttiseen nollapisteeseen antaisi sen SUURIMMAN hyötysuhteen. Veden nopeuden pudottaminen nollaan ei antaisi."

Kyllä noista kumpikin antaisi 100%, mutta tietenkin vain teoriassa.

"Silloin ei tarvitsisi ajatella veden nopeutta sen poistuessa turbiinista. "

Siinä hississä on sama juttu, ei hissin astiakaan tyhjene alakohdassa ilman virtausta ympäröivään veteen. Kun hissin säiliö tyhjennetään, tapahtuu virtaus ympäristöön. Mitä hitaammin tyhjennät hissin, sitä hitaampi on jättövirtaus, sitä korkeampi hyötysuhde. Tosin teho laskee, kun joudut odottelemaan pitkään hissin tyhjenemistä. Huomaa, että teho ja hyötysuhde on aika usein tekniikassa käänteisiä tosilleen, mitä suurempi teho halutaan koneesta kustannuksiin verrattuna, sitä enemmän joudutaan tinkimään hyötysuhteesta.

Toki hissin hyötysuhde on korkeampi kuin turbiinin, mutta se olisi teknisesti monimutkainen ja kallis, eli kyse on juuri tuosta hyötysuhteen ja kustannuksien ristiriidasta.

Aikaisempi viesti:

"Miksi lämpövoimakoneen kohdalla ei lasketa hyötysuhdetta todellisen lämpötilaeron (tarkemmin lämpömääräeron) mukaan"


Jos lämmönlähde olisi vaikkapa 50 000C, ei olisi mitään merkitystä tällä ympäristömme noin 293 K (20 c) lämpötilalla.Voisit laskea koneen hyötysuhteen suoraan aste-eron perusteella, koska hyötysuhde olis hyvin lähellä 100%. Turbiinissa on sama juttu, jos lähtönopeus turbiinista on 0 m/s, voisit laskea työn suoraan pudotuskorkeus x massa. Hyötysuhdetta ei tarttis ottaa huomioon, sehän olis 100%.


"Mutta kun lämpötilan laskeminen absoluuttiseen nollapisteeseen antaisi sen SUURIMMAN hyötysuhteen."

Niin antais mutta tuon kylmyyden synnyttäminen vaatii niin paljon työtä, että se syö koneen kokonaishyötysuhteen heikoksi, vaikka koneen itsensä hyötysuhde olis lähellä sataa.

börb kirjoitti:

"Mutta kun lämpötilan laskeminen absoluuttiseen nollapisteeseen antaisi sen SUURIMMAN hyötysuhteen. Veden nopeuden pudottaminen nollaan ei antaisi."

Kyllä noista kumpikin antaisi 100%, mutta tietenkin vain teoriassa.

"Silloin ei tarvitsisi ajatella veden nopeutta sen poistuessa turbiinista. "

Siinä hississä on sama juttu, ei hissin astiakaan tyhjene alakohdassa ilman virtausta ympäröivään veteen. Kun hissin säiliö tyhjennetään, tapahtuu virtaus ympäristöön. Mitä hitaammin tyhjennät hissin, sitä hitaampi on jättövirtaus, sitä korkeampi hyötysuhde. Tosin teho laskee, kun joudut odottelemaan pitkään hissin tyhjenemistä. Huomaa, että teho ja hyötysuhde on aika usein tekniikassa käänteisiä tosilleen, mitä suurempi teho halutaan koneesta kustannuksiin verrattuna, sitä enemmän joudutaan tinkimään hyötysuhteesta.

Toki hissin hyötysuhde on korkeampi kuin turbiinin, mutta se olisi teknisesti monimutkainen ja kallis, eli kyse on juuri tuosta hyötysuhteen ja kustannuksien ristiriidasta.

Aikaisempi viesti:

"Miksi lämpövoimakoneen kohdalla ei lasketa hyötysuhdetta todellisen lämpötilaeron (tarkemmin lämpömääräeron) mukaan"


Jos lämmönlähde olisi vaikkapa 50 000C, ei olisi mitään merkitystä tällä ympäristömme noin 293 K (20 c) lämpötilalla.Voisit laskea koneen hyötysuhteen suoraan aste-eron perusteella, koska hyötysuhde olis hyvin lähellä 100%. Turbiinissa on sama juttu, jos lähtönopeus turbiinista on 0 m/s, voisit laskea työn suoraan pudotuskorkeus x massa. Hyötysuhdetta ei tarttis ottaa huomioon, sehän olis 100%.


"Mutta kun lämpötilan laskeminen absoluuttiseen nollapisteeseen antaisi sen SUURIMMAN hyötysuhteen."

Niin antais mutta tuon kylmyyden synnyttäminen vaatii niin paljon työtä, että se syö koneen kokonaishyötysuhteen heikoksi, vaikka koneen itsensä hyötysuhde olis lähellä sataa.

Lue lisää

>"Mutta kun lämpötilan laskeminen absoluuttiseen nollapisteeseen antaisi sen SUURIMMAN hyötysuhteen."

>Niin antais mutta tuon kylmyyden synnyttäminen vaatii niin paljon työtä, että se syö koneen kokonaishyötysuhteen heikoksi, vaikka koneen itsensä hyötysuhde olis lähellä sataa.

Tuo kai tässä oli alun perin pointtinakin, että miksi hyötysuhdetta laskettaessa otetaan tuo absoluuttinen nollapiste mukaan, kun sen saavuttamiseenhan tarvittaisiin työtä?

Silloin se on verrattavissa siihen, että kaivettaisiin kuoppa maapallon keskipisteeseen, pudotettaisiin vesi sinne, mutta uudelle vedelle pitäisi tehdä aina tilaa pumppaamalla vettä takaisin ylös maan pinnalle.

Kysymys on siis potentiaalista, ei veden nopeudesta (sitä paitsi eikös se nopeus vaikuta tehoon, ei energiaan). Vesi voidaan teoriassa pudottaa maapallon keskipisteeseen asti, lämpötila voidaan teoriassa pudottaa absoluuttiseen nollapisteeseen asti. Mutta miksi niitä tietoja tarvitaan HYÖTYSUHDETTA laskettaessa?

börb kirjoitti:

"Mutta kun lämpötilan laskeminen absoluuttiseen nollapisteeseen antaisi sen SUURIMMAN hyötysuhteen. Veden nopeuden pudottaminen nollaan ei antaisi."

Kyllä noista kumpikin antaisi 100%, mutta tietenkin vain teoriassa.

"Silloin ei tarvitsisi ajatella veden nopeutta sen poistuessa turbiinista. "

Siinä hississä on sama juttu, ei hissin astiakaan tyhjene alakohdassa ilman virtausta ympäröivään veteen. Kun hissin säiliö tyhjennetään, tapahtuu virtaus ympäristöön. Mitä hitaammin tyhjennät hissin, sitä hitaampi on jättövirtaus, sitä korkeampi hyötysuhde. Tosin teho laskee, kun joudut odottelemaan pitkään hissin tyhjenemistä. Huomaa, että teho ja hyötysuhde on aika usein tekniikassa käänteisiä tosilleen, mitä suurempi teho halutaan koneesta kustannuksiin verrattuna, sitä enemmän joudutaan tinkimään hyötysuhteesta.

Toki hissin hyötysuhde on korkeampi kuin turbiinin, mutta se olisi teknisesti monimutkainen ja kallis, eli kyse on juuri tuosta hyötysuhteen ja kustannuksien ristiriidasta.

Aikaisempi viesti:

"Miksi lämpövoimakoneen kohdalla ei lasketa hyötysuhdetta todellisen lämpötilaeron (tarkemmin lämpömääräeron) mukaan"


Jos lämmönlähde olisi vaikkapa 50 000C, ei olisi mitään merkitystä tällä ympäristömme noin 293 K (20 c) lämpötilalla.Voisit laskea koneen hyötysuhteen suoraan aste-eron perusteella, koska hyötysuhde olis hyvin lähellä 100%. Turbiinissa on sama juttu, jos lähtönopeus turbiinista on 0 m/s, voisit laskea työn suoraan pudotuskorkeus x massa. Hyötysuhdetta ei tarttis ottaa huomioon, sehän olis 100%.


"Mutta kun lämpötilan laskeminen absoluuttiseen nollapisteeseen antaisi sen SUURIMMAN hyötysuhteen."

Niin antais mutta tuon kylmyyden synnyttäminen vaatii niin paljon työtä, että se syö koneen kokonaishyötysuhteen heikoksi, vaikka koneen itsensä hyötysuhde olis lähellä sataa.

Lue lisää

Ei siis tarvitse ajatella tehoa (watteja) ollenkaan vaan jouleja. Onhan laskettavissa esim. että kuinka monta joulea tarvitaan tietyn jäämäärän sulattamiseen ja voidaan laskea, että mikä määrä vettä täytyisi pudottaa ja minkä tietyltä korkeudelta, jotta saataisiin tuo sulamislämpö tuotettua. Ajalla ei ole laskennallisesti väliä, sulatetaan hitaammin tai nopeammin.

oikein... kirjoitti:

Ei siis tarvitse ajatella tehoa (watteja) ollenkaan vaan jouleja. Onhan laskettavissa esim. että kuinka monta joulea tarvitaan tietyn jäämäärän sulattamiseen ja voidaan laskea, että mikä määrä vettä täytyisi pudottaa ja minkä tietyltä korkeudelta, jotta saataisiin tuo sulamislämpö tuotettua. Ajalla ei ole laskennallisesti väliä, sulatetaan hitaammin tai nopeammin.

Lue lisää

Jäi ylimääräisiä sanoja, kun muutin tekstiäni. Piti kuulua:

Ei siis tarvitse ajatella tehoa (watteja) ollenkaan vaan jouleja. Onhan laskettavissa esim. että kuinka monta joulea tarvitaan tietyn jäämäärän sulattamiseen ja voidaan laskea, että mikä määrä vettä täytyisi pudottaa tietyltä korkeudelta, jotta saataisiin tuo sulamislämpö tuotettua. Ajalla ei ole laskennallisesti väliä, sulatetaan hitaammin tai nopeammin.

oikein... kirjoitti:

Jäi ylimääräisiä sanoja, kun muutin tekstiäni. Piti kuulua:

Ei siis tarvitse ajatella tehoa (watteja) ollenkaan vaan jouleja. Onhan laskettavissa esim. että kuinka monta joulea tarvitaan tietyn jäämäärän sulattamiseen ja voidaan laskea, että mikä määrä vettä täytyisi pudottaa tietyltä korkeudelta, jotta saataisiin tuo sulamislämpö tuotettua. Ajalla ei ole laskennallisesti väliä, sulatetaan hitaammin tai nopeammin.

Lue lisää

"Miksi lämpövoimakoneen kohdalla ei lasketa hyötysuhdetta todellisen lämpötilaeron (tarkemmin lämpömääräeron) mukaan"

Lämpötilaero ei muutu yks yhteen paine-eroksi kaasuissa. Eli jos on litra ilmaa 300K lämpötilassa ja se paisutetaan 2 litraan, ei lämpötila ole 150K vaan 232 K. Lämpötila on laskenut vain 22%.

vesivoimalankaan hyötysuhde ei ole kovin hyvä jos ajatellaan, paljonko energiaa on kulunut siihen, että aurinko on haihduttanut vettä merestä ja se on sateen jälkeen valunut vesivoimalan yläaltaaseen.

Hiilivoimala joutuu ensin tuottamaan lämpötilaeron avulla paine-eron, jolla voimala pyörii, mikään voimalanturbiini ei pyöri pelkällä lampötilaerolla. Vesivoimalan hyötysuhteen salaisuus on se, että se saa paine-eronsa suoraan luonnosta ilman että se joutuu lämpötilaerolla tuottamaan sen.

lämpötilaeroa ei voi suoraan verrata mekaniikan potentiaalieroon (korkeuseroon ja paine-eroon)

Lämpötila ja lämpöenergia ei ole sama asia, enkä osaa kansantajuisesti selittää, mitä entropia tarkoittaa.

http://www.youtube.com/watch?v=t1l9r60oH8g&feature=related

Pitää muuten paikkansa. Blondit ovat kamalia.

Meneppä rautakauppaan fysiikkaa oppimaan . Lämpöpumppu tuottaa 1kw sähköenergialla kepoisesti 3 kw lämpötehon eikä kyse ole ikiliikkujasta. Mistä sinulaisia taivastelijoita sikiää kun ette tiedä mikä on ilmalämpöpumppu :D :D

toinen sääntö pätee ainoastaan suljetssa järjestelmässä.
Maasta " tarkasteltavan järjestelmän ulkopuolelta" ja sähköverkosta lähtee varmasti enemmin tehoa kuin järjestelmä tuo mökkiin lämpöä. Ei siis ikiliikkuja vaan tuiki tavallinen lämpöpumppu.

skömypelle kirjoitti:

Meneppä rautakauppaan fysiikkaa oppimaan . Lämpöpumppu tuottaa 1kw sähköenergialla kepoisesti 3 kw lämpötehon eikä kyse ole ikiliikkujasta. Mistä sinulaisia taivastelijoita sikiää kun ette tiedä mikä on ilmalämpöpumppu :D :D

Lue lisää

1.5kw ottaa talteen sähkönä, tai edes 1.2kw. sittenhän olisi jo ikiliikkuja eikö vaan

Kähmis kirjoitti:

toinen sääntö pätee ainoastaan suljetssa järjestelmässä.
Maasta " tarkasteltavan järjestelmän ulkopuolelta" ja sähköverkosta lähtee varmasti enemmin tehoa kuin järjestelmä tuo mökkiin lämpöä. Ei siis ikiliikkuja vaan tuiki tavallinen lämpöpumppu.

Lue lisää

ilmaista energiaa niille jotka sitä haluaa ottaa. Maailmamme on täys ilmaiCen energian mahdolisuuksia vain koska sinä et usko niin ei tarkoita etteikö se olisi mahdollista! Joten haa, olin oikeassa. Halleluja!1

Jumala loi kirjoitti:

ilmaista energiaa niille jotka sitä haluaa ottaa. Maailmamme on täys ilmaiCen energian mahdolisuuksia vain koska sinä et usko niin ei tarkoita etteikö se olisi mahdollista! Joten haa, olin oikeassa. Halleluja!1

Lue lisää

pitäydyn suurin surmineni sekoittamasta tiedettä ja teologiaa. Siitä kun ei tahdo tulla hyvää tiedettä eikä edes kelvollista teologiaa.
Eri regimenttejä, kuten Luther olisi kai asian ilmaissut.

Ilmaista energiaa on pilvin pimein. Sen talteenoton ja jakelun vaatima teknologia on vaan meleko kallista rakentaa ja ylläpitää.
Ei sitä mistään nollapiste-energian kvantifluktaatioista tarvitse hakea. Vesivoima, aurinkovoima ja tuulivoimakin ovat ilmaisia kuten myös harvinaisemmat aalto- ja vuorovesivoima, sekä nyt puheena ollut geotermia.

Ilmaisia kaikki. Käyttöönotto pakana maksaa.

Kähmis kirjoitti:

pitäydyn suurin surmineni sekoittamasta tiedettä ja teologiaa. Siitä kun ei tahdo tulla hyvää tiedettä eikä edes kelvollista teologiaa.
Eri regimenttejä, kuten Luther olisi kai asian ilmaissut.

Ilmaista energiaa on pilvin pimein. Sen talteenoton ja jakelun vaatima teknologia on vaan meleko kallista rakentaa ja ylläpitää.
Ei sitä mistään nollapiste-energian kvantifluktaatioista tarvitse hakea. Vesivoima, aurinkovoima ja tuulivoimakin ovat ilmaisia kuten myös harvinaisemmat aalto- ja vuorovesivoima, sekä nyt puheena ollut geotermia.

Ilmaisia kaikki. Käyttöönotto pakana maksaa.

Lue lisää

Ultimate 9 Super Inverter ilmalämpöpumppu
   
598 €
norm. 950€

heh heee ei se niin kallista ole :D

Hullun hommaa on pelkällä sähkövastuksella lämmittää joten ilmaiseksi saa muutaman kw ILMAISEKSI!

Vertaappa sähkölaskua jos lämmität 1.5kw sähköpatterilla tai 1.5kw ilmalämpöpumpulla.

Tee normaali ruutuvihkolaskutoimitus ja kysy hiljaa itseltäsi onko ILP edullisempi :D :D

skömypelle kirjoitti:

Ultimate 9 Super Inverter ilmalämpöpumppu
   
598 €
norm. 950€

heh heee ei se niin kallista ole :D

Hullun hommaa on pelkällä sähkövastuksella lämmittää joten ilmaiseksi saa muutaman kw ILMAISEKSI!

Vertaappa sähkölaskua jos lämmität 1.5kw sähköpatterilla tai 1.5kw ilmalämpöpumpulla.

Tee normaali ruutuvihkolaskutoimitus ja kysy hiljaa itseltäsi onko ILP edullisempi :D :D

Lue lisää

Mutta kuinka paljon? Laitekin maksaa vähän. Silloin kun ulkona paukahtelee miinuskelsiusta neljättäkymmentä, niin silloinhan sitä lämpöä tarvitsisi ja pumpun teho on limes huonoimmillaan.

Ei silti. Hyvä ja järkevä keksintö ynnä sijoitus omakotitaloinehmolle. Varmasti kannattava vaihtoehto sitä "nollapisteenergiaa"(hih) odotellessa.

Jos ei nyt kuitenkaan ikiliikkuja?

skömypelle kirjoitti:

Meneppä rautakauppaan fysiikkaa oppimaan . Lämpöpumppu tuottaa 1kw sähköenergialla kepoisesti 3 kw lämpötehon eikä kyse ole ikiliikkujasta. Mistä sinulaisia taivastelijoita sikiää kun ette tiedä mikä on ilmalämpöpumppu :D :D

Lue lisää

Joo, tiedän kyllä, että lämpöpumppu pystyy tuomaan sisälle paljon enemmän lämpöenergiaa, mitä sen itse kuluttama teho on.

Mutta tämä:

"Kysymys: voitaisiinko esim siirretyllä 3kw tuottaa yksi kw sähköä, jolloin ilmaisenergiaksi jäisi 1kw?"

Eli tuo varmaan tarkoittaa sitä, että pumpun sisälle tuomalla lämpöenergialla käytetään jotain voimalaitoskonetta, jonka hyötysuhde on 1kw/3kw eli 33%. tämä kilowatti sitten käytettäisiin lämpöpumpun moottorin pyörittämiseen eli pumppu tuo 5kw sisälle, tästä 3kw (1kw sähkönä) menee takaisin pumpun pyörittämiseen, eli saataisiin 2kw lämpöä sisällä kuluttamatta ollenkaan sähköverkosta tehoa.

Voimalaitos kuluttaa aina lämpöä enemmän kuin lämpöpumppu pystyy tuottamaan.samalla lämpötilaerolla. Eli on oletettu että voimalaitoskoneen hyötysuhde on 33% lämpötilaerolla, millä lämpöpumpun tehokerroin on 5. Sillä lämpötilaerolla, millä tuo 5 (aika hyvä mutta kaukana teoreettisesta maksimista) voimalaitoskoneen hyötysuhde on mitätön, kaukana t osta 33%:sta.

Ja viimeisenä: jos tuo systeemi olisi mahdollinen rakentaa, kunnia sen keksimisestä olisi jo valunut maailmanhistorian aikana jollekin arvovaltaiselle taholle, tuskin wannabe-nettitiedemiehet saisivat kunniaa siitä:

skömypelle kirjoitti:

Meneppä rautakauppaan fysiikkaa oppimaan . Lämpöpumppu tuottaa 1kw sähköenergialla kepoisesti 3 kw lämpötehon eikä kyse ole ikiliikkujasta. Mistä sinulaisia taivastelijoita sikiää kun ette tiedä mikä on ilmalämpöpumppu :D :D

Lue lisää

mikä oli ketjun alkuperäinen aihe. en ole väittänyt, etteikö lämpöpumppu pystyisi tuomaan enemmän lämpöenergiaa sisälle, kuin se itse kulutti sähkönä. väität ihan eri asiasta kuin mikä ketjun alkuperäinen aihe oli, et pysy asiassa, et oo terävintä kärkeä

Kähmis kirjoitti:

pitäydyn suurin surmineni sekoittamasta tiedettä ja teologiaa. Siitä kun ei tahdo tulla hyvää tiedettä eikä edes kelvollista teologiaa.
Eri regimenttejä, kuten Luther olisi kai asian ilmaissut.

Ilmaista energiaa on pilvin pimein. Sen talteenoton ja jakelun vaatima teknologia on vaan meleko kallista rakentaa ja ylläpitää.
Ei sitä mistään nollapiste-energian kvantifluktaatioista tarvitse hakea. Vesivoima, aurinkovoima ja tuulivoimakin ovat ilmaisia kuten myös harvinaisemmat aalto- ja vuorovesivoima, sekä nyt puheena ollut geotermia.

Ilmaisia kaikki. Käyttöönotto pakana maksaa.

Lue lisää

Myös raakaoljy on ilmaista, kun se tulee maan alta putkesta niin mitään maksua ei tarvitse suorittaa takaisinpäin, ei taalan taalaa.

jos käytännön tehokerroin on 5 ja teoriassa 11, onko pumpun hyötysuhde silloin 5/11 eli 45%?

eli 55 % pumpun sähkömoottorin verkosta ottamasta energiasta menee harakoille. hyötysuhteessa olis vielä paljon kehitettavää, mutta se maksaa, vaaditaan ulko- ja sisäyksikköön isommat kennot,kompuran käyntinopeutta pitää hidastaa yms.

börb kirjoitti:

jos käytännön tehokerroin on 5 ja teoriassa 11, onko pumpun hyötysuhde silloin 5/11 eli 45%?

eli 55 % pumpun sähkömoottorin verkosta ottamasta energiasta menee harakoille. hyötysuhteessa olis vielä paljon kehitettavää, mutta se maksaa, vaaditaan ulko- ja sisäyksikköön isommat kennot,kompuran käyntinopeutta pitää hidastaa yms.

Lue lisää

Eihän itseasiassa kompuran ja moottorin tarvitsisi olla ulkona, kennosto pelkästään. Hukkalämpö jäisi lämmityskäyttöön?

avaaja kirjoitti:

Eihän itseasiassa kompuran ja moottorin tarvitsisi olla ulkona, kennosto pelkästään. Hukkalämpö jäisi lämmityskäyttöön?

kennosto tietty vaatii fläktin, mutta kävisihän sekin seinän läpi menevällä akselilla.

avaaja kirjoitti:

kennosto tietty vaatii fläktin, mutta kävisihän sekin seinän läpi menevällä akselilla.

Oliskohan kompuran melu syynä siihen, että kompura ja moottori on ulkoyksikössä?

Toisaalta kun ulkoyksikössä moottori ja kompura lämpiää käytön aikana, niistä haihtuva lämpö voidaan ohjata menemään ulkoyksikön kennon läpi. Eli niiden pitäisi sijaita flektin ja kennoston välissä. Ulkokennosto saa täten vähän lämpimämpää ilmaa, tilanne vastaa sitä, että ulkona olisi näennäisesti vähän lämpimämpi. Pumpun hyötysuhde nousee sitä korkeammaksi mitä pienempi on ulkoilman ja sisäilman välinen lämpötilaero.

Vaikka häviötehon saaminen sisäilmaa lämmittämään nostaa hyötysuhdetta, menetetty sähköteho suoraan lämmittäessään ilmaa ei tuota niin paljoa lämmitysenergiaa kuin tuo sama häviöteho tuottaisi lämmitysenergiaa, jos senkin saisi käytettyä pumpulla, häviöenergiastakin saataisiin 5 kertaa enemmän lämmitysenergiaa, jos cop-arvo on 5.

Pelkästään cop-arvon kasvattaminen pumpun suunnittelulla 5:stä 6:een aiheuttaa saman lämmitystehon kasvun kuin ulkoyksikön lämpöä haihduttavien osien sijoittaminen sisäyksikköön aiheuttaisi.

Ennustan, että lämpöpumppujen kehitys alkaa mennä kohti suurempia kennoja kummassakin yksikössä. Kennot tulevat olemaan koko huoneen korkuisia ja niissä olisi erittäin suuri pinta-ala, joten voidaan hyödyntää entistä pienempiä lämpötilaeroja. Myös moottori ja kompura muuttaa ulkoyksiköstä sisäyksikköön, ulkoyksikköön jää kennoston lisäksi vain puhallin tai se on puhaltimeton. Meluongelma ratkaistaan kiinnittämällä huomiota sisäyksikön äänieristykseen. Cop-arvo alkaa lähestyä teoreettista maksimia.

Kehityssuunta riippuu tietenkin energian hinnasta. Mitä enemmän energia maksaa, sitä kalliimpia säästökeinoja hyväksytään.

börb kirjoitti:

Oliskohan kompuran melu syynä siihen, että kompura ja moottori on ulkoyksikössä?

Toisaalta kun ulkoyksikössä moottori ja kompura lämpiää käytön aikana, niistä haihtuva lämpö voidaan ohjata menemään ulkoyksikön kennon läpi. Eli niiden pitäisi sijaita flektin ja kennoston välissä. Ulkokennosto saa täten vähän lämpimämpää ilmaa, tilanne vastaa sitä, että ulkona olisi näennäisesti vähän lämpimämpi. Pumpun hyötysuhde nousee sitä korkeammaksi mitä pienempi on ulkoilman ja sisäilman välinen lämpötilaero.

Vaikka häviötehon saaminen sisäilmaa lämmittämään nostaa hyötysuhdetta, menetetty sähköteho suoraan lämmittäessään ilmaa ei tuota niin paljoa lämmitysenergiaa kuin tuo sama häviöteho tuottaisi lämmitysenergiaa, jos senkin saisi käytettyä pumpulla, häviöenergiastakin saataisiin 5 kertaa enemmän lämmitysenergiaa, jos cop-arvo on 5.

Pelkästään cop-arvon kasvattaminen pumpun suunnittelulla 5:stä 6:een aiheuttaa saman lämmitystehon kasvun kuin ulkoyksikön lämpöä haihduttavien osien sijoittaminen sisäyksikköön aiheuttaisi.

Ennustan, että lämpöpumppujen kehitys alkaa mennä kohti suurempia kennoja kummassakin yksikössä. Kennot tulevat olemaan koko huoneen korkuisia ja niissä olisi erittäin suuri pinta-ala, joten voidaan hyödyntää entistä pienempiä lämpötilaeroja. Myös moottori ja kompura muuttaa ulkoyksiköstä sisäyksikköön, ulkoyksikköön jää kennoston lisäksi vain puhallin tai se on puhaltimeton. Meluongelma ratkaistaan kiinnittämällä huomiota sisäyksikön äänieristykseen. Cop-arvo alkaa lähestyä teoreettista maksimia.

Kehityssuunta riippuu tietenkin energian hinnasta. Mitä enemmän energia maksaa, sitä kalliimpia säästökeinoja hyväksytään.

Lue lisää

menossa tällä hetkellä ilma/vesi lämpöpumppuihin jolloin laitteet tulevat "pannuhuoneisiin", joten melu ei ole ongelma. Lämmön siirtäminen vesivaraajaan on helppoa. Meille asennettiin kesällä mitsubishin uusin malli (ilmalämpöpumppu), siinä tosiaan on tuo cop arvo yli 5. On tosi hiljainen peli, invertterillä ohjatut moottorit.
Varsinaisena lämmitysmuotona meillä on vesikiertoinen keskuslämmitys. Nyt tosiaankin alkanut tulla markkinoille kaikilta valmistajilta noita ilma/vesi lämpöpumppuja. Tarjouskin tuli tänään, 7500 euroa asennettuna, ei paha. Luultavasti hinnat ovat vielä laskemaan päin. Olen vakavasti harkinnut tuota laitetta kunhan tuosta öljylämmityskattilasta/polttimesta säiliöstä aika jättää.
Toki halvimmillaan niitä saa 5 tonniin ultimatemarketista yms halpakaupoista, mutta ne epämääräist merkit eivät kelpaa ainakaan meikäläiselle.

90-asteisellä vedellä voisit lämmittää tilan suoraankin, paljon halvemmalla ja paljon tehokkaammin kuin lämpöpumpulla :)

Aihealue josta väittelet on kuuma peruna. Anna olla ja siirry paskanjauhantaan sillä siitä saa kummassti energiaa varsinkin maukkaiden kyykytysten jälkeen. Huom: Se parhaiten nauraa jolla on vahvin lääkitys :D

skömypelle kirjoitti:

Aihealue josta väittelet on kuuma peruna. Anna olla ja siirry paskanjauhantaan sillä siitä saa kummassti energiaa varsinkin maukkaiden kyykytysten jälkeen. Huom: Se parhaiten nauraa jolla on vahvin lääkitys :D

Lue lisää

olen asiasta VÄITELLYT ??? Muut täällä näyttävät väittelevän, itse esitän kysymyksiä. Olen kylläkin paskanjauhaja jumalan armosta monellakin palstalla, varsinkin "maailman menoa" osiossa, siellä syntyy kyllä tosiaankin joillakin lämpöä aina hikeentymiseen asti, lämpiäähän torppa niinkin tietysti.