Miten on mahdollista että uusien päästönormien mukaan säädetyt moottorit kuluttavat enemmän polttoainetta kuin vanhat mallit?
Polttoaineen kulutus
Traktoripiru
219079
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
kai koneet näyttää oikein ja joku on pystynyt puhumaan asian läpi?=)
Samaa ihmetellään täällä Lapissakin. Uusimmat traktorit (Valmet) näyttää kuluttavan hirveästi polttoainetta. Enää ei edes saa 55 heppasia koneita, ne ovat poikkeuksetta 100 tai enemmän. Ehkä tämä kertoo, että polttoainekulutus on kaksi kertaa enemmän kuin vanhan ajan 55-heppaset Valmetit.
Yksi esimerkki: viime keväänä ystäväni lähti kauniilla uudella 140 hv Valmetilla linkoamaan ja etukuormaajalla auraamaan metsätietä noin 2 km. Tankki täyteen ja menoksi. Mutta kesken matkan kone puhkui pelkkää ilmaa, löpö oli loppu, Kuski ei voinut silmiään uskoa. Vaimo toi lava-autolla täyden tankillisen, mutta sekin loppui ennen 2-km:n päätä. Talven olivat moottorikelkkailijat ajaneet kyseistä reittiä, jonon nyt piti pöllirekan päästä . Metsäyhtiö oli ajon tilannut , annettiinpa nyt aineen palaa. Työn päätyttyä kuski ei uskaltanut lähteä kotiinsa 30 km.n matkalle ennen kuin tilasi vaimonsa tuomaan vielä kerran löpöä.
Valmetit ennen hyytyivät auran edessä, mutta nykyisissä hieno elektroniikka lisää polttoaineen syöttöä, kun oikein painaa tallaa pohjaan ja tie aukeaa jos tassut pitää. Ennen vanhaan hyytyminen rajoitti kulutusta, auraa pienennettiin tai lähdettiin kotiin ja lähimpään Hankkijan myymälään hieromaan isomman traktorin kauppaa. Tänä päivänä voi vetää perässään vaikka tuntureita, mutta kuski ei arvaa millä valtaisalla polttoaineen kulutuksella tämä on kuitattu. Joissakin autoissa voi vaihtaa ns. kortin ja moottorin teho sillä sekunnilla lisääntyy, syöttö kasvaa. Ainetta palaa.
Joskus saattaa öljy, tai lähinnä sen puute,olla minimitekijä.
Kulutuksia vertaillessa olisi hyvä verrata työsuoritetta/ kulutus.
Paljonko on palanut ainetta esim. hehtaarin kynnössä? Tietenkin olosuhteita on monenlaisia, mutta karkeasti ottaen itsellä on palanut 12L/ha.
Vetokoneena MF-690.
Neljännesvuosisata sitten tyypillinen dieselmoottorin ominaiskulutus oli esim. 240 g/kWh. Nykyisellä tekniikalla on hyötysuhde parantunut niin, että 200 g/kWh raja on jo saavutettu, joillakin moottoreilla jopa alitettukin.
On myös vieläkin olemassa traktorimoottoreita, joiden ominaiskulutukset ovat jopa yli 240 g/kWh (esim. jotkin venäläiset traktorit, joissakin kiinalaisissa jopa 250 g/kWh)!
Dieselmoottorin päästöjen hallinta kulkee käsi kädessä palamistapahtuman hallinnan kanssa, ja on yhdenmukainen myös polttoainetaloudellisuuden kanssa.
Vaikutelma suuremmista kokonaiskulutuksista aiheutuu käsittääkseni moottoritehojen kasvamisesta. Osin kulutusta lisäävät monenlaiset apulaitteet, mutta niiden merkitys ei liene kovin suuri. Koneet ovat myös raskaampia kuin ennen.
Kulutusta kannattaakin verrata samalla polttoainemäärällä saatuun työsuoritteeseen, kuten ylempänä esitettiinkin.
Olisi mielenkiintoista kuulla kokemuksia siitä kuinka paljon polttoainetta tarvittiin hehtaarin kyntämiseen ennen ja kuinka paljon nyt.
Olin kaverilla kesätöissä pikkupoikana ja muistan esim. äestettäessä Ursuksen 1224DL mallilla polttoaineenkulutus oli melkoista. En tiedä (tankattiin farmari säiliöstä) paljonko ainetta tankkiin menee mutta aamulla kun tankkas, niin vielä piti iltapäivällä tankata uudelleen jotta sai äestettyä pitkän päivän. Äkeen leveys on jotain 5 metrin luokkaa.
En löytänyt 1224DL:n kulutustietoja, mutta parista muusta Ursuksesta löytyi. OECD:n raportin mukaan mallin 5714 ominaiskulutuksia (dokumentti on ranskankielinen, - siksi varmuuden vuoksi suluissa suomennos):
Consommation horaire (kulutus tunnissa), spécifique (ominaiskulutus)
täydellä teholla 16.04 l/h 258 g/kWh
85 % teholla 14.09 l/h 260 g/kWh
50 % teholla 8.99 l/h 327 g/kWh
Huomattavan suuri on siis Ursuksen ominaiskulutus täydellä tehollakin ajettaessa. Noista arvoista kun osaisi vielä laskea paljonko naftaa kuluu puolella teholla äestettäessä ja paljonko täydellä teholla...
OECD:n raportit löytyvät osoitteesta:
www1.oecd.org/agr/code/tractors/code2_00jj/
Vertailun vuoksi ihan satunnaisesti valittu Fendt Favorit 716 Vario (suluissa em. Ursuksen vastaavat arvot):
Ominaiskulutus
100 % teholla 218 g/kWh (258 g/kWh)
85 % teholla 238 g/kWh (260 g/kWh)
50 % teholla 295 g/kWh (8.99 l/h 327 g/kWh)
Fendtin tuntikulutus on 31.51 l/h (121.8 kW /1900 rpm) Ursus 16.04 l/h (52.2 kW 2200 rpm)
Suuressa traktorissa ominaiskulutus on merkittävästi pienempi kuin pienessä.
on vielä tallella yksi Ursus, 944Dl. Mutta ykkös kone on nykyään Valmet 6400. Polttoaineen kulutus reilusti pienempi kuin Ursus 1224:ssä.
Tehot, ainakaan ilmoitetut eivät tietenkään vastaa toisiaan, Ursuksessa oli 120hv ja valmetissa on vissiin 95.
Sen verran vielä kulutuksesta että meidän kylällä isännät puhuu jotta uudet Jontikat ois pieniruokaisia.
Jontikan ominaiskulutuksia kahden tunnin testissä (OECD):
7510 239 g/kWh
7710 230 g/kWh
7610 236 g/kWh
Suhteellisen pieniruokaisiahan nuo vaikuttavat olevan. Siis verrattuina...
mitataan kai vo akselista? Mikähän mahtaa olla nettohyöty käytännön työssä, esim. maantieajossa? Neliveto/etuperä syö kai toistakymmentä hevosvoimaa, plus kaikki teknisiä hienouksia antavat pumput.
Epäilen, että jos öljy on niukkuustekijä, viimeiseksi ajetaan vanhanaikaisilla keppivaihteisilla takapotkuilla.
Olisi mukava tietää kulutuksen erot työsuoritteilla mitattuna.
>Olisi mukava tietää kulutuksen erot työsuoritteilla
>mitattuna.
Tämä olisikin juuri SE asia jolla eniten olisi käytännöllistä merkitystä. Esimerkiksi kulutus kyntötyössä litroina / kynnetty hehtaari.
Nelisylinterisellä nykykoneella neliteräisillä paluuauroilla noin 10l/ha,mahtaako päästä samaan 135 fergulla 2 teräisillä?
Niillä taitaa hehtaarin kyntöön mennä noin 3 tuntia,paluuauroilla alle tunti. Puolet vähemmän käännöksiä,ei päisteajoa,suurempi ajonopeus(itellä 10-11km/h kivettömillä pelloilla).
Kai se ferku enemmän kuin 3 litraa tunnissa vie,kyntäessä?
Nuffield Universal 4 1958 Vakolan testeissä ominaiskulutus hevosvoimatuntia kohti vain 184 g/hvh.
Tieto löytyy mm. Olli J. Ojanen "Allisista Turneriin" kirjan sivulta 53 (ISBN 952-5089-20-7 Alfamer Oy).
Tuo hevosvoimatunti kulutus ei sitten ole vertailtavissa kilowattitunti kulutuksen kanssa, paitsi jos sen kertoo 1.36:lla. Jolloin 184 g/hvh: sta tulee 250 g/kWh.
rattorimies elä puhu paskaa
Nykyajan Zetor Forterra 135 (100kw) 136hv Ominaiskulutus kilowatti tuntia kohti vain 240g/kw.H Perusvarmalla tekniikalla, 3-portainen ja 5-lovinen vaihteisto. 4-pyttynen 16-venttiilinen Zetor moottori toimii voiman lähteenä.
Ei se päästöjen leikkkaaminen ilmaiseksi tule, energiaa siihen tarvitaan. Rohkeammat moottorinvalmistajien insinöörit on jo uskaltaneet sanoa ääneenkin miten hölmöä on tehdä puhtaampia pakokaasuja kun niitä tulee enemmän
On teillä melkosia öljynpolttimia ostakaa Davit Braun on vähään tyytyväisiä
Mitä mahtaa valmet 702 löpön kulutus olla etukuormaimel varustettuna (nokkapumppu) ?
En saanut tankin pohjatulppaa lumihanges auki kesälöpöjen poistoa varten, niin jätin tyhjäkäynnil. 12 tuntia se kävi, ei tietoa paljonko tankis oli, kun polttoainemittari ei toimi. Edellinen omistaja tuntuu ruuvanneen kaikki pultit ja mutterit kiinni oikein kunnolla. Ei auennut edes ilmausruuvi. No, onneksi sain sen lopulta lähtemään käyntiin talvilöpöllä.
Noin 80 litraa meni syksyllä löpöä 12 tunnin työpäivän etukuormaimella työskennellessä.
Miten saisin tankin mittarin henkiin? Nyt ei uskalla mihinkään lähteä täyttämättä ensin tankkia.
Totta on, että moottoritekniikka on kehittynyt, ja palaminen on saatu tehokkaammaksi, kuin niissä 80-luvun moottoreissa.
Nykyään vain on se ongelma, että niitä päästömääräyksiä laatii semmoiset henkilöt, jotka ei joudu tekemään moottoreita, tästä seuraa tekniseen kehitykseen nähden liian kovat vaatimukset.
Jotta saavutetaan direktiivin mukaiset päästöt, joudutaan moottorehin laittamaan kaikenlaisia lisälaitteita, joista osa lisää kulutusta. Lisäksi palotapahtuma on suunniteltu siten, että päästöt ovat mahdollisimman pienet, eikä tämä valitettavasti aina tarkoita parasta mahdollista hyötysuhdetta.
Kulutusta lisää tosiaan myös koneiden huimasti kasvanut paino, ja toimintojen monimutkaisuus.
Moniin trakorien toimintoihin, jotka ennen suoritti ihmiskäsi tai jalka, tarvitaan nykyään sekä sähköä, että hydrauliikkaa, joista kummankin tuottamiseen tarvitaan moottorin tuottamaa työtä.
Tietenkin jotkin toiminnot parantavat traktorin kokonaishyötysuhdetta, mutta huonontavat esim. vaihteiston hyötysuhdetta, jolloin joissain töissä kulutus on väkisin suurempi, kuin yksinkerrtaisemmissa koneissa.
Eilen kyntiin 11 ha MF4245:lla (85hv). Polttoainetta meni 115 litraa. Aura nelisiipinen sarka-aura.