Asiallisia vastauksia, kiitos :)
Onko mitään keinoa päästä eroon pinnallisuudesta ja ulkonäkökeskeisyydestä ? Olen vielä nuori, mutta pelottaa, etten pysty koskaan sitoutumaan. Yritän löytää itelleni hyvännäköisen ja fiksun miehen ja sitten, jos/kun sellaisen löydän, niin kyllästyn nopeasti alkuhuuman jälkeen. Suhteet on max. parin kk:n pituisia ja yhdenillanjuttuja paljon. Olen itse kuitenkin fiksu ja aivoilla ajatteleva tyyppi, mutta en osaa sitoutua. Vituttaa katsoa vierestä, kun toiset ovat vuosia seurustelleet onnellisesti, mutta itse ei siihen kykene. Millä tavalla te ootte pystyny laajentamaan näkemyksiä ja pääsemään kenties eroon tästä vaivasta? Onhan se seksi antoisaa komean ja miehekkään miehen kanssa, mutta sillä ei pitkälle pötkitä... Kun on tottunut saamaan melkein kaiken minkä haluaa (tarkoitan miesten suhteen), ei osaa arvostaa sitä, mitä saa. Noh mutta toivottavasti joku fiksu osaa auttaa mua paremmalle tielle.. :)
Onko mitään keinoa päästä eroon pinnallisuudesta ja ulkonäkökeskeisyydestä ? Olen vielä nuori, mutta pelottaa, etten pysty koskaan sitoutumaan. Yritän löytää itelleni hyvännäköisen ja fiksun miehen ja sitten, jos/kun sellaisen löydän, niin kyllästyn nopeasti alkuhuuman jälkeen. Suhteet on max. parin kk:n pituisia ja yhdenillanjuttuja paljon. Olen itse kuitenkin fiksu ja aivoilla ajatteleva tyyppi, mutta en osaa sitoutua. Vituttaa katsoa vierestä, kun toiset ovat vuosia seurustelleet onnellisesti, mutta itse ei siihen kykene. Millä tavalla te ootte pystyny laajentamaan näkemyksiä ja pääsemään kenties eroon tästä vaivasta? Onhan se seksi antoisaa komean ja miehekkään miehen kanssa, mutta sillä ei pitkälle pötkitä... Kun on tottunut saamaan melkein kaiken minkä haluaa (tarkoitan miesten suhteen), ei osaa arvostaa sitä, mitä saa. Noh mutta toivottavasti joku fiksu osaa auttaa mua paremmalle tielle.. :)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eiköhän ikä ja kokemus opeta nöyryyttä kaikille; odotahan kun se kolmenkympin ikä kolkuttaa ovelle ja tajuat, että et ole enää varsinaisesti nuori. Nuorilla, alle kaksvitosilla on paha tapa elää ikään kuin elämä olisi samanlaista hautaan saakka, vaikka se ei sitä ole. Niin tai näin, turhaan kannat huolta "järkiintymisestä", se tapahtuu 99% kohdalla automaattisesti ja jos ei muuten, niin elämän raadollisuudet kyllä herättävät ruususen unesta pahimmankin bilehiiren ja tanssilattioiden kunnigattaren...
mutta kun kun kaikille se sitoutuminenkaan ei niin elämän tärkeimpiä juttuja ole, juuttua yhden ja saman ihmisen kanssa vuosiksi, ehkä loppuelämäksi, ei helvetti, sellaista kahletta tulis mieleenikään hankkia. Olkoot suhteet yhden tai kahden illan mittaisia, mitä sen väliä, oma vapaus mennä ja tulla kuitenkin tärkeämpää. Jokainen on tietysti vapaa valitsemaan elämäntyylinsä, mutta tuntuu siltä että me vapaana haluavat leimataan liian helposti ns. kevytmielisiksi(huoriksi) ihan vain siitä syystä, että osaamme ja uskallamme nauttia elämästämme täysillä. Ja mikäs siitä on nauttia, kyllä yhden illan tuttavuuksia tässä maassa riittää poimittavaksi, siihen ei ikäkään vaikuta, halusta ja himoista se on kiinni.
...ja niin on aloittajakin.
On hyvä pitää mielessä, että yhdenillanjuttujen harrastaminen ja seksuaalisesti liberaali käytös ei ole sama asia kuin 'pinnallisuus'. Ensinmainitussa ei ole mitään vikaa, kuten sanoit, jokainen eläköön omalla tyylillään niin kauan kun ei satuta toisia. Sen sijaan yleinen pinnallisuus, eli esim. juuri tuo aloittajan mainitsema ulkonäkökeskeisyys, on jos ei nyt varsinaisesti haitallista niin ainakin turhaa ja ärsyttävää ja sulkee pois monia hyviä vaihtoehtoja.
Itsekin olin joskus hyvin ulkonäkökeskeinen, ihastuin lähinnä ulkonäön perusteella (tosin olin silloin suunnilleen neljätoista, eli ehkäpä se oli ihan luonnollista...). Vasta pari vuotta sitten kävi niin että aloin ihastua ihmisissä älykkyyteen. Jouduin sellaiseen elämäntilanteeseen jossa tunsin oloni jotenkin turvattomaksi, jolloin aloin kaivata jotakuta jonka kanssa voisin kokea ennenkaikkea turvallisuudentunnetta. Tätä en voisi kokea liian 'suosittujen', ylisosiaalisten tai kevytmielisten ihmisten kanssa, vaan luotettavien, rauhallisten, älykkäiden poikien jotka eivät ole kiinnostuneita baareissa käymisestä.
Sitten siinä vaan jotenkin kävi niin että ihastuin erääseen poikaan ihan vain koska hän teki minuun suuren vaikutuksen pitämällä koulussa erittäin ammattitaitoisen ja älykkään esitelmän :D Ulkonäöllisesti ihan perusjätkä, en ikinä olisi ihastunut pelkkään kuoreen, mutta persoonaltaan kovin kiinnostava ja älykäs. Tästä lähtien olen siis ihastunut muihinkin lähinnä älykkyyden perusteella ja päässyt pinnallisuudesta hyvin eroon, itse asiassa ihastun todella usein jopa netissä edes tietämättä miltä toinen näyttää - teksti kertoo ihmisestä enemmän kuin olemus minun mielestäni. Jos joku kirjoittaa järkevää suomea oikeaoppisilla välimerkeillä ja vieläpä ilmaisee viesteissään painavia mielipiteitä jotka ovat samansuuntaisia omieni kanssa (tai muuten erityisen kiinnostavia), minä olen myyty :D
Kyllä siitä pinnallisuudesta pääsee eroon ja voin vakuuttaa että kun toisen persoona tekee oikein kunnolla vaikutuksen niin kyllä se ulkonäkökin alkaa miellyttää ihan uudella tavalla. Nykyistä ihastuksenkohdettani en ensiksi pitänyt mitenkään kovin hyvännäköisenä, mutta nyt kun olen ihastunut hänen persoonaansa näen hänet omalla tavallaan todella söpönä ja puoleensavetävänä :)
En sitten tiedä miten tähän voisi itse vaikuttaa, eihän kukaan päätä kehen ihastuu. Ehkä jo se voisi auttaa että miettisit ihan syvällisesti sitä, minkälaisia poikia noin persoonalta haluaisit kumppaneiksesi ja pohtisit, tunnetko ketään noihin kriteereihin sopivaa ulkonäöstä riippumatta. Pidä vaan silmät auki, yritä ihan tietoisesti olla sulkematta vaihtoehtoja pois ulkonäön perusteella.
vitun saastainen hintti.
vammasuus saastanen kaappihomo