Kysymys kaikille yksinäisille

En usko, että täällä pyörii ketään sellaista ihmistä joka ymmärtäisi minua. Saati olisi kiinnostunut Bändissä soittamisesta. Itse, kun en pahemmin radiohiteistä örinä, kirkumis- metallista tai humpasta ja iskelmästä välitä. Olen siis soittanut kitaraa vasta vähän yli vuoden ja olen 17 vuotta vanha nuori mies. Musiikkini on myös hyvin kokeilevaa. En usko, että ketään kiinnostaa...

.. jospa sitä sattuu viihtymään yksin? enkä koe tätä epämiellyttävänä enkä oo ujo. tutustumista en juokse karkuun mutta ei vaan välitä olla tekemisissä sen suuremmin. toki jos synkkaa niin mikä ettei jos samoilla aaltopituuksilla.

En uskalla enkä pysty. Mulla on mennyt muihin ihmisiin luottamus täysin, tai itse asiassa sitä ei ole koskaan päässyt edes syntymään. Ehkä ne nuoruusaikojen kokemukset hyljetyksi tulemisesta ja (epä)suorat ilmaukset siitä, että on jotenkin huono tai vääränlainen ovat satuttaneet niin syvästi ettei vaan kykene.

On vain jotenkin niin syvästi juurtunut kokemus siitä, että olen täysin arvoton surkimus eikä minusta kukaan voi oikeasti pitää. Ja tottahan se on, että tämä elämä on paskaa. Ehkä muille ihmissuhteet, ystävät ja elämänkumppani ovat mahdollisia, mutta ei mulle kun olen jotenkin vääränlainen.

..kun näillä saiteilla ei ala siirtymään tutustumistarkoituksessa eteenpäin. Jos miettii kaikkia niitä ohjeistuksia, mitä netissä liikkumisesta annetaan joka paikassa, niin vaikea oikeasti on tuttavuutta täällä alkaa tehdä kenenkään kanssa. Sivuilla on varmasti paljon kunnollisia tutustumisen arvoisia ihmisiä, ja täytyy sanoa ainakin tällaisena aikuisena paljonkin itsekseen aikaansa viettävänä ihmisenä, joka koneella istuen täyttää myös jo´tain tyhjiötä elämässään, että varmasti syö miestä niinkuin naistakin aina niillä hetkillä kun haluaisi sanoa enemmän kuin järjen sallimat ja tuolla ylläkin mainitut rajat antaa periksi.

Tuota alempana vastannutta nimimerkillä "eräs.."kirjoittanutta haluan ravistella hiukan, mikäli nuo sanat kirjoitit ilman omaa taustaa sanoillesi. Ei kaikilla yksinäisillä ihmisillä todellakaan ole tuollainen kuva itsestään. Ja yksinäinenkin voi olla niin monella tavalla, tyytyväisenä elämäntilanteeseensa ja olotilaansa, vaikka ei mitenkään sosiaalisesti eristäytynyt olisikaan. Ja sellaisissa tilanteissa yksinäisyyskin on ehkä erilaista kuin yleisesti aina negatiivisesti ajateltu nyyhkytarinayksinäisyys. Ja vielä se, että mikäli kirjoittamat sanasi oli oikeasti oma syy yksinäisyyteesi, niin aloita peilin edessä päiväsi joka päivä ja sano itsellesi viisi asiaa joiden takia olet hyvä tyyppi, josta voi todellakin pitää. Jonkin aikaa toistettua aamuisia peilituokioita huomaat, että sinussa on enemmänkin hyvää ja voit lisätä lukumäärän kymmeneen hyvään asiaan itsestäsi. Jossakin vaiheessa olet omasta mielestäsikin se hyvä jätkä, tai nasta pimu (tuosta testistä ei selvinnyt sukupuoltasi), joka oikeasti olet.

Siinä tosi hyvä kysymys...Mä olen ainakin luonteeltani ujo ja siksi on vaikea lähestyä uusia ihmisiä. Ja sit mulle kans on jostain ihmeestä iskostunut mieleen, että ei kukaan voi musta pitää kun olen tällainen kun oon. Olen kyllä ihan tavallinen, mutta varmaan tarttis saada tota itseluottamusta kohotettua.

Olen joskus yritellyt jotain, mutta tällä palstalla kukaan ei vastaa, ja sitten muuten on vaikea tutustua "normaaleihin" ihmisiin, joilla ei ole kokemusta yksinolosta. Lisäksi tutustuminen on minulle aika stressaavaa ja siihen kuluu ylettömästi energiaa. Sosiaalinen rooli on myös välillä hukassa, eli en tiedä miten minun pitäisi itseni nähdä suhteessa muihin ihmisiin/miten käyttäytyä.

Sehän johtuu yksinkertaisesti siitä syystä, että varsin monet henkilöt tällä palstalla ovat täysin aloitekyvyttömiä ja tuota seikkaa yleensä puolustellaan muilla asioilla.

Tuo ei ole kuitenkaan ainoa syy vaan on myös paljon ihmisiä, jotka ovat osa-aikayksinäisiä eli kun yhden päivän tihuttaa niin huomenna jaksaa jo kulkea uusin askelin.. ja aika monella on myös kavereita/ystäviä mutta ei kuitenkaan saata olla semmoista purkukanavaa ajatuksille ja tämä palsta toimii semmoisena, vaikka ei sitten tarkemmin haluttaisikaan tutustua toisiin. Vähän kuin vertaistuki periaatteella kuitenkin olemalla tyytyväinen omaan tilanteeseensa.

On tietysti sekin seikka vielä, että ihmisillä on kovin erilaisia vaatimuksia ystävllieen ja monet ihmiset eivät selvistikkään täytä niitä kriteereitä mitä monet asettavat ystävilleen.. Se voi osaltaan johtaa siihen ettei haluta ottaa moneen yhteyttä tai sitten vastaavasti ajatellaan menevän itsellä sen verran huonosti ettei uskalleta.. Tietysti pettymyksetkin voivat osaltaan vaikuttaa mutta enemmistöltä varmaankin puuttuu juuri tuo aloituskyvyttömyys.. koska moni voisi vaikuttaa itsekin tilanteeseensa (eivät ehkä kaikki mutta valtaosa).

Tosin olen ajatellut että koska jokainen voi ainakin (periaatteessa) vaikuttaa muutokseen niin olen päättänyt itse kokeilla onnistuisiko tuommoisen listan tekeminen jossa henkilöt tutustuisivat toisiinsa tai niihin jotka ovat listalla ja pyrkisivät saamaan heistä ystäviä jos ei muista.

Tarvittaessahan voi tehdä irciin kanavankin ja jutella sitäkin kautta jos tuommoisen saa toimimaan jne.

Voi laittaa sähköpostia jos tuommoinen idea kiinnostaa...

[email protected]

ei ole valmis ottamaan vieraita vastaan. Asiat päin honkia.

Kokemukseni ihmisistä ovat olleet niin karmeita, etten vaan pysty luottamaan netissä anonyymisti esiintyviin ihmisiin niin että paljastaisin heille jotain itsestäni, jopa yhteystietoni. Olen niin useasti joutunut eri tavoin petetyksi ja hyväksikäytetyksi, etten pääse yli ajatuksesta etteikö täälläkin voisi vaania joku joka nimenomaan saalistaa valmiiksi huonolla itsetunnolla varustettua ja heikkoa ihmistä pahat mielessään. Kyllähän täällä varmasti on suurin osa hyvin aikein, mutta... Minä vain mieluummin tapaan ihmiset kasvotusten jolloin heitä on helpompi "lukea".

Toisekseen en pidä kovin todennäköisenä, että näistä (pienistä) piireistä voisi löytyä sellaista henkilöä, josta olisi kiinnostavaksi ja kiinnostuneeksi pitkäaikaiseksi ystäväksi. Ja pelkkiä tuttavia minulla on riittävästi.