Outo tuo Gummerus. Nyt tiedotteessa sanotaan: "Gummeruksen kirjailijakouluun on hakenut määräaikaan mennessä yhteensä 686 henkilöä. Hakuaika päättyi 30.9.2008 ja jatkoon päässeille ilmoitetaan henkilökohtaisesti lokakuun loppuun mennessä. Gummeruksen kirjailijakouluun valitaan hakemusten pohjalta 8-10 parasta ja opetus alkaa marraskuussa 2008."
Enää ei puhuta mitään haastatteluista. Olisivat nyt vaikka 50 haastatelleet, jotta hieman useampi olisi voinut uskoa tekstissään olleen edes jotakin. Toisaalta, nyt voi lohduttautua sillä, että valittuja on todella vähän. Ulos jääneissä on varmasti myös ihan kehityskelpoisia tekstejä.
Enää ei puhuta mitään haastatteluista. Olisivat nyt vaikka 50 haastatelleet, jotta hieman useampi olisi voinut uskoa tekstissään olleen edes jotakin. Toisaalta, nyt voi lohduttautua sillä, että valittuja on todella vähän. Ulos jääneissä on varmasti myös ihan kehityskelpoisia tekstejä.
Vastaukset 90
Vanhimmat
Ensinnäkin: Gummeruksen oli pakko asettaa raja jonnekin. Tällä kertaa se kulkee näköjään noin.
Toiseksi: voisit asettaa itsellesi rajan, ettet avaa enää yhtään uutta Gummerus-keskustelua, ellei sitä avata jostain aivan uudesta näkökulmasta. Tämä avauksesi ei tuo aiempiin Gummerus-ketjuihin mitään uutta. Mutta olkoon nyt.
Tarkoitukseni oli ihmetellä tuota, että vaikuttaa kuin haastatteluja ei olisikaan, vaan jatkoon päässeille 8-10:lle ilmoitettaisiin asiasta lokakuun loppuun mennessä.
Alun perin kun annettiin ymmärtää, että koulutukseen pääsee 8-10, mutta heidät valitaan haastattelujen perusteella.
Miksi noin tyly vastaus valvojalta..
Tämä nimittäin on aihe, joka varmasti kiinnostaa tällä hetkellä ainakin lähes seitsemääsataa kirjailijanalkua.
Ja samaa mietin kuin aloittaja, että olisi kannustavaa edes TIETÄÄ olleensä 50 parhaan joukossa, vaikkei kärkikymppiin pääsisikään :-)
Huomionkipeys ajaa tekemään myös näitä Gummerus-aloituksia?
Ei sen vuoksi, että joku hemmetin Gummerus olisi jonkin kisan järjestänyt, vaan muista, palstalle "tarpeen" olevista syistä, eikö vain?:)
Kun oikein tarkkaan katsoo, noissakaan aloituksissa, kuten monissa muissa viimeaikaisissa ei oikeasti ole kyse kiinnostuksesta kisaan? Vaan johonkin aivan muuhun toimintaan?
http://www.itviikko.fi/ihmiset-ja-ura/2008/10/06/huomionkipeys-ajaa-sosiaalista-mediaa/200826018/7?rss=8
Aiempi linkkiviestisi, missä ei ollut mitään sidosta tähän keskusteluun, siirtyi psykologiakeskusteluihin.
Jos voisin, niputtaisin Gummerus-juttelut yhteen ketjuun, mutta sellaista mahdollisuutta ei tällä foorumilla ole, joten palstan käyttäjät saavat sitten kärsiä tupla-, tripla- jne. ketjuista. Samat asiat pyöritetään edestakaisin monessa paikassa ja keskustelu on täysin levällään, eikä kukaan hyödy siitä mitään.
Joissain keskusteluketjuissa valvojilla on kuullemma tiukempi linja ja he poistavat tuplaketjut.
Jahhas...;D
Siellä se tosiaan näkyy 0808 kyselevän, että missä, missä?:)
Itepähän tiijät, mitä teet?;D
serihvi vei lapparin! tulkaa apuun!
http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000034&posting=22000000038410523
on psykologista sodankäyntiä? Ellei ole, se siksi käännetään.
Jos siis kysyy kirjailijanalut-palstalla sen seriffiltä 0808:lta, mihin se panee rajan kirjoittajille, vastineena viestiinsä, jossakin on raja, niin seriffi passittaa YHDEN irrallisen viestin vaikka nyt sitten hieman tarkoitushakuisesti psykologia-palstalle.
Ei vaikuta kovin tervehenkiseltä toiminnalta seriffiltä?
Viesti liittyi linkkeineen siis huomion hakemiseen, ja oli Gummerus-aloituksilla tosiaan huomiota haettu, mutta itse asiassa mille?
Nyt viesti on tämänkaltaisen sinne jättämäni vastineen jälkeen poistettu.
Palstalla ei ole koko sinä aikana kuin olen sitä lukenut ja sittemmin myös sille kirjoittanut, vallinnut hyvä henki. 0808 on AINA ilmestynyt esiin.
Estämään mielipiteen ilmaisun? Leimaamaan omilla tempuillaan?
Psykologista sotaa yhtä kirjoittajaa vastaan, josta ei palstalla pidetä?
Linkki, jonka joku rekisteröimättämän nimimerkin käyttäjä tänne laittoi, ei sisältänyt mitään muuta kuin kysymyksen "missä?" ja linkin. Kirjoittaja ei kytkenyt linkkiään yhtään mihinkään keskusteluun, ei Gummerukseen eikä mihinkään muuhunkaan tässä ketjussa esiintyneeseen aiheeseen. Kirjoittaja tunnustaa itsekin nyt jälkikäteen, että linkki oli täysin irrallinen viesti.
Linkin sisältö oli psykologiaa, joten sen looginen paikka oli paremminkin psykologia-palsta kuin kirjoittajanalut. Sieltäkin se tosin on näköjään saanut lähtöpassit, kun siitä ei virinnyt palstalle sopivaa keskustelua.
Missä,0808, missä? Ja selvä liitos linkin kautta huomion hakemiseen tälle palstallekin liittyvään, sen kirjoittajiin ja sen toimintaan. Tietty yhteisöhän täälläkin on, joka toimii linkissä esitetyllä tavalla. Niin että mitenkä irrallinen, siinä mielessä?
Irrallinen siitä tuli vasta, kun 0808:na irrottelit sen asiayhteydestään, johon olin sen laittanut ja kiikuttanut sen psykologia-palstalle.
Tällekin palstalle ja kirjoittamiseen kuuluu tietty psykologia, eikö? Ja palstalla "esiintyvien" palstakäyttäytyminen?
Onko täällä tosiaan kirjoitukset esillä, vai tunkeeko täällä esille vain tietyt ihmiset, näennäiskirjoitustensa kautta?
Ettäs kehtaatte, te jotka ovat oikeasti lahjakkaita kirjoittajia.:) Mutta että muutama liian itsetietoinenkin joukossa?
Ei nyt viitsittäs enää jolkotella tän perässä?
No nyt sivuat oikeata keskustelunaihetta: kirjoittaminen ja huomion hakeminen. Voisit avata siitä uuden keskustelun.
on ollutkin kyse. Tiettyjen ihmisten kirjoittamisesta palstalle ja hirveä haloo joistakin teksteistä, hmph, tota joita ei ikimaailmassa edes uskoisi kenenkään kirjailijaksi aikovan tekstiksi, ovat ne olleet alkukantaisia tekeleitä.
Yleensä en mene yksittäistä tekstiä arvostelemaan, niin että tulkoon kerralla näille koijareille tässä.
Niiden tekstien kautta on pidetty hulabaloita sivulla, yllytty kehuskelemaan perusteettomasti yms. joitakin tekeleitä jne. Se on ollut sivulla huomionhakemista jollekin. En edes saata kuvitella mille, niin paskainen mielikuvitus minulla ei ole.
Jos tätä turimista ovat tehneet lahjakkaat kirjoittajat, ymmärrän vielä vähemmän Kirjailijanalut-sivun, sanosko, ylläpitomotiiveita.
Jos taas täällä on yrittänyt tuoda jotakin teemaa esille, muistat varmaan, niin tämän kirjoittajaa on syytelty huomionhakuisuudesta itselle ei asialle.
Se, että nostin huomionhakuisuuden Gummerus-ketjujen kohdalla esille, oli se, että olin havaitsevinani jotakin liian läpinäkyvää.
Olenko väärässä kirjoittajien motiiveista?
Ne, jotka osaavat "keskustella", keskustelkoon keskenään tästäkin aiheesta, kuten aina ennenkin, joko itsensä tai toistensa kanssa.
(Tuliko tarpeeks paatoksella?)
Sanon edelleen, että kaltaiseni kirjoittajan hyödyksi ovat 0808:na välitetyt linkit, muttei muu jauhaminen eikä turiminen kiinnosta.
En usko kiinnostavan paljon muitakaan.
Oppia kirjoittamaan, se saattaa kyllä kiinnostaa.
Aivan ulkopuolisena voisin kai avatakin, sen verran voimallista vallankäyttöä tällä palstalla piirtyy punaisiin silmiini. Jos ajatellaan, että ajatteluamme ja yleensäkin mielipiteitämme ojaillaan voimallisella mutta kasvottomalla vallankäytöllä, niin se herättää ainakin minussa hieman kysymyksiä. Eikö olisi hyvä koko palstan kannalta se, että sheriffi toisi julki itsensä ja ajatusmaailmansa jonka perusteella hän sitteen raakka tai on raakkamatta eri Kirjoittajien puheenvuoroja?
Vastustan kasvotonta valtaa!
En ole kovinkaan mieltynyt tällaiseen, että etukäteen lupaillaan että toimitaan tietyllä tavalla ja hetken päästä perästä perutaankin puheita. Mutta - aivan JÄRKYTTÄVÄ määrä noita hakijoita! Nyt voin kyllä ihan rauhassa ja realistisin mielin heittää sen kirveen kaivoon, kun ne haastattelutkin jätetään välistä.
mitä joku täällä taisi veikkailla. Mutta ihan mieletöntä. Noita ei millään ehdi edes lukea kovin lyhyessä ajassa, joten kaikki varmaan keskeneräiset karsiutuu alkumetreillä.
Täytyyhän vähän antaa Gummerukselle armoa, ei kai siellä ole kovin montaa tyyppiä tätä asiaa hoitamassa, onhan niilläkin varmaan muutakin elämää kuin työ (ehkä). Haluu joskus mennä kotiinkin ihmisten aikaan ja silleen.
huomasittekos, että tuo Joppppe tuossa alapuolella väittää tulleensa jo kutsutuksi Gummeruksen kirjailijakouluun. Oikein kirjallinen johtaja tullut kotiin pyytämään... Että mitäs siitä sanotte?
Mieletön määrä! Miettikää, mikä homma niillä on lukea niitä hakemuksia. Toisaalta ihan ymmärrettävää, että haastattelut jätetään pois, se vähän helpottaa työurakkaa. Ehkä oletus on, että potentiaalinen kirjailija osaa kirjoittaa niin hyvän hakemuksen, synopsiksen yms, ettei niitä asioita tartte erikseen suullisesti selitellä.
Asun itse muualla kuin Gummeruksen nurkalla. Hakemuksen jättämisen jälkeen aloin miettiä, mitä sitten, jos minut kutsutaan haastatteluun. Ja mitä sitten, jos haastattelun jälkeen saisin hylkäävän päätöksen.
Ihan hyvä siis meidän muualla asuvien kannalta, ettei haastatteluja tehdä. Säästymmepähän yhdeltä turhalta reissulta etelään. ;)
miksi ihmeessä samastakaan aiheesta ei saisi tehdä kuin yhden aloituksen? Ei tämä niin vilkkaalta palstalta vaikuta, että vanhat, kiinnostavat aloitukset hukkuisivat muiden jalkoihin.
Minusta on hyvä vain, että uusia aloituksia on. Mut mää taidankin olla joku vastarannan kiiski.
Miten niin haastatteluja ei olisi tulossa?
Ei tuo ilmoitus minusta siltä kuulostanut, siinähän luki että jatkoon päässeet, ehkä se jatkoon pääseminen tarkoittaa juuri siis haastatteluihin päässeitä. Niin itse sen ymmärsin.
Haastattelut ovat tosi tärkeitä koska mistä sen tietää onko joku henkilö edes itse kirjoittanut sitä tekstiä minkä on lähettänyt? Tai sitten joku kirjoittaja voi olla sellainen hihhuli joka esim. siinä kirjailijakoulussa kun pitäisi olla keskusteluja ei saisi sanaakaan suustaan.
En usko että Gummerus missään nimessä lähtee valitsemaan tyyppejä ilman haastatteluita, tai jos lähtee, niin silloin minusta menee pohja pois koko kirjailijakoululta.
Mutta tosiaan tuo hakemusten määrä on ihan järkyttävää niinkuin joku sanoi. Itsekin uskon siihen että noin suuresta määrästä heittävät suoraan pois ne, joilla ei ole valmista teosta ja sitten ne joilla on valmis romaanikäsikirjoitus niin niistä lähteävät karsimaan.
Niin ja sitten vielä sellainen kommentti että minusta ainakin on mukavaa että näitä uusia aloituksia tulee, vanhat ketjut päätyvät lopulta puhumaan ihan eri asioista ja aiheista mistä ketju on aloitettu, joten on hyvä aina välillä aloittaa alusta.
Eihän näitä ketjuja koskaan täällä voi liikaa olla. Jotkut aloitukset loppuvat alkuunsa ja toisissa ketjuissa toiset kirjoittavat seipäistä ja toiset aidoista yleensä.
Hauskaa.
Tarkistin yhdestä aiemmasta gummerusketjusta että toho* laittoi silloin gummeruskoulutukseen menijöistä arvioksi 200 ja minulla näkyi olevan “Laitan arviokseni kuitenkin vain 132…”, koska epäilin että monikaan ei saisi kirjallista hakemusta edes aikaiseksi! Kuinka väärässä sitä voikaan olla!
Siis lähes 700, samoin kuin Atena kilpailuun. Etteivät nyt vaan jujuta, sillä siellä Gummeruksen kirjailijakoulusivuilla on edelleen se hakupäällä teksti !?
Miltä sivuilta te näitä tietoja oikein ongittekaan?
Ja Atenakilpailussa 3 saa palkinnon ja Gummeruksen kirjailijakouluun otetaan 10.
Aika huimaa.
Paljonko muuten kaunokirjoja vuosittain ilmestyy Suomessa?
On siitä joskus täälläkin ollut mainintaa, mutta nyt en muista edes ensijulkaisuja, paljonko niitä yleensä vuosittain onkaan?
toivoin ettei kukaan muistaisi metsään mennyttä arviotani :\
Jos meitä sata sivua näytettä lähettäneitä oli vain 10. He ottavat meidät kaikki haastattelematta, ne 600 yhdellä sivulla, ilman kunnon hakemusta lähestyneet on kipattu roskiin sen enempää vilkuilematta, vaikka kirjeen keveyden perusteella.
Hakemuksissa tähdennettiin halua panostaa kirjaan. Ei se sivu paljon panostamista todenna, oli se laadittu kuinka hienoksi tahansa. Luultavasti Gummerus haki ihmisiä, joilla on jotain valmiina, ei untuvikkoja jotka toivovat jonkun auttavan heidät hienosta ajatuksesta kirjaksi saakka.
Kaikilla meillä on hienoja ajatuksia, mutta satasivua osoittaa kellä on perslihaksia tehdä varsinainen työ
100 s. ei ole oikeasti paljon, hyvä jos puolet normaalimittaisesta romaanista.
Sen verran paljon Suomessa kirjailijuutta harjoitellaan, että veikkaan vähintään puolet hakemuksista sisältäneen kokonaisen kässärin, siis alku-keskikohta-loppu-kirjoitelman...
Mutta eihän se sanottua ole, etteikö hyvällä idealla mukaan voisi päästä. Pidän sulle peukkuja. :)
Jos se käytännössä sitten tulee menemään niin että ilman käsikirjoitusta kirjoitelleet eivät tule pääsemään ykkösvaihetta pidemmälle niin miksi ihmeessä sitten sinne huolitaan myös synopsista ja näytteitä? Jos Gummeruksenkin puolelta homma menee siihen ettei ilman romaaninraakiletta ole _mitään_ käytännön mahdollisuuksia päästä mukaan, niin..
joilla on esim. hyviä novelleja valmiina. Synopsis on hyvä, joten uskotaan että pystyy toteuttamaan.
Hyvä, että laitoit tietoa. Itse ja moni muukin, n. 700, on asian edistymisestä todella kiinnostuneita.
Eiköhän ne haastattelut pidetä, kun saavat jonkin verran seulottua.
Itse lähetin kokonaisen käsikirjoituksen, itse kertaalleen jo korjatunkin. Mutta niin varmasti moni muukin. 100 sivua, josta joku tuolla mainitsee, taitaa olla aika vähän...
Pääsyvaatimuksena kirjailijakouluun on joko pitkälle kehitelty romaanikäsikirjoitus tai muita näytteitä kertovaa fiktiivistä proosaa sekä romaanin yksityiskohtainen synopsis.
Opetus koostuu itsenäisestä etätyöskentelystä, viikonlopputapaamisista ja muista intensiivijaksoista. Keskeinen päämäärä on muokata käsikirjoituksesta valmis romaani. Koulutus vaatii tinkimätöntä sitoutumista uutteraan työskentelyyn, mutta se ei edellytä työn tai muun opiskelun keskeyttämistä eikä muuttoa nykyiseltä asuinpaikkakunnalta.
Opetuksesta vastaavat kirjoittamisen käytännön ohjauksen osalta Gummeruksen toimituspäällikkö, kirjailija Tero Liukkonen ja romaanikerronnan teorian osalta Helsingin yliopiston Kotimaisen kirjallisuuden professori Jyrki Nummi. Kirjailijakoulu alkaa syksyllä 2008 ja jatkuu vuoden 2009 loppuun.
Hakuohjeet
Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi 30.9.2008 mennessä Gummerukselle.
?????Hakemuksessa tulee olla liitteenä romaanin käsikirjoitus tai riittävästi muita näytteitä ja suunnitelma romaaniksi.??????
Kerro myös olennaisin osin koulutuksestasi, työurastasi ja kirjoittajanhistoriastasi. Merkitse kuoreen tunnus ”KIRJAILIJAKOULU” ja lähetä hakemus osoitteella:
Minusta tässä hakemuksessa ei kyselty sivun synopsisten perään, vaan nimenomaan liki valmiita aihioita joista työstetään romaani, tai RIITTÄVÄSTI muita näytteitä, eli niitä novelleja tms.
Eikö kukaan muu lukenut hakuohjeita sanasta sanaan?
Mutta sinänsä. Jos romaania on kirjoitettu vaikka vain kolmisenkymmentä sivua, kieli ja käsittely on loistavaa, synopsis samaten, niin mikä jottei? Jos joku kerran voi aloittaa romaanin kirjoittamisen aivan alusta, niin miksei sitten sellainenkin, joka on romaania jo aloitellut - mutta syystä tai toisesta ei ole vielä päässyt niin pitkälle.
Vaikka sinänsä meidän pohdinnoistamme ei ole hyötyä: ei sitä tiedä, mitä Gummeruksen henkilöiden mielessä liikkuu.:) Itse olen ollut mukana muutamissa työhönottoprosesseissa (siis valitsijapuolella), ja melkoisen ihme asioihin siellä joskus kiinnitetään huomiota... Ette uskoisikaan...
No, näihin hakemuksiin ei sentään tarvinut liitää valokuvaa kirjoittajasta.:D
Gummeruksen kirjailijakoulun tavoitteena on valmentaa pitkälle edistyneistä proosan kirjoittajista ammattikirjailijoita.
Mitähän tuo PITKÄLLE EDISTYNEITÄ tarkoittaisi? Niitäkö untuvikkoja joilla on se ajatus.... eikä muuta?
Kannattaa lukea mitä Gummerukselta sanotaan, eikä kuvitella ja uneksia olemattomia.
Luulen että "pitkälle edistyneitä" tarkoittaa henkilöitä joilla on oikeasti lahjoja kirjoittaa ja jotka ovat kirjoittaneet koko ikänsä (tai käyneet kirjoittajakouluja) ja osaavat välttää tyypillisimmät kliseet, tyyli on vuosien saatossa hioutunut ja on oma ääni jne.
Kyllä sen melko nopeasti tekstistä huomaa kun sitä alkaa lukemaan kuka homman osaa ja kuka ei. Luulen että tuosta hakijamäärästä sellainen ainakin pari-kolmesataakin ellei enemmänkin on sellaisia 13-18 vee nuorten kirjoittamia romaanin alkuja esim. jostain fantasiajutusta tai muuta vastaavaa, joista ehkä yksi-kaksi on oikeasti sellaisia joissa voisi olla potentiaalia.
Sitten osa on varmaan vanhempien ikäihmisten kirjoittamia "kotiseutu"-muisteloita tai vastaavia, jotka taas ovat aivan oma kategoriansa. Varmasti mukaan mahtuu myös hakemuksia, joissa on kirjoitusnäytteenä jotain muuta kuin pyydettiin esim. runoja ja toiveena näillä henkilöillä on vain saada joku kustantamosta lukemaan tekstinsä.
Sitten varmasti mukaan mahtuu myös nämä tyypillisimmät romaanien aiheet nykypäivänä, lapsettomuus, avioero, ihmissuhdekoukerot, joissa ei sinänsä aihepiirien puolelta ole mitään uutta. Mutta luulen että tuostakin joukosta yksi-kaksi saattaa erottua jos tyyli on erinomaista ja raikasta.
Niin ja tottakai varmasti kaikki "murrekirjailijat" ovat myös lähteneet yrittämään, joten luulen että lähetettyjen hakemusten joukossa on myös paljon noita omalla murteella kirjoitettuja tekstejä, jotka minusta ideana alkavat olla jo aikansa eläneitä.
Valmiin romaanikäsikirjoituksen pituus keskimäärin on sellainen 350 sivua, joten se 100 sivua on tosi vähän loppujenlopuksi.
Itse väittäisin tekstini vahvuuden olevan sen, että näkökulma tuttuihin asioihin on jokseenkin omaperäinen. Mutta pituutta tekstilleni tuli vain hieman yli sata arkkia. Mietin kuitenkin sitä, että sanoja siinä oli reilut 26000 ja jostain olen kuullut, että tuollainen 25000 sanaa voidaan pitää pienoisromaanina.
No, saa nähdä. Pääasia tässä prosessissa on kuitenkin se, että maltoin jättää tekstini lepäämään joksikin aikaa. Olisi kiehtovaa päästä viimeistelemään sitä ohjauksessa, mutta en nyt ehkä sittenkään masennu, jos ei kutsu käy. Onhan tuo todennäköisyys lähes olematon. (Siitä huolimatta, että osa lähetetyistä on varmaan analsuan kuvaamia pikaisesti hylättäviä.)
Yhdyn kuvainnollisesti "pitkälle edistyneeseen". Eli siihen tosiasiaan, että on olemassa valhe, emävalhe ja tilasto. Toisin sanoen hakijoiden lukumäärää ei kannata ottaa aivan vakavissaan, sillä hakijoissa on paljon, jotka eivät ole ottaneet tätä kirjailijakouluun hakemistakaan aivan vakavissaan. Ei silti, Suomessa on paljon lahjakkaita harrastelijakirjoittajia, jotka varmasti kärkkyvät tällaisia kilpailuja löytääkseen mahdollisuuden saada jotain julkaistua.
Itse lähetin kisaan lähelle 200 sivua hipovan pitkälle hiotun romaanin ja toisen romaanin synopsiksen, jota oli myös jo hieman aloitettu. Silti pidän mahdollisuuksiani päästä jatkoon varsin vähäisinä, sillä ne todelliset 50 hakijaa tuosta 700 sadasta ovat sitten kyllä todella hyviä ja varmasti näiden kaikkien aika valmiit käsikirjoitukset, yksi tai useampia, lähentelevät julkaisukynnystä.
Mutta niin kuin joku aiemmin jo totesikin, että olisi se silti ihan kiva tietää, että pääsikö edes lähelle. Hivelisi itsetuntoa tietää jos pääsi. Eiköhän se jää ikuiseksi arvoitukseksi. No, voihan sitä sitten ainakin kuvitella päässeensä!
Mikähän se lopullinen totuus oli sitten, kutsutaanko haastatteluihin vai valitaanko suoraan? Eihän tätä pitäisi edes miettiä, mutta
niin kauan kuin ei ole tuloksia, niin kauan on toivoa ;-)
Ensimmäisessä kirjailijakoulusta kertovassa tiedotteessaan Gummerus sanoo näin:
"Hakemuksen perusteella valitaan jatkoon päässeet, jotka kutsutaan haastatteluun."
6.10 julkaistussa ilmoitettiin seuraavaa:
"Hakuaika päättyi 30.9.2008 ja jatkoon päässeille ilmoitetaan henkilökohtaisesti lokakuun loppuun mennessä. Gummeruksen kirjailijakouluun valitaan hakemusten pohjalta 8-10 parasta ja opetus alkaa marraskuussa 2008."
Kyllä minä tulkitsen tämän niin, että haastatteluita ei tulekaan. Ainahan voit soittaa ja kysyä, jos haluat mieluummin tietää kuin odotella. (Tarja Virolainen p.050 464 1387, tiedusteluita varten).
Markkinointi ja mainonta-uutisissa, osoitteessa
http://www.marmai.fi/uutiset/article145084.ece?s=r&wtm=Markkinointi_Mainonta/-07102008?s=k
on 6.10. julkaistu lehdistötiedote, jossa on Tero Liukkosen kuva. Siinä hän istuu taustallaan kaikki kilpailuun saapuneet avaamattomat käsikirjoitukset. Kuvan on ottanut Tarja Virolainen, Gummeruksen viestintäpäällikkö.
Nyt hieman matikkaa: postia ei ole avattu sitä mukaa, kuin niitä on Gummerukseen saapunut, vaan niitä on alettu lukea 6.10. lähtien. Pyöristetään vähän; 700 kässäriä. Lasketaanpa lukuajaksi kolme viikkoa (15 työpäivää = esim. lokakuun viikot 41-43). Jos 700 tekstiä jakaa näille päiville, se tekee 46-47 läpikäytyä käsikirjoitusta/päivä. Ei niitä kaikkia kukaan lue kokonaan, osa pannaan syrjään jo parin ensimmäisen sivun jälkeen ja vain kiinnostavimmat luetaan "kannesta kanteen". Tällä systeemillä jäisi viikko 44 aikaa tsekata viimeiseen valintavaiheeseen päässeet (20 kpl? 30? 50?) tekstit vielä tarkemmin, tehdä ratkaisut ja ilmoittaa valituille. Todennäköisesti kova kärki on viimeisellä suoralla helppoa valita, ja sijat 6-10 (6-8?) vaativat enemmän pohdintaa, jos samantasoisia tekstejä on paljon ja enemmän kuin mukaan mahtuu. Kyllä tällä laskutavalla ilmoitus mukaan pääsemisestä jää oikeasti lokakuun viimeiselle viikolle.
Viime syksynä järjestetyssä novellikilpailussa Gummerus ilmoitti kirjeitse finaaliin (28 parasta) ja semifinaaliin päässeille (sijat 29-60). Niiden ulkopuolelle jääneet (mukana oli 955 tekstiä) eivät saaneet henkilökohtaista ilmoitusta.
Ei auta kuin odottaa! Pidetään toisillemme peukkuja...
ei ole karissut G-kustantamon pitopöydältä?
Toki on loogista olettaa, että laajan aineiston läpikäyminen kestää. Ja vaikka k-toimittaja riemastuisi yksittäisestä onnistumisesta, lienee kuitenkin parempi tehdä työnsä kunnolla ja lukea kaikki, ennen kuin alkaa hätäillä haastatteluista (tai valinnoista) kokelaille.
Näin viime yönä unta, jossa Tero Liukkonen soitti kahteenkin otteeseen minulle. Mutta vaikka yritin huutaa kovasti haloota puhelimeen, toisesta päästä kuului vain Liukkosen ja joiden muiden ihmisten keskinäistä keskustelua.
Myöhemmin sitten näin Riitta Väisästä, jonka tiesin olevan jotenkin avustamassa Liukkosta. Hän kertoi, että valituille on jo soitettu ja yritti kannustaa minua silti vain jatkamaan kirjoittmaista. Sanoi, että kun minun puhelin kuitenkin soi, vaikka minulle ei puhuttu, se oli merkki siitä, että olin aika lähellä sisäänpääsyä.
Odotellaan nyt vaan. Eikö kirjoittaminen ole opettanut teille kärsivällisyyttä?
Oikeastaan aika typerää miettiä ja jauhaa tällasta päivät pitkät ja nähdä uniakin vielä. Myönnän itsekin avaavani tämän topikin aina kun joku uusi kommentti on ilmestynyt. :) Mutta oikeesti aikuisen ihmisen täytyy osata odottaa muutama VIIKKO.
Ei sisäänpääsy jää sinulla ainakaan mielikuvituksesta kiinni; Riitta Väisänen avustaa Tero Liukkosta!
Mutta unessasi on niistä kiinnostuneille tuttua tematiikkaa. Vaikka kuinka huudat (uit, juokset, kiipeät) et saavuta tavoitettasi. Näin alitajunta auttaa meitä kohtamaan arkipäivän pelot.
Entinenkin mies yhtyy R.Väisäsen kannustukseen. Jatka kirjoittamista!
Ja anna meidän prosessoida.
Ihmisillä on erilaisia selviytymisstrategioita jo arkipäiväisissä asioissaan, saati sitten tällaisissa.
Sitä paitsi unia - ja nukkumista ylipäätään - ei pidä väheksymän ongelmanratkaisun tai orientaation osatekijänä.
nyt pitäisi haitata, jos joku haluaa prosessoida asiaa keskustelupalstalla: voihan sitä jättää viestit lukematta?
Keskustelun aloittajalla näyttää olevan hieman itseironista huumoria: kun jo 1.10. odotti, että miksei sieltä kuulu mitään.:D Minusta on vain hauskaa lukea sellaisia mietteitä (samaten se uni!:D).
Olipa hauska uni Katuvalla :-D Mulla on vain päiväunia tähän saakka, tyyliin puhelin soi: Liukkonen Gummerukselta päivää.., sähköposti kilahtaa: osoitekentässä Gummerus, postia tutkiessa laskujen ja mainosten välistä putoaa SE kuori..
No joo, on mulla toki muutakin elämää, mutta tämä on tällä hetkellä jännittävin asia, sen jälkeen sitten uudet tavoitteet ja uudet kujeet, jos (kun) ei tärppää.
Ehkä meidän pitäisi perustaa valintojen jälkeen oma tukiryhmä kaikille 676:lle pudonneelle, KKK "Kirjailijakouluun kutsumattomat" ;-)
Onko kellään muulla muuten sellaista tyhmää pelkoa, että kun katsoo tuota isoa pinoa, että oma kirje hukkuisi/katoaisi jonnekin eikä koskaan tulisi avatuksi..
Tuo KKK-tukiryhmä oli kyllä hilpeä idea. Kannatan ehdottomasti... ;-) Tässä vaiheessa nimittäin vielä naurattaa, kun saa vielä toivoa. Voitaisiinkin tällä foorumilla sopia, että mikäli jotakuta meistä tänne kirjoittaneista onnistaa, ja hän saa SEN kaivatun puhelinsoiton/kirjeen/sähköpostiviestin, hän informoi muita tyrkyllä olijoita, ettei tarvitse enää turhaan odottaa!
Juuri tällaista se on minullakin, täsmälleen...
KKK-ideaa voisi kehitellä lisää. OK-opintokeskus myöntää opintokerhoille valtionapua toimintaan. OK-opintokeskuksen sivuilla sanotaan näin:
"Opintokerho on itsenäisesti opiskeleva ryhmä, jolla on nimetty ohjaaja. Opintokerholla on vähintään viisi 15 vuotta täyttänyttä jäsentä, se ilmoittautuu opintokeskukseen ja opiskelee vähintään 10 tuntia. Opiskelun aluksi kerholaiset rajaavat opiskeltavan aiheen, sopivat opiskelun tavoitteista, toteuttamistavoista ja työskentelymenetelmistä sekä valitsevat opintomateriaalit ja muut tietolähteet.
Opintokerhon ohjaaja ohjaa kerhon toimintaa oman osaamisensa ja yhdessä sovittujen periaatteiden pohjalta sekä vastaa opiskelujakson etenemisestä kerholaisten tukemana."
Mitä jos KKK:laiset sopisivat tapaamisen jossain päin Helsinkiä (jossain koulussa, esim., voisi onnistua ilman kulujakin, tai jossain kahvilassa, aluksi) ja perustaisivat opintoryhmän. Innokkaimmat sitä vetämään, muut peesaamaan: lukemaan toistensa tekstejä, antamaan rakentavaa, hyvähenkistä palautetta, kutsumaan kouluttajia, kirjoittajavieraita sekä asiantuntijoita myös kustannusmaailmasta. Tapaamiset kerran kuussa tai kahdessa... Verkkotukea ja -yhteyksiä väliajoille niille, jotka haluavat olla yhteydessä tiuhempaan.
Valtiontuella voisi hoitaa pienet menot:
"Kerhon ei tarvitse lähettää kulutositteita valtionapuhakemuksen liitteenä silloin, kun ne ovat rekisteröidyn yhdistyksen kirjanpidossa ja valtionapu maksetaan yhdistyksen tilille. Opintokeskus valvoo, että opintokerhon kulut ovat opiskelusta aiheutuneita ja todenmukaisia. Pyydettäessä kerhon tositteet on esitettävä opintokeskukselle.
Valtionapuun oikeuttavia kuluja ovat esimerkiksi opintoaineistojen hankintakulut, yhdistyksen maksamat ohjaajan tai vierailevan asiantuntijan palkkiot ja matkakulut sekä muut opiskelusta aiheutuneet kulut. Kulujen tulee kohdistua opintojaksoon, jolle haetaan valtionapua."
Mitäs tähän sanotte?
Tuohan olisi loistava juttu Vasama! Vaikka heitinkin ajatuksen vitsinä, alkoi homma kiinnostaa oikeasti. Sehän olisi hienoa, jos olisi mahdollista toteuttaa tuon OK-opintokeskuksen tuella. Ja tuo toimisi varmaan hyvin noin, kerran kuussa tai kahdessa tapaaminen ja verkko-opiskelua siinä välissä.
Opintokerhoon vaadittiin vähintään viisi henkilöä, varmasti tuo määrä ja enemmänkin innokkaita löytyy :-)
Niinpä, vaan sittenhän olisimme ihmeiden äärellä, kun paikalle ilmestyisi 676 innokasta kirjoittajaa!
Paikan siis täytyisi olla aika suuri ;) ja ensin ilmainen tai hyvin edullinen, että toiminta lähtisi käyntiin ja rahoitusta voisi hakea. Katsotaan tässä matkan varrella, mitä muut tuumaavat - ja kunhan tässä nyt ensin saadaan ne vastaukset...
Prosessointi näyttää olevan suomeksi tyhjän jauhamista.
Jos kaikki mahdolliset skenaariot näin h*tisti kiinnostavat, miksei kukaan vellihousu soita sinne ja kysy missä mennään, koska, miten, miksi jne?
jos lähemmäs 700 soittelisi Gummerukseen kyselläkseen, että missähän nyt mennään.
Kuten olen aiemminkin todennut: jos ei kiinnosta, ei näitä tarvitse lukea. :) Ja jos lukee, ei tarvitse ottaa niin vakavasti. Joukossa on itseironisiakin kirjoituksia.
Ja spekulointi spekuloinnin jakaminen muiden samassa tilanteessa olevien kanssa nyt vain jotenkin lievittää jännitystä - ja toisaalta muistuttaa, ettei tässä nyt elämää ja kuolemaa vakavammasta asiasta ole kyse. Muistathan sinäkin sen! Siten ei tarvitse ärsyyntyä noin kovasti toisten viesteistä. :D
Gummeruksen luku-urakka jatkuu ainakin tämän viikonlopun. Viime perjantaina avaamattomia kirjakuoria oli kuulemma vino pino. Tietoja haastatteluihin kutsuttavista saattaa siis tihkua viikon 43 lopulla.
Tällä palstalla on spekuloitu melko paljon kirjalijakoulun valinnoista ja itse prosessista. On myös vertailtu Oriveden opiston kurssia Gummeruksen koulutukseen. Kaikki kuranttia tavaraa, ei siinä mitään.
Mutta. Gummerus ei suinkaan valitse kurssilleen kymmentä parasta, vaan kymmenen sopivinta. Sillä onhan peräti loogista, että parhaat (ehkä muutama) kirjoittajat ja tekstit blokataan kurssilta pois - heidän tekstinsä voitaneen julkaista ilman puolentoista vuoden lisäkoulutusta. Miettikääpä myös tätä!
Kun kuulit tästä, vahvistiko joku sinulle, että haastattelut pidetään? Täällä on paljon spekuloitu sitä, tuleeko niitä ollenkaan, vai miten 6.10. info pitäisi tulkita.
On tämä niin jännittävää - välillä toivon ja uskonkin, välillä haluan vain unohtaa, ja sitten otan järjen käteen ja ymmärrän hetken, kuinka mahdotonta oikeastaan on päästä mukaan - ja sitten taas toivomaan...
Tämän kysymyksen tietolähteeni naurahtaen ohitti, mainiten vain sen, että jotakin tietoja valinnoista voi alkaa odotella ehkä jo ensi viikon lopulla.
Henkilökohtaisesti pidän haastatteluja todennäköisempänä kuin suoraa valintaa - joskin ylittämättömällä näytöllä sekään ei liene mahdotonta.
Uskon kuitenkin haastatteluihin kutsuttavien määrän mukailevan valintoja. Jos kurssille valitaan 8-10 kirjoittajaa, haastatteluja tehdään tuskin kovin montaa enempää.
ettei useampia oikeastaan haastatellakaan. Kiireinen aikatauluhan heillä näyttää olevan: luulisi, että haastattelu on enää vain varmistus. Ja jos joku kirjoittaja yllättää negatiivisesti haastattelussa, tätä ei valitakaan koulutukseen.
Mietin myös tuota, ettei koulutukseen välttämättä valita parhaita vaan sopivimmat. Siksi en ole luopunut toivosta, vaikka kässärini onkin kovin lyhyt verrattuna joihinkin palstailijoihin. Se on (vielä) lyhyt syystä, että... (ja sitä syytä en palstalla kerro, liittyy niin elämäntilanteeseen:) ).
Silti olen sitä mieltä, että käsikirjoituksesta näkyy kyky kirjoittaa, idea on hyvä (samoin muut romaani-ideani), romaani on suunniteltu alusta loppuun, olen innostunut ja motivoitunut ja olen jopa järkännyt joitakin käytännön asioita niin, että kirjoittaminen ja koulutukseen osallistuminen olisi mahdollista. Eri asia on sitten se, että siellä on varmasti paljon valmiimpia käsikirjoituksia - jotka tosiaan kaipaavat ehkä vain pientä hiomista! Onnellistahan sekin olisi jollekin! :D
Joten toivotaan vaan kaikki vielä!
itsekin uskon haastattelujen olevan enemmänkin varmistuksia.
Näkemättä tai tapaamatta tuskin voidaan ketään valita. Hyväänkiin tekstiin tai käsikirjoitukseen pitää liittää motivoitunut ja miksei muutenkin alalle sopiva henkilö.
Hyvä, että sinulla riittää itseluottamusta. Ymmärsin kommentistasi, ettet ole tätä Idols-kirjoittajapolvea, jotka eivät osaa (vanhempien ansiota, luonnollisesti) erottaa oikeaa väärästä, hyvää huonosta.
Vaikka en halua ketään mollata, erikoisia sepustuksia ovatten jotkut - omien kommenttiensa mukaan - hakemukseensa liittäneet. Jos ovat liittäneet mitään?!
Ja jos joku tästä aikoo mielensä pahoittaa, ei kannata - lienen itsekin yksi edellisistä.
Kirjailijakoulun haastattelut ovat tämän viikon torstaina ja perjantaina sekä ensi viikon maanantaina ja tiistaina. Itselleni soitettiin eilen. En älynnyt kysyä, montako haastattelukierroksella on mukana. Päätin pistää tiedoksenne tämän, kun tiedän miten kamalaa epätietoisuudessa kyteminen on...
Onnea sulle ja kiitos kun laitoit tiedon.
Voi masennuksen masennus, ei siis tullut kutsua.
*Vetäytyy nuolemaan haavojaan*
että minkälainen käsikirjoitus ja hakemus sinulla oli?
Ymmärrän siis, ettei ehkä huvita kirjoittaa yksityiskohtia. Mutta kiinnostaisi kuulla, että oliko kässäri miten pitkä, miten hiottu, aiheesta tai tyylistä jotain... Ja minkä tyyppinen hakemus, oletko kirjoitellut paljon jne.
Onnittelut kutsutulle. Mutta kylläpä tuo tieto tosiaan yllättävän paljon kouraisi. Olisi kiinnostava tietää, kuinka hiottuja ja valmiita nuo päässeet olivat ja miksi ei me!
No, ainakin saa olla kirjamessuilla rauhassa, eikä tarvitse olla haastatteluissa :) Mitäs muita kivoja defenssejä sitä keksisikään.
Ei kannata käyttää energiaansa ja aikaansa ja masentua jos ei päässyt, vaan miettiä mitä kirjoittaa seuraavaksi? Aina voi tutkia ja korjailla vanhoja tekstejä. Miettiä uusia ideoita ja aiheita.
oli n. 80 sivua pitkä, ja itse arvioisin, että siinä on ihan vahvat ainekset mutta kyllä se on kovasti kesken. Kirjoittamiskokemusta ja kirjoittamisen opiskelua on kyllä takana, kirjoitan työkseni - proosa vain on muotona uudempi.
Niin siis onnea haastatteluun pääsemisestä, ihan mahtavaa. Toivottavasti kaikki menee haastiksessakin rennosti ja annat oikein hienon ja osaavan kuvan itsestäsi :)
No uskotteko tosiaan, että tuo on totta että jollekin on soitettu...? Kuka tahansa voi kiusallaan kirjoittaa tuollaista. Itse asiassa itselleni tuli mieleen, että pitäisikö laittaa tahallaan että "minulle soitettiin"-viesti, mutta en jaksanut sitten. En kyllä luota mihinkään tietoon ennenkuin gummeruksen sivuilla lukee lehdissä julkaistaan tieto, että haastatteluun päässeet on valittu.
...Niin ja siis minusta on aika epätodennäköistä että 700 ihmisestä yksi niistä muutamasta joka pääsi jatkoon keskustelee jossain suomi24:n palstalla...hah. Ja sitä paitsi jos tuo olisi totta, niin viestissä olisi varmasti ainakin yksi "JEE", tai "jippii!"-sana...sori vaan, mutta tuota en niele.
Minä päivänä menet haastatteluun? Missä se pidetään? Paljonko siihen varataan aikaa? Kuka sinulle soitti? Pitääkö sinne ottaa todistuksia tms? Yksi hullu kun täällä vielä miettii ja toivoo, voisiko alkuviikon haastattelukutsuja tulla vielä esim. huomenna... Onnea sinulle!
tällä palstalla pyörii muutama sata ihmistä, atenaan lähetti töitään 700, gummerukseen samoin. kirjailijaliitossa on jäseniä 500, uusia nimekkeitä julkaistaan vuosittain 5000, joista suuri(n) osa todennäköisesti tietokirjoja, eli kaunokirjoja jääpi ehkä jäljelle tuhat.
todennäköisyys sille, että tässä pienten lukumäärien maassa sama ihminen esiintyisi sekä kirjailijanalkujen palstalla että gummeruksen kouluun pääsijöiden joukossa on suuri.
Ihan siitä syystä, että tuossa entinen mies kirjoitti, että vielä viikonloppuna oli iso osa teksteistä lukematta. En siis välttämättä usko, että jo maanantaina olisi joillekin soiteltu. Jommankumman tiedot ovat siis ristiriitaiset - tai keksittyjä. :) Minä olen usein suht mukava ja kiltti ihminen, ja silti käväisi mielessä, että palstallehan voisi ihan kiusallaan kirjoittaa "minuun otettiin yhteyttä viestin". (Ja tämä siis vain ohi vilahtava ajatus: sen verran vakavasti suhtaudun jopa anonyymeihin nettiviesteihin, etten tahallani yritä kiusata muita. Mutta en ihmettelisi, jos joku siitä jotain iloa saisi.)
Tai sitten ovat Gummeruksessa kyllästyneet kässäreiden lukemiseen. Kun iltapäivällä on verensokeri alhainen ja huono istuma-asento alkaa tuntua selässä, lentää iso kasa kässäreistä roskikseen. Ihmisiähän sielläkin vain ollaan. Varmasti löytyy kuitenkin se 8-10 hyvää kirjoitusta, joissa on potentiaalia.
Kiitos muuten sinulle entinen mies kannustavasta kirjoituksesta ja kommentista, etten tunnu olevan idols-sukupolvea. Se lämmitti.:)
No jos tuo viesti oli huijausta niin yllättävän laadukasta sellaista. Mutta eipä tässä ihan tosissaan tarvitse enää montaa päivää kärvistellä, kun lokakuu alkaa vedellä viimeisiään. Sitten jos saisi joltain sen "oikean" tiedon, hylkäyksestä tai hyväksynnästä. Ja sitten kun tästä on päästy niin voi siirtyä seuraavaan projektiin. NaNoWriMoa odotellessa.
ja asiallinen viesti. En minä sitä. Mutta jos kerran viime viikonlopun tieto oli (jollekin, jolla kuulemma on suora yhteys Gummerukseen), että avaamattomia kuoria on iso kasa ja että valinnat tehtäneen tämän viikon loppupuolella - niin on toisaalta ristiriitaista, että joku olisi saanut puhelun jo maanantaina. Ken tietää - jomman kumman kirjoittajan tiedot eivät siis tainneet olla oikeat.:)
Itse en enää jaksa jännittää. Kirjoittelu jatkuu - tuli kutsua haastatteluun tai ei. Varmasti ne vajaan seitsemänsadan joukosta rankatut ovat hyviä, mutta varmasti jää hyviä myös ulkopuolelle. Ei näin lyhyessä ajassa voi kuitenkaan käydä läpi noin monta kässäriä niiin perusteellisesti, etteikö saattaisi jäädä sopivia kandidaatteja valitsematta.
Minä olin yhteydessä Gummerukseen viime viikon lopulla, tosin muissa asiossa. Jututtamani henkilö ei ole kustannustoimittaja, mutta hänenkin töihinsä sadat kirjekuoret kuulemma vaikuttivat. Juuri hän sanoi, että luku-urkkaa on vielä jäljellä, mutta hommasta saataisiin niskalenkki viikonlopun aikana.
On siis yhtä mahdollista, että asia on vielä kesken, kuin myös se, että haastatteluihin valituille on jo soitettu - tai heille soitetellaan par´aikaa.
Onnittelen toki onnistujia, vaikkakaan en rimusta kiljuen - oma puhelimeni on pysynyt vaiti.
mitään varmasti. :D
Ja mikäpä siinä: kohta on kuukausi ohi, ja oletettavasti siinä vaiheessa tietää myös sen, ettei ole tullut valituksi. Jos ja kun soittoa ei kuulu.
(Tulee tosin mieleeni kirjoituskilpailu, johon aikanaan osallistuin. Tuli jo päivä, jolloin oli luvattu ilmoittaa voittajista, eikä mitään kuulunut. Muutaman viikon kuluttua sain soiton - olivat vain saaneet niin paljon kirjoituksia, että koko arvosteluprosessi oli vienyt odotettua enemmän aikaa.)
Minä joka tapauksessa jatkan kirjoittamista: en masennu, vaikkei Gummerukselta kuuluisi mitään. Nyt oli jonkun muun vuoro, ensi kerralla ehkä minun.
Käytän nyt tuota samaa nimimerkkiä, vaikka ei niin kadutakaan. Gummerus-"kisa", kuten sen vähän koin, antoi ainakin minulle hyvän motiivin pitää kirjoitustani muutama viikko laatikossa, kun muuten en ole malttanut.
Nyt sitten saan maanantaina jännityksellä kaivaa sen taas esiin ja katsoa, miltä se näyttää tauon jälkeen. Ihana päästä taas leikkimään oman tekstin kanssa, johon olen kuitenkin niin kiintynyt, kelpasi se koskaan kustantamoille tai ei. Tärkeintä, että minulla on hauskaa.
Maanantaista alkaen jatkan kuin Gummerus-episodia ei olisi koskaan ollutkaan. Nautitaan kirjoittamisesta. Mikään muuhan ei ole tärkeää.
Minäkin jätin hetkeksi tekstin lepäämään. Hyvä juttu siis tällaiseen karsintaan osallistuminen, vaikkei koulutukseen pääsisikään: kaikesta huolimatta se on antanut lisämotivaatiota kirjoittamiseen. Ja jos Gummerus toteaa projektin hyväksi, he ehkä järjestävät uuden karsinnan parin vuoden päästä? Siinä vaiheessa kässärini on edistynyt - ja kukaties on minun vuoroni.
(Tai sitten jokin muu kustantamo julkaisee kirjani.:D Onko muuten muita jotka ovat samaa mieltä siitä, että esim. Otavalta ja WSOY:ltä tulee keskimäärin laadukkaampaa kirjallisuutta kuin Gummerukselta? Mikä siihen sitten lieneekin syynä. Ja tämä siis minun henk.koht. mielipiteeni, kenenkään ei tarvitse siitä loukkaantua tai epäillä minun syöneen nyt hieman liian happamia marjoja...:D )
Kirjoittamisen iloa sinulle (ex)-katuva!:D Minä tykkäsin kovasti aloituksestasi ja viesteistäsi.
Heh-heh...Ei mennyt elämä pilalle vaikka en päässytkään. Se ettei haastateltu ketään (?) ei ihmetytä minua lainkaan: eivät viitsineet, siinä kaikki. Suuri hakemusten määrä oli selviö alusta pitäen joten siinäkään ei ole mitään ihmettelemistä. Älkää hyvät ihmiset masentuko mokoman asian takia. Voitte aivan hyvin perustaa oman kirjailijakoulun vaikka huomenna. Mikään Gummeruksen yksinoikeus se ei ole. Kirjoittamaan oppii lukemalla, matkimalla lukemaansa kunnes sisäistää omaan kirjoitustyyliinsä sopivimmat keinot ja kirjoittamalla. Ainoa seikka mikä erottaa harrastelijan ammattikirjailijasta on se, että harrastelija lukee ja kirjoittaa aivan liian vähän. Kun maailman parhaimmat kirjailijat so. klassikot ovat kirjoittaneet parin-kolmen sadan sivun teoksia kymmenen-kaksikymmentäkin vuotta, kirjoittaneet useaan kertaan ja epäonnistuneet lukuisiakin kertoja niin kyllähän se todistaa, ettei kirjailijaksi riitä pelkkä syntyminen tähän maailmaan. Gummeruksen kirjailijakoulua ei pidä ottaa liian vakavasti varsinkaan jos ei päässyt sinne. Mitään ihme lääkkeitä ei sieltä oppilaille ole tulossa. Koko kouluhan perustuu sille idealle, että sen sijaan että Gummeruksen kustannustoimittaja (Liukkonen?) joutuisi painimaan toivottomien tekstien kanssa, Liukkonen ja Nummi ovat päättäneet panna oppilaat töihin. Ei lehti-ilmoituksessa sattumalta vaadittu "tinkimätöntä sitoutumista uutteraan työskentelyyn". Se lause kannattaa lukea uudelleen jos se ei kerralla auennut. Se nimittäin tarkoittaa juuri sitä mitä siinä sanotaan: oppilas joutuu itse tekemään itsestään kirjailijan. Gummerus ei edes sitoudu julkaisemaan oppilaiden teoksia mutta varaa itselleen mahdollisuuden siihen jos oppilas suorittaa koulun hyväksytyksi eli saa aikaan julkaisukynnyksen ylittävän teoksen. Mutta jos kustannuskynnys ylittyy niin toki muutkin kustantajat ovat teoksesta(si) kiinnostuneita. Että koulusta niinku valmistuu ammattikirjailijoita? Sitä ei kannata kadehtia ellei ole riemusta kiljuen valmis kokeilemaan elämistä keskimäärin 2000 euron vuosituloilla. Sen verran nimittäin kirjailijat Suomessa tienaavat siitä kirjoittamalla. Muut tulevat jostain aivan muualta. Tulot voivat nousta huomattaviksikin mutta ani harvoin kirjallisilla ansioilla. Mutta ymmärrän silti että tähän keskusteluun osallistuneiden joukossa on monia, jotka ovat hyvin pettyneitä jäätyään koulun ulkopuolelle. Älkää olko älkääkä antako periksi. Kirjailijan ammatti on niin paskamainen, että jos sitä oikein kovasti haluatte, kohtalo kyllä pitää huolen, että toiveenne toteutuu. Ymmärrän hyvin että haluatte vain kirjoittaa ja joten kuten ansaita sillä elantonne vaikka kuinka vaatimattoman samalla kun unelmoitte läpimurrosta ja suurista tuloista...
Mistä tiedät, ettet päässyt? Lokakuuta on vielä koko ensi viikko jäljellä...
Juu ei varmasti kannattaisi masentua asian vuoksi ja "Tilapäällä" on muutenkin hyviä ajatuksia asiasta.
Mutta, mutta..itseäni ei masenna niin paljon se, etten pääse aloittamaan koulua tai saa "varmuutta" kustannussopimuksesta. Pahinta on se, että kun 10 käsikirjoitusta on kerralla valittu, tulee väistämättä mieleen, että oma tekeleeni on niin huono, ettei tosiaankaan ylitä kustannuskynnystä, kenties jopa täyttä paskaa. (Mitä en uskonut ennen lähettämistä.) Eli meni usko omaan kirjoittamiseen. Jos nyt valittiin kerralla kymmenen, niin kuinka päästä koskaan kynnyksen yli missään kustantamossa, joissa julkaistaan luultavammin vähemmän esikoisia vuodessa?
Anteeksi tämä valitus ja pessimismi, monilla on onneksi ajatus, että kirjoittamista voi jatkaa uudella innolla, näinhän se pitäisi ollakin.
Minä uskon että tiedän kaiken mitä Gummeruksen koulussa olisin voinut oppia. (ilmeisesti en tullut valituksi)
Luulen etteivät he olisi voineet opettaa minulle paljoakaan uutta, mutta ehkä he olisivat saaneet minut tekemään enemmän työtä kirjani eteen.
Meillä ihmisillä kun on paha tapa olla vaatimatta itseltä tarpeeksi. Tai vaadimme liikaa.
Siis että joko kirjoitamme sontaa, emmekä jaksa muokata tarinaa valmiiksi, tai emme kirjoita mitään, koska olemme nostaneet riman niin korkealle ja vaadimme itseltämme täydellisyyttä.
Gummeruksen koulutus olisi ehkä ollut kiva tapa saada kannustusta ja ohjausta. He olisivat näyttäneet kohdat joita pitää hioa, omaa tekstiä tuhertaessa kun tulee niin sokeaksi kokonaisuudelle.
Jos nyt en pääse koulutukseen, jatkan kirjani parissa yksin. Huomaan jo nyt kuukausi kirjan teelmän lähettämisen jälkeen että jossain sisälläni kuplii halu päästä jatkamaan kirjani parissa. Ilman tai kera ohjauksen.
Kirjoittaessa vain unohtaa pitää näitä "luovia" taukoja, ne ovat olennaisen tärkeitä jotta teksti hioutuu mielessä valmiimmaksi. Yksin puurtaessa sitä vain pakertaa ja pakertaa ja turhautuu ja kyllästyy.
Pitäisi malttaa haudata kirja välillä niin syvälle, ettei se viikossa puske versoa esille, vaan alkaa hiukan maatua. Vasta kun kuusiviikkoa tai enemmän on kulunut, on aika kaivaa teksti esiin ja vilkaista nopeasti onko se lainkaan sitä mitä tavoitteli.
Tuossa kohtaa huomaa usein tekstin puutteet. Niitä ei pitäisi lähteä kiireellä korjaamaan. Vaan...
Ne pitäisi alleviivata, laittaa marginaaliin tekstiä, miksi kohta tuntuu ontolta tai vajavaiselta, mitä haluaisi kertoa lisää, mitä kohtaa lukija ei ehkä ymmärrä, missä selitti ehkä liikaa.
Kun marginaalit ovat täynnä tekstiä, juttu pitää haudata uudelleen, pariksi viikoksi. Ja tuon jälkeen kun nostaa jutun esiin, pitää lukaista juttu ja marginaalit korjata vielä ne kohdat jotka ensimmäisellä kertaa pääsivät livahtamaan ohitse ja istua alas.
Vasta tuon jälkeen alkaa varsinainen työ. Se mistä kirjoittamisessa on kyse, se missä tarvitaan enemmän takamusta kuin mielikuvitusta.
Tuossa kohtaa on hyvä jakaa teos luvuiksi, määrittää luvun alku ja loppu ja se mitä luvussa haluaa kertoa.
Kun ohjenuorat on laitettu, on aika kirjoittaa kaiken tuon tiedon pohjalta tarina.
Tässä tavassa fiksua on se, että ne ajat kun teksti on poissa koneen näytöltä, aivot tekevät lakkaamatta ankarasti työtä (tiedostamattomalla tasolla) Ja valmistavat tekstiä öisin, työn ohessa, harrastuksissa, niin että kun viimein on aika istua koneen ääreen ja tehdä viimeinen versio, se todella jo on aivoissa. Tarkkana ja selkeänä, alku ja loppu ja välihuipennukset kaikki kirjoittajan tiedossa.
Toki tässäkin vaiheessa voi vielä tulla sivuhenkilöitä, kuolemaa, syntymää tms. Mutta mikään noista ei tule hypähtäen ja sotke koko juonikuviota, vaan ne tulevat vaivihkaa, tehden oman olonsa tiettäväksi.
Gummeruksen koulutus tai oma yritys, kirjan voi saada yli kustannuskynnyksen, mutta onnenkauppaa se ei ole, vaan raakaa työtä, johon on sääntönsä.
Asiatekstiä, saisinpa tämän toimimaan omalla kohdallani myös käytännössä.
Jokuhan kertoi menevänsä tänään torstaina haastatteluun. Olisi kiva ihan uteliaisuudesta kuulla miten meni ja montako teitä haastatellaan?
hyväksyttiin koulutukseen.
Muut käsikset kuulemma olivat täyttä paskaa...
Mistä noita katkeria ihmisiä riittää antamaan ilkeitä vastauksia..jos keskustelun aihe ärsyttää, ei sitä ole pakko lukea, vaan voi vaikka tehdä oman aloituksen asiasta joka enemmän kiinnostaa.
Joko alkaa katkeruus katoamaan?
Celisté
Sano yksi hyvä kirja, joka on Gummeruksen kirjoittajakoulun tuote.
Voit sanoa useammankin, vaikka tietojeni mukaan vain yksi käsikirjoitus julkaistiin, sekin painui heti unohduksiin, kustantaja ei mainostanut.
Ja eihän koko liukkonen ole edes enää gummeruksella, vaan milloin meditoi jossain luumukylässä tai bloggaa:
http://liukkonen.wordpress.com/
Eikö se katoamisten kirja ollut näitä kirjailijakoulun tuotoksia? Vai muistanko väärin?
Joku hörhö.
Ei ilmeisesti tavallisennäköistä siistiä työtä tekevää ihmistä hyväksyttäisi kirjailijakouluun tai anneta sille kustannussopimusta?
Gummeruksen kirjailijakoulu -projekti tuotti seuraavat kirjailijat ja teokset:
Heidi Jaatinen: Ei saa katsoa aurinkoon (2010)
Elina Loisa: Julkeat (2010)
Selja Ahava: Eksyneen muistikirja (2010)
Iida Rauma: Katoamisten kirja (2011)
Milla Keränen: Sisilian ruusu (2012)
Ehkä muitakin on vielä tulossa. Kirjailijaksi kypsyminen ottaa aikansa.
Terveisin
Tero Liukkonen
Kiitos vastauksesta. Olihan niitä julkaisseita monta. Kukaan ei vaan ole noussut listoille. Ehkä sitten myöhemmillä kirjoillaan nousevat.
Millainen kokemus muuten tuo kirjailijakoulu oli? Vastasiko tuotto panostuksia? Onko tarkoitus järjestää jatkossa samanlaisia?
Jaahas, lukijana minun täytyy sanoa, että en ole kuullut näistä, enkä huomannut heidän kirjojaan missään. Nimet kuulostaa tylsiltä. Entäs tuleeko kirjailijakoulua vielä? Oliko se siis turhaa koko vaiva?
Hei, tossa oli kaksi mun vanhaa oppilastakin!
Kiitos vastauksesta Tero Liukkonen.
Kaikki ovat naisia.
Eikö miehiä kiinnosta kirjoittaminen vai missä syy?
Eksyin Loisan blogiin, googlen kautta löysin vielä yhden tv-haastattelunkin mikä on Areenassa. Kiinnostuin, pitääpä lukea tuo Julkeat :).