Ei näytä auttavan kuokat eikä pensselit Turun kehittämisesä, taitaa joutaa se työrukkanenkin naulaan? Liikenneinsinööri pelkää, ettei kaupungin maankäytön suunnitelu kaikkinensa ole kovinkaan kiinnostunut tai huolissaan liikenteen sujumisesta.
No, tämähän on vanhaa turkulaista kansanperinnettä kukkeimmillaan. Paras esimerkki taitaa olla ikimuistoinen, silloisen "keskusakselin", TURPIINAtien (Turku- Piikiö-Naantali-linjauksen) kaato-operaatio.
Tätä kaupungin pyhimmän keskustan ohittavaa tietä suunniteltiin kustannuksia säästämättä yli kolmekymmentä vuotta, mutta sitten, äkisti yhdessä kokouksessa, päätettiin , ettei sitä tarvita.
Kaupungin viisaat päättäjät sanoivat, vastoin asiantuntijain neuvoa, että sen liikenne voi ajaa ohikulkutietä pitkin! Kuulemma myös Helsingistä tuleva liikenne voidaan ohjata ohikulkutieltä kulloinkin tavoiteltuun kohteeseen joko Littoistentietä, Hämeentietä, Tampereentietä, Ruskontietä, Satakunnantietä, Naantalintietä tai Pansiontietä.
Ja tässä sitä nyt ollaan. Ratapihankatu ruuhkautuu, Hämeentulli ruuhkautuu, Aninkaistentulli ruuhkautuu, Naantalin pikatie ruuhkautuu jne. jne.
Kaiken kukkuraksi kaupunginisät "viisaudessaan" päättivät, että Turun rakentamisen painopiste siirretää Hirvensaloon! Ei helpoin eikä halvin suunta liikenteen järjestelyjä ajatellen. Ettei olisi vaarassa sillan ruuhkautuminen tuota pikaa? Siihen ruuhkaan ei ole apua edes joukkoliikenteestä.
Kuntaliitosten vastustajat ovat kautta aikojen toitottaneet naapurikuntien asuinalueitten ihanuutta ja kieltäytyneet jyrkästi kaikista liitoshankkeista. Eivät ole napurikunnatkaan olleet huolissaan liikenteen kasvun aiheuttamista ruuhkista. Eivät Turun ruuhkat heitä koske?
Liikenneinsinööri
9
621
Vastaukset
- kiinnostais?
Tärkeintä on, että rakennetaan... ja paljon. Siitä se kaupunki ja kaikinpuolinen hyvinvointi kasvaa, eikös niin?
- ruuhkien syynä
- ainakin Turun keskustassa on monia katuja joilla ajo kokonaan kielletty (paitsi takseilta)ja sitten täysin tarpeettomia yksisuuntaisia katuja, leveitö ja lyhyita, jotka eivät vedä minnekään. Kaikki tämä aiheuttaa paljon korttelien kiertoa, saastetta ja turhaa meteliä sekä ruuhkaa. Liikenneinsinöörit perusteelliseen koulutukseen ja sitten puhtaalta pöydältä töihin.
Hyvä ehdotus oli äskettäin myös Manhattanille kääntyville oma kaista, helppo tehdä, ei maksa paljon, mutta liikenneinsinöörit vain nukkuvat.- toimii!
Et näköjään ole vielä alkuunkaan sisäistänyt kaupungin päätöksentekokoneiston toiminnan syvintä olemusta?
Ei täällä liikenneinsinöörit liikenteen sujumisesta ja teiden rakentamisista päätä!
Kyllä kaupungin päätöksentekokoneisto toimii demokraattisesti ihan kaupunkilaisten itsensä valitsemien poliitikkojen päätösten mukaan. Päätökset saattavat syntyä aivan toiselta pohjalta kuin autoilijan ahtaasta näkövinkkelistä? Useimmiten aiemmat päätökset, toimenpiteet ja viime kädessä käytettävissä olevat resurssit määräävät lopputuloksen.
Tätähän aloituksessa siteerattu liikenneinsinööri juuri lienee tarkoittanutkin. Kaupunkikone on näyttänyt useimmiten toimivan niin, ettei liikenteen sujuvuudesta edes liiemmin huolta kanneta.
Enemmistö nykypoliitikoista näyttäisi mieluummin olevan sitä mieltä, ettei autoilijoita aina tarvise asettaan kaiken muun edelle! Ruuhkaisuuden arvellaan hoitavan liian suureksi paisuneen yksityisautoilun kohtuullistamisen?
Niin päätöksiä tehtäessä kuin niitä arvosteltaessakin, kannattaa yhä uudestaan miettiä ketä ja mitä varten tätä kaupunkia lopultakin rakennetaan? - suunnitellaan?
toimii! kirjoitti:
Et näköjään ole vielä alkuunkaan sisäistänyt kaupungin päätöksentekokoneiston toiminnan syvintä olemusta?
Ei täällä liikenneinsinöörit liikenteen sujumisesta ja teiden rakentamisista päätä!
Kyllä kaupungin päätöksentekokoneisto toimii demokraattisesti ihan kaupunkilaisten itsensä valitsemien poliitikkojen päätösten mukaan. Päätökset saattavat syntyä aivan toiselta pohjalta kuin autoilijan ahtaasta näkövinkkelistä? Useimmiten aiemmat päätökset, toimenpiteet ja viime kädessä käytettävissä olevat resurssit määräävät lopputuloksen.
Tätähän aloituksessa siteerattu liikenneinsinööri juuri lienee tarkoittanutkin. Kaupunkikone on näyttänyt useimmiten toimivan niin, ettei liikenteen sujuvuudesta edes liiemmin huolta kanneta.
Enemmistö nykypoliitikoista näyttäisi mieluummin olevan sitä mieltä, ettei autoilijoita aina tarvise asettaan kaiken muun edelle! Ruuhkaisuuden arvellaan hoitavan liian suureksi paisuneen yksityisautoilun kohtuullistamisen?
Niin päätöksiä tehtäessä kuin niitä arvosteltaessakin, kannattaa yhä uudestaan miettiä ketä ja mitä varten tätä kaupunkia lopultakin rakennetaan?Ennen rakentamista on suunnittelu. Miten Turun kaavallinen suunnittelu nykyään tapahtuu?
Kiinteistöliikelaitos hankkii maata ja tilaa sille tuotostavoitteidensa ja -laskelmiensa mukaisesti, yleensä tehokkaan, kaavan. Raha ratkaisee?
Toinen mahdollisuus on, että yksityinen rakentelija anoo Kiinteistöliikelaitokselta lupaa saada itse suunnitella joko omistamalleen tai sitten kaupungin omistamalle (mielestään vapaalta näyttävälle) maa-alueelle sellaisen kaavan joka anojan mielestä parhaiten on toteutettavissa tuottavasti.
Kiinteistöliikelöaitos antaa luvan, eihän se vielä ole lopullinen kaavapäätös... kiva nähdä mitä anoja saa aikaiseksi...
Taas Kiinteistöliikelaitos on valmis tilaamaan anojan paperien perusteella kaavasuunnittelijalta viralliset asiakirjat... eihän se vielä tarkoita lopullista kaavaa... saas nähä kui käy...
Kaavasuunnittelija laatii teknisen paperin, jota sitten viedään rakennuslain mukaisessa tarkassa järjestyksessä valtuuston hyväksyttäväksi asti.
Jos joku "asianosainen" jaksaa valittaa, kaava voi edetä oikeusistuimiin, aina korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Mutta oikeus ei enää ota kantaa kaavan tarkoituksenmukaisuuteen, vaan miettii onko kaavaan valmistelu noudattanut lain kirjainta. Peli on jo melkein menetetty.
Useimmiten kaavan laatija on lain karikot osannut välttää ja kaava astuu voimaan ja rakentaminen alkaa.
Taas on saatu aikaan rakentajalle tuottoisa kaava. Kenen piti olla kaupunkilaisen ja asukkaan puolella? - patui!
suunnitellaan? kirjoitti:
Ennen rakentamista on suunnittelu. Miten Turun kaavallinen suunnittelu nykyään tapahtuu?
Kiinteistöliikelaitos hankkii maata ja tilaa sille tuotostavoitteidensa ja -laskelmiensa mukaisesti, yleensä tehokkaan, kaavan. Raha ratkaisee?
Toinen mahdollisuus on, että yksityinen rakentelija anoo Kiinteistöliikelaitokselta lupaa saada itse suunnitella joko omistamalleen tai sitten kaupungin omistamalle (mielestään vapaalta näyttävälle) maa-alueelle sellaisen kaavan joka anojan mielestä parhaiten on toteutettavissa tuottavasti.
Kiinteistöliikelöaitos antaa luvan, eihän se vielä ole lopullinen kaavapäätös... kiva nähdä mitä anoja saa aikaiseksi...
Taas Kiinteistöliikelaitos on valmis tilaamaan anojan paperien perusteella kaavasuunnittelijalta viralliset asiakirjat... eihän se vielä tarkoita lopullista kaavaa... saas nähä kui käy...
Kaavasuunnittelija laatii teknisen paperin, jota sitten viedään rakennuslain mukaisessa tarkassa järjestyksessä valtuuston hyväksyttäväksi asti.
Jos joku "asianosainen" jaksaa valittaa, kaava voi edetä oikeusistuimiin, aina korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Mutta oikeus ei enää ota kantaa kaavan tarkoituksenmukaisuuteen, vaan miettii onko kaavaan valmistelu noudattanut lain kirjainta. Peli on jo melkein menetetty.
Useimmiten kaavan laatija on lain karikot osannut välttää ja kaava astuu voimaan ja rakentaminen alkaa.
Taas on saatu aikaan rakentajalle tuottoisa kaava. Kenen piti olla kaupunkilaisen ja asukkaan puolella?Kun vaalipäivän ilta äänilaskelmineen koittaa (sanokaa minun sanoneen) huomataan, että kansan kärttyisät äänet ovat taas kertyneet samoille vanhoille patuille kuin aina ennenkin!
- ahtaammalla?
suunnitellaan? kirjoitti:
Ennen rakentamista on suunnittelu. Miten Turun kaavallinen suunnittelu nykyään tapahtuu?
Kiinteistöliikelaitos hankkii maata ja tilaa sille tuotostavoitteidensa ja -laskelmiensa mukaisesti, yleensä tehokkaan, kaavan. Raha ratkaisee?
Toinen mahdollisuus on, että yksityinen rakentelija anoo Kiinteistöliikelaitokselta lupaa saada itse suunnitella joko omistamalleen tai sitten kaupungin omistamalle (mielestään vapaalta näyttävälle) maa-alueelle sellaisen kaavan joka anojan mielestä parhaiten on toteutettavissa tuottavasti.
Kiinteistöliikelöaitos antaa luvan, eihän se vielä ole lopullinen kaavapäätös... kiva nähdä mitä anoja saa aikaiseksi...
Taas Kiinteistöliikelaitos on valmis tilaamaan anojan paperien perusteella kaavasuunnittelijalta viralliset asiakirjat... eihän se vielä tarkoita lopullista kaavaa... saas nähä kui käy...
Kaavasuunnittelija laatii teknisen paperin, jota sitten viedään rakennuslain mukaisessa tarkassa järjestyksessä valtuuston hyväksyttäväksi asti.
Jos joku "asianosainen" jaksaa valittaa, kaava voi edetä oikeusistuimiin, aina korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Mutta oikeus ei enää ota kantaa kaavan tarkoituksenmukaisuuteen, vaan miettii onko kaavaan valmistelu noudattanut lain kirjainta. Peli on jo melkein menetetty.
Useimmiten kaavan laatija on lain karikot osannut välttää ja kaava astuu voimaan ja rakentaminen alkaa.
Taas on saatu aikaan rakentajalle tuottoisa kaava. Kenen piti olla kaupunkilaisen ja asukkaan puolella?Kuntien ahdinko kasvaa ennätysvauhtia. Verotkin on jo hilattu kipurajoille. Mikä eteen?
Ainoaksi keinoksi pieniin lisätuloihin jää kunnan liikelaitostetut toiminnat, siis raaka liiketoiminta, joista kunnat toivovat saavansa edes muruja käyttöönsä.
Näihin tosiaisoihin perustuen valtuusto on kehysbudjetoinut eri liikelaitoksille hulppeat tuotostavoitteet.
Eräs tässä mielessä tärkeäksi korotettu toimiala on kunna harjoittama kiinteistöbisnes. Kuka jaksaa uskoa, että näin perustein tuotettu tonttimaa ja huimat rakennusoikeustavoitteet tuottavat hyvää, kaunista, toimivaa, viihtyisää tai edes turvallista asuinympäristöä?
Aivan oikein: vanhat patut! Änestetään, hei, taas samat pojat vallankahvoihin!
- kukaan inssi
suunnitellut kuninkojantien ruuhkien poistoa.
- Kaupunkilaisjärkevä
Ruuhkat eivät vähene rakentamalla autoliikenteelle rajattomasti tilaa lisääntyä. Jos tuo kuvitelma pitäisi paikkansa, Aninkaistenkadun pitäisi ammottaa tyhjyyttään kun kerran korvaava väylä, Tuomaansilta, on jo olemassa. Näinhän sitä aikoinaan perusteltiin, kuten ehkä kaikki muistamme.
Kävi vaan kuten aina, kun autoille tehdään lisää tilaa: tila myös käytetään. Lopputulos: entistä enemmän autoja, ja ruuhkia laajemmalla alueella.- uneton asukas
Ratapihankadun kautta satamaan johdettu kaupunkimoottoritiesuunnitelma syntyi sattuman satona. Alun alkaen Turun tarkoitus oli rakentaa keskustan ohittava väylä. Kuinka kävi? Entistä enemmän raskasta liikennettä ohjautui suoraan kaupungin keskustaan! Vai eikö Ratapihankatu- Ratakatu muka ole Turun keskustaa?
Käykäähän katsomassa kun kumpaankin suuntaan hurjastelee kaksi rekkaa rintarinnan kilpaa, toinen pari satamaan, toinen Venäjän suuntaan!
Mitä järkeä?
Ei kai montaa metriä lisämatkaa tulisi jos jättiläisrekat ohjattaisiin jo alkuaan ohikulkutielle? Vaan tulepa Helsingistä moottoritietä, viitoitus satamaan johtaa Ratapihankadun kautta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2574590Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1312993Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit412762Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?751749Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061594Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281493- 551334
- 931245
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2081116- 471109