Liikenneinsinööri

Kuokatonna?

Ei näytä auttavan kuokat eikä pensselit Turun kehittämisesä, taitaa joutaa se työrukkanenkin naulaan? Liikenneinsinööri pelkää, ettei kaupungin maankäytön suunnitelu kaikkinensa ole kovinkaan kiinnostunut tai huolissaan liikenteen sujumisesta.

No, tämähän on vanhaa turkulaista kansanperinnettä kukkeimmillaan. Paras esimerkki taitaa olla ikimuistoinen, silloisen "keskusakselin", TURPIINAtien (Turku- Piikiö-Naantali-linjauksen) kaato-operaatio.

Tätä kaupungin pyhimmän keskustan ohittavaa tietä suunniteltiin kustannuksia säästämättä yli kolmekymmentä vuotta, mutta sitten, äkisti yhdessä kokouksessa, päätettiin , ettei sitä tarvita.

Kaupungin viisaat päättäjät sanoivat, vastoin asiantuntijain neuvoa, että sen liikenne voi ajaa ohikulkutietä pitkin! Kuulemma myös Helsingistä tuleva liikenne voidaan ohjata ohikulkutieltä kulloinkin tavoiteltuun kohteeseen joko Littoistentietä, Hämeentietä, Tampereentietä, Ruskontietä, Satakunnantietä, Naantalintietä tai Pansiontietä.

Ja tässä sitä nyt ollaan. Ratapihankatu ruuhkautuu, Hämeentulli ruuhkautuu, Aninkaistentulli ruuhkautuu, Naantalin pikatie ruuhkautuu jne. jne.

Kaiken kukkuraksi kaupunginisät "viisaudessaan" päättivät, että Turun rakentamisen painopiste siirretää Hirvensaloon! Ei helpoin eikä halvin suunta liikenteen järjestelyjä ajatellen. Ettei olisi vaarassa sillan ruuhkautuminen tuota pikaa? Siihen ruuhkaan ei ole apua edes joukkoliikenteestä.

Kuntaliitosten vastustajat ovat kautta aikojen toitottaneet naapurikuntien asuinalueitten ihanuutta ja kieltäytyneet jyrkästi kaikista liitoshankkeista. Eivät ole napurikunnatkaan olleet huolissaan liikenteen kasvun aiheuttamista ruuhkista. Eivät Turun ruuhkat heitä koske?

9

611

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kiinnostais?

      Tärkeintä on, että rakennetaan... ja paljon. Siitä se kaupunki ja kaikinpuolinen hyvinvointi kasvaa, eikös niin?

    • ruuhkien syynä

      - ainakin Turun keskustassa on monia katuja joilla ajo kokonaan kielletty (paitsi takseilta)ja sitten täysin tarpeettomia yksisuuntaisia katuja, leveitö ja lyhyita, jotka eivät vedä minnekään. Kaikki tämä aiheuttaa paljon korttelien kiertoa, saastetta ja turhaa meteliä sekä ruuhkaa. Liikenneinsinöörit perusteelliseen koulutukseen ja sitten puhtaalta pöydältä töihin.
      Hyvä ehdotus oli äskettäin myös Manhattanille kääntyville oma kaista, helppo tehdä, ei maksa paljon, mutta liikenneinsinöörit vain nukkuvat.

      • toimii!

        Et näköjään ole vielä alkuunkaan sisäistänyt kaupungin päätöksentekokoneiston toiminnan syvintä olemusta?

        Ei täällä liikenneinsinöörit liikenteen sujumisesta ja teiden rakentamisista päätä!

        Kyllä kaupungin päätöksentekokoneisto toimii demokraattisesti ihan kaupunkilaisten itsensä valitsemien poliitikkojen päätösten mukaan. Päätökset saattavat syntyä aivan toiselta pohjalta kuin autoilijan ahtaasta näkövinkkelistä? Useimmiten aiemmat päätökset, toimenpiteet ja viime kädessä käytettävissä olevat resurssit määräävät lopputuloksen.

        Tätähän aloituksessa siteerattu liikenneinsinööri juuri lienee tarkoittanutkin. Kaupunkikone on näyttänyt useimmiten toimivan niin, ettei liikenteen sujuvuudesta edes liiemmin huolta kanneta.

        Enemmistö nykypoliitikoista näyttäisi mieluummin olevan sitä mieltä, ettei autoilijoita aina tarvise asettaan kaiken muun edelle! Ruuhkaisuuden arvellaan hoitavan liian suureksi paisuneen yksityisautoilun kohtuullistamisen?

        Niin päätöksiä tehtäessä kuin niitä arvosteltaessakin, kannattaa yhä uudestaan miettiä ketä ja mitä varten tätä kaupunkia lopultakin rakennetaan?


      • suunnitellaan?
        toimii! kirjoitti:

        Et näköjään ole vielä alkuunkaan sisäistänyt kaupungin päätöksentekokoneiston toiminnan syvintä olemusta?

        Ei täällä liikenneinsinöörit liikenteen sujumisesta ja teiden rakentamisista päätä!

        Kyllä kaupungin päätöksentekokoneisto toimii demokraattisesti ihan kaupunkilaisten itsensä valitsemien poliitikkojen päätösten mukaan. Päätökset saattavat syntyä aivan toiselta pohjalta kuin autoilijan ahtaasta näkövinkkelistä? Useimmiten aiemmat päätökset, toimenpiteet ja viime kädessä käytettävissä olevat resurssit määräävät lopputuloksen.

        Tätähän aloituksessa siteerattu liikenneinsinööri juuri lienee tarkoittanutkin. Kaupunkikone on näyttänyt useimmiten toimivan niin, ettei liikenteen sujuvuudesta edes liiemmin huolta kanneta.

        Enemmistö nykypoliitikoista näyttäisi mieluummin olevan sitä mieltä, ettei autoilijoita aina tarvise asettaan kaiken muun edelle! Ruuhkaisuuden arvellaan hoitavan liian suureksi paisuneen yksityisautoilun kohtuullistamisen?

        Niin päätöksiä tehtäessä kuin niitä arvosteltaessakin, kannattaa yhä uudestaan miettiä ketä ja mitä varten tätä kaupunkia lopultakin rakennetaan?

        Ennen rakentamista on suunnittelu. Miten Turun kaavallinen suunnittelu nykyään tapahtuu?

        Kiinteistöliikelaitos hankkii maata ja tilaa sille tuotostavoitteidensa ja -laskelmiensa mukaisesti, yleensä tehokkaan, kaavan. Raha ratkaisee?

        Toinen mahdollisuus on, että yksityinen rakentelija anoo Kiinteistöliikelaitokselta lupaa saada itse suunnitella joko omistamalleen tai sitten kaupungin omistamalle (mielestään vapaalta näyttävälle) maa-alueelle sellaisen kaavan joka anojan mielestä parhaiten on toteutettavissa tuottavasti.

        Kiinteistöliikelöaitos antaa luvan, eihän se vielä ole lopullinen kaavapäätös... kiva nähdä mitä anoja saa aikaiseksi...

        Taas Kiinteistöliikelaitos on valmis tilaamaan anojan paperien perusteella kaavasuunnittelijalta viralliset asiakirjat... eihän se vielä tarkoita lopullista kaavaa... saas nähä kui käy...

        Kaavasuunnittelija laatii teknisen paperin, jota sitten viedään rakennuslain mukaisessa tarkassa järjestyksessä valtuuston hyväksyttäväksi asti.

        Jos joku "asianosainen" jaksaa valittaa, kaava voi edetä oikeusistuimiin, aina korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Mutta oikeus ei enää ota kantaa kaavan tarkoituksenmukaisuuteen, vaan miettii onko kaavaan valmistelu noudattanut lain kirjainta. Peli on jo melkein menetetty.

        Useimmiten kaavan laatija on lain karikot osannut välttää ja kaava astuu voimaan ja rakentaminen alkaa.

        Taas on saatu aikaan rakentajalle tuottoisa kaava. Kenen piti olla kaupunkilaisen ja asukkaan puolella?


      • patui!
        suunnitellaan? kirjoitti:

        Ennen rakentamista on suunnittelu. Miten Turun kaavallinen suunnittelu nykyään tapahtuu?

        Kiinteistöliikelaitos hankkii maata ja tilaa sille tuotostavoitteidensa ja -laskelmiensa mukaisesti, yleensä tehokkaan, kaavan. Raha ratkaisee?

        Toinen mahdollisuus on, että yksityinen rakentelija anoo Kiinteistöliikelaitokselta lupaa saada itse suunnitella joko omistamalleen tai sitten kaupungin omistamalle (mielestään vapaalta näyttävälle) maa-alueelle sellaisen kaavan joka anojan mielestä parhaiten on toteutettavissa tuottavasti.

        Kiinteistöliikelöaitos antaa luvan, eihän se vielä ole lopullinen kaavapäätös... kiva nähdä mitä anoja saa aikaiseksi...

        Taas Kiinteistöliikelaitos on valmis tilaamaan anojan paperien perusteella kaavasuunnittelijalta viralliset asiakirjat... eihän se vielä tarkoita lopullista kaavaa... saas nähä kui käy...

        Kaavasuunnittelija laatii teknisen paperin, jota sitten viedään rakennuslain mukaisessa tarkassa järjestyksessä valtuuston hyväksyttäväksi asti.

        Jos joku "asianosainen" jaksaa valittaa, kaava voi edetä oikeusistuimiin, aina korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Mutta oikeus ei enää ota kantaa kaavan tarkoituksenmukaisuuteen, vaan miettii onko kaavaan valmistelu noudattanut lain kirjainta. Peli on jo melkein menetetty.

        Useimmiten kaavan laatija on lain karikot osannut välttää ja kaava astuu voimaan ja rakentaminen alkaa.

        Taas on saatu aikaan rakentajalle tuottoisa kaava. Kenen piti olla kaupunkilaisen ja asukkaan puolella?

        Kun vaalipäivän ilta äänilaskelmineen koittaa (sanokaa minun sanoneen) huomataan, että kansan kärttyisät äänet ovat taas kertyneet samoille vanhoille patuille kuin aina ennenkin!


      • ahtaammalla?
        suunnitellaan? kirjoitti:

        Ennen rakentamista on suunnittelu. Miten Turun kaavallinen suunnittelu nykyään tapahtuu?

        Kiinteistöliikelaitos hankkii maata ja tilaa sille tuotostavoitteidensa ja -laskelmiensa mukaisesti, yleensä tehokkaan, kaavan. Raha ratkaisee?

        Toinen mahdollisuus on, että yksityinen rakentelija anoo Kiinteistöliikelaitokselta lupaa saada itse suunnitella joko omistamalleen tai sitten kaupungin omistamalle (mielestään vapaalta näyttävälle) maa-alueelle sellaisen kaavan joka anojan mielestä parhaiten on toteutettavissa tuottavasti.

        Kiinteistöliikelöaitos antaa luvan, eihän se vielä ole lopullinen kaavapäätös... kiva nähdä mitä anoja saa aikaiseksi...

        Taas Kiinteistöliikelaitos on valmis tilaamaan anojan paperien perusteella kaavasuunnittelijalta viralliset asiakirjat... eihän se vielä tarkoita lopullista kaavaa... saas nähä kui käy...

        Kaavasuunnittelija laatii teknisen paperin, jota sitten viedään rakennuslain mukaisessa tarkassa järjestyksessä valtuuston hyväksyttäväksi asti.

        Jos joku "asianosainen" jaksaa valittaa, kaava voi edetä oikeusistuimiin, aina korkeinta hallinto-oikeutta myöten. Mutta oikeus ei enää ota kantaa kaavan tarkoituksenmukaisuuteen, vaan miettii onko kaavaan valmistelu noudattanut lain kirjainta. Peli on jo melkein menetetty.

        Useimmiten kaavan laatija on lain karikot osannut välttää ja kaava astuu voimaan ja rakentaminen alkaa.

        Taas on saatu aikaan rakentajalle tuottoisa kaava. Kenen piti olla kaupunkilaisen ja asukkaan puolella?

        Kuntien ahdinko kasvaa ennätysvauhtia. Verotkin on jo hilattu kipurajoille. Mikä eteen?

        Ainoaksi keinoksi pieniin lisätuloihin jää kunnan liikelaitostetut toiminnat, siis raaka liiketoiminta, joista kunnat toivovat saavansa edes muruja käyttöönsä.

        Näihin tosiaisoihin perustuen valtuusto on kehysbudjetoinut eri liikelaitoksille hulppeat tuotostavoitteet.

        Eräs tässä mielessä tärkeäksi korotettu toimiala on kunna harjoittama kiinteistöbisnes. Kuka jaksaa uskoa, että näin perustein tuotettu tonttimaa ja huimat rakennusoikeustavoitteet tuottavat hyvää, kaunista, toimivaa, viihtyisää tai edes turvallista asuinympäristöä?

        Aivan oikein: vanhat patut! Änestetään, hei, taas samat pojat vallankahvoihin!


    • kukaan inssi

      suunnitellut kuninkojantien ruuhkien poistoa.

    • Kaupunkilaisjärkevä

      Ruuhkat eivät vähene rakentamalla autoliikenteelle rajattomasti tilaa lisääntyä. Jos tuo kuvitelma pitäisi paikkansa, Aninkaistenkadun pitäisi ammottaa tyhjyyttään kun kerran korvaava väylä, Tuomaansilta, on jo olemassa. Näinhän sitä aikoinaan perusteltiin, kuten ehkä kaikki muistamme.

      Kävi vaan kuten aina, kun autoille tehdään lisää tilaa: tila myös käytetään. Lopputulos: entistä enemmän autoja, ja ruuhkia laajemmalla alueella.

      • uneton asukas

        Ratapihankadun kautta satamaan johdettu kaupunkimoottoritiesuunnitelma syntyi sattuman satona. Alun alkaen Turun tarkoitus oli rakentaa keskustan ohittava väylä. Kuinka kävi? Entistä enemmän raskasta liikennettä ohjautui suoraan kaupungin keskustaan! Vai eikö Ratapihankatu- Ratakatu muka ole Turun keskustaa?

        Käykäähän katsomassa kun kumpaankin suuntaan hurjastelee kaksi rekkaa rintarinnan kilpaa, toinen pari satamaan, toinen Venäjän suuntaan!

        Mitä järkeä?

        Ei kai montaa metriä lisämatkaa tulisi jos jättiläisrekat ohjattaisiin jo alkuaan ohikulkutielle? Vaan tulepa Helsingistä moottoritietä, viitoitus satamaan johtaa Ratapihankadun kautta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ensi kesänä

      Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta
      Ikävä
      66
      3372
    2. Tukalaa kuumuutta

      Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh
      Ikävä
      45
      3184
    3. Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.

      Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      122
      2688
    4. Sinä, ihastukseni

      Mitä haluaisit tehdä kanssani ensimmäisenä?
      Ihastuminen
      43
      2538
    5. Tiedät ettei tule toimimaan.

      Mielenterveys ei kummallakaan kestä.
      Ikävä
      31
      1953
    6. Okei, myönnetään,

      Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘
      Ikävä
      27
      1860
    7. Onko kaivatullasi

      himmeä kuuppa?
      Ikävä
      48
      1636
    8. Mihin hävisi

      Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä
      Iisalmi
      86
      1487
    9. On jo heinäkuun viimeinen päivä.

      En taida nähdä sinua koskaan.
      Rakkaus ja rakastaminen
      39
      1330
    10. Lähtikö korvat

      puhtaaksi vaikusta?
      Tuusniemi
      82
      1199
    Aihe