Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    milloin sitä tottuu uuteen elämään?

    muutin uuteen kaupunkiin pieneltä paikkakunnalta opiskelemaan. koulu sujuu ihan hyvin ja olen saanut joitakin kavereita. he tosin ovat vain kavereita, kunnon ystävyyttä en ole vielä saanut aikaiseksi. tunnen itseni hyvin yksinäiseksi tai jollakin tavalla masentuneeksi, kun en voi enää olla kotipaikallani. kaikki rakkaani ovat siellä, mies, ystävät, perhe. kaipaan sitä ette minulla ole täällä ihmistä johon voisin turvautua ja luottaa täysin. menen viikonloppuisin kotipaikalleni. olen siis vain viikot uudessa kodissani, mutta nekin jo raastavat, elämäni on sitä, että odotan seuraavaa viikonloppua ja yritän selviytyä viikoista. kai tämä menee joskus ohi. olo on vain niin tyhjä, vaikka pitäisi yrittää olla positiivinen. olen vaan niin tiukasti kiinni perheessäni ja miehessäni että on vaikeaa olla täällä. en halua että elämäni kuluu näin. tahdon oppia nauttimaan jokaisesta päivästä, miten se voisi onnistua???
    1260
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 1

    Vanhimmat

    Tunteesi ovat aivan tyypillisiä ja "oikeita" tuohon tilanteeseen. Olet ollut uudessa paikassa vain parisen kuukautta, kyllä sopeutumiseen menee enemmän aikaa, kun on ollut iso muutos. Entäs jos yrittäisit etsiä opiskelupaikkakunnalta harrastuksia taikka jotain iltatapahtumia joihin osallistua (mikäli opinnoilta aikaa jää)? Silloin sinulla olisi jotain "omia juttuja" myös siellä koulupaikkakunnallasi, joka "juurruttaisi" sinne.

    PS. Tsemppiä opintoihin myös :-)

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    kouluun 08 kirjoitti:

    muutin uuteen kaupunkiin pieneltä paikkakunnalta opiskelemaan. koulu sujuu ihan hyvin ja olen saanut joitakin kavereita. he tosin ovat vain kavereita, kunnon ystävyyttä en ole vielä saanut aikaiseksi. tunnen itseni hyvin yksinäiseksi tai jollakin tavalla masentuneeksi, kun en voi enää olla kotipaikallani. kaikki rakkaani ovat siellä, mies, ystävät, perhe. kaipaan sitä ette minulla ole täällä ihmistä johon voisin turvautua ja luottaa täysin. menen viikonloppuisin kotipaikalleni. olen siis vain viikot uudessa kodissani, mutta nekin jo raastavat, elämäni on sitä, että odotan seuraavaa viikonloppua ja yritän selviytyä viikoista. kai tämä menee joskus ohi. olo on vain niin tyhjä, vaikka pitäisi yrittää olla positiivinen. olen vaan niin tiukasti kiinni perheessäni ja miehessäni että on vaikeaa olla täällä. en halua että elämäni kuluu näin. tahdon oppia nauttimaan jokaisesta päivästä, miten se voisi onnistua???

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu