oinas+VAAKA...?

hei!
olemme olleet poikaystäväni kanssa nyt n.2,5kk yhdessä.Hän on vaaka ja minä siis oinas.Tilanne vaan ei (omalta kohdaltani) ole kovin hyvä.
Poikaystäväni rakastaa minua sydämensä pohjasta. Aina hän keksii jotain uutta ja kaunista joka saa minut hyvälle tuulelle.Mutta minä haluaisin vapauteen.Toisaalta rakastan miestäni,enkä uskaltaisi päästää irti.
Petinkin miestäni pari kertaa.Aina mieheni antoi itkien minulle anteeksi.
Mutta vieläkin usein haikailen "pettämiskaverini" (härkä)perään.Hän on tällainen kunnon "renttu",naistenpyörittelijä..Mutta niin kiehtova ja kiinnostava. - kun taas mieheni,"joka tytön unelmapoika",uskollinen,työssäkäyvä(toisella koulut kesken) rakastava.ahkera tunnollinen..mutta jotenkin ei vain sytytä.
Vai olisiko vika siinä,etten osaa rakastua enää?
Kahdessa suhteessa olen ollut "täysillä mukana".
toinen oli Härän,ja toinen vaa´an kanssa. Kummatkin miehet jättivät minut,toinen vielä pettikin..Sen jälkeen ei ole maistunut minkäänlainen mies.
Tykkään miesten "jahtaamisesta",mutta kun "saan heidät",katoaa kiinnostukseni.
Missä vika?Minussa,miehessäni...vaiko ihmeellisessä Härkäpojassa?
11984
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

Niin ovat erilaisia oinaat ja vaa'at (olen itse oinas). Jos olisit minua pettänyt (ja olisin saanut sen tietää), olisit saanut jäädä sille tiellesi. Ehkä olisit joskus anteeksi saanut, mutta kun luottamus meni kerran, ei se ihan vähästä takaisin tule.

Äänestä

yleensä tällaiset asiat vain pitäisi itse ratkoa mutta sen verran haluan auttaa että itselläni on melkein samanlainen tilanne:

tuossa keväällä erosin 2,5:n vuoden suhteesta(kaveri oli oinas, ei paras yhdistelmä...), koska halusin myös kuten sinä, olla vapaa menemään.

en pettänyt koskaan häntä fyysisesti, mutta henkisesti ja paljon, ajattelin muita. kävi sitten niin että vietin railakkaan ja miehiä täynnä olevan kesän ja nyt kuukausi sitten entinen halusi ja haluaa varmasti yhäkin takaisin mutta minä en enää kykene koska olen oppinut kuuntelemaan mitä minä haluan ja minä haluan olla vapaa vakavista ja ei niin vakavista suhteista, olen molempia niin täynnä että nyt haluan olla yksin.

sanoisin siis että saattaa vika olla sillä lailla sinussa että pystyisitkö kokeilemaan pientä paussia sekä poikaystävästäsi että muista, olla omissa oloissasi, ehkä sitten pystyt ajattelemaan ja mahdollisesti tiedät sitten mitä haluat?

horoskoopilta oinas vaaka on muuten mitä parhain yhdistelmä, he ovat niin erilaisia mutta niin samanlaisia, sanotaan myös toistensa peilikuvaksi..

toivon että sait jotain ajatusta tekstistäni. koita pärjätä!

Äänestä

Heps,
Mulla on ollu vastaavanlainen tilanne itselläkin. Vaaka oli periaatteessa kaikkee mitä mä kuvittelin haluavani mieheltä. Mutta luoja, aina olis pitäny kainalossa nyhjätä ja lässyttää kauniita... (Sama juttu muuten rapujen kanssa) Mutta minäpä sitten päädyin yhteen härän kanssa, ja sen jälkeen ei oo tarvinnu muita paljon vilkuilla... Kantaa kuitenkin otan silleen varovasti, että tee niinkuin sydämes sanoo - järjellä ei oo mitään tekemistä rakkauden kanssa =)

Äänestä
  • hei...
    poikaystäväni on ollut nyt pari päivää helsingissä,ja ai että sielu lepää..
    onhan minulla ikäväkin,mutta samalla olen ladannut akkuja..
    jaa-a..saa nyt nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan..

    Äänestä

Vaikuttaa sille, ettet ole vielä kypsä vakavaan suhteeseen. Siinä ei ole mitään muuta vikaa, kuin että satutat miestäsi levottomuudellasi. Jos haluat jahdata miehiä niin siitä vaan, mutta kunhan teet sen vapaana, et suhteessa. Joku päivä olet kyllä valmis rauhoittumaan yhden miehen kanssa. Miestäsi satuttamalla et saa mitään hyvää kummallekaan, miehesi ei välttämättä ikinä luota sinuun 100% ja mahdollisissa tulevissa suhteissaan ei koskaan luota rakastettuunsa. Tätäkö haluat hänelle? Hän voi myös alkaa vihaamaan naisia, muuttuu misogyyniksi, sovinistiksi ja näitähän on muutenkin maailmassa liikaa.
Jos taas haluat jatkaa suhteessasi, sinun kannattaisi sitoutua siihen omasta tahdostasi, "antaa itsesi hänelle kokonaan". Suhde ei nimittäin ole sitä, että toisen (ei sinun eikä hänen) "velvollisuus" on keksiä jatkuvasti jotakin pitääkseen toisen hyvällä tuulella pitääkseen toisen lähellään. Se ei ole kauaa tervettä. Suhde ei ole jatkuvaa huumaa ja onnea, vaikeina päivinä on vain uskottava parempaan huomiseen ja annettava kummallekin aikaa. Suhde ei ole sitäkään ettei siinä saa ajatella / haaveilla toisista miehistä, kunhan ei siirry ajatuksista tekoihin. Suhteessa saa flirttailla muiden kanssa, mutta raja on johonkin siinäkin vedettävä, esim. "antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa". Itse vedän rajani seksiin, suuteluun ja rintojen/sukupuolielinten kosketteluun, kaikki muu on mielestäni ok ja jää pettämisen ulkopuolelle.
Mietin pettämiskaveriasi. Mitkä olivat hänen motiivinsa? On olemassa miehiä, jotka kiinnostuvat vain varatuista naisista ja kun naisen vakituinen jättää, jättää tämän sortin miehetkin saman tien kylmästi, et ole enää varattu niin et kiinnostakaan. Jos taas mies on "puhtaasti" naistenmies, niin mistä tiedät olevasi hänelle tärkeä, etkä vain joku? Naistenmiehet ovat vaikeita kesyttää ja kun onnistuu, voi suhteessa olla vaikeaa jos luotto on vähissä pelätessä vanhojen tapojen nousevan pintaan, esim. oliko mies varmasti kavereidensa kanssa pelaamassa kun ei vastannut ja kesti?
Antaisin sinulle saman ohjeen jonka olet kuullut varmaan aiemminkin: ota itsellesi omaa aikaa miettiä vakavasti sitä mitä haluat ja suhteenne tulevaisuutta. Oli päätöksesi mikä tahansa, niin älä satuta vaakaasi, sillä lopulta satutat siinä myös itseäsi.

Äänestä
  • ...sanottu.olen tässä nyt viime aikoina ajatellut suhdettani paljon.
    muutaman päivän "tauko" teki tosi hyvää meille. jospa jokapäiväinen yhdessäolo ei sovi vaan meille......?

    Äänestä

  • oinastyttö kirjoitti:

    ...sanottu.olen tässä nyt viime aikoina ajatellut suhdettani paljon.
    muutaman päivän "tauko" teki tosi hyvää meille. jospa jokapäiväinen yhdessäolo ei sovi vaan meille......?

    En tiedä miten tämän sanoisin kuulostamatta ilkeältä tms., sillä se ei ole tarkoitukseni. En osaa kuitenkaan sanoa muuten kuin suoraan, toivottavasti et käsitä väärin.
    Mielestäni suhteessa olo ei tarkoita sitä, että yhdessä pitäisi olla aina kun on vähänkään aikaa esim. koululta / työltä. Suhde tarvitsee aikaa ja välillä välimatkaa säilyäkseen elossa, muutoin loppuu happi. On oltava erossa voidakseen kaivata. Joillakin suhde toimii vaikka "ollaan koko aika yhdessä", mutta omasta ja kavereiden kokemuksista päätellen se on kuitenkin aika harvinaista. Oma suhteeni meni melkein poikki ennen kuin tajusin tämän. Vaikka olen itsekin oinasnainen, niin merkille epätyypillisellä tavalla halusin olla vain hänen kanssaan koko ajan muutettuamme yhteen peräti 5kk.n seurustelun jälkeen. Murjotin yms. kun hänellä oli muuta tekemistä ja vittuilin. Halusin mieheni (myös vaaka) suunnilleen vain istuvan kotona jotta tietäisin missä hän on (kuuluisaa oinaan mustasukkaisuutta?), ja se että kuinka paljon hän oli kotona kuuntelemassa kiukutteluani ja toteuttamassa toiveitani muka kertoi sen kuinka paljon hän minua rakastaa. Kiukuttelin itseni jopa kihloihin... Tulin järkiini vasta silloin kun hän sanoi ettei tästä tule mitään. Huomasin etten halua menettää häntä, joten yritin kaikin keinoin saada häntä muuttamaan mieltään (itkin ja vaadin keskustelemaan). Lopulta sovimme, että lähtisin siskoni luokse talvilomaksi ja sillä aikaa kumpikin miettii asennettaan suhteeseen, toiseen ja siihen mikä on hyvää/huonoa. Lomalta palattuani päätimme jatkaa. Olin itse viimeinkin tiedostanut sen kuinka epäreilu ja omistushaluinen olin suhteessa. Halusin näyttää hänelle joka päivä kuinka paljon häntä rakastan ja kuinka tärkeä hän on. En kuitenkaan osannut luottaa ja olin koko ajan varpaillani (oli sanonut edellisenä iltana, ennen kuin ehdotti eroamista, että rakastaa minua ja paljon). En voinut olla varma hänen tunteistaan. Joulukuun alussa olemme olleet yhdessä 2 vuotta,ja kyseisestä "lomasta" on nyt aikaa 8kk.Kevät oli aika kamalaa aikaa, kesällä onneksi välit paranivat ja nyt ovat asiat ainakin toistaiseksi kohdallaan.
    Kuuntele itseäsi sen suhteen kuinka usein haluat nähdä miestäsi. Pidä harrastuksesi ja kaverisi, niitä ei tarvitse eikä saa "uhrata" suhteen vuoksi. Suhde joko jatkuu tai ei jatku. Ehkä eräänä päivänä muutatte yhteen tai ette.
    Älä hoppuile.
    Eli ohjeeni on yhä sama: kuuntele itseäsi ja vaistojasi, se pätee kaikkeen maailmassa. Et ole kenellekään muuta velkaa kuin sen, että olet rehellinen ja reilu. Rakenna elämäsi sellaiseksi että olet siihen tyytyväinen, älä kenenkään toisen varaan, sillä miehiä tulee ja saattaa myös mennä. Itsesi varaan rakentaessasi sinulla on myös vapaus lähteä suhteesta jos haluat, siihen ei tarvitse jäädä esim. varallisuuden tai muun sellaisen seikan vuoksi.
    Toivottavasti en kuulosta kovin sekavalle, heräsin enkä saanut unen päästä enää kiinni, joten istuskelen koneen ääressä tokkuraisena unta odotellen... ja juttukin voi olla sen mukaista.. ;)

    Äänestä

  • sydän ja nuoli kirjoitti:

    En tiedä miten tämän sanoisin kuulostamatta ilkeältä tms., sillä se ei ole tarkoitukseni. En osaa kuitenkaan sanoa muuten kuin suoraan, toivottavasti et käsitä väärin.
    Mielestäni suhteessa olo ei tarkoita sitä, että yhdessä pitäisi olla aina kun on vähänkään aikaa esim. koululta / työltä. Suhde tarvitsee aikaa ja välillä välimatkaa säilyäkseen elossa, muutoin loppuu happi. On oltava erossa voidakseen kaivata. Joillakin suhde toimii vaikka "ollaan koko aika yhdessä", mutta omasta ja kavereiden kokemuksista päätellen se on kuitenkin aika harvinaista. Oma suhteeni meni melkein poikki ennen kuin tajusin tämän. Vaikka olen itsekin oinasnainen, niin merkille epätyypillisellä tavalla halusin olla vain hänen kanssaan koko ajan muutettuamme yhteen peräti 5kk.n seurustelun jälkeen. Murjotin yms. kun hänellä oli muuta tekemistä ja vittuilin. Halusin mieheni (myös vaaka) suunnilleen vain istuvan kotona jotta tietäisin missä hän on (kuuluisaa oinaan mustasukkaisuutta?), ja se että kuinka paljon hän oli kotona kuuntelemassa kiukutteluani ja toteuttamassa toiveitani muka kertoi sen kuinka paljon hän minua rakastaa. Kiukuttelin itseni jopa kihloihin... Tulin järkiini vasta silloin kun hän sanoi ettei tästä tule mitään. Huomasin etten halua menettää häntä, joten yritin kaikin keinoin saada häntä muuttamaan mieltään (itkin ja vaadin keskustelemaan). Lopulta sovimme, että lähtisin siskoni luokse talvilomaksi ja sillä aikaa kumpikin miettii asennettaan suhteeseen, toiseen ja siihen mikä on hyvää/huonoa. Lomalta palattuani päätimme jatkaa. Olin itse viimeinkin tiedostanut sen kuinka epäreilu ja omistushaluinen olin suhteessa. Halusin näyttää hänelle joka päivä kuinka paljon häntä rakastan ja kuinka tärkeä hän on. En kuitenkaan osannut luottaa ja olin koko ajan varpaillani (oli sanonut edellisenä iltana, ennen kuin ehdotti eroamista, että rakastaa minua ja paljon). En voinut olla varma hänen tunteistaan. Joulukuun alussa olemme olleet yhdessä 2 vuotta,ja kyseisestä "lomasta" on nyt aikaa 8kk.Kevät oli aika kamalaa aikaa, kesällä onneksi välit paranivat ja nyt ovat asiat ainakin toistaiseksi kohdallaan.
    Kuuntele itseäsi sen suhteen kuinka usein haluat nähdä miestäsi. Pidä harrastuksesi ja kaverisi, niitä ei tarvitse eikä saa "uhrata" suhteen vuoksi. Suhde joko jatkuu tai ei jatku. Ehkä eräänä päivänä muutatte yhteen tai ette.
    Älä hoppuile.
    Eli ohjeeni on yhä sama: kuuntele itseäsi ja vaistojasi, se pätee kaikkeen maailmassa. Et ole kenellekään muuta velkaa kuin sen, että olet rehellinen ja reilu. Rakenna elämäsi sellaiseksi että olet siihen tyytyväinen, älä kenenkään toisen varaan, sillä miehiä tulee ja saattaa myös mennä. Itsesi varaan rakentaessasi sinulla on myös vapaus lähteä suhteesta jos haluat, siihen ei tarvitse jäädä esim. varallisuuden tai muun sellaisen seikan vuoksi.
    Toivottavasti en kuulosta kovin sekavalle, heräsin enkä saanut unen päästä enää kiinni, joten istuskelen koneen ääressä tokkuraisena unta odotellen... ja juttukin voi olla sen mukaista.. ;)

    kiitos

    Äänestä

  • oinastyttö kirjoitti:

    kiitos

    Jäi siinä unenpöpperössä yks aika tärkeä juttu pois. Meinaan se, että se että on suhteessa ei tarkoita sitä etteikö haluaisi omaa rauhaa. Joskus kaipaa "lomaa" rakkaimmastaan ja silloin kannattaa kuunnella itseään ja pitää pidempi tauko tapaamisessa tai jos asuu yhdessä niin kannattaa lähteä jonnekin itsekseen. Kyllä se rakkaus pysyy. Niin, ja suhteessa olisi hyvä saada välillä arki poikki tekemällä jotain harvinaisempaa, esim. lähtemällä yhdessä reissuun, vaikka ihan hotelliin yöksi, mökille tai telttailemaan.
    Toivottavasti on ollut apua. Kaikkea hyvää sinulle ja vaa-allesi :)

    Äänestä

  • sydän ja nuoli kirjoitti:

    Jäi siinä unenpöpperössä yks aika tärkeä juttu pois. Meinaan se, että se että on suhteessa ei tarkoita sitä etteikö haluaisi omaa rauhaa. Joskus kaipaa "lomaa" rakkaimmastaan ja silloin kannattaa kuunnella itseään ja pitää pidempi tauko tapaamisessa tai jos asuu yhdessä niin kannattaa lähteä jonnekin itsekseen. Kyllä se rakkaus pysyy. Niin, ja suhteessa olisi hyvä saada välillä arki poikki tekemällä jotain harvinaisempaa, esim. lähtemällä yhdessä reissuun, vaikka ihan hotelliin yöksi, mökille tai telttailemaan.
    Toivottavasti on ollut apua. Kaikkea hyvää sinulle ja vaa-allesi :)

    on ollut apua,kiitos vain:) sanoin nyt vaa-alleni että tauot mukaan,ja hän ymmärsi asian:)

    Äänestä

Ollaanko me kaikki oinasnaiset näin sekoja? Itse olen myös suhteessa ihanan vaakamiehen kanssa, joka on täydellisyyden lisäksi vielä romanttinenkin.

Silti huomaan välillä ajattelevani yhtä renttupoikaa (vesimies), joka on just sellanen sitoutumiskyvytön naistenmies. Kiehtookohan siinä "mahdoton tehtävä"?

Tunnistan itsessäni myös tän hetkittäisen omistushalun ja sen että haluaisin olla kumppanilleni KAIKKI. Nykyisessä suhteessani mies on se mustasukkaisempi osapuoli (on tullut petetyksi), aluksi se tuntui tosihyvältä, mutta nyt jo vähän ahdistaa... vaik emme riitele ikinä asiasta, hän vain kertoo miltä hänestä tuntuu.

Tunnistan myös sen että aina saatuani miehen, kiinnostus vähenee tai peräti lopahtaa.

Olen itse nouseva vaaka ja kuumerkiltä kalat, luulen ettei minusta petturiksi ole, vaikka ruoho vihertääkin aidan väärällä puolella.

Näiden asioiden kanssan siis kamppailen yhä, vaikka lähenen kolmeakymmentä. Oinastyttö, taidat olla nuorempi? Samaa neuvon kun muutkin, ota aikasi ja jos tuntuu ettet voi sitoutua, lopeta suhde mieluummin kuin että petät.

Ollaan ihmisiksi näitä vaakoja kohtaan, ne on kuitenkin niin ihania! Oinas ja vaaka ovat vastamerkkejä ja sopivat sen vuoksi hyvin yhteen, ne on nää nousevat ja kuumerkit sun muut, jotka voi heittää kapuloita rattaisiin.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


oinastyttö kirjoitti:

hei!
olemme olleet poikaystäväni kanssa nyt n.2,5kk yhdessä.Hän on vaaka ja minä siis oinas.Tilanne vaan ei (omalta kohdaltani) ole kovin hyvä.
Poikaystäväni rakastaa minua sydämensä pohjasta. Aina hän keksii jotain uutta ja kaunista joka saa minut hyvälle tuulelle.Mutta minä haluaisin vapauteen.Toisaalta rakastan miestäni,enkä uskaltaisi päästää irti.
Petinkin miestäni pari kertaa.Aina mieheni antoi itkien minulle anteeksi.
Mutta vieläkin usein haikailen "pettämiskaverini" (härkä)perään.Hän on tällainen kunnon "renttu",naistenpyörittelijä..Mutta niin kiehtova ja kiinnostava. - kun taas mieheni,"joka tytön unelmapoika",uskollinen,työssäkäyvä(toisella koulut kesken) rakastava.ahkera tunnollinen..mutta jotenkin ei vain sytytä.
Vai olisiko vika siinä,etten osaa rakastua enää?
Kahdessa suhteessa olen ollut "täysillä mukana".
toinen oli Härän,ja toinen vaa´an kanssa. Kummatkin miehet jättivät minut,toinen vielä pettikin..Sen jälkeen ei ole maistunut minkäänlainen mies.
Tykkään miesten "jahtaamisesta",mutta kun "saan heidät",katoaa kiinnostukseni.
Missä vika?Minussa,miehessäni...vaiko ihmeellisessä Härkäpojassa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu