Pitääkö ja voiko uskonnon harjoittaminen olla alituista synninntunnossa rypemistä? Jouluevankeliumissa todetaan: "Minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle jne " Eikö uskonnon pitäisi olla iloista ja onnellista ilosanomasta nauttimista?
Voiko olla
niin?
6423
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
synnissä rypemistä. Vl-saarnamiehet hehkuttavat kaikki mahdolliset synnit ja pelottelevat mm. pienet lapset järkyttävällä tavalla. Mutta sen puheita puhut kenen leipää syöt = saatana.
Muille se on TUNTEA SYNTI.
Room 3;20 > Eihän yksikään ihminen tule Jumalan edessä vanhurskaaksi lain käskyjä noudattamalla. Lain tehtävänä on opettaa TUNTEMAAN, MITÄ SYNTI ON.
Silloin käy niin, että ihminen ei pääse Jumalan lasten vapauteen, vaan jää lain waatimusten alle vangiksi. Hän ei omin ponnistuksin IKINÄ pääse siihen vapauteen joka tulee yksin USKOLLA KRISTUKSEEN.
Vain lahjaksi saatu Kristuksen vanhurskaus riittää Jumalle. Pyrkimys vanhurskauttaa itse itsensä omien tekojen taikka kieltäymysten avulla on omavanhurskautta, se on saastainen vaate. Jo vähäinenkin tällainen hapatus hapattaa koko taikinan.
Jos vanhurskauttamiseen vaaditaan pelkän USKON lisäksi vaikkapa vain etusormen heilaiuttamista yhden millimetrin matkan, niin sellainen oppi on kokonaan saatanasta. Niin vaarallisesta hapatteesta on kysymys. Valitettavan moni on mennyt tähän ansaan.
No pitääkö meidän USKOSTA vanhurskaiksi tultuamme elää synnissä, että armo tulisi suuremmaksi?
Pois se sanoo Paavali, ja jatkaa. Me jotka synnille kuolleet olemme, kuinka me vielä eläisimme siinä.
Hän on vapaa Kristuksessa, synnit on anteeksi, ja rauha Jumalan kanssa.
Jalat ovat siis ratki riemusta johtuen irti maasta, aamusta hamaan iltaan. Näinkö on?
Jos se olisi näin, niin se tarkoittasi sitä että saatana olisi yhtynyt samaan riemuun pelastetun kanssa.
Iloitseeko saatana siitä että häneltä riistetään hyviä orjia? EI ILOITSE!
Kun Kristus on vanhurskauttanut syntisen, niin hänen seurakseen rintää hienosti pukeutunut herra, kravatti on kaulassa, puku päällä ja lakerikengät jalassa.
Herran nimi on, saatana itse kermeimmassa asussaan, enkeliksi naamioituneena, herra omavanhurskaus.
Hän sanoo vanhurskaalle: "Katsopas tuonne peiliin nyt rehellisesti, siellä näet omin silmin melkoisen mustan ihmisen. Tekosi ovat mitä ovat, ja rakkautta lähimmäisiisi ei nimeksikään. Et ole todistanut ahkerasti Jeesuksesta naapureillesi, etkä vastaan tulijoille.
Pitkän litanian sinun vääriä tekojasi, pahoja ja loukkaavia sanojasi, jotka kaikki eivät ole olleet edes totta, ja laiminlyöntejäsi tämä herra luettelee, ja sinä joudut sanomaan, aamen oikeassa olet.
No niin, sanoo tämä herra, siinä näet, paljon paremmaksi sinun pitää tulla, jotta voisit kelvata Pyhälle Jumalalle.
Jos siinä ei ole kristityn taisteluvälineet kunnossa, niin se on varmaa menoa. SIITÄ alkaa autuuden tienaamisen pitkä ja kivinen tie, omavanhurskauden orjana.
eikä mitään iloa saa elämässä olla. Ettei taivasikävä karkottuisi... näin sanottiin.
seurakunta harhauttamaan siihen uskoon, että eilämässä ei saa olla iloa ja että se on syntiä. Mitä askeettisimman ja synkimmän elämän elät, sitä kirkkaamman kruunun saat perillä taivaassa. Tämä on nykyisen vl-opetuksen syvintä filosofiaa.
Kun lähes kaikki arkipäivän asiat on ensin synnillistetty, voidaan seurakuntalaiset vaatia vähintään viikottain seuroihin synninpäästöön arkiviikon jalanvippasuista, tv-vilkuiluista, korvisajatuksista ja sensellaisista "synneistä".
Aivan mieletöntä uskonopetusta tällainen.