Kivisen yläpohjan ilmatiiveys on toimivampi ratkaisu kuin puinen yläpohja. Puu yläpohja tuppaa elämään ja markkinoilla olevat teipit eivät enää todennäköisesti toimi 10v jälkeen. Vuotoja on ja tulee olemaan.
Puuyläpohja on huono
Ilmatiiveys
262739
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Entäs PU-yläpohja? Taatusti tiiviimpi kuin kivinen (alumiinipintaisena ja saumat teipattuna), tiivistyy vaahdolla likimain täydellisesti, helppo työstää läpiviennit, ja alumiinipinnan lämpösäteilyn heijastus hyvinkin kompensoi kivisen yläpohjan massan lämmityshyödyn.
sitten n. 60 euroa/m2 (pelkkä materiaali asennustyö, eikä ole nopea/helppo!).... halvemmalla hinnalla saat oikean kivisen katon.
harkon papujen välit tiiviisti, onpa vuotava utopia. Alumiinipinnan *lämpösäteily* ei tasaa pätkääkään lämpötilavaihteluita, kuten kova yläpohja. Entäs hinta:- miten kompensoit kattoristikot.
50mm SPU-levy alumiinipintaisena on 19,83 eur/neliö. 30mm Sauna-satu on vain 15,66 eur/neliö. Hinnat juuri tarkistettu nettirautakaupasta, huomioiden yli 2000 eur tilauksen automaattinen 5% alennus. Tuo on siis hinta jolla saat SPU:ta pihaan toimitettuna parilla klikkauksella. Rautakaupoissa tinkimällä voisi päästä halvemmalla, jos vielä kuljettaisi itse. Päälle tulee hiluja teipistä, kuljetuksesta, kannatinlaudoista yms.
Vastaavasti puhallusvillasta tulee pieni säästö, kun PU on hyvä eriste. Se samalla parantaa villankin eristävyyttä vähentämällä konvektiota, kun villan sisäinen lämpötilaero jää pienemmäksi verrattuna siihen että alapuolella olisi ontelolaatta (Sipo-lankku tekee saman efektin, 250mm sipolankku eristää suunnilleen yhtä hyvin kuin 50mm PU-levy).
Mitäs ontelolaatta on asennettuna, jos nyt otetaan tuommoinen tyypillinen 9m jänneväli, jollaista nykyaikasesa talossa mielellään käyttää? Taitaa olla luokkaa 60eur/neliö?
Sinänsä olen kyllä ihan sitä mieltä, että kova yläpohja on ihan hyvä, koska hinta-ero on aika pieni PU:hun verrattuna, mutta yhdellä ehdolla. Jos sen kovan yläpohjan takia joutuu tekemään yhdenkin kantavan väliseinän lisää, niin pieleen menee.
Yllä siis ajatuksena, että höyrynsulkumuovi korvataa ohuehkolla PU-levyllä. Tilanne muuttuu jos haluaa koko eristeen PU:sta, mutta sitten kannattaakin tehdä yläpohja vinona suoraan niillä PU-elementeillä (ainakin SPU:lla on), jolloin välttyy kattotuoleilta/ristikoilta kokonaan. Uskoisin että siltikin tulee halvemmaksi kuin kova yläpohja.
Ainakin meilläpäin papuharkko on ollut tapana esim. slammata, joten uretaanin ei tarvitse mennä sinne papujen väliin... Vai mitä tarkoitat? Mutta jos asia vaivaa, niin ehkä ei kannata tehdä sisäpintaa papuharkosta, vaan jostain tiiviimmästä ;-)
Yläpohjan osuus talon massasta on pieni, varsinkin kivitalossa. Eli se alumiini heijastaa lämpöä takaisin, ja se varautuu seiniin ja lattiaan.
Eiköhän kivisen yläpohjan yleensä vaatimien kantavien väliseinien tai pilarien ja palkkien lisähinta yleensä ylitä kantavien kattotuolien lisähinnan... Betoni on kallista.
koska sieltä ei todellakaan saa halvemmalla kuin ihan normi rautakaupasta.
Itse olen nyt ostanut paljon tavaraa ja nämä nettikaupat on siitä hyviä, että sieltä voi katsoa budjettihinnan ja tietää, että sen yli se hinta ei ainankaan nouse.
Yleensä ero ihan perusrautian hyväksi 10-20%.
mutta sanoisin että puinen yläpohja on paljon halvempi kuin kivinen, joten taas pitäisi puntaroida haitan ja hyödyn suhdetta jotta säilyisi kokonaiskuva hyppysissä.
maksaa siinä 50eur/m2, lapojen suuntaan viistoon latomalla säästät kattoristikot, kun teet vesikaton kannatinlankuilla korotuspalojen päälle. Lämmitysenergiaa kova rakenne säästää noin 15% verrattuna kevytrakenteiseen. Montako vuotta ajattelit siinä talossasi asua, laske siitä.
Tarkoittaa se n. 2000e. Ei puhuta järin suurista summista.
Palkisto vastaavaan kattoon maksaa tuolla 50e/m2 hinnalla n. 5000e. Lisäksi palkisto on kalliimpi asentaa.
Tuohon sinun hatusta temmattuun 15% lämmitysenergian säästöön ei oo paljoa muuta sanomista kuin että se on hatusta temmattu. Yhtähyvin se saattaa olla 1%. Riippuu siitä miten puinen yläpohja tehdään.
että kiviaines pohjainen katto johtaa suurempaan kulutkseen. Selitys on seuraava.
150 - 200 mm rakenteesta on huonoa tai erittäin huonoa eristettä, ja kun kokonais rakenne paksuus ei yleensä muutu on eristys huonompi. Ja kun sen muovin asentaa oikein, eikä anna ammattilaisten sählätä, niin ei se kyllä vuodan lainkaan.
viideltä vuodelta sitten osoittavat tuon 15% energiahyödyn ja paremman tiiviyden, jos sinä pokkana tuosta lonkalta väität toista.
Mieti mitä kirjoittelet.
tutkimukseen
Muovijatkokset aina rangan kohdalle, väliin Sikaa, heppiin niittaamalla ja lopuksi rimalla puristuksiin. Ei ole vaikeaa. Kestää isältä pojalle ja pidempäänkin. Voihan sen 300 mm:n limityksenkin siihen saumaan laittaa, jos haluaa. Sinänsä se tulee luonnostaan, kun ristikko-/palkkijako 900 mm ja muovin leveys 3000 mm.
sipoyläpohjallista taloa, kaikissa kuitenkin puiset kattoristikot. Älytön, kallis ja monimutkainen rakenne.
Sipokatto:
- tasoite
- sipolankut
- kevyet kattoristikot
- puhallusvilla
Puukattoristikko:
- tasoite
- kipsilevy
- koolaus
- höyrynsulku
- kattoristikot
- levyvilla 100 mm
- puhallusvilla
Siis monimutkainen??
Sipokatto:
- tasoite
- sipolankut 250 mm
- kevyet kattoristikot
- puhallusvilla 200 mm
Paksuus yhteensä 450 mm
Puukattoristikko:
- tasoite
- kipsilevy 13 mm
- koolaus 50 mm
- höyrynsulku
- kattoristikot
- levyvilla 100 mm
- puhallusvilla 300 mm
Paksuus yhteensä 465 mm
Tajuutteko?
Muuten hyvä, mutta tuon Sipo-katon eristävyys on selvästi heikompi.
Mutta jos ohutta yläpohjaa tarvitsee, niin vinoon asennettujen PU-kattoelementtien puolelle menee...
puurakenteita edes sipoon. Saman tien kevyt katto puu, kipsilevy ja villa rakenteella. Kyllä suunnittelijat enemmän suosittelisivat laattoja pientalojen yläpohjiin, jos hommassa olisi kovinkin paljon järkeä puurakenteisiin yläpohjiin verrattuna.
Sen sijaan että mollaa täällä kevyitä yläpohjia kostoksi siporakenteen höttöydestä, voisi keskittyä elämään.
että kova yläpohja tasoitettuna antaa aika niukat mahdollisuudet esim valaistuksen asentamiseen. Jos haluaa jotain vähän siistimpiä valaistusratkaisuja niin pitää koolata ja tehdä alakattoa..
...niinkö?!
taitaa tuo siisti tuossa tarkoittaa että niiden lamppujen tulisi olla jonkin puurakenteen ympäröimä :)
on kovaan yläpohjaan upottaa mitään, tai ainakin on aikamoisen työn ja suunnittelun takana. En nyt puhu mistään halospoteista vaan muun tyyppisistä asennusvalaisimista. Tietysti joku on tyytyväinen kun käy ostamassa tarjoustalosta sen ässän muotoon väännetyn kromatun tangon jossa killittää kolme halogeenia, eikä siinä mitään, siisteyshän tosiaan on katsojan silmässä.
Mutta kerropas nyt siis minkälaisen valaistusratkaisun olet kivikattoosi rakentanut?
kristallit ja upotettavat halogeenit ainakin sipoon mahtuvat. Putkitukset on hyvä tehdä ennen yläpohjan villojen levitystä tai välipohjien paikallavaluja. Palkin saumaan voi tehdä vaikka koko matkalle molemmin puolin 90mm leveät kolot,
on jopa rosvosahalla tai käsisirkkelillä puolen tunnin juttu eli 6 metriä pitkä ja 18cm leveä valaisin sinne mahtuu tai jos tarvitset isomman, niin sillekin löytyy ratkaisu. Ja näitä saumojahan on 60cm välein, joten lukseja kyllä saa katolle.
PU-kattoelementtien asentelu. Kauanko pursottelet ja kestänevätkö ne heti kävellä.
Miten semmoinen PU liittyy tavalliseen harkkoon tiiviisti, kun siitä harkosta menee ilma ja vesi läpi kohisten?
Tavallisella hiabilla tai kumipyöränosturilla omakotitalon välipohja- tai yläpohjalankut latoo alle kahdessa tunnissa paikoilleen, olkoon onteloita tai sipoa. Sen jälkeen on hyvä ja turvallinen työmaa jalkojen alla. Rengasvalun voi tehdä samana päivänä ja korokepalat k/k900 yläpohjaan liimailee seuraavana päivänä muutamassa tunnissa nekin, kun nosturi on palikat ja kattolankut nostellut valmiiksi odottelemaan. Sitten vain villat ja kate. Se on siinä:- Realistinen mielipide on jättää ilmarako aluskatteen ja villan väliin.
juuri sanoin.. eli halogeeneja ja roikkuvia/pinta-valaisimia saa, mutta muun tyyppisiä asennusvalaisimia ei. Minkähän näköinen on lopputulos jos laitat laatan sauman (=uran) kohdalle sileään kattopintaan tarkoitetun valaisimen? Tyypillinen downlight esimerkiksi vaatii asennustilaa h=200, l=200*400, ja asennusaukko esim pyöreä tai kantikas 180mm. Helppo nakki?
Miten ikkunasi liittyvät harkkoon tiiviisti? Ettei vaan olisi PU-vaahto tiivistämässä... Vuotaako sinulla joka ikkunan ympärykset? Nehän on PU:lla tiivistetty... Olisi ehkä kannattanut valita semmoinen runkomateriaali, johon saa tiiviin PU-sauman niin ei olisi ikkunoiden kanssa kertomiasi vuoto-ongelmia...
PU-elementit kestää kyllä, ei muuta kuin vesikatto päälle. Kuva:
http://www.spu.fi/energia_passiivikatto
Hinta on noilla kyllä suolainen... Mutta tuosta ei matalaenergia-kattorakenne paljoa ohene, eikä tiiveys paljoa parane.