Onko ihan normaalia, että haluan anoreksian? Oon pituudeltani 169 cm ja painan... 90 kiloa. Ainakun mietin, että meen lenkille, iskee laiskuus ja jään syömään herkkuja ja muuta rasvaista ruokaa. Mua on kärrätty kaiken maailman lääkäreille mun painosta, mutta ei ne osaa auttaa. Mulle on todettu masennus, ja se johtuu mun ylipainostani. Kaikki kaverini ja luokkalaiseni ovat tosi laihoja, ja oon ainoa lihava luokassa. Mua hävettää käydä liikkatunnin jälkeen suihkussa, koska muut katselevat ja kikattavat. Oon koittanu usein oksentaa, mutta en uskalla. Oon viillelly käsiäni jo 3 kuukautta, ja aion jatkossakin, ellen saa painoani alas. Aloitin juuri eilen ns. paaston, ja syön koulussa vain vähän ruokaa. Ongelmani siis on, että haluan anoreksian.. tiedän että se ei ole paras vaihtoehto, ja se on vaikeaa, mutta en keksi enää muuta.
mitä tehdä?
fattie
2515
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itsekkin tunnen itseni lihavaksi vaikken sitä luultavasti olekkaan (mitat 168cm ja 58.8kg) ja olen halunnut/haluan laihtua. Yksi nevoni on se, että aloitat vaikka jonkun harrastuksen, joka on kivaa, mutta saat siinä myös kunnon kohoamaan ja sitä kautta laihdut (kuten minä harrasta jalkapalloa). Jos sinulla on jo tarpeeksi ikää, niin voit mennä käymään vaikka kuntosalilla ja koululiikuntaankin kun osallistut ahkerasti niin johan alkaa tuloksia näkymään, mutta se edellyttää myös terveellistä ruokavaliota. Itse syön usein sopivan kokoisen aamupalan, koulussa sen verran että nälkä lähtee, mutten kuitenkaan ihan ähkyyn, koulunjälkeen ehkä pari ruisleipää, jotain hedelmiä siinä välissä ja illalla iltapalan joka sisältää esim. riisimuroja tai leipää. Luulisin että tällä pääset ainakin alkuun. Ei muuta kun tsemppiä :) Itsekkin olen halunnut anorektikoksi, mutta en enää. Haluan ehkä laihtua hieman, mutta luulisin sen edellyttävän sitä että jätän jalkapallon pois, koska siinä lihakset kasvaa ja lihakset painavat enemmän kuin läski. Aijon silti päästä ensin eroon näistä jenkkiksistä :)
Eli ei mitään nälkäkuuria vaan tyydytät makeanhimon terveellisemmin. Porkkanaraaste appelsiinilla antaa väkertämistä hetkeksi ja täyttää vatsan, toisin kuin nopeasti hotkaistu juustohampurilainen. Suolaisen himoon pari-kolme hapankorppua. Tekee hampaillekin hyvää saada vähän töitä.
Todellakin, älä rupea näännyttämään itteäs koska se hidastaa ruoansulatusta ja jos sulla alunperinkin on tapana syödä paljon kerralla, kuvittelisin että se lisää ahmimiskohtauksen riskiä. Olen huomannut itse että kun olen jatkuvasti vähällä ruoalla alkaa väkisten tehdä mieli kaikkea suolaista ja rasvaista.
Lenkkeilynkään ei tarvitse olla mitään juoksua, kävely toimii yhtälailla - monta kertaa paremmin kuin väliinjätetyt juoksulenkit. Mene haistelemaan syysilmaa, kuuntele vaikka reipasta musiikkia mp3:lta äläkä aseta etukäteen vaatimuksia kuinka pitkään on oltava ulkona. Vähäkin liikunta vauhdittaa ruoansulatusta.
Älä halua syömishäiriötä, täällä vähän perustelua (eikä sitä luukato uhkaa, hiukset tippuu ja hedelmällisyys menee -osastoa vaikka sekin kannattaa muistaa):
http://www.freewebs.com/wannarexia/wannarexiagonewrong.htm