johon olen ihastunut. En oleta että hän käy täällä, mutta jos sattuisi käymään, niin tämä on hänelle.
http://www.youtube.com/watch?v=GOVxQkOEALA
Tätä laulua ei pidä ottaa vertauksena suhteestani häneen, sillä ihastuneisuuteni on vain minun ajatuksiani ja tunteitani, enkä kuvittele että hän kokee samoin. Laitoin tämän koska luullakseni hän pitää tästä musiikista. Joka tapauksessa sekä laulu että kuvat ovat kauniita, ja toivon hänen elämäänsä hyviä ja kauniita asioita.
En tunne häntä oikeasti, mutta silti kuukausia on jo mennyt niin, että hän muistuu joka päivä mieleeni ja ikävöin häntä. Aina kun näen hänet, sydämeni hakkaa, hermostun, alan käyttäytyä oudosti. Tahtoisin vain katsella häntä pitkään, olla hänen lähellään, koskettaa...
Jos hän tietäisi mitä tunnen, hän ehkä pitäisi tunteitani outoina tai epäsopivina. Tai hän ehkä ahdistuisi tai kiusaantuisi. Koska en halua, että hän joutuu tuntemaan mitään tällaista, yritän pysytellä poissa sieltä missä hänet voisi nähdä ja hänet nähdessäni yritän hillitä tunteeni etteivät ne näkyisi, vaikka vaikeaa se onkin.
Vaikka en häntä tunnekaan oikeasti, tunnen kuitenkin sen verran että hänessä on monia hyviä ominaisuuksia joita arvostan. En omaa mitään turhia kuvitelmia siitä, että välillämme voisi koskaan olla mitään. Tyydyn siis ihailemaan häntä kaukaa.
http://www.youtube.com/watch?v=GOVxQkOEALA
Tätä laulua ei pidä ottaa vertauksena suhteestani häneen, sillä ihastuneisuuteni on vain minun ajatuksiani ja tunteitani, enkä kuvittele että hän kokee samoin. Laitoin tämän koska luullakseni hän pitää tästä musiikista. Joka tapauksessa sekä laulu että kuvat ovat kauniita, ja toivon hänen elämäänsä hyviä ja kauniita asioita.
En tunne häntä oikeasti, mutta silti kuukausia on jo mennyt niin, että hän muistuu joka päivä mieleeni ja ikävöin häntä. Aina kun näen hänet, sydämeni hakkaa, hermostun, alan käyttäytyä oudosti. Tahtoisin vain katsella häntä pitkään, olla hänen lähellään, koskettaa...
Jos hän tietäisi mitä tunnen, hän ehkä pitäisi tunteitani outoina tai epäsopivina. Tai hän ehkä ahdistuisi tai kiusaantuisi. Koska en halua, että hän joutuu tuntemaan mitään tällaista, yritän pysytellä poissa sieltä missä hänet voisi nähdä ja hänet nähdessäni yritän hillitä tunteeni etteivät ne näkyisi, vaikka vaikeaa se onkin.
Vaikka en häntä tunnekaan oikeasti, tunnen kuitenkin sen verran että hänessä on monia hyviä ominaisuuksia joita arvostan. En omaa mitään turhia kuvitelmia siitä, että välillämme voisi koskaan olla mitään. Tyydyn siis ihailemaan häntä kaukaa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
näin hänet, joskin etäältä. En voinut olla katsomatta. Teki niin mieli mennä hänen luokseen ja tehdä tikusta asiaa, mutta pystyin sentään hillitsemään itseni. Elämästäni ei puutu mitään (tai ei ainakaan ulkonaisesti tarkastellen pitäisi puuttua), mutta silti aina kun näen hänet, se tekee päivästäni erityisen hyvän.
näin hänet eilen, joskin etäältä. En voinut olla katsomatta minäkään. Vaikka kuinka päätän olla katsomatta, niin siltikin on vaan ihan pakko. Hänen näkemisensä pelastaa päiväni. Vaikka kuinka yritän vakuutella itselleni muuta, mutta näin se vaan on.
häntä, ja taas tuntuu päivä tyhjemmältä. En mennyt sinne missä voisin hänet nähdä, sillä yritän välttää sitä, että hän kokisi minun "olevan kimpussaan". En voi unohtaa häntä kokonaan, sillä joudumme väistämättä näkemään toisiamme ainakin joskus vielä pitkän aikaa. Olen miettinyt, pitäisikö minun tehdä mahdollisimman paljon jotakin aktiivisesti näille tunteilleni päästäkseni niistä eroon.
Tulin siihen lopputulokseen, etten halua. Jos yritän suunnata ajatukseni pois hänestä ja olla kuin en tuntisi mitään, minusta tuntuu kuin rikkoisin jotakin. Vaikka oloni on nytkin ajoittain surullinen ja ristiriitainen, kestän sen paremmin kuin ne tunteet jotka heräävät yrityksistä muuttaa ihastumisen tunteet neutraaleiksi. Kuitenkin, jos hän tietäisi mitä tunnen häntä kohtaan ja toivoisi, että en tuntisi näin, siinä tapauksessa kyllä yrittäisin päästä näistä tunteista eroon.
Ehkä helpoin tapa päästä näistä tunteista eroon olisikin puhua niistä suoraan hänelle ja kuulla suoraan hänen suustaan ettei hän tunne samoin. Kynnys ottaa tämä asia puheeksi on kuitenkin korkea. Ei niinkään siksi, että pelkäisin nolaavani itseni. Ihastuminen on luonnollista. Enemmänkin ehkä "pelkään" hänen reaktiotaan. Jos hän kokisi tunteeni ahdistaviksi, hänelle voisi olla todella vaikeaa olla seurassani sen jälkeen kun olen tunteeni hänelle avoimesti myöntänyt.
Tänäänkin aina välillä palasin niihin hetkiin, kun viimeksi katselin häntä silmiin... Taisin unohtaa tervehtiäkin ja jäin vain katsomaan. Hänen katseensa ja läsnäolonsa tuntuu niin hyvältä. En voi olla miettimättä, miltä hänen kosketuksensa tuntuisi, tai miltä tuntuisi koskettaa häntä. Ajatukseni hänestä eivät ole mitenkään "päivänvaloa kestäviä"...
Tietenkään hänen katseestaan ei voi tehdä mitään erityisiä tulkintoja, vaikka mieli tekisi. Yritän selittää asian itselleni niin, ettei hänen katseensa tarkoita mitään erityistä, sillä pakkohan sitä on jonnekin katsoa – ja ihmiset yleensä kävellessään eteenpäin katsovat eteensä.
Onko sinulla mutta-tekijöitä, jotka estävät puhumasta tunteistasi hänelle? Minulla on, muutama iso mutta-tekijä. En kuitenkaan välittäisi tippaakaan näistä mutta-tekijöistä (valitettavasti), jos hän tuntisi samoin. Toista ihmistä ei voi omistaa... Mutta häneltä lainaisin mielellään muutamia hetkiä (palauttamatta niitä).
jotka estävät puhumasta hänelle. En minäkään välittäisi niistä tippaakaan, jos tietäisin, että hänkin välittäisi minusta.
Minä näin hänet eilen ja yritin tosissani pinnistellä, että en katsoisi. Arvaa onnistuinko?
Minä olen yrittänyt tulkita hänen katseitaan koko vuoden. Pari tosi piiiiitkää katsetta pohdituttaa aina vaan. Miksi hän katsoi? Taitaa jäädä ikuiseksi arvoitukseksi.
kaiki kirjoittamasi. Laulua en vielä kuunnellut, mutta eiköhän se ole iloinen, kaunis, lämmin ja värikäs. Tekisi hyvää nähdä häntä aina joskus. Ikävä kyllä kilometrit ovat olleet tiellä jo muutaman kuukauden..
Itseään kohtaan! En ainakaan minä, mene ja kerro tunteistasi hänelle. Älä tee virhettä jättämällä kertomatta. Tiedätköhän kuinka paljon toista koskettaa jos hänelläkin on tunteita sinua kohtaa ja jätät asian, kuvittelemalla ettei olisi?
ovat tietysti luonnollinen osa elämää. En itse pitäisi sitä ahdistavana, jos joku olisi minuun ihastunut ja kertoisi sen minulle, vaikka en tuntisikaan samoin. Olisin ilahtunut siitä että joku näkee minut siten että voi ihastua minuun ja yrittäisin olla tätä ihastunutta kohtaan mahdollisimman hienotunteinen.
Tässä asiassa vain on monta isoa mutta-tekijää.
mutta on se, että olet varattu, vai mitä?
En ole tuo edellinen, tungin vain väliin...
iso mutta, kyllä.