Selän takana naurajista, kiusaajista, arvostelijoista, tehdään kavereita.
Ja sekin jos joku tyttö vilkuilee edessäni jatkuvasti, hänelle keskustellaan,
lieventääksesi mitä on ilmassa...
jos näyttää että siitä voi seurata ongelmia, jos hän pahasti ihastuu ja mustasukkaisuudessa voi tehdä jotain, olen viileä ja annat vihjeet sanattomalla viestinnällä.
erityisesti jos istut junassa ilmeisesti linnakundin eteen, teet selväksi avaamalla mukavan keskustelun, millä maalla seisot, koska heille selviytyminen on käytännön kautta opittua.
Jos joku mulkkaa pitkään, hän haastaa riitaa, hänelle heitetään jotain sanallista varmistamaan mistä on kyse...
kaikki tehdään jotta jännitteet häviää ja olet toisesta varma. Sanat eivät merkkaa mitään. Ihmiset voi puhua puuta heinää, mutta toisen aikeet selviää lukemalla.
Kaikki siksi että voit kääntää selän ilman että saat puukosta.
Ilman että joku tekee jotain mitä et voi aavistaa kuolleesta kulmasta.
Asiat selviää sosiaalisesti ja käytännössä, ei suunnittelemalla.
Kaiken kiusatuksi tulemisen, kiusaamisen, pahoinpidellyksi tulemisen, onneksi vain muutama tappelu, silmätikkuna olemisen johdosta, näin osaan lahjakkaasti elää.
Siihen lisättynä oma perinnöllinen vainoharhaisuus.
Ei ole olemassa turvallista maaperää ihmisten kanssa, kuin ne todelliset ystävät ja perhe mihin voi luottaa.
Puolitutut ihmiset, jotka eivät tunnu oikealta, eivät ole turvallisella maaperällä.
Enkä ole mistään pahasta ghetosta edes kotoisin.
----- >
Ihmiset joilta puuttuu nämä selviytymiskeinot, ottaa kaiken sen kiusaamisen, vastoinkäymiset itseensä sisälle ja joskus sitten räjähtää.
Tekevät jotain järjetöntä, ovat vammaisia.
Ne epäsosiaaliset järjettömät teot, suunnitelmat ovat ihmisen persoonallista vammaisuutta.
Olen kiusaajista tehnyt kavereita, paras kaverinikin oli aikoinaan yksi ja säilyny sellasena 10 vuotta.
Sitä ihmiset tekee, alistajasta tehdään läheinen, mutta joskus on helpompi sanoa että vtut koko hommasta ja jatkaa elämää jos vaan mahdollista.
Mutta tietenkin todella varovasti sekin pitää tehdä, koska kun kerää vihamiehiä/naisia,
täytyy osata lukea kaikki heidän mahdollisuudet
tehdä tuhoa.
En ole itse vetäny täältä elämääni mitään johtopäätöksiä, eikä minulle ole tänne koskaan mitään kirjoitettu, mutta täällä on ihmisiä jotka harkitsevat kostoa.
Kostosta seuraa kierre ja joudut lukemaan loppuelämän näitä asioita. Et voi istua yksin selkä ovea kohti, vaan nurkassa ja
voit liikkua rauhassa vain porukassa johon luotat.
Olemassa elossa, selviytyminen on elämää.
Mitä helpompaa selviytyminen on, sen parempi.
Ja sekin jos joku tyttö vilkuilee edessäni jatkuvasti, hänelle keskustellaan,
lieventääksesi mitä on ilmassa...
jos näyttää että siitä voi seurata ongelmia, jos hän pahasti ihastuu ja mustasukkaisuudessa voi tehdä jotain, olen viileä ja annat vihjeet sanattomalla viestinnällä.
erityisesti jos istut junassa ilmeisesti linnakundin eteen, teet selväksi avaamalla mukavan keskustelun, millä maalla seisot, koska heille selviytyminen on käytännön kautta opittua.
Jos joku mulkkaa pitkään, hän haastaa riitaa, hänelle heitetään jotain sanallista varmistamaan mistä on kyse...
kaikki tehdään jotta jännitteet häviää ja olet toisesta varma. Sanat eivät merkkaa mitään. Ihmiset voi puhua puuta heinää, mutta toisen aikeet selviää lukemalla.
Kaikki siksi että voit kääntää selän ilman että saat puukosta.
Ilman että joku tekee jotain mitä et voi aavistaa kuolleesta kulmasta.
Asiat selviää sosiaalisesti ja käytännössä, ei suunnittelemalla.
Kaiken kiusatuksi tulemisen, kiusaamisen, pahoinpidellyksi tulemisen, onneksi vain muutama tappelu, silmätikkuna olemisen johdosta, näin osaan lahjakkaasti elää.
Siihen lisättynä oma perinnöllinen vainoharhaisuus.
Ei ole olemassa turvallista maaperää ihmisten kanssa, kuin ne todelliset ystävät ja perhe mihin voi luottaa.
Puolitutut ihmiset, jotka eivät tunnu oikealta, eivät ole turvallisella maaperällä.
Enkä ole mistään pahasta ghetosta edes kotoisin.
----- >
Ihmiset joilta puuttuu nämä selviytymiskeinot, ottaa kaiken sen kiusaamisen, vastoinkäymiset itseensä sisälle ja joskus sitten räjähtää.
Tekevät jotain järjetöntä, ovat vammaisia.
Ne epäsosiaaliset järjettömät teot, suunnitelmat ovat ihmisen persoonallista vammaisuutta.
Olen kiusaajista tehnyt kavereita, paras kaverinikin oli aikoinaan yksi ja säilyny sellasena 10 vuotta.
Sitä ihmiset tekee, alistajasta tehdään läheinen, mutta joskus on helpompi sanoa että vtut koko hommasta ja jatkaa elämää jos vaan mahdollista.
Mutta tietenkin todella varovasti sekin pitää tehdä, koska kun kerää vihamiehiä/naisia,
täytyy osata lukea kaikki heidän mahdollisuudet
tehdä tuhoa.
En ole itse vetäny täältä elämääni mitään johtopäätöksiä, eikä minulle ole tänne koskaan mitään kirjoitettu, mutta täällä on ihmisiä jotka harkitsevat kostoa.
Kostosta seuraa kierre ja joudut lukemaan loppuelämän näitä asioita. Et voi istua yksin selkä ovea kohti, vaan nurkassa ja
voit liikkua rauhassa vain porukassa johon luotat.
Olemassa elossa, selviytyminen on elämää.
Mitä helpompaa selviytyminen on, sen parempi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ja kaikkea muuta vastavaa, tyhjiä kirjaimia tai sanoja itselleni, ihan sama mitä ulkopuoliset sanovat, miten tulee vastapalloon, tuleeko oikeudellisia rangaistuksia/korvauksia, ei merkitse minulle mitään, kaiken edelle menee kosto ja se, että saa kostolla edes hieman hyvitystä itselle aiheutetuista kärsimyksistä ja oma kostoni jatkuu juuri niin kauan kunnes toinen osapuoli nöyrtyy, joten kyse on koston lisäksi myös varoituksista, jotka kovenevat, sekä monesta muustaakin jutusta.
"kunnes toinen osapuoli nöyrtyy"
mitä tarkaalleen tarkoitat nöyrtymisellä?
nöyrtyy olemaan millainen vai nöyrtyy tahtoosi, nöyrtyy tekemään jotain?
yrität pakottaa hänet uhkailemalla nöyrtymään, pelottelet, oletko lisäksi väkivaltainen?
mitä olet jo tehnyt?
En ole koskaan ollutkaan, en edes eleilläni.
Tarkoitan sitä, että toinen osapuoli nöyrtyy siihen mikä hänelle on jo selvää pässin lihaa.
Eli yksinkertaisesti astuu neuvottelupöytään.