syöpäpotilaiden keskustelupalsta??

Moni on yrittänyt ystävällisesti ja asiallisesti huomauttaa törkykirjoituksista, mutta aina saa heti tietyt nimimerkit kimppuunsa. He haluaisivat elää menneessä ajassa, jolloin heillä oli yhteinen vene ja hyvä yhteishenki. Me kaikki uudet tunnumme olevan uhka vanhoille palstalaisille (ei kaikille). Mutta minkäs sille sitten voi, jos joku haluaa häiriköidä ja kuvittelee, että maailma pyörii vain hänen napansa ympärillä. Ehkä tämäkin palsta joskus rauhoittuu todellisten syöpäsairaitten keskustelulle.

tämä on. kirjoitti:

Moni on yrittänyt ystävällisesti ja asiallisesti huomauttaa törkykirjoituksista, mutta aina saa heti tietyt nimimerkit kimppuunsa. He haluaisivat elää menneessä ajassa, jolloin heillä oli yhteinen vene ja hyvä yhteishenki. Me kaikki uudet tunnumme olevan uhka vanhoille palstalaisille (ei kaikille). Mutta minkäs sille sitten voi, jos joku haluaa häiriköidä ja kuvittelee, että maailma pyörii vain hänen napansa ympärillä. Ehkä tämäkin palsta joskus rauhoittuu todellisten syöpäsairaitten keskustelulle.

on olemassa täällä suomi24:ssakin.Miksi ihmiset eivät kirjoita sinne?

tämä on. kirjoitti:

Moni on yrittänyt ystävällisesti ja asiallisesti huomauttaa törkykirjoituksista, mutta aina saa heti tietyt nimimerkit kimppuunsa. He haluaisivat elää menneessä ajassa, jolloin heillä oli yhteinen vene ja hyvä yhteishenki. Me kaikki uudet tunnumme olevan uhka vanhoille palstalaisille (ei kaikille). Mutta minkäs sille sitten voi, jos joku haluaa häiriköidä ja kuvittelee, että maailma pyörii vain hänen napansa ympärillä. Ehkä tämäkin palsta joskus rauhoittuu todellisten syöpäsairaitten keskustelulle.

Näin pääsi tapahtumaan. Minä sitten kuulun tuohon "ei kaikille"-kategoriaan, kun olen näitä vanhoja.

En minä kyllä sitä aikaisempaakaan yhteishenkeä niin menisi mainostamaan, sillä ei täällä todellisuudessa ole hyväksytty ketään "toisinajattelijaa". Monesti olen itseltäni kysellyt, että mitä järkeä tässä palstan seuraamisessa on? Osa porukasta seilaa sillä mielikuvituspaatillaan tai tekee muita ajatusmatkoja into piukassa, mutta se todellinen vertaistuki vastasairastuneille tuntuu olevan pelkkää sanahelinää ja voimahaleja. Nyt on sitten vielä hurahdettu tuputtamaan niitä rukouksia ja virrenpätkiä. Mielestäni teennäistä ja ulkokultaista uskovaisuutta, kun samassa viestissä voidaan kirota toinen ihminen mielipiteineen.

Sitten on vielä nuo "eläinkunnan edustajat", eli en tiedä onko kyseessä lintu vai kala. Ihmisyys ja inhimillisyys on kuitenkin hyvin kaukana.

Minä toivotan kaikille syöpäpotilaille hyvää ja mahdollisimman tervettä jatkoa. Tänään on vähän alakuloa ilmassa, mutta eiköhän se siitä.

rintasyöpä 07 kirjoitti:

Näin pääsi tapahtumaan. Minä sitten kuulun tuohon "ei kaikille"-kategoriaan, kun olen näitä vanhoja.

En minä kyllä sitä aikaisempaakaan yhteishenkeä niin menisi mainostamaan, sillä ei täällä todellisuudessa ole hyväksytty ketään "toisinajattelijaa". Monesti olen itseltäni kysellyt, että mitä järkeä tässä palstan seuraamisessa on? Osa porukasta seilaa sillä mielikuvituspaatillaan tai tekee muita ajatusmatkoja into piukassa, mutta se todellinen vertaistuki vastasairastuneille tuntuu olevan pelkkää sanahelinää ja voimahaleja. Nyt on sitten vielä hurahdettu tuputtamaan niitä rukouksia ja virrenpätkiä. Mielestäni teennäistä ja ulkokultaista uskovaisuutta, kun samassa viestissä voidaan kirota toinen ihminen mielipiteineen.

Sitten on vielä nuo "eläinkunnan edustajat", eli en tiedä onko kyseessä lintu vai kala. Ihmisyys ja inhimillisyys on kuitenkin hyvin kaukana.

Minä toivotan kaikille syöpäpotilaille hyvää ja mahdollisimman tervettä jatkoa. Tänään on vähän alakuloa ilmassa, mutta eiköhän se siitä.

ainoa, jolla on tällaisia tuntemuksia "Tänään on vähän alakuloa ilmassa, mutta eiköhän se siitä." Ihanaa huomata etten olekaan yksin.

Huomenna on päivä uus, jos vaikka olisi sitä nostetta hiukan enemmän.

jatta kirjoitti:

ainoa, jolla on tällaisia tuntemuksia "Tänään on vähän alakuloa ilmassa, mutta eiköhän se siitä." Ihanaa huomata etten olekaan yksin.

Huomenna on päivä uus, jos vaikka olisi sitä nostetta hiukan enemmän.

Mukava kun vastasit ja on kiva huomata sinun seuraavan näitä tunnelmia tällä rintamalla. Minua niin surettaa näiden ihmisten tarinat ja kohtalot ja samalla pistää vihaksi tuo kaikkinainen teennäinen hymistely. Haluaisin ihan aidosti auttaa ja tukea omalta osaltani, mutta ilmeisesti olen väärä ihminen väärässä paikassa.

Minä en tosiaankaan näe vertaistukena noita mielikuvitusretkiä tai hoidoista vähemmillä sivuoireilla selvinneiden väheksymistä, tai muutakaan aliarvioimista, saati sitten tuota hirvittävää kiroamista ja haistatteluja. Eipä ne oikein tunnu olevan aikuisten ihmisten käytöstä.

Minun syöpä oli ainakin näillä näkymin "helppo ja kiltti", hoidot meni suunnitelmien mukaan ja olen jo takaisin työelämässäkin. Sen kuitenkin tiedostan, että kaikilla nämä asiat ei suju yhtä onnellisten tähtien alla ja jo voitettu tautikin saattaa uusiutua. Jokaiselle kuitenkin soisi sitä itsensä kanssa keskustelemisen taitoa ja sinnikkyytä sen loppuelämänsä rakentamiseen. Suurin osa meistä kuitenkin tervehtyy, eikä tästä sairastamisjaksosta saisi tehdä asetta itseään ja omaa hyvinvointiaan vastaan.

rintasyöpä -07 kirjoitti:

Mukava kun vastasit ja on kiva huomata sinun seuraavan näitä tunnelmia tällä rintamalla. Minua niin surettaa näiden ihmisten tarinat ja kohtalot ja samalla pistää vihaksi tuo kaikkinainen teennäinen hymistely. Haluaisin ihan aidosti auttaa ja tukea omalta osaltani, mutta ilmeisesti olen väärä ihminen väärässä paikassa.

Minä en tosiaankaan näe vertaistukena noita mielikuvitusretkiä tai hoidoista vähemmillä sivuoireilla selvinneiden väheksymistä, tai muutakaan aliarvioimista, saati sitten tuota hirvittävää kiroamista ja haistatteluja. Eipä ne oikein tunnu olevan aikuisten ihmisten käytöstä.

Minun syöpä oli ainakin näillä näkymin "helppo ja kiltti", hoidot meni suunnitelmien mukaan ja olen jo takaisin työelämässäkin. Sen kuitenkin tiedostan, että kaikilla nämä asiat ei suju yhtä onnellisten tähtien alla ja jo voitettu tautikin saattaa uusiutua. Jokaiselle kuitenkin soisi sitä itsensä kanssa keskustelemisen taitoa ja sinnikkyytä sen loppuelämänsä rakentamiseen. Suurin osa meistä kuitenkin tervehtyy, eikä tästä sairastamisjaksosta saisi tehdä asetta itseään ja omaa hyvinvointiaan vastaan.

Sinä sen sanoit just niin kun se on. On syöpä sitten helppo tai vaikea niin aina se on kuitenkin syöpä. Elämme vielä sitä aikakautta missä sanaan "syöpä" ensirektio on "kuolema".

Olen todella iloinen, että pääsit hoitojen suhteen helpolla ja olet päässyt palaamaan töihin. Se ei kuitenkaan todista sitä, että henkinen kantti olisi ollut helppo nakki. Itse tein välillä kuolemaa (omasta mielestäni) kun konttasin enkä jaksanut yhtään mitään. Henkisesti jokainen syöpä on yhtä raskas. Juuri siihen henkiseen puoleen sitä vertaistukea tarvitaan ja kaivataan.

Luen palstaa edelleen. Nykyisin katson tarkasti mitä otsikossa sanotaan. Jos vaikuttaa vähänkin epäilyttävältä jätän avaamatta. Joten en ole perillä siitä mitä sotaa on käyty. Joistakin kohdin olen vain havainnut, että sodittu on.

Hoitojen loputtua sitä tulee seurattua toisten kuulumisia. Eniten harmittaa kun tulee jatkuvasti uusia. Ei se, että uusia tulee palstalle, vaan se, että syöpään sairastuneita tulee lisää.

Jaksamista töihin ja elämään yleensäkin. Huomista ei kannata murehtia kun ei tiedä herääkö aamulla. Eletään tätä päivää ja nautitaan siitä mitä meillä on. Meillä on toinen toisemme ja toistemme tuki.

tämä on. kirjoitti:

Moni on yrittänyt ystävällisesti ja asiallisesti huomauttaa törkykirjoituksista, mutta aina saa heti tietyt nimimerkit kimppuunsa. He haluaisivat elää menneessä ajassa, jolloin heillä oli yhteinen vene ja hyvä yhteishenki. Me kaikki uudet tunnumme olevan uhka vanhoille palstalaisille (ei kaikille). Mutta minkäs sille sitten voi, jos joku haluaa häiriköidä ja kuvittelee, että maailma pyörii vain hänen napansa ympärillä. Ehkä tämäkin palsta joskus rauhoittuu todellisten syöpäsairaitten keskustelulle.

hyvät ja asialliset kirjoittajat ovat nähtävästi kyllästyneet palstan nyky menoon ja poistuneet?

Ehkä ovat hiljaa myöskin siksi,etteivät halua ilmaista kantaansa tähän palstalla jo kauan
aika rumasti kirjoittaneeseen henkilöön?

Jos palsta nyt vihdoin rauhoittuu toivon että he palaavat keskusteluihin takaisin.

Heillä on nimimerkit käytössä mutta jätän ne nyt kertomatta kun en kaikkia muistakaan.

Tervetuloa uudet samoin kuin entisetkin: olen ahkera palstan lukija syöpää sairastava itsekkin.

Kun en illalla saa unta on tapanani tulla tänne lukemaan kohtalotovereitten kuulumiset ja etenkin raspikurkun sairauden kanssa elämää seuraan ja toivon hänen jaksavan kestää kaiken:))

uneton.. kirjoitti:

hyvät ja asialliset kirjoittajat ovat nähtävästi kyllästyneet palstan nyky menoon ja poistuneet?

Ehkä ovat hiljaa myöskin siksi,etteivät halua ilmaista kantaansa tähän palstalla jo kauan
aika rumasti kirjoittaneeseen henkilöön?

Jos palsta nyt vihdoin rauhoittuu toivon että he palaavat keskusteluihin takaisin.

Heillä on nimimerkit käytössä mutta jätän ne nyt kertomatta kun en kaikkia muistakaan.

Tervetuloa uudet samoin kuin entisetkin: olen ahkera palstan lukija syöpää sairastava itsekkin.

Kun en illalla saa unta on tapanani tulla tänne lukemaan kohtalotovereitten kuulumiset ja etenkin raspikurkun sairauden kanssa elämää seuraan ja toivon hänen jaksavan kestää kaiken:))

että kanssakulkijat ovat mukana vaikeuksissani, toivottavasti minunkin sepustukset auttavat ylläpitämään hyvää mieltä. Olkaa huoletta, kyllä minä kestän tämän kaiken. Tilanne olisi henkisesti paljon pahempi jos kärsijänä oli joku läheinen, kun on itse kärsijänä niin se on paljon helpompi kestää. Ja toisaalta ei minulla niin hirveän huonosti asiat ole, ainakaan vielä. Hoidot on kesken ja mitään syytä toivottomuuteen ei ole. On niin paljon sellaisia joilla toivoa ei enää ole. Meidän joilla sitä vielä on pitäisi iloita eikä ärhennellä ja kiukutella toinen toisillemme. Tämä nyt rupea kuulostamaan saarnalta mutta koittakaa kestää muiden vastoinkäymisten mukana myös minun kirjoitteluni.
Kyl tää täst :-)

rintasyöpä 07 kirjoitti:

Näin pääsi tapahtumaan. Minä sitten kuulun tuohon "ei kaikille"-kategoriaan, kun olen näitä vanhoja.

En minä kyllä sitä aikaisempaakaan yhteishenkeä niin menisi mainostamaan, sillä ei täällä todellisuudessa ole hyväksytty ketään "toisinajattelijaa". Monesti olen itseltäni kysellyt, että mitä järkeä tässä palstan seuraamisessa on? Osa porukasta seilaa sillä mielikuvituspaatillaan tai tekee muita ajatusmatkoja into piukassa, mutta se todellinen vertaistuki vastasairastuneille tuntuu olevan pelkkää sanahelinää ja voimahaleja. Nyt on sitten vielä hurahdettu tuputtamaan niitä rukouksia ja virrenpätkiä. Mielestäni teennäistä ja ulkokultaista uskovaisuutta, kun samassa viestissä voidaan kirota toinen ihminen mielipiteineen.

Sitten on vielä nuo "eläinkunnan edustajat", eli en tiedä onko kyseessä lintu vai kala. Ihmisyys ja inhimillisyys on kuitenkin hyvin kaukana.

Minä toivotan kaikille syöpäpotilaille hyvää ja mahdollisimman tervettä jatkoa. Tänään on vähän alakuloa ilmassa, mutta eiköhän se siitä.

niinluin muillakin bain yksi hemlilö-Kirjoittakaa asiaa.koskus jotain muutakin.vai oikein hakrmallaöo haette likasankoa konne kaataa kaikki-Onhan näitä keslustelupalstoja kullekkin mieluisia esim.www.canser ym.siellä noitte kirkoitella syövästä.mutta läktö tulee heyi,mikäli jjomkun kimppuun käydään.

uneton.. kirjoitti:

hyvät ja asialliset kirjoittajat ovat nähtävästi kyllästyneet palstan nyky menoon ja poistuneet?

Ehkä ovat hiljaa myöskin siksi,etteivät halua ilmaista kantaansa tähän palstalla jo kauan
aika rumasti kirjoittaneeseen henkilöön?

Jos palsta nyt vihdoin rauhoittuu toivon että he palaavat keskusteluihin takaisin.

Heillä on nimimerkit käytössä mutta jätän ne nyt kertomatta kun en kaikkia muistakaan.

Tervetuloa uudet samoin kuin entisetkin: olen ahkera palstan lukija syöpää sairastava itsekkin.

Kun en illalla saa unta on tapanani tulla tänne lukemaan kohtalotovereitten kuulumiset ja etenkin raspikurkun sairauden kanssa elämää seuraan ja toivon hänen jaksavan kestää kaiken:))

kukaan kirjoita,kun nim.Irankielemkäytöstä.Muut ovat viattomia enkeleitä ja joka aamu alpoittabat samalla aiheella.Missä teidän ns.puheenauheet on,eipä ole näkunut mitään-

Raspikurkku kirjoitti:

että kanssakulkijat ovat mukana vaikeuksissani, toivottavasti minunkin sepustukset auttavat ylläpitämään hyvää mieltä. Olkaa huoletta, kyllä minä kestän tämän kaiken. Tilanne olisi henkisesti paljon pahempi jos kärsijänä oli joku läheinen, kun on itse kärsijänä niin se on paljon helpompi kestää. Ja toisaalta ei minulla niin hirveän huonosti asiat ole, ainakaan vielä. Hoidot on kesken ja mitään syytä toivottomuuteen ei ole. On niin paljon sellaisia joilla toivoa ei enää ole. Meidän joilla sitä vielä on pitäisi iloita eikä ärhennellä ja kiukutella toinen toisillemme. Tämä nyt rupea kuulostamaan saarnalta mutta koittakaa kestää muiden vastoinkäymisten mukana myös minun kirjoitteluni.
Kyl tää täst :-)

sairastuu niin huomaa että läheisille se on raskaampaa kuin itselleen.
Alkushokin jälkeen hyväksyy tilanteen - mitä muuta voisi?

Ja tämän sanot hyvin: monella muulla on paljon huonommin,sellaiset joille sanotaan,ettei enää mitään ole tehtävissä..Mutta siinäkin tilanteessa on pakko hyväksyä että näin kävi ja ei voi mitään..
Raspis kun tulen palstalle,haen sinun kirjoitukset ensimmäisenä:-))

sama henkilö joka viimekerralla halusi jakaa palstan kahtia.Sai tajtons läpi,eikä ole tyytyväinen,kun ei siellä kysellä kun milloin missäkin onpatti ja olisilohan syöpää.mene sinne kirjjoittelemaan.Määräsithän koko ajan ettei siellä muusta saa kirjoittaa kun syövästä.miksi nyt olet tyytymätön-Vai haluaisitko joka palstan lopettaa?

Ira¤ kirjoitti:

sama henkilö joka viimekerralla halusi jakaa palstan kahtia.Sai tajtons läpi,eikä ole tyytyväinen,kun ei siellä kysellä kun milloin missäkin onpatti ja olisilohan syöpää.mene sinne kirjjoittelemaan.Määräsithän koko ajan ettei siellä muusta saa kirjoittaa kun syövästä.miksi nyt olet tyytymätön-Vai haluaisitko joka palstan lopettaa?

Uskon,että on ihan uusi kirjoittaja. Hyvät päivänjatkot sinulle ja koitahan levätä! :)

Ira¤ kirjoitti:

sama henkilö joka viimekerralla halusi jakaa palstan kahtia.Sai tajtons läpi,eikä ole tyytyväinen,kun ei siellä kysellä kun milloin missäkin onpatti ja olisilohan syöpää.mene sinne kirjjoittelemaan.Määräsithän koko ajan ettei siellä muusta saa kirjoittaa kun syövästä.miksi nyt olet tyytymätön-Vai haluaisitko joka palstan lopettaa?

Mitä tämäkin viesti nyt tarkoittanee?
En ymmärrä mutta ei kait niin väliäkään:-)))

Johan tähänkin keskusteluun tuli juuri noita kommentteja joita ei kaivata.
Toki voi jättää ne omaan arvoonsa mutta kun tuollaiset ovat niin turhia ja tuovat vain pahaa mieltä.
Minä olen todellakin ihan uusi syöpään sairastunut ja vasta diagnoosin saanut, en ole aiemmin täällä palstalla edes käynyt.
Ymmärrän kyllä että tuo sabotoija on todella sairas ja vainoharhainen ihminen mutta mukavampi olisi kun täällä saisi rauhassa kirjoitella ilman noita sairasmielisiä kommentteja joka väliin.
No, minä jätän tämän palstan suosiolla ja toivotan kaikille teille syöpää sairastaville oikein hyvää jatkoa ja kestämistä sairautenne kanssa.
Sitähän sanotaan että paistaa se aurinko vielä risukasaankin, uskokaamme siihen:)

keskustelun aloittaja kirjoitti:

Johan tähänkin keskusteluun tuli juuri noita kommentteja joita ei kaivata.
Toki voi jättää ne omaan arvoonsa mutta kun tuollaiset ovat niin turhia ja tuovat vain pahaa mieltä.
Minä olen todellakin ihan uusi syöpään sairastunut ja vasta diagnoosin saanut, en ole aiemmin täällä palstalla edes käynyt.
Ymmärrän kyllä että tuo sabotoija on todella sairas ja vainoharhainen ihminen mutta mukavampi olisi kun täällä saisi rauhassa kirjoitella ilman noita sairasmielisiä kommentteja joka väliin.
No, minä jätän tämän palstan suosiolla ja toivotan kaikille teille syöpää sairastaville oikein hyvää jatkoa ja kestämistä sairautenne kanssa.
Sitähän sanotaan että paistaa se aurinko vielä risukasaankin, uskokaamme siihen:)

Syöpäni on leikattu v.2004 syksyllä ja kävin juuri vuositarkastuksessa ja kaikki on hyvin.
Olin itse n. pari vuotta sairastumiseni jälkeen erittäin allerginen kaikelle negatiiviselle.Sellaiset ihmiset saivat heti lähteä minun "sydämestäni".(siltoja on nyt vähän korjailtu!)
Tänäpäivänä näen asian niin, että voin valita miten heihin suhtaudun ja mitä sanon tai kirjoitan, vaiko en tee mitään.Aina on niitä ihmsiä, joita sais mennä pakoon ja karkuun, mutta minäpä hallitsen heitä mielestäni asiallisella sanomisella tai vaikenemisella.Se puree.
Silmäni ovat avautuneet näkemään, että tämä maailma on täynnä elämän kolhimia ihmisiä, jotka eivät jaksa nousta tai eivät halua parantaa tapojaan.Minä en voi sellaisille mitään, muuta kuin omalla esimerkilläni, jos vaikka sattuis menemään perille.
Haukkuminen ja arvosteleminen ei auta.
Paras tapa on oppia ymmärtämään toisen näkökulma ja olla tarvittaessa hiljaa.
Räksyttäjä on sellainen tyyppi, joka ei ymmärrä, että hän yrittää räksytyksellään nostaa itsensä toisten yläpuolelle.
Olkoon räksytys vaikka sitten itsepuolustustakin
Hiljaa oleva saa puhua!!!!!Hyvää paranemista sinulle.

old_profile_36863 kirjoitti:

Syöpäni on leikattu v.2004 syksyllä ja kävin juuri vuositarkastuksessa ja kaikki on hyvin.
Olin itse n. pari vuotta sairastumiseni jälkeen erittäin allerginen kaikelle negatiiviselle.Sellaiset ihmiset saivat heti lähteä minun "sydämestäni".(siltoja on nyt vähän korjailtu!)
Tänäpäivänä näen asian niin, että voin valita miten heihin suhtaudun ja mitä sanon tai kirjoitan, vaiko en tee mitään.Aina on niitä ihmsiä, joita sais mennä pakoon ja karkuun, mutta minäpä hallitsen heitä mielestäni asiallisella sanomisella tai vaikenemisella.Se puree.
Silmäni ovat avautuneet näkemään, että tämä maailma on täynnä elämän kolhimia ihmisiä, jotka eivät jaksa nousta tai eivät halua parantaa tapojaan.Minä en voi sellaisille mitään, muuta kuin omalla esimerkilläni, jos vaikka sattuis menemään perille.
Haukkuminen ja arvosteleminen ei auta.
Paras tapa on oppia ymmärtämään toisen näkökulma ja olla tarvittaessa hiljaa.
Räksyttäjä on sellainen tyyppi, joka ei ymmärrä, että hän yrittää räksytyksellään nostaa itsensä toisten yläpuolelle.
Olkoon räksytys vaikka sitten itsepuolustustakin
Hiljaa oleva saa puhua!!!!!Hyvää paranemista sinulle.

Kirjoitat erittäin järkevästi ja kirjoituksestasi huomaa että olet viisas ja elämää kokenut henkilö.

Minä sairastan syöpää ja tulin palstalle lukeakseni toisten samaa kokevien tai kokeneitten kertomuksia.
Tässä vaiheessa minun on vaikea käsittää sitä,että täällä mm. haistatellaan ja joka ikinen päivä
jotain täysin käsittämättömiä kirjoituksia.

En ole jaksanut käsittää niiden tarkoitusta mutta siinä mielessä olen ollut "viisas" etten ole niihin myöskään kommentoinut.

Mutta kai tämä sairauden alkuvaihe aiheuttaa sen,että tunnen kovin ärsyyntyväni ja tekisi mieli sanoa..
Ehkä on niinkin,että ellei saa huomiota hyvällä,niin sitten pahalla ja vaikka väkisin.

Jatkan palstan lukemista aina kun siltä tuntuu ja
parempi itsenikin takia,että jätän nimimerkki ira¤n kirjoitukset lukematta.
Minua kiinnostaa tällä hetkellä lähinnä teidän oma tarinanne,miten selviydyitte rintasyövästä ja enenkaikkea hoidoista.
Omakohtaiset kokemuksenne jos kerrotte,kysyttävää minulla ei nyt ole,ehkä jatkossa.
Ystävällisin terveisin rintasyöpä potilas:))

hyvä!! kirjoitti:

Kirjoitat erittäin järkevästi ja kirjoituksestasi huomaa että olet viisas ja elämää kokenut henkilö.

Minä sairastan syöpää ja tulin palstalle lukeakseni toisten samaa kokevien tai kokeneitten kertomuksia.
Tässä vaiheessa minun on vaikea käsittää sitä,että täällä mm. haistatellaan ja joka ikinen päivä
jotain täysin käsittämättömiä kirjoituksia.

En ole jaksanut käsittää niiden tarkoitusta mutta siinä mielessä olen ollut "viisas" etten ole niihin myöskään kommentoinut.

Mutta kai tämä sairauden alkuvaihe aiheuttaa sen,että tunnen kovin ärsyyntyväni ja tekisi mieli sanoa..
Ehkä on niinkin,että ellei saa huomiota hyvällä,niin sitten pahalla ja vaikka väkisin.

Jatkan palstan lukemista aina kun siltä tuntuu ja
parempi itsenikin takia,että jätän nimimerkki ira¤n kirjoitukset lukematta.
Minua kiinnostaa tällä hetkellä lähinnä teidän oma tarinanne,miten selviydyitte rintasyövästä ja enenkaikkea hoidoista.
Omakohtaiset kokemuksenne jos kerrotte,kysyttävää minulla ei nyt ole,ehkä jatkossa.
Ystävällisin terveisin rintasyöpä potilas:))

otti tosi koville. Mielensä pahoitti pienemmästäkin ilkeyteen (OLETETTUUN) viittaavasta sanomisesta. Mut mie selvisin ja oon tänä päivänä aika hyvässä kunnossa.

Tehdäänkö ihan kahdenkeskinen sopumus? Silloin kun sinun tekee mieli laskea paineita pellolle niin osoita ne suoraan minulle. En loukkaannus vaikka kuinka puhiset. Olet siinä tilanteessa, että tarvitset jonkinlaisen henkireiän. Olen suosiolla vaikka kaatopaikkana.

Tämä ketutusjuttu on sitten meidän kahden keskinen.

hyvä!! kirjoitti:

Kirjoitat erittäin järkevästi ja kirjoituksestasi huomaa että olet viisas ja elämää kokenut henkilö.

Minä sairastan syöpää ja tulin palstalle lukeakseni toisten samaa kokevien tai kokeneitten kertomuksia.
Tässä vaiheessa minun on vaikea käsittää sitä,että täällä mm. haistatellaan ja joka ikinen päivä
jotain täysin käsittämättömiä kirjoituksia.

En ole jaksanut käsittää niiden tarkoitusta mutta siinä mielessä olen ollut "viisas" etten ole niihin myöskään kommentoinut.

Mutta kai tämä sairauden alkuvaihe aiheuttaa sen,että tunnen kovin ärsyyntyväni ja tekisi mieli sanoa..
Ehkä on niinkin,että ellei saa huomiota hyvällä,niin sitten pahalla ja vaikka väkisin.

Jatkan palstan lukemista aina kun siltä tuntuu ja
parempi itsenikin takia,että jätän nimimerkki ira¤n kirjoitukset lukematta.
Minua kiinnostaa tällä hetkellä lähinnä teidän oma tarinanne,miten selviydyitte rintasyövästä ja enenkaikkea hoidoista.
Omakohtaiset kokemuksenne jos kerrotte,kysyttävää minulla ei nyt ole,ehkä jatkossa.
Ystävällisin terveisin rintasyöpä potilas:))

kaikki hoidot sain: sytot,säteet ja täsmälääkkeen (herceptin).Osapoisto,kainalo tyhjennettiin. Selvinnyt olen tänne asti -olen terve kunnes toisin todistetaan. Kävin viikko sitten kontrollissa.

Se on kova paikka,kun kuulee sairastavansa syöpää: "kuolenko minä nyt?" -kysymys pyöri heti mielessä. No,en ole ainakaan vielä kuollut.

Hoidot ovat rankat fyysisesti ja psyykkisesti,mutta niistä selviää. ( Joku vois tähän naljasta,ettei kaikki selviä!) Mutta tietty riippuu syövästä.

Marraskuussa 2006 aloitin sytostaatit -tukka alkoi karista pikku hiljaa toisen taxon jälkeen ja alapäästä myös. Elin kolmen viikon sykleissä -aina seuraavaan tiputukseen. Heinäkuussa 2007 sain viimeisen herceptin-täsmälääkeen. Tipassa tuli käytyä ja se näkyy suonissa.

Olen 44v,kolmen lapsen äiti ja palanut työelämään.

Ei muuta kuin jaksamista sinulle ja päivä kerrallaan!

hyvä!! kirjoitti:

Kirjoitat erittäin järkevästi ja kirjoituksestasi huomaa että olet viisas ja elämää kokenut henkilö.

Minä sairastan syöpää ja tulin palstalle lukeakseni toisten samaa kokevien tai kokeneitten kertomuksia.
Tässä vaiheessa minun on vaikea käsittää sitä,että täällä mm. haistatellaan ja joka ikinen päivä
jotain täysin käsittämättömiä kirjoituksia.

En ole jaksanut käsittää niiden tarkoitusta mutta siinä mielessä olen ollut "viisas" etten ole niihin myöskään kommentoinut.

Mutta kai tämä sairauden alkuvaihe aiheuttaa sen,että tunnen kovin ärsyyntyväni ja tekisi mieli sanoa..
Ehkä on niinkin,että ellei saa huomiota hyvällä,niin sitten pahalla ja vaikka väkisin.

Jatkan palstan lukemista aina kun siltä tuntuu ja
parempi itsenikin takia,että jätän nimimerkki ira¤n kirjoitukset lukematta.
Minua kiinnostaa tällä hetkellä lähinnä teidän oma tarinanne,miten selviydyitte rintasyövästä ja enenkaikkea hoidoista.
Omakohtaiset kokemuksenne jos kerrotte,kysyttävää minulla ei nyt ole,ehkä jatkossa.
Ystävällisin terveisin rintasyöpä potilas:))

tueksi, niin minäkin ja varmaan myös "Tässä ja nyt" vastaa mielellään.Jos tulee jotain kysyttävää, niin etsi meidän viesti jostain ja jatka siihen.tuleehan se meidän sähköposteihin.

Olen todella pahoillani tästä nykytilanteesta palstalla, mutta toivottavasti se loppuu pian, että täällä kaikki halukkaat uskaltaisivat kirjoitella.
Viisaasti olet tehnyt kun olet sivuuttanut törkykirjoitukset kommentoimatta.

old_profile_36863 kirjoitti:

tueksi, niin minäkin ja varmaan myös "Tässä ja nyt" vastaa mielellään.Jos tulee jotain kysyttävää, niin etsi meidän viesti jostain ja jatka siihen.tuleehan se meidän sähköposteihin.

Olen todella pahoillani tästä nykytilanteesta palstalla, mutta toivottavasti se loppuu pian, että täällä kaikki halukkaat uskaltaisivat kirjoitella.
Viisaasti olet tehnyt kun olet sivuuttanut törkykirjoitukset kommentoimatta.

Ksieppo hei...ei nää viestit tuu mun s-postiin. Rekatut pystyy sen tekee.

Vapaa päivä! Menen kampaajalle ja uimaan.
Tukka on alkanut kasvaa kohista,niin kuin Mumsku aikoinaan lupaili...kun se vauhtiin pääsee,niin sitten se kasvaa kohisten. Kuuluuko kohinaa palstalle asti? ( Tämä ei sitten ole kehumista eikä itseni ylentämistä...)

tässä ja nyt kirjoitti:

kaikki hoidot sain: sytot,säteet ja täsmälääkkeen (herceptin).Osapoisto,kainalo tyhjennettiin. Selvinnyt olen tänne asti -olen terve kunnes toisin todistetaan. Kävin viikko sitten kontrollissa.

Se on kova paikka,kun kuulee sairastavansa syöpää: "kuolenko minä nyt?" -kysymys pyöri heti mielessä. No,en ole ainakaan vielä kuollut.

Hoidot ovat rankat fyysisesti ja psyykkisesti,mutta niistä selviää. ( Joku vois tähän naljasta,ettei kaikki selviä!) Mutta tietty riippuu syövästä.

Marraskuussa 2006 aloitin sytostaatit -tukka alkoi karista pikku hiljaa toisen taxon jälkeen ja alapäästä myös. Elin kolmen viikon sykleissä -aina seuraavaan tiputukseen. Heinäkuussa 2007 sain viimeisen herceptin-täsmälääkeen. Tipassa tuli käytyä ja se näkyy suonissa.

Olen 44v,kolmen lapsen äiti ja palanut työelämään.

Ei muuta kuin jaksamista sinulle ja päivä kerrallaan!

Täällä hoidot vielä kesken,pirulainen karkasi luustoon. Nyt eletään päivä kerrallaan ja odotetaan jonkilaista valoa sinne tunnelin/putken päähän. Haluaisinkin kysyä sinulta että miten olet jaksanut arkielämän ja sairauden ? Itselläni 4 lasta, nuorin alle vuoden ikäinen. Rankat hoidot väsyttää ja masentaa ja kuitenkin pitäisi jaksaa.. Onneksi elämään tuovat voimia puoliso, lapset ja tietysti ystävät.Työ elämään en vielä pääse, lääkäri laittoi sairaslomalle vuoden 2009 loppuun. Voimia kaikille !!

** Mami** kirjoitti:

Täällä hoidot vielä kesken,pirulainen karkasi luustoon. Nyt eletään päivä kerrallaan ja odotetaan jonkilaista valoa sinne tunnelin/putken päähän. Haluaisinkin kysyä sinulta että miten olet jaksanut arkielämän ja sairauden ? Itselläni 4 lasta, nuorin alle vuoden ikäinen. Rankat hoidot väsyttää ja masentaa ja kuitenkin pitäisi jaksaa.. Onneksi elämään tuovat voimia puoliso, lapset ja tietysti ystävät.Työ elämään en vielä pääse, lääkäri laittoi sairaslomalle vuoden 2009 loppuun. Voimia kaikille !!

sossusta apua lasten,ja kodinhoitoon.Kysy sieltä jottet itseäsi täysin rasittaisi.Voi kun simbsala bim auttaisi ja veisi syövän mennessään.Rankkoja ne hoidot.Tuolta www,canceri fi löysät paljon tietoa ja vertaistukea,jotka saman ovat käyneet läpi.Siunausta sinulle,einä selviä niinkuin muutkin,ja rutkasti voimia sinulle,ja perheellesi.

hyvä!! kirjoitti:

Kirjoitat erittäin järkevästi ja kirjoituksestasi huomaa että olet viisas ja elämää kokenut henkilö.

Minä sairastan syöpää ja tulin palstalle lukeakseni toisten samaa kokevien tai kokeneitten kertomuksia.
Tässä vaiheessa minun on vaikea käsittää sitä,että täällä mm. haistatellaan ja joka ikinen päivä
jotain täysin käsittämättömiä kirjoituksia.

En ole jaksanut käsittää niiden tarkoitusta mutta siinä mielessä olen ollut "viisas" etten ole niihin myöskään kommentoinut.

Mutta kai tämä sairauden alkuvaihe aiheuttaa sen,että tunnen kovin ärsyyntyväni ja tekisi mieli sanoa..
Ehkä on niinkin,että ellei saa huomiota hyvällä,niin sitten pahalla ja vaikka väkisin.

Jatkan palstan lukemista aina kun siltä tuntuu ja
parempi itsenikin takia,että jätän nimimerkki ira¤n kirjoitukset lukematta.
Minua kiinnostaa tällä hetkellä lähinnä teidän oma tarinanne,miten selviydyitte rintasyövästä ja enenkaikkea hoidoista.
Omakohtaiset kokemuksenne jos kerrotte,kysyttävää minulla ei nyt ole,ehkä jatkossa.
Ystävällisin terveisin rintasyöpä potilas:))

Sairastuin eka kerran 34-vuotiaana, täytin juuri 50 - ja menen ensi maanantaina naimisiin!

Joten ei se elämä sairastumiseen pääty, ei suinkaan...

LPolku kirjoitti:

Sairastuin eka kerran 34-vuotiaana, täytin juuri 50 - ja menen ensi maanantaina naimisiin!

Joten ei se elämä sairastumiseen pääty, ei suinkaan...

Näinhän se on nähtävä ja eteenpäin pyrittävä. Tosi paljon onnea tulevalle avioliitollesi. Sinun viestisi oli niitä minun viime vuotisia valopilkkuja sen sairastumisen ensishokin tiimellyksessä.

Ira¤ kirjoitti:

sossusta apua lasten,ja kodinhoitoon.Kysy sieltä jottet itseäsi täysin rasittaisi.Voi kun simbsala bim auttaisi ja veisi syövän mennessään.Rankkoja ne hoidot.Tuolta www,canceri fi löysät paljon tietoa ja vertaistukea,jotka saman ovat käyneet läpi.Siunausta sinulle,einä selviä niinkuin muutkin,ja rutkasti voimia sinulle,ja perheellesi.

Paljon ollaan saatu tukea ja apuja monelta taholta,ainut mitä en ole vielä löytänyt/saanut on se kuuluisa vertaistuki, mutta ehkäpä sitäkin jostain vielä lähden etsimään. Syöpä dignoosin sain maaliskuussa joten olen oikeastaan aika(tuore) tapaus :). Kiitokset Iralle vomien lähettämisestä niitä tarvitaan ;)

tässä ja nyt kirjoitti:

Ksieppo hei...ei nää viestit tuu mun s-postiin. Rekatut pystyy sen tekee.

Vapaa päivä! Menen kampaajalle ja uimaan.
Tukka on alkanut kasvaa kohista,niin kuin Mumsku aikoinaan lupaili...kun se vauhtiin pääsee,niin sitten se kasvaa kohisten. Kuuluuko kohinaa palstalle asti? ( Tämä ei sitten ole kehumista eikä itseni ylentämistä...)

Täytyykö rekkaamattoman siis käydä palstalla lukemassa ja katsomassa josko viestiin on vastattu??

Mitäs sitä turhia salailemaan kun kerran kutrit kasvaa kohisten, riittääkö edes 1 cm kuukaudessa?
Mikäs ihme se on toisaalta vaikka vauhdilla kasvaakin, onhan nyt ollut erittäin sateinen kesä....

vilmuska kirjoitti:

Näinhän se on nähtävä ja eteenpäin pyrittävä. Tosi paljon onnea tulevalle avioliitollesi. Sinun viestisi oli niitä minun viime vuotisia valopilkkuja sen sairastumisen ensishokin tiimellyksessä.

...ja rutistukset päälle!

Sain kyllä tänään kuulla vähän huonompiakin uutisia... olen saanut kummallisia tajuttomuus- ja sekavuuskohtauksia iltaisin ja juttelin ihan muiden asioiden yhteydessä niistä työterveyslääkärille. Hän epäili ensimmäiseksi etäpesäkkeitä aivoissa. No, perjantaina on ultraääni syöpiksellä. Täytyy siellä ottaa asia esiin ja pyrkiä pään kuvauksiin.

old_profile_36863 kirjoitti:

Täytyykö rekkaamattoman siis käydä palstalla lukemassa ja katsomassa josko viestiin on vastattu??

Mitäs sitä turhia salailemaan kun kerran kutrit kasvaa kohisten, riittääkö edes 1 cm kuukaudessa?
Mikäs ihme se on toisaalta vaikka vauhdilla kasvaakin, onhan nyt ollut erittäin sateinen kesä....

pitää kavuta joka kerta. Niin...sateinen on kesä ollut...siitäköhän tuo valtava tukan kasvu johtunee...

LPolku kirjoitti:

Sairastuin eka kerran 34-vuotiaana, täytin juuri 50 - ja menen ensi maanantaina naimisiin!

Joten ei se elämä sairastumiseen pääty, ei suinkaan...

Olen niin iloinen puolestasi! Onnea maanantaille!
Minunkin rakkauteni kukoistaa yhä.

Sää kyllä pistit paremmaks ton syövän kans... ;D

Isot halit ja rutistukset sinulle ja oikein paljon onnenpäiviä elämääsi.

** Mami** kirjoitti:

Täällä hoidot vielä kesken,pirulainen karkasi luustoon. Nyt eletään päivä kerrallaan ja odotetaan jonkilaista valoa sinne tunnelin/putken päähän. Haluaisinkin kysyä sinulta että miten olet jaksanut arkielämän ja sairauden ? Itselläni 4 lasta, nuorin alle vuoden ikäinen. Rankat hoidot väsyttää ja masentaa ja kuitenkin pitäisi jaksaa.. Onneksi elämään tuovat voimia puoliso, lapset ja tietysti ystävät.Työ elämään en vielä pääse, lääkäri laittoi sairaslomalle vuoden 2009 loppuun. Voimia kaikille !!

Minulla lapset jo murkkuikäisiä -nuorin oli 10v,kun minut leikattiin. Turvauduin ystäviini ja lasten ystävien äiteihin. "Adoptoin" lapsilleni varaäidit.
Tein vain pakolliset. siivoukset sai olla,joskus imuria heilutti ja onneks on tiskikone ja pyykkikone. Tietty tytöt joutuivat auttamaan. Huonoina päivinä heidän isä huolehti heistä. Olen eronnut.

Kaikki ylimääräinen touhottaminen sai jäädä. Ikkunoita ei tarvii pestä. Pesee sitten joskus.
Tekee sen minkä jaksaa.

Sinulla varmasti rankkaa,kun nuorin on niin pieni vielä. Paha juttu,kun on luustoon levinnyt.

Tuo varaäiti systeemi toimi ihan kivasti.

**Mami** kirjoitti:

Paljon ollaan saatu tukea ja apuja monelta taholta,ainut mitä en ole vielä löytänyt/saanut on se kuuluisa vertaistuki, mutta ehkäpä sitäkin jostain vielä lähden etsimään. Syöpä dignoosin sain maaliskuussa joten olen oikeastaan aika(tuore) tapaus :). Kiitokset Iralle vomien lähettämisestä niitä tarvitaan ;)

voi kysyä itselleen tukihenkilöä.

tässä ja nyt kirjoitti:

Minulla lapset jo murkkuikäisiä -nuorin oli 10v,kun minut leikattiin. Turvauduin ystäviini ja lasten ystävien äiteihin. "Adoptoin" lapsilleni varaäidit.
Tein vain pakolliset. siivoukset sai olla,joskus imuria heilutti ja onneks on tiskikone ja pyykkikone. Tietty tytöt joutuivat auttamaan. Huonoina päivinä heidän isä huolehti heistä. Olen eronnut.

Kaikki ylimääräinen touhottaminen sai jäädä. Ikkunoita ei tarvii pestä. Pesee sitten joskus.
Tekee sen minkä jaksaa.

Sinulla varmasti rankkaa,kun nuorin on niin pieni vielä. Paha juttu,kun on luustoon levinnyt.

Tuo varaäiti systeemi toimi ihan kivasti.

Eilen oli kuudes sytostaattihoito,jos jalat kestää niin kahdeksaan pyrkivät. Taxotere on kuulemma vaikuttanut jalkojen ääreishermostoon. Hoidot on kolmen viikon välein. Marraskuussa edessä monet kuvaukset, magneetti,gamma,tietokonetomografia ja sitten viimeinen syto. Suurin toiveeni tällä hetkellä on se että leviäminen olisi saatu pysähtymään ja voisin jatkaa elämääni lasteni ja puolisoni kanssa.

Lpolku kirjoitti:

...ja rutistukset päälle!

Sain kyllä tänään kuulla vähän huonompiakin uutisia... olen saanut kummallisia tajuttomuus- ja sekavuuskohtauksia iltaisin ja juttelin ihan muiden asioiden yhteydessä niistä työterveyslääkärille. Hän epäili ensimmäiseksi etäpesäkkeitä aivoissa. No, perjantaina on ultraääni syöpiksellä. Täytyy siellä ottaa asia esiin ja pyrkiä pään kuvauksiin.

kurja uutinen (siis ne aivometari-oletukset). Toivotaan kuitenkin, että olisi jotain muuta ja vähemmän vakavaa.

Lpolku kirjoitti:

...ja rutistukset päälle!

Sain kyllä tänään kuulla vähän huonompiakin uutisia... olen saanut kummallisia tajuttomuus- ja sekavuuskohtauksia iltaisin ja juttelin ihan muiden asioiden yhteydessä niistä työterveyslääkärille. Hän epäili ensimmäiseksi etäpesäkkeitä aivoissa. No, perjantaina on ultraääni syöpiksellä. Täytyy siellä ottaa asia esiin ja pyrkiä pään kuvauksiin.

toivotaan,ettei olis metareita.

Lpolku kirjoitti:

...ja rutistukset päälle!

Sain kyllä tänään kuulla vähän huonompiakin uutisia... olen saanut kummallisia tajuttomuus- ja sekavuuskohtauksia iltaisin ja juttelin ihan muiden asioiden yhteydessä niistä työterveyslääkärille. Hän epäili ensimmäiseksi etäpesäkkeitä aivoissa. No, perjantaina on ultraääni syöpiksellä. Täytyy siellä ottaa asia esiin ja pyrkiä pään kuvauksiin.

Tuo nyt on tosi kurja uutinen.
Toivotaan ettei ole.
Syynä voi olla muukin, mutta mahdoton sanoa näin ilman tarkkoja tietoja.

**Mami** kirjoitti:

Eilen oli kuudes sytostaattihoito,jos jalat kestää niin kahdeksaan pyrkivät. Taxotere on kuulemma vaikuttanut jalkojen ääreishermostoon. Hoidot on kolmen viikon välein. Marraskuussa edessä monet kuvaukset, magneetti,gamma,tietokonetomografia ja sitten viimeinen syto. Suurin toiveeni tällä hetkellä on se että leviäminen olisi saatu pysähtymään ja voisin jatkaa elämääni lasteni ja puolisoni kanssa.

Tuttu tunne tuo tulevaisuus mustana. Oli minullakin pelkkää mustaa aluksi. Tosin mulla ei ollut levinnyt noin.

Tulevaisuuden näin mustana. Pystyin ajattelemaan vain huomiseen. Joskus kun oli kurja olo,niin meni minuutti kerraallaan...tästä jos selviän,niin hyvä on. No selvitty on jo tänne asti.

Täytyy myöntää,että sinulla on huonommin asiat,mutta toivon todella kovasti sinulle paljon elinvuosia lisää. Nauti jokaisesta päivästä edes pieniä onnellisia hetkiä.

Minä elän jokaisen päivän täysillä. Uskon Jeesuksen ja rukoilen puolestasi.

Hyvä,että tutkivat sinut perusteellisesti -oikein hyvä.

nickit voivat suhteellisen hyvin. En halua nimetä, mutta voinette varmaan arvata, keitä oikein tarkoitan. Tulin ensimmäisen kerran lukemaan -07 joulukuussa ja kirjoitin ensimmäisen kerran sitten tammikuussa.
Tsemppiä tutuille ja myös onnea jollekulle!Lisäksi kiitän teitä kun sain vastauksia ja kannustuksia silloin alkuaikanani. :)

satunnaisesti vieraileva kirjoitti:

nickit voivat suhteellisen hyvin. En halua nimetä, mutta voinette varmaan arvata, keitä oikein tarkoitan. Tulin ensimmäisen kerran lukemaan -07 joulukuussa ja kirjoitin ensimmäisen kerran sitten tammikuussa.
Tsemppiä tutuille ja myös onnea jollekulle!Lisäksi kiitän teitä kun sain vastauksia ja kannustuksia silloin alkuaikanani. :)

näin.joskaan en ainakaan minä jaksa kovin hyvin.Ihmisisoikueudet on riistetty elän jatkuvan aikuiskatseen alla,ei ajolupaa j.n.e.Että sileen

metastaasi kirjoitti:

näin.joskaan en ainakaan minä jaksa kovin hyvin.Ihmisisoikueudet on riistetty elän jatkuvan aikuiskatseen alla,ei ajolupaa j.n.e.Että sileen

minkäs asialle voi...

Kävin katsomassa sairasta liikuntakyvytöntä isääni hoitokodissa ja kysyin häneltä "kuinka voit?" Vastaus oli: "kurjuutta kummempaa,täysin toisten autettavissa."