Luin juuri tätä palstaa ja musta täällä nähdään ujous totaalisen negatiivisena puolena, myönnän kyllä et minuakin joskus hatuttaa kun en uskalla luoda ihmissuhteita tai istun tuppisuuna. Mutta näen ujoudessa myös paljon hyvää josta täällä ei puhuta; esim. olen herkempi kuin muut (hyvällä tavalla), osaan "lukea" ihmisiä hyvin, olen luova ja empaattisempi kuin useammat. Nämä taidot ovat arvokkaita ja harvinaisia nykypäivänä, uskon että moni ujo kärsii väin huonosta itsetunnosta ja se syö ihmistä.
Auringonpaistetta pimenevään syksyyn kaikille ujoille.
Auringonpaistetta pimenevään syksyyn kaikille ujoille.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ujo , mutta näin vanhempana olen saanut rohkeutta liikaakin ja minusta on tullut tosi suorapuheinen liian räväkkä ja välillä tuntuu , että joskus menee yli .joten kaipaan sitä ujompaa minua .
Turha ujous pitäisi saada karsittua mielestäni. Itsessäni on sitä vieläkin liikaa. Ujostuttaa, hävettää, punastuttaa. Lapsellista mielestäni tämän ikäiselle kun tarkoitus olisi tulla toimeen töissä ja elämässä. Kaikkien asioiden hoitaminen tuottaa ylimääräistä päävaivaa ja stressiä kun joutuu ujouden takia käyttäytämään omalla tavallaan.
Minäkin olen ainakin mieheksi poikkeuksellisen syvällinen, herkkä ja ajatteleva. Noista OMINAISUUKSISTA olen kyllä tosi onnellinen. Todella moni on sanonut, että minun kanssa on helppo keskustella. Ja että minulla erinomainen kyky kuvailla tunteitani. Ehkä sellainen herkkyys saa meidät keskittymään toisen sanomaan. En kyllä tahtoisi olla sellainen kovaääninenkään, vaikka tietenkin sellaiset näyttävät saavan helpommin seuraa.
Ei se enää vaatisi paljoa, niin minäkin löytäisin mukavan naisen. Ehkä se tilanne tulee eteen, kun päivä päivältä alkaa uskoa olevansa ujoudesta huolimatta hyvä mies.
Ehkä ujoilla on usein myös lahjoja tehdä hyvää tekstiä, kuten esim. Rauli Somerjoki ja nykyartisteista Anssi Kela (joka on sanonut olevansa ujo).
Ujous on nuorena niin ärsyttävää, kun ei pysty koulussa esitelmää pitämään ilman että kädet tärisee ja suunnilleen p*skat tulee housuun. Koulusta eroon päästyäni (n.15v sitten) en ole varmaan paria viikkoa kauempaa ollut ilman parisuhdetta, kun naiset ei oo jättäneet rauhaan ja olen aika helppo vieteltävä.. :)
Auringonpaistetta kaikille myös minulta! :)
Samoin olen minäkin ujo ja arka mutta nähdäänkö se sairautena? onko se sitä?