Hei!
Olen 19-vuotias tyttö ja löytänyt itseni nyt kriisitilanteesta oman minäni kanssa. Tämä on minulle aivan uusi asia. Muutin kesällä kotoa pois ensimmäisen kerran ja elämä tietenkin muuttui hiukan aikaisemmista kuvioista. Olen aina liikkunut kovasti ja syönyt terveellisesti. Olen 170 pitkä ja n.50-52 kiloa painava, eli reippaasti alipainoinen. Tätä en ole kuitenkaan koskaan ollut tarkoituksella, vaan olen luonnostani hoikka ja elämäntapani ovat aina olleet terveelliset. Tietenkin myös haluan pitää itseni kunnossa.
Nyt omassa kodissani, syömiseni on jatkunut terveellisenä. Teen itse ruokani, syön vihanneksia, puuroja, kevyttä kotiruokaa ja herkkuja sallin itselleni hyvällä omatunnolla silloin tällöin. Lisäksi koitan liikkua mahdollisimman paljon. Liikunta on kuitenkin käynyt hiukan vähäisemmäksi, mitä se on aikaisemmin ollut, sillä aikataulu on ollut hyvin epätasaista kesästä asti.
Elämässäni ei ole ollut oikein rytmiä, sillä työt vaihtelee, opiskelu on vain avoimen itsenäistä lueskelua. Vasta nyt olen saamassa uuden työn ja liikuntaharrastusten kautta rytmitystä päiviini ja viikkoihin.
Mielessäni käyn kriisiä kehoni kanssa. Pelkään lihomista, sillä tämä on usein juuri se vaihe, jolloin ihmiset helposti paisuvat. Nykyään mietin jatkuvasti syömistäni ja liikkumistani. En halua tämän asian pahenevan! En ole koskaan ennen näitä asioita murehtinut, en tiedä onko tuo rytmittömyys ja vähäisempi liikunta tehneet kepposen mielelleni.
Haluaisin rauhan mielelleni, ennen kuin siitä o saattaisi puhjeta mitään hälyttävämpää. Olisiko kellään neuvoja tai suuntaan antavaa tällaisessa tilanteessa?
Olen 19-vuotias tyttö ja löytänyt itseni nyt kriisitilanteesta oman minäni kanssa. Tämä on minulle aivan uusi asia. Muutin kesällä kotoa pois ensimmäisen kerran ja elämä tietenkin muuttui hiukan aikaisemmista kuvioista. Olen aina liikkunut kovasti ja syönyt terveellisesti. Olen 170 pitkä ja n.50-52 kiloa painava, eli reippaasti alipainoinen. Tätä en ole kuitenkaan koskaan ollut tarkoituksella, vaan olen luonnostani hoikka ja elämäntapani ovat aina olleet terveelliset. Tietenkin myös haluan pitää itseni kunnossa.
Nyt omassa kodissani, syömiseni on jatkunut terveellisenä. Teen itse ruokani, syön vihanneksia, puuroja, kevyttä kotiruokaa ja herkkuja sallin itselleni hyvällä omatunnolla silloin tällöin. Lisäksi koitan liikkua mahdollisimman paljon. Liikunta on kuitenkin käynyt hiukan vähäisemmäksi, mitä se on aikaisemmin ollut, sillä aikataulu on ollut hyvin epätasaista kesästä asti.
Elämässäni ei ole ollut oikein rytmiä, sillä työt vaihtelee, opiskelu on vain avoimen itsenäistä lueskelua. Vasta nyt olen saamassa uuden työn ja liikuntaharrastusten kautta rytmitystä päiviini ja viikkoihin.
Mielessäni käyn kriisiä kehoni kanssa. Pelkään lihomista, sillä tämä on usein juuri se vaihe, jolloin ihmiset helposti paisuvat. Nykyään mietin jatkuvasti syömistäni ja liikkumistani. En halua tämän asian pahenevan! En ole koskaan ennen näitä asioita murehtinut, en tiedä onko tuo rytmittömyys ja vähäisempi liikunta tehneet kepposen mielelleni.
Haluaisin rauhan mielelleni, ennen kuin siitä o saattaisi puhjeta mitään hälyttävämpää. Olisiko kellään neuvoja tai suuntaan antavaa tällaisessa tilanteessa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Moikka!
Tunnistin hyvinkin itseni viestistäsi. Olen aivan samoissa mitoissa kuin sinä, 19, opiskelija ja samat ajatukset minunkin mielessäni pyörii kuin sinulla.
Mulla koko ajan mielessä aikataulut, pitäisi opiskella (itsenäisesti), mutta mahduttaa myös liikunta, kaverit ja työ aikatauluun. Ja tietysti pitää sama paino, vähintään! stressaavaa.
Voisitko mahdollisesti mailata minulle? Olisi mukavaa jakaa ajatuksia, luulen siitä voisi olla vertaistuellista hyötyä ja viedä meidän molempien ajattelua parempaan suuntaan :) [email protected]