Liikennevalot

lähdin farmariautolla suomesta espanjaan, välimeren rannikolla eksyin parissa ranskalaisessa kaupungissa keskustaan ruuhka-aikana. Havaitsin, että ranskalaiset käyttäytyvät liikenteessä kuin pullopersesiat ja ajavat ruuhkassa puskuri kiinni puskurissa, koska muuten siihen joku änkeää väkisinkin väliin riippumatta etuajo-oikeudesta.

Jos ajat ranskassa, muista että joku voi kiilata eteesi rampilta viittäkymppä kun oma vauhtisi on sata, vasen kaista täynnä kaveri kurvaa eteesi niin että kumi savuaa ja saat hillityksi oman vauhtisi juuri ennen kuin rysähtää.

Jos olet kohtelias ranskassa, saat istua samassa kulmassa vaikka maailman tappiin.

Samoin kävi barcelonassa, keskustassa ruuhka-aikana tuntikaupalla paperikartan varassa ilman hajuakaan siitä,missä olin ja miten sieltä pääsee pois.

Minulle se oli terapeuttista, ei tullut kiinnitettyä huomiota koko paniikkihäiriöön.

Minulle tuo on ollut välillä suurikin ongelma, olen suunnitellut ajoreittejä, hidastellut ennen valoja, yrittänyt keksiä kaikenlaista, jotta en joutuisi istumaan autossa vihreää odottelemassa. Ja nyt sinä kirjoitit siitä :) Siis maailmassa on muitakin. Olisi mukava keksiä joku merkki, mistä tunnistaa panikoivan erilaisissa jonoissa tai tilanteissa :) Helpottaisi suuresti.
Mutta keinoihin.. minulla on vesipullo, juon vettä tai joskus on mukana hedelmä, syön sitä. Etsin kanavia radiosta,vaihdan levyä. Jotain muuta tekemistä, aivot eivät voi keskittyä paniikkiin. Mutta arvannet, että ei se aina meinaa onnistua. Ja juuri sillä hetkellä, kun tuntuu, että ei kestä enää.. valot vaihtuvat :)
Joskus käy jopa niin, että en muista miettiä koko paniikkiani. Silloin on yleensä jotain muuta ajateltavaa. Välttelen usein ruuhkaisia paikkoja jaristeyksiä ja kaupungilla ajoa. Asun maalaismaisemissa. Mutta viime viikolla etsin kaupungista erästä paikkaa, minä olin ajamassa.Jälkikäteen tajusin, että en muistanutkaan koko paniikkia valoissa tai risteyksissä. Sitä ei ole tapahtunut pitkään aikaan. Siispä ehkäpä tämä vaiva ei olekaan kohtalomme, ehkä se hellittää,kun antaa sen itselleen anteeksi ja antaa luvan pelätä ja vältellä. Kun luovuttaa..

Mutta tosiaan.. jotain tekemistä, vaikka pientä jumppaa :)

lopeta autoilu. eipä tarvitse koskaan enää panikoida liikennevaloissa. niin minä tain ja käytän nykyään vain julkisia.
toinen vaihtoehto on napata rauhoittava lääke ennen liikenteeseen menoa.

Itse ainakin joskus kun vielä autoilin (niin, en pysty enää autolla kylläkään ajamaan)
tunsin helpotusta liikennevaloissa, koska olet taas hetkeksi pysähtynyt ja voit katsoa kaikkialle ympärille mitä näkyy. Sitten voit taas lähteä hitaasti uudelleen liikkeelle kun valo vaihtuu. Liikennevalot on paljon selkeämpiä kun ne paikat joissa ei ole valoja ollenkaan.. Huomasin että sellaisissa risteyksissä ne läheltä-piti tilanteet tuli.

Hyvä tietää, ettei ole ainoa :)
Itse keskityn juuri tekemään punaisissa liikennevaloissa kaikenlaisia juttuja, kuten vaihtelemaan radiokanavia ja vaikka venyttelemään käsiä tai muuta yhtä toisista huvittavilta tuntuvia juttuja. Yritä keskittää ajatukset muualle, mulla ainakin toimii.
Lääkäri kehoitti minua laskemaan vaikka lampaita, kun tuntuu että ahdistaa. Sekin toimii joskus, kun täytyy istua pitkässä ruuhkassa ja täytyy vaan ajatella edellistä kertaa kun ajoi samasta paikasta,että kyllä siitä on ennekin selvinnyt.

No jos punanen palaa painat vaan jarrua (ja kytkin pohjaan, ettei auto sammu kun se pysähtyy). sitten ku vaihtuu vihreeksi niin nostat kytkintä ja painat kevyesti kaasua (älä paina liian lujaa ettei auto ala sutimaan). Sitten ajat vaan jonon perässä (ei liian lähellä ettei tule peräänajoa jos edellä ajava jarruttaa jostain syystä voimakkaasti).