Oleellista on se, miltä tuntuu. Ei se miltä näyttää. Ajatukset, sanat, luonne, teot => aivot ovat suurin sukupuolielin. Älä anna ulkonäön, muotojen, fyysisen ilmiasun habituksen määrätä liikaa. Älä sotkeennu kuvan harhaan.
Toki ulkonäkö ratkaisee jotain, mutta ulkonäölle ei pitäisi antaa niin suurta merkitystä kuin nykyisin valitettavasti tehdään. Jos juokset vain kuvan harhassa etsien täydellistä muotoa, voi elämäsi valua hukkaan, etkä huomaa ketkä Sinua Todella rakastavat, tai rakastivat. Tunne ja kuuntele sydäntäsi.
Jokapaikassa nykyisin korostetaan sitä mitä nähdään silmillä. Ulkonäköä, kuvaa. Se on vain osatotuus. Lopullinen totuus on syvemmällä. Se pitää kysyä, keskustella, tuntea ja antaa tapahtua - ei nähdä/pelkästään.
Toki ulkonäkö ratkaisee jotain, mutta ulkonäölle ei pitäisi antaa niin suurta merkitystä kuin nykyisin valitettavasti tehdään. Jos juokset vain kuvan harhassa etsien täydellistä muotoa, voi elämäsi valua hukkaan, etkä huomaa ketkä Sinua Todella rakastavat, tai rakastivat. Tunne ja kuuntele sydäntäsi.
Jokapaikassa nykyisin korostetaan sitä mitä nähdään silmillä. Ulkonäköä, kuvaa. Se on vain osatotuus. Lopullinen totuus on syvemmällä. Se pitää kysyä, keskustella, tuntea ja antaa tapahtua - ei nähdä/pelkästään.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ihmisiä on niin monenlaisia, erilaisia ja makuja, mielipiteitä, mieltymyksiä, tyylejä, ajatuksia monia ja monia. Voi Hyvä Jumala: kylläpä on keitetty sakea ja väkevä soppa. Hyvä niin: ei tule asiat heti selviksi - mielenkiinto, arvaamattomuus säilyy. On miettimistä, tutkimista ja töitä työstää omaa ymmärrystä ja ymmärtämättömyyttä.
Vaikka kauneus on katoavaista ja kuvat vaan harhaa, oli Sinun kasvosi minulle enkelin kasvot: lumosit minut ja sotkit ajatukseni: rakastuin sinuun. => Tämä on ihastumista. Impression. Rakkaus syntyy ajan kanssa, ei huumasta, hetkestä.
Jos huudat näkysi perään, toisaalta, ihmisiähän me vaan ollaan. Kuva voi olla impulssi, mistä alkaa ihastuminen - joka voi, jos kestää kauemmin, muuttua rakkaudeksi. Kauneus on katsojan silmässä, mutta kauneus on katoavaista. Olemme silmiemme vankeja, rakkauden tai ihastusten, mieltymysten soissa rämpiviä, vastarakkautta janoavia, inhimillisiä ihmisiä.
Yhteisten kokemusten myötä, yhteisestä emotionaalisesta tunnepankista syntyy ajan kanssa suhde ja tosi rakkaus. Rakkaus ja ihastuminen on kaksi eri asiaa. Ero on ajan pituudessa, kestävyydessä ja todellisessa syvyydessä, tunteessa. Ja tämäkin on vain vajaa yritys kertoa jotain rakkaudesta. Elämä on monimutkaista, ehkä siinä on elämän suola. Jos on sääntö - on myös poikkeus.
helvetin samaa mieltä...
useimmiten kyllä... rakkauteen/kiinnostumiseen tarvitaan ihastumista, joka useimmiten tulee (tai jtkn) ihmisen ulkonäöstä... ihmisten ulkonäköön nimenomaan ihastutaan... ei rakastuta/kiinnostuta...
... minun mielestä...