Kaikki sukulaiseni, ystäväni ja tuttavani odottavat minun menevän lukioon. Sana kiertää, koska olen kaikkien mielestä kertomisen arvoinen hikke. Minulla tosiaan menee koulussa todella hyvin, tosin sen eteen joutuu tekemään työtä. Olen yrittänyt puhua vanhemmilleni ammattikouluun menosta, mutta seuraukset eivät ole olleet ihan toivottuja... Äitini sanoo vain että "Höpsistä, noin fiksu tyttö menee lukioon!!" ja perustelee sitä erilaisilla syillä. Jos yritän takoa amisajatuksiani hänen päähänsä, hän lähinnä suuttuu ja kuittaa ajatukseni hourailuna. Isäni yrittää saada minua myös lukioon. Hän yrittää perustella vaikka miten, lupaa tukea minua taloudellisesti ym.. Hän haluaisi että kouluttautuisin mahdollisimman pitkälle. Valitettavasti en löydä itselleni tarpeeksi suurta kannustinta lukioon menemiseksi. En usko että jaksaisin lukea kolme vuotta "turhaan", kun voisin samassa ajasssa saada ammatin. Tiedän että kaikki tässä vaiheessa ajattelevat, että Minunhan tämä elämä on, mutta kyse ei ole siitä. Vaan siitä, että en halua tuottaa pettymystä vanhemmilleni ja kenellekään muulle tuntemalleni ihmiselle. Äitini on suoraan sanonut minulle että jos en mene lukioon, hän todellakin pettyy minuun tosi pahasti, ja kaiken huipuksi hän musersi minut sanomalla, että hän ei ikinä voisi antaa minulle anteeksi jos pilaisin elämäni menemällä ammattikouluun. Olen yrittänyt sanoa, että voinhan mennä myöhemmin aikuislukioon tms. jos minua alkaa päätökseni kaduttaa, mutta ei auta. Toisaalta en tiedä mille alalle lähtisin. Minulla on kaksi vaihtoehtoa mielessäni, mutta mille linjalle kun alan päätän?! Olen tehnyt jos jonkinlaisia ammatinvalintatestejä, muttä mikään ei ole tuottanut tyydyttävää tulosta. Paineet ovat kovat, sekä ulko- että sisäpuolelta. Olen käynyt koulukuraattorin luona aiheen tiimoilta, ja hän on kyllä ottanut asian hoitaakseen. Hän on sanonut, että olen todella lähellä romahtamispistettä, ja on siinä täysin oikeassa. Klisein kuvattuna minusta tuntuu että olen elämäni risteyksessä ja en tiedä mihin suuntaan lähteä. En keksi enää mitä voisin tehdä. Onko jollain samassa tilanteessa olleella jotain vinkkejä miten selvitä? Kohta tulee nimittäin sietokyvyn raja vastaan.
Paineet jatko-opinnoista!!!
Painekattila
13625
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
No ensinnäkin sanoppas äidille että juuri niin minun on elämäni,huom MINÄ käyn koulua et sinä et isä eikä kukaan muukaan,ainoastaan minä ja käyn sitä itseäni varten!Itselläni oli tuo homma vastassa vuosia sitten koko suvun nuoret ovat ylioppilaita mutta minä olin itsenäinen ja tein niinkuin itse halusin ja en hetkeäkään ole katunut ja niin sitä vaan opiskeltiin itselle ammatti,jopa enemmin kun vanhemmalla siskollani oli ammatti.Nykysinhän sanotaan että lukio on niiden paikka jotka eivät vielä tiedä minne lähtevät opiskelemaan siellä oloaikana voi ns.miettiä(saa harkintaaikaa)amattikoulunjälkeen voit mennä samalla tavalla ammattikorkeeseen jatkamaan!Ja sinulla on jopa paremmat mahdollisuudet päästä sillä olet jo lukenut ko.alaa!Ei se ammattikoulukaan ole mitään leikkiä se on siinä missä muutkin,opisjelua,tenttiviikkoja jne..Riippuen tietysti miten sitä käy!Mutta olet jo sen ikäinen että voit tehdä itsenäisiä päätöksiä,toimi niinkuin sinä haluat,toteuta ammatti itsellesi joka kiinnostaa!Älä tuhlaa aikaa lukioon jos se siltä tuntuu!Ja sitäpaitsi ammattikoulun yhteydessä voi suorittaa lukio-opintoja tosin voi olla aika rankaa sillä minun aikoihin pelkässä ammattikoulun aineiden opiskelussa kului voimia tetteihin lukemisessa ja opiskelussa!Sepä siinä on kun olet tähän asti tuonut kotiin hyviä arvosanoja kokeista ja ollut vanhemmillesi mieliksi,ja nyt pelkäät pettäneesi heidät jos et toimi heidän mielensä mukaan(kuuntele itseäsi)minun monet ystävät ovat lopettaneet lukion kun ovat olleet(lukion toisella)ja vaihtoivat ammattioppilaitokseen koska huomasivat että ovat väärässä koulussa!eivät kestäneet lukion tuomia paineita ja siinäpä se sitten näkykin arvosanoissa!=(mutta vaihdon jälkeen kummasti alkoi numerot paranemaan!=)Toivottavasti tästä oli sinulle edes jotain apua,ei ollut trakoitus sitten vaikuttaa päätöksentekoon...tsemiä ja pärjäile
Aivan kuten tuossa jo sanottiin on kyse SINUN elämästäsi, ei muiden! Sinun on tehtävä niinkuin sydämesi sanoo tai muuten tulet kantamaan kaunaa perhettäsi kohtaan loppuelämäsi.
Ei lukio ole tarkoitettu kaikille, enkä itsekään menisi ellen haluaisi isona lääkäriksi. -naiselle-pitää tässä kuitenkin sanoa, että ei se lukiokaan ole huono vaihtoehto ja kyllä sieltä löytyy sellaisiakin ihmisiä kenellä on suunnitelmat jo selvät, mutta joita ei voi saavuttaa ilman ylioppilas tutkintoa.
Joten siis, pistä yhteyshaussa paperit sinne ammattikouluun ja anna sukulaisten puheiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kyllä vanhempasi ymmärtävät viimeistään sitten, kun näkevät kuinka onnellinen sinä olet.
Eikö nykyisin ole näitä amislukioita... siis jossa voi suorittaa sekä ammattikoulun että lukion samaan aikaan. Miltäs tällainen tuntuisi?
Meinaan olet aika liemessä jos sitten amiksessa tulet katumapäälle. Ei kenenkään tavoitteet ole vielä 15-vuotiaana kypsyneet lopullisiksi, mieli ehtii ennen täysi-ikäisyyttä muuttua vielä monta kertaa.
Sikäli lukio olisi parempi vaihtoehto: voisit miettiä tulevaisuuttasi ihan rauhassa, pitäisit kaikki mahdollisuutesi auki ja vieläpä lisäisit niitä. Nimittäin kyllä amikseenkin voi mennä vaikka kuinka vanhana.....
Lukiossa ei opi mitään.
Ammattikoulusta sentään saa ammatin.
Ainakin TKK:lle pääsee helposti ammattikoulusta.
Ylioppilaskirjoituksiin voi osallistua myös ammattikoulun käynyt (ainakin luulen niin).
Ylioppilaskirjoituksiin ei todellakaan voi osallistua amispohjalta.
Ja lukiossa kyllä oppii ja sivistyy... sen huomaa helposti esim. vertaamalla lukion käyneiden ja käymättömien kirjoituksia. Enkä nyt tarkoita pelkästään kielioppia vaan sisältöä.
http://www.minedu.fi/yo-tutkinto/yleisohje.html#oikeus
"Henkilöllä on ammatillisen tutkinnon perusteella oikeus osallistua ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin ilman lisäopintoja, jos ammatillinen tutkinto on edellyttänyt vähintään kahden ja puolen vuoden opintoja. (8 §)"
No mitä kirjoituksia olet vertaillut?
Onnea vaan yo-kirjoituksiin vaikka autonasentaja- tai keittäjälinjan käyneille....
Sieltähän se sivistys löytyy.
Lukion sivistys löytyy oppikirjoista. Ei oppitunneilta.
Moikka!
Jos sinua ei todellakaan kiinnosta mennä lukioon vaan ammattikouluun, niin voithan valita ammattikoulu-luokion. Käyt neljässä (4) vuodessa ammatillisen koulutuksen sekä lukio-opinnot. Yleensä kolme ensimmäistä vuotta käydään ammattikoululla ja siinä ohessa opiskellaan lukio-asioita ja viimeinen neljäs vuosi käydään jossakin lukiossa. Harkitse tätä ja kerro tästä myös vanhemmilesi.
Onnea jatko-opintoihin, mihin sitten päädytkään!
Anniina K
Moikka!
En tuu nyt pitämään lukion puolia, vaikka ite siellä opiskelenkin, koska kyse on sun valinnasta, ei siitä mikä mun mielestä on parempi. Itse asiassa en pidä kumpakaan parempana kuin toista, sillä molemmilla oppilaitoksilla on plussansa ja miinuksensa.
Ensiksikin, on täysin sinun päätettävissäsi mihin kouluun menet, koska kyse on sun elämästä, opiskeluista ja kiinnostuksesta. Tuntuu epäreilulta, että sua painostetaan näinkin tärkeessä asiassa. Ymmärrän kuitenkin hyvin, ettei ole kiva tuottaa pettymystä sukulaisille ja vanhemmille, mutta uskoisin, että he ovat onnellisempia jos teet sitä mitä tahdot.
Miten olisi jos kävisit tutustumassa muutamassa eri koulussa tai eri linjoilla? Voisit saada lisää infoa, ja niiden avulla perustella, varsinkin äidillesi, valintasi syitä.
Yritä selvitä :)
mä ajattelin ja tunsin vähän samoin silloin muutama vuosi sitten. En olisi halunnut lukioon millään, tosin syyt olivat vähän toiset. Oletko koittanut ehdottaa kaksoitutkintoa? Siihen voi ilmoittautua ja sit koulun alkaessa tai myöhemminkin keskeyttää sen ja käydä pelkän amiksen. Eihän sitä tarvitse etukäteen kertoa että asian on niin suunnitellut. Kannattaa todella mennä sinne minne itse haluaa. Tiedän monia jotka ovat keskeyttäneet lukion kun ovat sinne vanhempien tahdosta tulleet. Ei tätä työmäärää jaksa jos ei itseä yhtään kiinnosta ja mieli haluaa koko ajan muualle.kuuntele itseäsi ja sydäntäsi, silloin teet oikein ratkaisun.
Suorita kaksoistutkinto.Itse tein niin ja olen kohta valmis kokkki sekä ylioppilas.
Työmäärä ei ole juuri tavallista suurempi,ja mahdollisuutesi päästä myöhemmin vielä jonnekin
opiskelemaan kasvaa.Lisäksi kaikki tahot ovat tyytyväisiä.
ensinnäkin..on kyse SUN omasta elämästä ja siitä, mitä SÄ haluat tehdä. kukaan ei voi sua pakottaa mihinkään. ja sanopa sille mutsillesikin että lukio ei ole mikään fiksuuden mittari..meillä päin nimittäin moneen lukioon pääsee huonollakin keskiarvolla!mun mielestä fiksuutta ei mitata kouluarvosanoilla, vaan ihan jollakin muulla!itse olin vuosi sitten samassa tilanteessa, kun sinä; vanhemmat tyrkytti lukiota, itse halusin päästä ns. helpommalla ja valitsin ammattikoulun!äitini oli tietenkin hieman pettynyt, mutta sanoi että oma on päätökseni. :) ja voin sulle ja kaikille muillekin sanoa että amis ei nykypäivänä ole yhtään sen helpompaa kun lukiokaan!siellä saat kyllä todella ahertaa, jotta saat hyviä numeroita!nykyisin on niin paljon eri koulutusvaihtoehtoja...amiksen jälkeen voi mennä lukioon tai ammattikorkeaan, jos haluaa. myös lukion jälkeen on mahdollista lähteä vaikka mihin!älä anna äitisi painostaa sinua mihinkään, mihin et ole valmis! jos et todellakaan vielä tiedä mitä haluat, suosittelen sinua menemään kymppiluokalle, saat vuoden lisäaikaa miettiä!kymppiluokka ei ole tarkoitettu pelkästään huonoille oppilaille!mielestäni 16 vuoden ikäisenä tulevasta koulutuksestaan päättäminen on liian aikaista!suomen laki on peestä! mut tsemppiä sulle, toivottavasti keksit vielä ratkaisun! hyvää talven jatkoa! :)