Vertailin TM:n talvirengastestin parhaiden nastarenkaiden hintoja ja huomasin että Goodyearit saa 150€ halvemmalla kuin muut kärkirenkaat. GY sai käytännössä samat pisteet kuin Conti ja Misukka vaikka se oli huono lumella.
Goodyear sai TM:n testissä parhaan jarrutustuloksen jäällä ja kiihdytyksessä se oli kolmas. GY arvioitiin myös hyväksi loskassa ja asfaltilla joten tuo vaikutti parhaalta renkaalta minun käyttööni koska ajan pk-seudulla jossa huonolla lumipidolla ei ole merkitystä.
Mutta sitten näin Tuulilasin testin jossa oli täsmälleen samat renkaat ja Goodyear tuli viimeiseksi. Kaiken huipuksi Tuulilasin testin mukaan GY:n jarrutusmatka jäällä oli kaikkein pisin ja jäällä kiihdytettäessä se tuli toiseksi viimeiseksi.
Miten on mahdollista että toisen testin mukaan rengas on paras ja toisen mukaan huonoin jäällä? Jää on yksiselitteinen materiaali toisin kuin lumi eikä jarrutusmatka ole mitenkään subjektiivisesti arvioitava asia.
Goodyear sai TM:n testissä parhaan jarrutustuloksen jäällä ja kiihdytyksessä se oli kolmas. GY arvioitiin myös hyväksi loskassa ja asfaltilla joten tuo vaikutti parhaalta renkaalta minun käyttööni koska ajan pk-seudulla jossa huonolla lumipidolla ei ole merkitystä.
Mutta sitten näin Tuulilasin testin jossa oli täsmälleen samat renkaat ja Goodyear tuli viimeiseksi. Kaiken huipuksi Tuulilasin testin mukaan GY:n jarrutusmatka jäällä oli kaikkein pisin ja jäällä kiihdytettäessä se tuli toiseksi viimeiseksi.
Miten on mahdollista että toisen testin mukaan rengas on paras ja toisen mukaan huonoin jäällä? Jää on yksiselitteinen materiaali toisin kuin lumi eikä jarrutusmatka ole mitenkään subjektiivisesti arvioitava asia.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Testeissä oli eri autot, toisessa kiillotettu ja toisessa karhennettu jää. Ja ties mitä muuta eroja, olikohan samat nopeudet.
Tuo selitys olisi vielä OK jos toisessa testissä rengas on ykkönen jäällä ja toisessa vaikka kolmas mutta lähellä kärkeä.
Jää on kuitenkin niin yksiselitteinen pinta ettei sama rengas voi mitenkään olla toisen testin mukaan paras jäällä ja toisen mukaan huonoin.
Useimmiten testeissä mitataan ääriominaisuuksia.
Onkohan nyt tuon hyvän ja huonon pistemäärän ero
useita metrejä vai vain joitakin kymmeniä senttejä? Mikä oli testiolot ja nopeus josta pysäytettiin.
Aina tulee mieleen kuka oli testin maksaja?
Itse olen lueskellut tuota TM:n testiä. Jo siitä tuli mieleen monia kysymyksiä testien suorittamisesta. Mielestäni siinä mennään "kansantajuistamisessa" liian pitkälle, kun ei kerrota kaikkia testiin vaikuttaneita tekijöitä.
Asfaltilla erot olivat metreissä (tai km/h) mitattuna niin pieniä että puolen tusinaa kärkipään rengasta sai käytännössä samat tulokset vaikka arvosanat olivat haarukassa 7-9.
Jäällä eroa oli sen verran että sillä tosiaan on merkitystä. En muista ulkoa tarkkoja lukuja mutta jos vaikkapa testin parhaan jarrutusmatka oli jäällä 40m, niin jo muutamaa sijaa huonommin sijoittunut vaati 10m enemmän tilaa. Huonoimmalla kitkarenkaalla matka oli jo kaksinkertainen.
Ainakin pk-sedulla ajellaan jäälläkin sellaisilla turvaväleillä, ettei auton pysähtyessä edelläolevan puskuriin jää paljon metriä pidempää tilaa.
Hieman liioittelua oli edellisessä, sillä ainakin TM:n testissä meni näin:
ABS-jarrutusmatka 50->0 jäällä
Seitsemän parasta nastarengasta 51-53 metriä
Huonoin nastarengas 60 metriä
Viisi parasta kitkarengasta 61-62 metriä
Huonoin kitkarengas 73 metriä
M S rengas 190 metriä
Mitä opimme tästä?
1. Kunnon kitkarenkaalla pitää olla se muutama autonväli "ylimääräistä" turvaväliä.
2. Jos joku on kuitenkin liikkeellä sallituilla M S "kesärenkailla", hän ryttyää koko jonon.
>Mitä opimme tästä?
>1. Kunnon kitkarenkaalla pitää olla se muutama >autonväli "ylimääräistä" turvaväliä.
Jätäpä pääkaupunkiseudun liikenteessä "se muutama autonväli ylimääräistä" edessäajavan perään niin kahden sekunnin kuluttua siinä ON muutama ylimääräinen auto.
Täällä ajetaan sisäänmenoväylillä satasta alle auton mittaisilla turvaväleillä joten renkaan on syytä olla jäällä paras mitä kaupasta löytyy. Ei tuo kolaria estä mutta perikunta riemuitsee kun peräänajaja oli syyllinen.
että paras mahdollinen pito jarrutuksessa niin jäällä, lumessa, kuivalla ja märällä asfaltilla.
Niitä jarrutuksia tulee eniten märällä kelillä.
Eli Nokia 5 on tosi huono valinta kehäteille.
ja silti 50% kuskeista valitsee sen. On se niin turvallista raastaa sulat tiet nastoilla urille. Mites niiden urien turvallisuus?
Pääkaupunkiseudulla ajellaan täsmälleen samalla nopeudella ja turvavälillä kuivalla asfaltilla, märällä asfaltilla, suolatussa loskassa, lumella ja peilijäällä.
Kunnolliset kitka- tai nastarenkaat ovat eroista huolimatta riittävän hyviä kaikilla muilla pinnoilla paitsi peilijäällä jossa erot alkavat todella vaikuttaa.
Pääkaupunkiseudulla kun ei ole sellaista mahdollisuutta että voit ajaa hiljempaa tai jättää pidemmän turvavälin kun alla on peilijää.
Itse asiassa 50m turvavälin jättäminen sisääntuloväylän aamuruuhkassa on lähes itsemurhaan verrattava teko. Autoa repii ohi oikealta ja vasemmalta ja leikkaa eteesi sentin päähän etuspuskurista.
Samalla joku kahden tonnin SUV huohottaa millin päässä takapuskuristasi kuskilla kyrpä otsassa. 10km matkalla joudut tahtomattasi osalliseksi 30 itsemurhaohitukseen ja yksi niistä lopulta "onnistuu".
Vaikka jäätä ei monena aamuna pk-seudulla ole, riittää yksikin siihen että löydät itsesi metrin paalista työpaikan sijaan.
ojaan vienyt vaan sokea usko.
Liukas peilijää kehäteillä on semmoinen ilmestys, että omalle kohdalle sellaista ei ole sattunut
kertaakaan vuodesta 1975 jolloin kortin sain.
Mustaa jäätä on silloin tällöin ollut mutta se ihan toinen asia kuin peilikirkas kostea jää tai
kova alijäähtyneen veden sadekuuro.
Kovaa jäistä tienpintaa kehäteillä on enintään parikymmentä päivää vuodessa mutta jääkin on silloin karheaa koska peilikirkkaaksi se pääse kovan liikenteen, hiekoituksen ja suolauksen vuoksi.
Huh huh maalaiserkkua
Pk-seudulla monin paikoin aivan liian suuret liikennemäärät. Vasta kehä kolmosen ulkopuolella
pystyy varomaan paremmin ja pitämään turvavälejä.
Valitettavasti ei usein sielläkään vaikka tilaa olisi.
Varmaan siinä, ettei kehäteillä ole koskaan peilijäätä.
Joskus on vähän asvaltin pinta liukastunut, mutta se ei ole verrattavissa peilijäähän, ja sillä pinnalla kyllä kitkakin pitää hyvin.
Moro, ihan vaan aattelin kysästä, että oletko tosiaan saanut korin vasta/jo vuonna 1975?
Mistä vuodesta alkaen olet käyttänyt kitkarenkaita?
kitkarenkaat TM! Nokian R. Huonoa: ominaisuudet asfaltilla!? Kysynpähän vain miksi?
Uudessa autossani ensias. renkaat Potensan R50 joilla ei tehnyt kerrassaan mitän! Hakivat kaikki mahdolliset urat ja vetivät oikeelle ja vetivät vasemmalle. Sähköinen tehostin lisäsi suuntavakavuutta huonompaan!!!
Kunnes sain alle uudet R-kitkat!!! Ajo-ominaisuudet muuttui totaalisesti. Hiljainen, ei etsi uria, kulkee kuin kiskoilla. TM.n mukaan veltto asfaltilla, on pelkkää potaskaa!!! Tietenkin rengasvalmistajan toivomuksesta.
Kuitenkin Michelinit olisin ostanut, vaan ei saa millään ilveellä! Semmoset ne on rengasmarkkinat!
"TM.n mukaan veltto asfaltilla, on pelkkää potaskaa!!! Tietenkin rengasvalmistajan toivomuksesta. "
Ilmeisesti kyse Nokian renkaiden R-mallista?
Jos TM sanoo, että se on veltto päällystetyllä tiellä, niin en oikein jaksa uskoa siihen, että tämä on juuri _rengasvalmistajan_ toive.
Vai tarkoitatko, että rengasvalmistaja on halunnutkin tehdä renkaasta velton ajeltavan?
viimeistä vaihtoehtoa. Todellisuus on toista! Kesärengas Potenza urien hakija ja jos mikä! Nyt kitkarenkaat alla ja auto kulkee kuin kiskoilla! USKOMATONTA, mutta totta. Nyt sähköinen ohjaustehostuskin on todella hyvä!!! Että sellaista se on tää autoilu. Ei sitä aina tiedä, ennenkuin kokee.
Lehtien testeihin en usko enää koskaan!
Testaa itse niin tiedät.
Kitkoilla ajaminen on vähän sellaista leijuntaa, niin veltot ne on. Ei pidä yrittää ajaa liian tarkasti vaan antaa sen huojua.
Bridgestonen renkaita en ostaisi kyllä ikinä, näkeehän sen ykkösissäkin miten paskat on kun ei sovi parhaiden kuskien ajotyylille ne. Ne on sellaisia ärsyttäviä pompottavia renkaita.