Rannoilla
viimeisten aaltojen tuoma
syksyinen pimeys
on tuulikin onnelinen
lakattuaan puhaltamasta
odotin yötä
piiloitin pilvien ovet
taivaalla tähdet
ja valo
salainen pisara hiljaisuutta
kuun kaunis
hiuksiasi silittäisin
en vain saata
sinne yltää
viimeisten aaltojen tuoma
syksyinen pimeys
on tuulikin onnelinen
lakattuaan puhaltamasta
odotin yötä
piiloitin pilvien ovet
taivaalla tähdet
ja valo
salainen pisara hiljaisuutta
kuun kaunis
hiuksiasi silittäisin
en vain saata
sinne yltää
Vastaukset 11
Vanhimmat
pimeys tuli
aaltojen mukana
tuuli rauhoittui,
huomasin
pilvien ovia en
löytänyt, yö tuli
tähdet loistivat
valonkin näin
kuun säde loisti
sinun silmiisi
kun aika on, sinä
yletyt
Pimeä syys
aurinko sydämessä
musta ja valkea
lähellä toisiaan
t:kristall
Hieno tunnelma sanojen
yllä kuin elää niiden
siivillä ja tuntea
runon kerronta
itsessään.
Nuku hyvin ja herää
levon kosketukseen.
kuuluu oikeaan jengiin, jotka pitävät vain
oman yksikkönsä runoista. Joten usko mitä haluat.
Minä pidin runostasi.
Minä todella Kiitän Sinua
näistä sanoistasi tosi
paljon.
Kauniita hetkiä
elämääsi.
Moi!
Jaaha! Täällä kiitetään
huomiosta runoon
t:kristall
ja ps:nä toinen tähän vastannut en ole minä.
Moi Sinulle ja hivenen ihmettelen
ystävälliseen sävyyn tuota...ps:nä.
Kivaa viikonvaihdetta.
runosi.
...ja muistan miten
hiuksiani silitettiin
eilen...
Hmmmm..
minä se en varmaan ollu
se silittäjä meinaan
kiittistä jääneitoselle
vastauksesta
t:kristall
,,pitkästä aikaa,,
,,,,,,,mukavaa, kun kirjoittelet
viä täällä,,,
ääretön kauneus ja herkkyys
runossas~~
kaunista, kaunista!!
kiitosta~~
pitkästä aikaa
Olet siis pallannut
tänne runosten viidakkoon
se on huva
Mukavaa löördaagin iltaa~~
t:kristall