Ei näytä hyvältä. Lontoon metallipörssin tämän päiväinen noteeraus nikkelille oli 12 845 USD/tn ja ennusteet arvioivat nikkelin tonnihinnan tipahtavan jo 1 - 2 viikon sisällä alle 10 000 USD/tn.
Talvivaaran kannattavuuslaskelmat on tehty 11 000 - 12 000 USD:n tonnihinnoilla, joten lirissä saatetaan olla kassavirran ja maksuvalmiuden kanssa jo heti alkumetreillä.
Talvivaaran kaivosyhtiöllä ei ole vapaita pääomia eikä markkinoiltakaan tämän hetkisessä tilanteessa niitä helposti löydy.
Talvivaaralla on itse asiassa vain kolme mahdollisuutta:
1. Koko hankkeen myynti jollekin ulkomaiselle kaivosyhtiölle esim. maailman suurimmalle nikkelin tuottajalle, venäläiselle Nornikel´ille (Norilsk Nickel). Mutta ei venäläisetkään tyhmiä ole, joten kauppaehdoista varmaan väännettäisiin rajusti kättä.
2. Koko hankkeen myynti Suomen valtiolle esim. Outokumpu Oyj:n tai muun osittain valtio-omisteisen yhtiön kautta.
3. Koko kaivoksen sulkeminen siihen saakka, kunnes nikkelin maailmanmarkkinahinta nousee tasolle, mikä kattaa tuotantokustannukset ja antaa vielä sijoittajillekin kohtuullisen tuoton.
Talvivaara ei ole ainut Kainuun maakunnassa toimiva "kriisiyhtiö", sillä nykyinen maailmanlaajuinen talousahdinko aiheuttanee sen, että Otanmäen Transtech Oy, Suomussalmen Evox Rifa Oy, Sotkamon Incap Oyj sekä Kajaanin Biohit Oyj harkinnevat tuotantojen siirtämistä kokonaisuudessaan ulkomaille.
En haluaisi olla tulevien Kainuun maakuntavaltuutettujen housuissa, sillä mitä suurimmalla todennäköisyydellä Kainuun kuntayhtymän talous on ajautumassa vuoden 2009 aikana sellaiseen kurimukseen, että vain Suomen valtion väliintulo estänee selvitystilaan ajautumisen.
Surullista tarinaa, mutta asioita pitää uskaltaa katsoa suoraan silmiin eikä kansalaisten tule uskoa ainakaan tämän hetkisen Kainuun maakuntahallituksen surkeita selityksiä puhumattakaan maakuntahallinnon epäpätevien (ei kaikki) virkamiesten suppeita näkemyksiä makrotalouden kehitysnäkymistä.
Talvivaaran kannattavuuslaskelmat on tehty 11 000 - 12 000 USD:n tonnihinnoilla, joten lirissä saatetaan olla kassavirran ja maksuvalmiuden kanssa jo heti alkumetreillä.
Talvivaaran kaivosyhtiöllä ei ole vapaita pääomia eikä markkinoiltakaan tämän hetkisessä tilanteessa niitä helposti löydy.
Talvivaaralla on itse asiassa vain kolme mahdollisuutta:
1. Koko hankkeen myynti jollekin ulkomaiselle kaivosyhtiölle esim. maailman suurimmalle nikkelin tuottajalle, venäläiselle Nornikel´ille (Norilsk Nickel). Mutta ei venäläisetkään tyhmiä ole, joten kauppaehdoista varmaan väännettäisiin rajusti kättä.
2. Koko hankkeen myynti Suomen valtiolle esim. Outokumpu Oyj:n tai muun osittain valtio-omisteisen yhtiön kautta.
3. Koko kaivoksen sulkeminen siihen saakka, kunnes nikkelin maailmanmarkkinahinta nousee tasolle, mikä kattaa tuotantokustannukset ja antaa vielä sijoittajillekin kohtuullisen tuoton.
Talvivaara ei ole ainut Kainuun maakunnassa toimiva "kriisiyhtiö", sillä nykyinen maailmanlaajuinen talousahdinko aiheuttanee sen, että Otanmäen Transtech Oy, Suomussalmen Evox Rifa Oy, Sotkamon Incap Oyj sekä Kajaanin Biohit Oyj harkinnevat tuotantojen siirtämistä kokonaisuudessaan ulkomaille.
En haluaisi olla tulevien Kainuun maakuntavaltuutettujen housuissa, sillä mitä suurimmalla todennäköisyydellä Kainuun kuntayhtymän talous on ajautumassa vuoden 2009 aikana sellaiseen kurimukseen, että vain Suomen valtion väliintulo estänee selvitystilaan ajautumisen.
Surullista tarinaa, mutta asioita pitää uskaltaa katsoa suoraan silmiin eikä kansalaisten tule uskoa ainakaan tämän hetkisen Kainuun maakuntahallituksen surkeita selityksiä puhumattakaan maakuntahallinnon epäpätevien (ei kaikki) virkamiesten suppeita näkemyksiä makrotalouden kehitysnäkymistä.
Vastaukset 31
Vanhimmat
työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä.
Tarvitsemme myös pakolaisia.
Transtechista en tuota usko. Biohit, Evox ja Incap mahdollisesti.
Kuuntelitko uutisia ?
työvoimapula.
http://lotta.yle.fi/rswebkni.nsf/sivut/kr_uutiset?opendocument&pageid=Content2DCD4
Kuuntelin. yhä olen samaa mieltä. ei siirrä tuotantoaan ulkomaille.
Tuosta Evox Rifan tuotannon ulkomaille siirtämisetä senverta, jotta sitä ei voi siirtää, ellei työntekijöitä viedä mukana.
Eli jotakuinkin uniikkia toimintaa niiden seinien sisällä tehdään.
Joka ymmärtää paperikondensaattoreiden valmistusprosessin päälle, tietää ettei niitä voi kosteissa ilmanaloissa tehdä, ainakaan kannattavasti/helposti.
Toiseksi, ER:n Suomessa tehtävä muovikalvokondensaattori on sekin semmoista tuotantoa jota ei noin vain sormia napasuttamalla siirrellä paikasta toiseen.
Koneita saatetaan ja pystyykin helposti siirtämään, mutta kolmikymmenvuotisen tietotaidon siirrossa voi tulla jo tenkkapoo.
Massatuotteita tehdään ER:n aasian tehtailla,ns halvan työvoiman maissa, mutta melko lapsenkengissä ovat tuote-/konesuunnittelun saralla sielläpäin.
Eli jos jotain lopettamista Evox Rifassa Suomussalmen osalta tapahtuu, niin se kaatuu niille sijoilleen.
Kolmanneksi; Evox Rifa on osa amerikkalista Kemet yhtiötä, eli amerikkalaiset omistavat ER:n.
Kemet on joutunut tekemään melko rajuja muutoksia organisaatiossaan viime aikoina, (mm. myymään kannattavimman liiketoimintansa kilpailijalle), osittain meneillään olevan maailamanlaajuisen rahasotkun tuloksena.
Juu, valmistusta ei voi siirtää. Ovat käsittääkseni herkkiä komponentteja ja puhdas maaseutu on niiden tuotannolle parasta aluetta. Ei saastuneeseen Kiinaan voi ihan kaikkea viedä, jos siellä ei saada toimivaa tavaraa tulemaan.
Tuotantotilojen (ilman)puhtaus ja hallittu kosteus ei ole mikään ongelma toteuttaa nykyisin laittein.
Ja jos jotain tuotantoa siirretään niin kyllä ne koneet siirtyy aika nopeasti sinne missä niitä tarvitaan. Tietotaitokin siirtyy kun se laitetaan siirtymään.
Kuten jo tuolla edellä tuli todettua, tuotannon siirto on mahdollista, muttei kannattavaa ottaen huomioon myös sekin, että melko "käettömiä" ovat massatuotteiden tekijät kun ruvetaan asiakaslähtöisiä sovelluksia tekemään.
"Tietotaitokin siirtyy kun se laitetaan siirtymään."
Tämä kommentti saa kyllä jo minut ääneen nauramaan, tähän saakka on lähinnä hymyilyttänyt.
No, lienee hällä "parempaa tietoa", mikä suotakoon.
Mutta käytäntö onkin eri juttu
On tullut kateltua joitain tuotantojen siirtoja ihan sekä Suomen rajojen sisällä että ulkomaille ja voin sanoa ettei sellaista asiaa ole olemassakaan mitä ei voi siirtää. Siksi nykyään mm. lähes kaikki pyritään dokumentoimaan niin tarkkaan kuin mahdollista. Toisinaan se siirto on vaan helkkarin paljon hankalampaa kuin toisinaa.
Jos puhuit yhä kondesaattoreista ja varsinkin Evoxista niin ole muutamaan otteeseen tuolla Evox Rifalla käynyt ja kyllä niillä kerroilla on tullut mieleen että miten tällaista voi olla kannattavaa tehdä Suomessa... (Eikä se taida ollakaan.) Siis kuitenkin, hyvähän se on että siellä noita tehdään.
Edellä kirjoittanut "Insinööri" on täysin oikeassa sen suhteen, että ei juuri löydy sellaista tuotannon alaa, jota ei voitaisi siirtää maasta toiseen.
On erittäin lapsellista edes kuvitella, että amerikkalaiset tulevat säilyttämään Evox Rifan tehtaan Suomussalmella. On vain ajan kysymys, milloin tehtaan koneet siirretään Kiinaan.
Kovin tuntuu luetun ymmärtäminen olevan nyt hakusessa "insinööreillä".
Kyse ei ole ollutkaan siitä etteikö koneita voi helpostikin siirrellä paikasta toiseen tai jonkun tehtaan lopetus jossakin.
Ny onkin kyse tietotaidosta joka on, ei papereissa, vaan pitkäaikaisen henkilökunnan korvien välissä.
Selvennykseksi "insinööreille": korvat sijaitsevat päässä ja korvien välissä ovat aivot.
Toki on kirjallista dokumentaatiota tuotannosta, siis tuotanto-ohjeet, hyvinkin tarkat.
Mutta pitää myös tietää satoja ellei tuhansia pikku juttuja dokumennttien lisäksi ennenkuin tuote, eli tässä tapauksessa muovikalvokondensaattori/paperikondensaattori on valmis.
Tätä tietoa, hyvät insinöörit myös di-sellaiset, kutsutaan hiljaiseksi tiedoksi.
Sitä ei opita korkeakouluissa yliopistoista puhumattakaan.
Kokemus on osoittanut ettei vaativimpien tutteiden valmistus ole kovin helppoa Asiassa.
Helppoa se ei ole Suomessakaan. Mutta täällä työntekijöillä on yleensä jo niin paljon pohjatietoa että jotenkin sitä vain on leipää ja useimmiten voitakin, kondensattoreilla tienattu.
Kyllä tuollainen paperikondensaattorin valmistaminen on varmasti monivaiheinen prosessi. Ei kannata kumminkaan kuvitella, etteikö Kiinan poika sitä osaisi tehdä. Kyllä Kiinalaiset osaa. Mihin niitä paperikondensaattoreita nykyään käytetään?
www.evoxrifa.com
Tuon linkin takaa löytyy tietoa ken sitä kondensaattoreista haluaa.
Niin, noista kovista luuloista.
Kukapa se kissan hännän nostaa, ellei kissa itse.
Huomionarvoista on että Evox Rifalla( nyk.Kemet) on ollut jo vuosikausia tuotantoa Indonesiassa ja Kiinassa.
Samalla Suomussalmen tehdas on tuottanut laskelmien mukaan nollatuloksia ja myös tappiota.
Luulisi että omistajilla olisi ollut suuri houkutus siirtää kaikki tuotantokoneet noihin maihin aikapäiviä sitten.
Näitä taustoja vasten katsottuna on suorastaan ihme että Suomussalmen tehtaalla kehitetään tänäkin päivänä uutta tuotantoa vaativiin asiakassovellutuksiin.
Noihin Aasian tehtaisiin on keskitetty lähinnä massatuotteita joilla pienemmät katteet.
Halpaa työvoimaa on siellä saatavilla, mutta niimpä myös työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, eikä näin ollen pääse syntymään kovin syvällistä tietämystä ko. tuotteiden valmistuksesta.
Aasiassakin osataan tehdä sutta ja sekundaa.
Suhteessa enemmän kuin Suomessa.
Tähän saakka se on kuitenkin ollut vielä kannattavaa. Nykyiset kohonneet raaka-ainehinnat pakottavat vähentämään hävikkiä ja siinä on silloin kehitettävä tuotteita/tuotantomenetelmiä/koneita.
Halvalla työvoimalla tämä ei näy luonnistuvan kovin sutjakkaasti.
On myös huomioitava kulttuurilliset erot.
Täällä tieto kulkee tehtaan henkilöiden välillä ristiin rastiin. Tittelit ovat lähinnä paperilla.
Aasiassa tieto kulkee pystysuunnassa, yleensä ylhäältä alas. Hyvin jäykkää ja hierarkioihin kangistuvaa.
Tämmöisessä yhteisössä jossa käskyt tulevat ylhäältä ja työntekijälle jää vain suorittaminen vailla omaa ajattelua/ideointia, Evoxin kaltainen asiakaslähtöinen tuotano ei mielestäni voi koskaan tulla kilpailukykyiseksi.
Nyt on jo nähtävissä, että muutamat, aiemmin Suomesta "ovet paukkuen" lähteneet yritykset ovat siirtämässä kaikessa hiljaisuudessa tuotantoaan takaisin.
Suomi on infraltaan kehittynyt ja yhteiskuntarauhaltaan stabiili maa. Globaali herääminen ympäristöasioihin on myöskin meille positiivinen asia.
Aasian kiihkeä talouskasvu imee osaavaaa henkilöstöä moniin eri kohteisiin. Palkka-/hintataso muuttuu nopeasti ylöspäin.
halli tilaa kainuussa aivan riittämiin ja tulee muuten mahtava turisti kiertoajelun kohde että täällä piti tehdä nikkeliä mutta näin ei koskaan käynnyt. On ainoa maailmassa ja turisteja tulee ympäri maailmaa tätä ihmettä katsomaan.Ja oikein pääsee perille junalla jonka veromaksajat maksavat.
Hanke oli jo alunperin aivan älytön ja ei tuohon mennet kuin vajaat 500 miljoonaa eli halpaa lystiä kun vertaa pankkien seikkailuihin.
Pakko kiitellä että joku tänne sentään viitssi kirjoittaa vankkaa asiaa.
Panee tuo teksti miettimään.
Toivottavasti muutakin kuin miettimään.
Tutustukaa ensin faktoihin, opetelkaa markkinatalouden perussäännöt. En luule vaan tiedän ettei Talvivaaraa ole varaa laittaa kiinni vaikka mikä olisi. On myös faktaa että raaka-aineiden hinnat notkahtelevat, mutta varmaa on että suunta on vain ylöspäin. Hinta on vuoden päästä aivan toinen. Laskelmat tehdään toki pidemmälle ajalle kuin tämän päivän markkinahinnoille.
Mitä muihin maitsemiisi yrityksiin tulee, tutustu faktoihin.
Läheltä tilannetta seuraavana, tiedän että tämänhetkinen notkahdus rahamarkkinoilla tulee olemaan Kajaanille pidemmällä tähtäimellä pelkästään hyvä asia. UPM:n lakkautus ei notkauta taloutta niinkuin on ennustettu. Seuratkaahan vain uutisia, jo lähiaikoina tulee paljon valoisempaa kerrottavaa.
Voi hyvänen aika tätä lyhytnäköistä ja yksinkertaista kainuun tallukkatollukkaa kansaa.
Suhdanteet vaihtelee, nyt on maailmantalous painumassa lamaan. Muutama hetki kun taas mennään on nikkelin hinta niin korkealla, että päätä huimaa.
Asia on vain niin, että jokaiselle kiinalaiselle, intialaiselle ja muille vinkuintiaaneille pitää saada auto, jääkaappi, ym. tavaranroinaa. Silloin sitä nikkeliä palaa ennennäkemättömiä määriä.
Kaivakaa vain uutterasti nikkeliä, kyllä se aina kannattaa. Minä lähden nyt rapsehtimaan naapurin viinitilalle.
Aurinko paistaa ja viiniä saa nauttia työn lomassa vapaasti!
ole taas hoidossa,laittavat sinulle uudet lääkkeet, kun entiset olivat liian mietoja.Mielikuvitus lentää oikein viini tilalle asti,sen se teettää kun pienenä kaivoon on tipahtanu.
Tässäpä faktarille faktaa kaupparekisteristä:
1. Transtech Oy
- 2003 - 2007 yhteenlaskettu tulostappio
noin -5.983.000 € eli lähes 36 milj. FIM
2. Evox Rifa Oy (Oyj)
- 2002 - 2006 yhteenlaskettu tulostappio
noin -4.613.000 € eli lähes 28 milj. FIM
3. Incap Oyj
- 2003 - 2007 yhteenlaskettu tulostappio
noin -11.357.000 € eli lähes 68 milj. FIM
4. Biohit Oyj
- 2003 - 2007 yhteenlaskettu tulostappio
noin -6.477.000 € eli lähes 39 milj. FIM
Esim. Biohit Oyj elää käytännössä lähes kädestä suuhun, kun tarkastellaan yhtiön kassavirtaa. Lisäksi yhtiötä rasittaa voimakkaasti Kajaaniin rakennetun uuden tehtaan rakentamiskustannukset (rakennettu korkeasuhdanteen aikana). Ettei vain kävisi niin, että Kajaanin kaupunki pakotetaan ostamaan yhtiön toimitilat, jotta työpaikat säilyisivät Kajaanissa.
Synkimmän afrikan mutapellejä!
Biohitin liikevaihto on yli 30 miljoonaa euroa ja eikö tämä yhtiö saa myös jotain tukia Tekesiltä niin miten tappioputki jatkuu ja jatkuu vaikka liikevaihto nousee ja kulut ovat pysyneet kuítenkin suunnilleen vakioina. Näin maallikkona tulkitsen yhtiön osavuosikatsausta.
Niinhän tuo kirjoittaja kirjoittikin, opettele lukemaan.
Evox on Suomussalmella, kajaanissa 4 ihmistä työssä. Incap Vuokatissa (siis lähin toimipiste), Biohitin tuottava laitos on Kajaanissa, Transtechin heilahtelut ovat enemmän sääntö kuin poikkeus tuolla alalla.
Miksi ihmeessä Kajaanin kaupunki menisi ostamaan kansainvälisiltä pörssiyhtiöitä toimitiloja? Eikä se ihan onnistuisikaan :)
Kajaanissa kyllä toimitaan ihan €uroilla, ei tarvinne kääntää valuuttaan jota ei ole ollut olemassakaan vuosiin.
Totta turiset! Talvivaarakupla puhkeaa nyt...valitattavasti.
(Olipa kallista nikkeliä siinä purkissa! Paljonkohan on kilohinta?)
http://www.reuters.com/finance/stocks/overview?symbol=TALV.L .Kurssin kehitys, nikkelin ja rahan hinta on varmasti sellaisia tekijöitä, joiden yhteisvaikutusta juuri kukaan olisi pystynyt ennakoimaan. Presidentti Bush:n tämänpäiväistä puhetta lainaten
" God bless you "
Liikevaihto kasvaa, mutta ...
http://www.inoa.fi/tuntematon/Talvivaaran Kaivos Oy Oyj/ESPOO/taloustiedot/1968994/
Tietysti alkuvaiheessa joudutaan investoimaan rajusti ja silloin numerot näyttävät "pahoilta". Mutta suurimpana peikkona on todellakin koko bisneksen kannattavuus pitemmällä aikavälillä ja kuinka kaivosyhtiö aikoo selvitä lamakauden yli, kun käyttöpääomaa ei ole eikä sitä saadakaan ainakaan helposti.
paitsi jos nikkelin hinta pysyy kohtuu lukemissa niin lamakautenakin löytyy sitä rahaa rikkailta.
Jos nyt tulee kunnon lama niin tullaan näkemään aika superrikkaita ihmisiä seuraavalla nousukaudella. Taitaa jo pörssi kuhista kun rikkaat ostaa halvalla osakkeita.
Teollisuusmetallien hintojen lasku murentaa pohjaa kaivostuotannon kannattavuuden alta. Esimerkiksi teräksen tärkeän seostusmetallin nikkelin tonnihinta on pudonnut runsaassa puolessa vuodessa alle kolmasosaan eli 33 000 dollarista runsaaseen 10 000 dollariin tonnilta. Asiasta kertoo Handelsblatt-talouslehti.