Isältäni jäi vaimo, ja poika, joka on minun velipuoleni. Velipuoli aikoo luopua perintöosuudestaan, joten hänen osuutensa tulisi minulle. Jos minäkin luupuisin osuudestani, niin kenelle perintö menisi? Meillä kummallakaan ei ole lapsia.
Kenen hyväksi
perintö?
4919
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kysymys on mielenkiintoisempi kuin mitä ensi näkemältä näyttää.
>>Velipuoli aikoo luopua perintöosuudestaan, joten hänen osuutensa tulisi minulle.
Luin postisi moneen kertaan ja minusta päättelysi on oikein. En ainakaan vielä ole löytänyt siitä aukkoa.
>> Isän molempien (lapsettomien) lasten luopuessa perinnöstä perinnön saa isän eloon jäänyt puoliso. "Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle." (PK 3:1.1) > Tällöin siis (lähtökohtaisesti) todellakin toinen puoli lesken pesästä menisi edellä mainituille ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille, mikäli tällaisia perillisiä olisi elossa lesken kuollessa. Muussa tapauksessa lesken pesän saisi kokonaan lesken lapsi - vaikka olikin aikanaan luopunut isänsä perinnöstä! >Entäpä, jos isänperinnöstään luopuneelle lapselle olisi isän kuoleman jälkeen, mutta ennen äitipuolen (lesken) kuolemaa syntynyt lapsi? Tapahtumalla ei nähdäkseni olisi vaikutusta edellä kerrottuun lesken pesän jakoon, vaan ensiksi kuolleen suvun osuuden saisivat tällöinkin em. toissijaiset perilliset tai lesken lapsi.
Kovasti pähkäilen asioita puoleen ja toiseen, mikä olisi itseni kannalta paras ratkaisu. Muutama asia vielä askarruttaa: Miten käy talon jossa isäni ja hänen vaimonsa ovat asuneet jos otan perinnön vastaan? Tuleeko siitä puolet minun omistukseeni, vai vasta sitten kun leski on kuollut? Mietin sitä että mitkä ovat vastuuni siinä tapauksessa jos puolikas talosta kuuluu minulle ja leski asuu siinä, jos jako menee niin että puolikas on minulle?
Toisen puolison kuoltua toimitetaan lesken ja vainajan perillisten välillä omaisuuden ositus, jossa nettovarat tasataan siten, että varakkaampi osapuoli antaa köyhemmälle riittävän tasingon. (Jos kuitenkin leski on tuo varakkaampi, hän voi tasingon antamisesta kieltäytyä.) Se, mitä tässä osituksessa määrittyy vainajan perillisten osuudeksi, jakaantuu perillisille perintökaaren mukaan (kun testamenttia ei ole).
Jos ainoa omaisuus on asunto, joka on joko perittävän yksin tai perittävän ja lesken yhdessä omistama, osituksen lopputuloksena asunnon OMISTAVAT puoliksi perilliset ja leski. Jos perillisiä on vain yksi, tämä saa asunnon puolikkaan OMISTUKSEENSA. Tätä omistusoikeutta rasittaa leskelle lain nojalla kuuluva asunnon elinaikainen hallintaoikeus.
Perillisen perintöveroon tällä rasitteella on lesken iästä riippuva, huomattava kevennysvaikutus. Perintövero tulee kuitenkin maksettavaksi heti - ei siis vasta lesken kuoltua.
Perillisomistaja voi halutessaan myydä omistamansa osuuden (½), mutta ostajaakin sitoo lesken hallintaoikeus, joten ostohalukkaat voivat olla vähissä.
Yhtiövastikkeesta, vesimaksusta ja muista vastaavista menoista vastaa kokonaan asunnon haltija, siis leski, mikäli hän hallintaoikeuden ottaa vastaan.
Peruskorjaukset, kuten putkiremontti, ovat asia erikseen. Tällaisista menoista hallintaoikeuden haltija vastaa siihen määrään asti, mikä olisi huoneistosta saatu vuokratuotto, jos se olisi annettu vuokralle. Lopusta vastaavat omistajat.
Sama pätee kiinteistöön. Asukas vastaa asumisestaan aiheutuvista kustannuksista sekä sen laatuisista rakennuksen kunnostusmenoista, jotka eivät ylitä rakennuksen laskelmallista tuottoa. Muusta vastaavat omistajat, keskenään omistusosuutensa mukaisessa suhteessa.