Kellastunut koittaa täällä kovasti väittää, että potilas voi itse päättää tarvitsevansa psykoterapiaa, ja sillä varjolla vaatia sitä kunnalta. Näinhän asia ei ole. Lääkäri valitsee sopivimman hoitomuodon yhteistyössä potilaan kanssa, eikä se aina ole terapia. Potilaalla on sitten oikeus kieltäytyä tarjotusta hoitovaihtoehdosta, mutta oikeutta vaatia jotakin muuta mieleistään ei potilaalla ole. Jos potilas kieltäytyy tulee häntä hoitaa muulla indisoidulla keinolla, mutta edelleenkään potilas ei saa vapaasti valita mitä lystää.
Kuntoutujuus ei edelleenkään tee kenestäkään psykiatriassa ammattipätevää (ei edes kellastuneesta). Siinä K on kyllä sangen oikeassa, että kirjallista hoitosuunnitelmaa voi ja kannattaakin vaatia.
Jos kellastunut kaipaa aiheesta mustaa valkoisella, suosittelen tutustumaan lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista.
Kuntoutujuus ei edelleenkään tee kenestäkään psykiatriassa ammattipätevää (ei edes kellastuneesta). Siinä K on kyllä sangen oikeassa, että kirjallista hoitosuunnitelmaa voi ja kannattaakin vaatia.
Jos kellastunut kaipaa aiheesta mustaa valkoisella, suosittelen tutustumaan lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista.
Vastaukset 12
Vanhimmat
aikoinani, asian ollessa ajankohtainen, otin usean kerran puheeksi hoitosuunnitelman, vaan sellaista ei annettu/tehty. Ei edes suullisena. En kai sitten ollut riittävän jämäkkä eli olisi pitänyt korottaa ääntä, lyödä nyrkki pöytään, vai mitä häh?
Lopputuloksena en sitten saanut YHTÄÄN MITÄÄN hoitoa tai terapiaa. Noh, lääkkeitä olisi kyllä kirjoitettu mieleinmäärin ja kyllä niitä tuputettiinkin, ihan turhaan.
-
Nimimerkki "mutta..." kirjoitti:
"Minä vaadin aikoinani, asian ollessa ajankohtainen, otin usean kerran puheeksi hoitosuunnitelman, vaan sellaista ei annettu/tehty. Ei edes suullisena."
Pyysitkö tai vaaditko hoitosuunnitelmaa kirjallisesti?
Suullisilla pyynnöillä tai vaatimuksilla ei ole mitään virkaa, niitä ei hoitohenkilökunta edes kirjaa potilaskertomukseen jos ne eivät heitä palvele. Ts. suullinen vaatimus "unohdetaan" eikä sitä kirjata mihinkään, ei niin ollen vastaustakaan siihen tarvitse antaa.
-
Nimimerkki "kandipaatti" (yksi monista?) kirjoitti:
"Kellastunut koittaa täällä kovasti väittää, että potilas voi itse päättää tarvitsevansa psykoterapiaa, ja sillä varjolla vaatia sitä kunnalta. Näinhän asia ei ole..."
Missä sinä näet minun tuollaista väittäneen? Ja vielä "kovasti väittäneen"?
Kerropa mikä ero on sillä, että julkisen sektorin lääkäri kirjoittaa B-lausunnon jossa hän suosittelee potilaalle psykoterapiaa (KELA:n psykoterapiatuen hakemista varten), mutta jos psykoterapian järjestäjäksi joutuisikin julkinen sektori, ei tarvetta psykoterapiaan potilaan kohdalla olisikaan?
"kandipaatti" jatkaa: "... Lääkäri valitsee sopivimman hoitomuodon yhteistyössä potilaan kanssa, eikä se aina ole terapia...."
Ei tietenkään ole! Eiväthän kaikki potilaat edes halua psykoterapiaa!
"... Potilaalla on sitten oikeus kieltäytyä tarjotusta hoitovaihtoehdosta, mutta oikeutta vaatia jotakin muuta mieleistään ei potilaalla ole..."
Potilaalla ON OIKEUS VAATIA VAIKKA AIVOKIRURGIAA JOS HÄN LUULEE SIITÄ HYÖTYVÄNSÄ!
Millä ihmeen perusteilla sinä väität, ettei potilaalla ole muka oikeutta vaatia mitä tahansa hoitoa?
"... Jos potilas kieltäytyy tulee häntä hoitaa muulla indisoidulla keinolla, mutta edelleenkään potilas ei saa vapaasti valita mitä lystää..."
Potilas ei saa vapaasti valita mitä lystää, mutta pyytää tai vaatia hän saa ja voi aivan vapaasti. Sitä oikeutta et sinä, eikä kukaan muukaan, voi häneltä viedä.
"... Kuntoutujuus ei edelleenkään tee kenestäkään psykiatriassa ammattipätevää (ei edes kellastuneesta)..."
Ja missähän sinä olet nähnyt minun väittävän, että olisin "ammattipätevä" (mitä ikinä sillä tarkoitatkin?)?
"... Jos kellastunut kaipaa aiheesta mustaa valkoisella, suosittelen tutustumaan lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista..."
Toki olen tutustunut, eikä siellä puolella sanalla kielletä potilasta vaatimasta tai pyytämästä yhtään mitään!
-
Kandipaatin perättömien väitteiden innostamana kirjoitin toimintasuunnitelman psykoterapian pyytämistä/vaatimista ajatellen (tämä siis silloin jos ei luota hoitavaan lääkäriin ja haluaa pelata varman päälle):
1. Pyydä julkisen sektorin hoitavalta lääkäriltä B-lausunto KELA:n harkinnan varaisen psykoterapiatuen hakemista varten.
2. Kun olet saanut ko. lausunnon jossa sinulle suositellaan psykoterapiaa, ilmoita tälle julkisen sektorin hoitavalle lääkärille, ettet kykene KELA:n psykoterapiatuen jälkeen jäävää omavastuuosuutta maksamaan ja että olet kuullut sairaanhoitopiirin olevan hoitovelvollinen ja hoitovelvollisena myös psykoterapiaa järjestämään.
3. Tee kirjallinen hoitosuunnitelmapyyntö jossa kerrot lääkärin suositelleen sinulle psykoterapiaa, mutta ettet itse pysty omavastuuosuutta maksamaan ja että haluat sairaanhoitopiirin noudattavan lakia ja sinulle psykoterapiaa järjestävän.
4. Jos julkisen sektorin hoitava lääkäri sattuisi olemaan niin selkärangaton yksilö, että kirjoittaa hoitosuosituksia sen mukaan kuka hoidon maksaa, pyydä kirjallisena lausunto siitä, ettet olekaan psykoterapian tarpeessa - vaikka lääkäri ensin sellaista lausunnossaan esittikin.
5. Kun olet saanut tuollaisen lausunnon, vie asia kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyyn ja kerro, ettet saa sitä hoitoa jonka on katsottu olevan sinulle sopivaa.
Kunnan raha- tai resurssipula ei ole laillinen syy evätä potilaalta hänen tarvitsemansa hoito.
Erinomainen ohje. Hyvän työn teit :)
-
Kerro kuitenkin missä ja milloin olen kovasti väittänyt, että potilas voi itse päättää mitä hoitoa hänen pitää saada?
Potilas voi ja SAA pyytää tai vaatia ihan mitä tahansa hänen päähänsä pälkähtää, mutta hoitavan lääkärin pitää pystyä perustelemaan (myös kirjallisesti jos potilas niin haluaa!) miksei potilaan toiveita, pyyntöjä tai vaatimuksia noudateta (jos niitä ei pystytä tai niitä ei ole syytä noudattaa).
Jos kuitenkin hoitava lääkäri on sitä mieltä, että potilas psykoterapiaa tarvitsee ja siitä hyötyisi, ei hänen lääketieteelliseen asiantuntemukseensa perustuva suositus voi eikä saa olla riippuvainen siitä kuka hoidon kustantaa!
Ja niin kauan kuin potilaat eivät vaadi parempaa hoitoa vaan "kiltisti" tyytyvät tyhjänpäiväisiin lumehoitoihin sekä lässytyssessioihin, on turha odottaa parannusta tai lisäystä hoitoresursseihin.
ettei moni mt-ongelmainen jaksa VAATIA ja tehtailla noita kirjallisia terapiaanomuksia sun muita kanteluita. Eikä monella ole läheisiä, tukihenkilöä tai muita apujoukkoja, jotka hoitaisivat hänen asioitaan ja pitäisivät hänen puoliaan. Näin siis käytännössä. Ja tämähän sopii kunnille ja sairaanhoitopiireille oikein hyvin.
´
No, jos tuollaisella kunnan lähetteellä maksusitoumuksineen ylijohtavalääkäriltä mennään yksityiselle (vaikka vaan muutama kerta ja hoidon tarpeen arviointi aluksi), niin saako siinä olla ehtona:
# xxx kunta maksaa potilas xxx käynnit ehdolla, että käyntikertojen todellinen luonne ja siellä puhuttu asia tuodaan julki maksajalle kokonaisuudessaan.#
Jos tuossa on jotain pielessä, niin mitä?
-
Nimimerkki "muutkin kelpaa, kyl" kyseli:
"... niin saako siinä olla ehtona:
# xxx kunta maksaa potilas xxx käynnit ehdolla, että käyntikertojen todellinen luonne ja siellä puhuttu asia tuodaan julki maksajalle kokonaisuudessaan.#"
En ole varma ymmärränkö kysymyksesi oikein, mutta eihän asiaa tuolla tavalla papereihin kirjattaisi - vaikka sellaista tarkoitettaisiinkin.
Maksajalla on myös vastuu hoidosta ja siksi heillä on oikeus saada tieto siitä miten hoito on toteutunut ja onko asetettuihin tavoitteisiin päästy.
En usko kenenkään olevan niin mielenkiintoinen, että maksaja vaivautuisi utelemaan vastaanotoilla puhuttuja asioita yksityiskohtaisesti ja sellaisenaan.
Tarkenna kysymystä jos ymmärsin sen väärin.
-
Kertakäyttönimimerkki "traagista," kirjoitti:
"Käytännössä on traagista, ettei moni mt-ongelmainen jaksa VAATIA ja tehtailla noita kirjallisia terapiaanomuksia sun muita kanteluita..."
Totta!
Mutta kerropa miksi hoidon vaatiminen ja huonosta "hoidosta" kertominen herättää joissakin ihmisissä niin voimakasta katkeruutta, että kun minä olen kertonut hoitoa vaatineeni on minun kimppuuni käyty ja lyöty kuin vierasta sikaa?
Vielä viime viikolla joku neropatti väitti minun "tehtailevan valituksia" vaikka en todellakaan ole niitä "tehtaillut"!
Tuntuu olevan punainen vaate se, että kehottaa vaatimaan - ja uskaltaa vielä kertoa itsekin vaatineensa. En voi käsittää miksi noin on, onko hoidon vaatiminen ja saaminen kadehtimisen arvoista?
´
Eihän näissä asioissa ole ollenkaan kyse uskosta.
Kysymys:
Saako lähetteen ehdollistaa jollakin? Tai siis maksusitoumuksen.
Missä muodossa mikäkin kirjataan, niin potilasasiapaperien virallisuus tulisi tosiaan siinä määrin olla totuudelliset, että potilaan hoito ei vaaraannu väärinkäsityksillä, jotka johtuvat napalääkärin tulkinnasta, vaikka laista poikkeaisikin.
¨
joutuu vaatimaan itsestään selvyyksiä.