Toitotettu lama.

ja jatkaa, maanviljelijöiden toiminta edellytykset turvataan kaikissa oloissa ja Misi voi miettiä miksi.

lamasta yhtään mitään, sitä alaa lama ei koske koska tuotteiden menekki on aivan sama oli lama tai ei, ja samat tukiaiset tulee oli lama tai ei,
tässä on muuten se ero maatalousyrittäjillä muihin yrittäjiin näin laman kynnyksellä että maamiehillä tuotteiden kauppa käy mutta muilla yrittäjillä alkaa markkinat kangerrelle ja tulee näkymään konkursseja joita maataloudessa ei ole käytännössä ollut koskaan ja käytännössä tule mainittavasti olemaankaan.

Komuparttio.Olkaa tarkkana.

Maajussille maksetaan aina sellainen korvaus, että hän yhteiskunnassa oman hommansa hoitaa. Ennemmin lopetetaan satraanhoidot, vanhustenhoidot ja koulut. Se on nyt vaan niin ja se tarkoittaa, että lama-aikojenkin yli mennään tukia maksellen. Saattaapi käydä niinkin, että tuet nousee lama-aikana jotta köyhimmätkin saisi syödäkseen.

Maataloustuotteet ovat maailmalla nousseet useista syistä, yksi suurimpia syitä on keinottelijoiden tuleminen mukaan kaupankäyntiin, kun pörseissä on ollut huonot fiilikiset jo ainakin kaksi vuotta, niin keinottelijat ovat siirtyneet keinottelemaan raaka-aineilla, öljyllä ja maataloustuotteilla.

Maajussit ei ole paljon tästä keinottelemalla luodusta hintakupalsta hyötyneet, jos ovat ollenkaan kun otetaan huomioon öljyn ja lannoitteiden hintojen nousu.

Tosin varmaan on ollut muitakin syitä, kuten bioenergia ja yleinen kulutuksen nousu kolmansissa maissa, jotka ovat luoneet oletuksen tulevasta hinnanoususta, joka on sitten vetänyt keinottelijoita tähänkin kaupankäyntiin.

Lama-aikana yleensä perustuotanto, jota maatalous on, on yleensä paremmassa asemassa kuin nämä paperitalouden, eli keinottelemiseen ja muuhun reaalitalouden ulkopuolella olevaan bisnekseen perustuvat toiminnot ovat.
Itse uskon tähän, perusteollisuus, maatalous, kaivokset ja energia pitävät meidät kyllä pystyssä, kasvua ei varmasti nähdä pariin kolmen vuoteen kansantaloudessa.

Tälläinen lama voi olla hyväkin asia, ehkä se vähän jarruttaa tätä uudestaa heräteltyä ulkomaisen työvoiman massiivista maahantuontia, mitä onkin jo suunniteltu.

Olisiko se sitten tavoittelemisen arvoinen tilanne, että maatalouskin olisi enemmän suhdanneherkkä ja toimisi pörssikurssien ohjaamana? Ilman yhteiskunnan väliintuloa maailman elintarviketuotanto olisi hyvin suhdanneherkkä ala, ruoka kun on sen verran kriittinen asia. Kuka loppujen lopuksi hyötyisi siitä, että ruuan hinta voisi seuraavana vuonna olla puolet tai tupla tämänhetkisestä?

Ala kuin raksa tai muu vastaava. Maataloudessa on ajateltava paaljon kauaskantoisemmin kuin esim mainitsemallasi raksalla, kirvesmiehen hankkima taltta tai akkuporakonetta on hiukan vaikea verrata esim 50000 euroa maksavaan valtraan ja kun yksin tuolla raksalla ei vielä pitkälle pötkitä. Koko ajan kasvava väestö tarvitsee joka päivä ruokaa eteensä ja sen tuottaminen on turvattava joka maassa, muuten jos ja kun tulee kato tai muu mullistus niin ei olla heti hätää kärsimässä. Miten "markkinatalous" toimi laman aikana vastaus on se että toiset lopettavat ja näin ollen jatkavat yrittävät paikata poistuvia.

"Maataloutta harrastavat kun väittävät olevansa osa kansainvälistä globaalia taloutta.
Saavat toki "pikkasen" tukia, mutta kaikki muu tukeminen menee heidän edelleen."

Tarvinneeko tuota edes väittää, riittää kun tietää sen olevan arkipäivää myös maataloudessa.
Norjalaiset hallinnoi lannoitteet, SOK kiristää maataloustuotteet tuonnin uhalla hinnat pakkaselle, EU määrää pelisäännöt. Eikös kuulosta globaalilta?

Mitä tukiin tulee, niin on totta että muut tuet menee reippaasti maataloustukien edelle, ikävä kyllä vielä jättiläisen askelin.
Itse olet toitottanut mm. vanhustenhuollon riittämättömiä määrärahoja, vuonna 2006 ne olivat runsaat 14,5 mrd, luulisi jo tuollakin summalla normaalioloissa jotakin saatavan aikaan, ainakin jos työntekijät keskittyisi välillä siihen varsinaiseen työhön.

Rankasti sairastava suomalainen väestö kuittasi tukea kipeille sivuilleen 11 mrd, joista näennäissairaat verotti pitkän siivun yhteiskunnan varoja, sekä maksoi palkkalistoilla olevien osalta vielä kaiken lisäksi työnantajalle 350 euroa/pv.

Suomalaiset perheet, etunenässä taajamissa asuvat perheet ulkoistivat lastenkasvatuksen yhteiskunnan harteille ja tuo lasku on mittava 5 mrd arvoinen.
Lisää vielä yhteiskuntarajoitteisten sosiaalitukeen 5,5 mrd, miltä kuulostaa?

Maassamme olevien leskien sosiaaliturva (1,5mrd) on kutakuinkin maataloustukien suuruinen, sinänsä hyvä mutta samalla vertailukelpoinen tukien määrään suhteutettuna.

Olet Misu oikeassa, kaikki muu tukeminen menee maatalouden edelle, vastaus löytyykin siitä, että maatalous ottaa itse vastuuta tekemisistään, muut elää tukien turvin.

Toivottavasti nyt tulisi kunnon lama, että saatais mm. putkirempan hinnat kohdalleen. Itse ajattelin teettää pannuhuonerempan heti kun kolmannes urakan hinnasta putoo pois. Nythän lisäksi uusi korotettu kotitalousvähennys auttaa työkulussa ja energiatuki kunnasta saatu materiaan. Suosittelen muitakin rakentamaan, silloin kun lama on syvimmillään, koska valitettavasti lamaa seuraa nousukausi ja duunareiden palkankorotukset