ainakin Franken oli pettymys.
Aivan naarmuinen pienen käytön jälkeen.
Aivan naarmuinen pienen käytön jälkeen.
Onko Stala rosteritaso
hyvä vai huono
91587
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
jos naarmuttaa. Samanlaista terästä ne varmaan kaikki on. Meillä on Staloja ollut ja ihan hyviä ovat olleet.
kuin mitä käytettiin jo 40 vuotta sitten. Se EI ole muuttunut mihinkään. Naarmuuntuu samalla tavalla kuin aiemminkin. Jos myyjä ei ole tiedostanut, niin myyjän erhe. Tiedostan tämän jokaiselle rst-asiakkaalleni. Hyvä tuote , kunhan ymmärtää myös huonot puolet.
Komsii komsaa...
Kyllä se teräs on valitettavasti muuttunut 40 vuoden aikana melko paljon. Pehmeämpää se on kuin 25 vuotta sitten. Lieneeko syynä ferriitisten laatujen käyttö, joissa nikkelin määrä on huomattavan alhainen (alle 0,5% nikkeliä) ja näin teräs on hauraampaa.
ainakin ohuempaa ja notkuu paukkuu
löysin tuossa vintiltä käyttämättömän 25v vanhan teräs altaan.
vertasin uuteen.
ei tosiaan ole samaa tavaraa!!
sanoo myyjä mitä sanoo.
ferriittistä, vaan austeniittista ruostumatonta krominikkeliterästä samoin kuin silloin kultaisella kuusikymmenluvulla. Kun uuteen pesupöytään tulee ensimmäinen naarmu niin tuntuu että maailma romahtaa mutta kun naarmuja on miljoona puolen vuoden jälkeen niin vitutus helpottaa jo huomattavasti. Suomalaiset pesupöydät tehdään maailman nykyaikaisimmassa tehtaassa valmistetusta teräksestä jonka raaka-aineet vielä suurimmaksi osaksi ovat tästä kotimaan maankamarasta peräisin. Että silleen.
Älkää ostako Stalaa. Pelti on lerppua. Käyttävät pellin alla nykyään mdf:ää eivätkä enää puuta. (Mdf ei kestä yhtään vettä tai vesihöyryä.)
Kyllä vaan MDF vettä ja vesihöyryäkin kestää.
-Ennen altaat tehtiin austeniittisesta rosterista; kallista nikkelin takia.
Austeniittisissa teräksissä on toisena pääseosaineena aina nikkeliä ja/tai mangaania kromin lisäksi. Tyypillinen koostumus on 18 % Cr ja 8 % Ni (kuitenkin vähintään 17 % kromia ja 7 % nikkeliä). Austeniittista rakennetta stabiloivia seosaineita ovat C, Mn, Ni, Cu ja N. Välisija-atomeina austeniittiin liukenevat hiili ja etenkin typpi lujittavat voimakkaasti terästä
-Nykyään altaat tehdään ferriittisestä rosterista, ei sisällä nikkeliä ja on hiukan arempaa naarmuuntumaan ja halvempaa.
Ferriittisten terästen mikrorakennetta stabiloivat seosaineet Cr, Si ja Mo. Näissä teräksissä on kromia 12-25 % ja hiiltä alle 0,1 %. Rakenne on ferriittinen ja magneettista, mutta teräs ei karkene lämpökäsittelyllä. Ferriittisen rakenteen varmistamiseksi pyritään austeniittia suosivien alkuaineiden pitoisuudet saamaan mahdollisimman pieniksi.