Onhan tämä maailma muuttunut viime vuosikymeninä.
Ajatelkaa, tai voisitteko kuvitellakaan kuinka vaippahommat olivat päiväkodissa 1960-luvulla.
Olin Herttoniemen lastenseimessä vuoden ajan harjoittelijana. Siihen aikaan harjoittelija sai tosi tuntuman lastenhoitoalasta; neljä vuodenaikaa samojen lasten kanssa jne.
Siihen aikaan vauvat pääsivät hoitoon 6kk:n ikäisinä, olipa poikkeustapauksissa 5 kuukautinenkin.
Kun vauvat tulivat aamulla seimeen, täti riisui ensimmäisenä vauvan oman, kotoa tulleen sideharsovaipan ja sen päällä ollevan alushousun pois. Jos sideharso sekä housu olivat kuivia, ne laitettiin vauvan lokeroon odottamaan kotiin puettavaksi, sillä vauvalle laitettiin päiväksi seimen sideharsovaippa alushousuineen,joissa seimen nimi. Muovi laitettiin sideharson ja housun päälle, ettei iho kärsi muovin hengittämättömyydestä; selässä näkyi usein punoitusta jos muovi liimautui suoraan ihoon kiinni. Ja se oli määräys, jota taytyi noudattaa.
Kotona varmaan vanhemmat käyttivät muoviliinaa ja harsoa niin, että housut vasta muovin päälle, eikä pyykkiäkään tullut niin paljon.
Kaikkien vaippoihin ja alushousuihin oli ommeltu kotona nimikirjaimet kulmaan, jotta omat löytyvät pyykkäyksen jälkeen lokeroihin ja käyttöön esim. kotimatkaa varten.
Jos vaippa ja housut olivat märät tai ulosteessa, ne hoidettiin "esipestynä" sankoon likoamaan, josta Saimi-täti,joka vastasi siivouksesta ja pyykistä, otti pyykin seimen pesukoneeseen ja laittoi koneen käyntiin ekan kerran jo päivällä.
Hoitajia oli tarpeeksi, koska se esipesu harsoille pystyttiin tekemään,lisäkätenä harjoittelija oli joka ryhmässä.
No, Saimi täti laittoi harsot ja muutkin mahdolliset pyykit koneesta kuivumaan, siinä oli sangollinen vohvelikankaisia ruokalappujakin omassa pyykkivuorossaan.
Kun tulin aamuisin töihin seiskavuoroon, niin aamun työ oli ensin ottaa kuivat harsot ja viikata ne pituussuuntaan ja viedä vauvojen lokeroihin hoitopöydän yläpuolelle. Saimi-täti silitti ruokalaput (ja niiden nauhatkin)jolloin pienten hoitolasten suut pyyhittiin pehmeään ruokalappuun.
Vauvojen kotiin ei mennyt vaippapyykkiä, oma harso ja alkkarit takapuolessa.
Nykyisin kun olen päiväkodissa työssä, jos lapselle käy pisu-vahinko, vaatteet huuhdellaan ja käsin väännetyt märät vaatteet laitetaan muovipussiin ja naulakkoon odottaman kotiin lähtöä. Pussissa saattaa olla huuhdotut alushousut, sukat tai sukkikseet, ulko/sisähousut, paita helman kastuttua jne. Jos aamupisu on vaikka kiireen takia jäänyt kotona tekemättä ja lurahtaa hoidossa, on pyykkipussi monta tuntia naulakolla muiden hoitolasten vaatteiden vieressä. Pyykki on kyllä huuhdottu, mutta käsipyykissä huuhtoen esim. jäykät farkut vievät ryhmältä aikaa, pitäisi kiertää mahdollisiman paljon vettä pois. Tuntuu ettei pelkällä vesihuuhtelulla saa kaikkea pisun hajua pois eikä nykyisin petä lasten vaatteita päivähoidossa pesuaineella pesukoneessa.
Jos haluatte neuloa vaippahousuja, mummikin voi, niin ostin luontaistuotekaupasta hahtuvaa, joka on ihoystävällistä. Tuuletettuna toimii pisujen jälkeen jne. On kyllä vaikeaa neuloa kun lanka poikkeaa helposti mutta sisulla saa valmiiksi.
Villahan imee itseensä tosi paljon kosteutta, pelkän pissan takia ei tarvitse pestä housuja, vain tuuletus. Lankapaketissa on hyviä neulemalleja, erilaisia vaippahousuja, myssyjä,tossuja...
Onko joku oikeasti kiinnostunut, jos perustan kestovaipoilla hygienian huomioon ottaen, lasta ja lasten hyvää hoitoa tarjoavan ryhmiksen?
Ajatelkaa, tai voisitteko kuvitellakaan kuinka vaippahommat olivat päiväkodissa 1960-luvulla.
Olin Herttoniemen lastenseimessä vuoden ajan harjoittelijana. Siihen aikaan harjoittelija sai tosi tuntuman lastenhoitoalasta; neljä vuodenaikaa samojen lasten kanssa jne.
Siihen aikaan vauvat pääsivät hoitoon 6kk:n ikäisinä, olipa poikkeustapauksissa 5 kuukautinenkin.
Kun vauvat tulivat aamulla seimeen, täti riisui ensimmäisenä vauvan oman, kotoa tulleen sideharsovaipan ja sen päällä ollevan alushousun pois. Jos sideharso sekä housu olivat kuivia, ne laitettiin vauvan lokeroon odottamaan kotiin puettavaksi, sillä vauvalle laitettiin päiväksi seimen sideharsovaippa alushousuineen,joissa seimen nimi. Muovi laitettiin sideharson ja housun päälle, ettei iho kärsi muovin hengittämättömyydestä; selässä näkyi usein punoitusta jos muovi liimautui suoraan ihoon kiinni. Ja se oli määräys, jota taytyi noudattaa.
Kotona varmaan vanhemmat käyttivät muoviliinaa ja harsoa niin, että housut vasta muovin päälle, eikä pyykkiäkään tullut niin paljon.
Kaikkien vaippoihin ja alushousuihin oli ommeltu kotona nimikirjaimet kulmaan, jotta omat löytyvät pyykkäyksen jälkeen lokeroihin ja käyttöön esim. kotimatkaa varten.
Jos vaippa ja housut olivat märät tai ulosteessa, ne hoidettiin "esipestynä" sankoon likoamaan, josta Saimi-täti,joka vastasi siivouksesta ja pyykistä, otti pyykin seimen pesukoneeseen ja laittoi koneen käyntiin ekan kerran jo päivällä.
Hoitajia oli tarpeeksi, koska se esipesu harsoille pystyttiin tekemään,lisäkätenä harjoittelija oli joka ryhmässä.
No, Saimi täti laittoi harsot ja muutkin mahdolliset pyykit koneesta kuivumaan, siinä oli sangollinen vohvelikankaisia ruokalappujakin omassa pyykkivuorossaan.
Kun tulin aamuisin töihin seiskavuoroon, niin aamun työ oli ensin ottaa kuivat harsot ja viikata ne pituussuuntaan ja viedä vauvojen lokeroihin hoitopöydän yläpuolelle. Saimi-täti silitti ruokalaput (ja niiden nauhatkin)jolloin pienten hoitolasten suut pyyhittiin pehmeään ruokalappuun.
Vauvojen kotiin ei mennyt vaippapyykkiä, oma harso ja alkkarit takapuolessa.
Nykyisin kun olen päiväkodissa työssä, jos lapselle käy pisu-vahinko, vaatteet huuhdellaan ja käsin väännetyt märät vaatteet laitetaan muovipussiin ja naulakkoon odottaman kotiin lähtöä. Pussissa saattaa olla huuhdotut alushousut, sukat tai sukkikseet, ulko/sisähousut, paita helman kastuttua jne. Jos aamupisu on vaikka kiireen takia jäänyt kotona tekemättä ja lurahtaa hoidossa, on pyykkipussi monta tuntia naulakolla muiden hoitolasten vaatteiden vieressä. Pyykki on kyllä huuhdottu, mutta käsipyykissä huuhtoen esim. jäykät farkut vievät ryhmältä aikaa, pitäisi kiertää mahdollisiman paljon vettä pois. Tuntuu ettei pelkällä vesihuuhtelulla saa kaikkea pisun hajua pois eikä nykyisin petä lasten vaatteita päivähoidossa pesuaineella pesukoneessa.
Jos haluatte neuloa vaippahousuja, mummikin voi, niin ostin luontaistuotekaupasta hahtuvaa, joka on ihoystävällistä. Tuuletettuna toimii pisujen jälkeen jne. On kyllä vaikeaa neuloa kun lanka poikkeaa helposti mutta sisulla saa valmiiksi.
Villahan imee itseensä tosi paljon kosteutta, pelkän pissan takia ei tarvitse pestä housuja, vain tuuletus. Lankapaketissa on hyviä neulemalleja, erilaisia vaippahousuja, myssyjä,tossuja...
Onko joku oikeasti kiinnostunut, jos perustan kestovaipoilla hygienian huomioon ottaen, lasta ja lasten hyvää hoitoa tarjoavan ryhmiksen?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itse asia tuli vasta viimeisessä lauseessa esille.
Sitä paitsi minä luulin että 60-luvulla lapset hoidettiin pääsääntöisesti kotona.
muut sitoutuneet työntekijät,jotka alkaa lutraamaan noitten vaippojen kanssa, entäs voiko se koskea ruokiin senjälkeen?
"entäs voiko se koskea ruokiin senjälkeen?"
Miten sinä voit koskaan koskea ruokaan kun olet käynyt vessassa??
Kyllä minä ainakin pesen kädet, ja päiväkodissa vielä desinfioinkin. Vaippoja tai mitä tahansa pestäessä voi käyttää hanskoja, ettei kädet likaannu.
Turhaa tehdä asioita liian monimutkaisita kuin ne oikeastaan ovatkaan. Hohhoijaa taas..
Nykyaikana päiväkodissa kestovaipat laitetaan huuhtomatta pussiin, varsinkin pissavaipat. Yleensä kakkavaipasta kipataan enimmät tuotokset pyttyyn, tai sitten ei. Pussiin vaan ja pussinsuu tiukasti kiinni, ettei haju leviä, ja kotiin lähtöä odottamaan. Eli päiväkodin henkilökunta ei todellakaan huuhdo eikä puleeraa niitä kangasvaippoja.
Ja nykyaikaiset kangasvaipat ovat saman mallisia kuin kertakäyttövaipatkin, ja kiinnitetään joko tarroilla tai neppareilla. Erillistä muovia ei päälle tarvitse laittaa. Onhan niitä alkeellisempiakin kangasvaippoja olemassa, ihan perinteisistä harsoista alkaen, mutta ei kai niitä kukaan edes tarjoa päiväkotikäyttöön. Minulla on sellainen käsitys, että vanhemmat, jotka välttämättä haluavat että heidän lapsellaan käytetään kestovaippoja myös päiväkodissa, ovat valmiit tekemään kaikkensa, jotta se vaipatus olisi mahdollisimman helppoa ja vaivatonta päiväkodin henkilökunnalle.
niinkuin edellä sanottiin-älkää tehkö asiasta ongelmaa kun se ei sitä ole!Meidän joka ikisen pitäisi kyllä nykyaikana kannustaa vanhempia käyttämään kestovaippoja niin kotona kuin päiväkodissakin.Meillä on ollut ja pienet pisuvaipat vaan laitettiin pussiin,kakkavaipoista isommat vessanpönttöön ja pieni huuhtaisu ja pussiin ja kotiin.Homma ei ole kiinni kun asenteesta,aikaa menee kolme sekunttia.Yhtä hyvin vois olla jokaisella oma kennellinen ämpäri ja likaset laitettaisiin sinne,jäis muovipussit pois.Sitte vaan äpärit kotiin ja suoraan pyykki koneeseen tai odottamaan kotiin kylmään veteen et tulee koneellinen.
Kirjoitin toisessa ketjussa meidän päiväkodin kokemuksista kestovaippojen suhteen. Kirjoitan nyt siis samalla nimimerkillä.
Valitettavasti meillä vain vanhemmat eivät pyri tekemään kestovaippojen käytöstä henkilökunnalle mahdollisimman vaivatonta, vaan tosiaan unohtelevat ottaa vaippapusseja mukaansa kotiin ja toivoisivat, että me pesisimme ne päiväkodissa. Kerropas siis, miten on vain meidän asenteesta kiinni se, ettei homma vaan toimi???
"Yhtä hyvin vois olla jokaisella oma kennellinen ämpäri ja likaset laitettaisiin sinne,jäis muovipussit pois.Sitte vaan äpärit kotiin ja suoraan pyykki koneeseen tai odottamaan kotiin kylmään veteen et tulee koneellinen."
Vaan missä helkkarissa niitä kannellisia ämpäreitä säilyttää??? Vessasta kun vanhemmat eivät niitä älyä ottaa kotiin mukaansa, eikä lasten lokeroihin mitään ämpäreitä mahdu.
Meillä siis kestot pistetään muovipussiin ja lapsen lokeroon löyhkäämään. ja ne tosiaan oikeasti löyhkää! Minä olen sitä mieltä, että ruvetaan kannustamaan kestovaippoihin päiväkodissa vasta sitten, kun päiväkotien tilat on laitettu sellaiseen kuntoon, että niistä ei haittaa koidu. Ja sittenkin se edellyttää tosiaan vanhemmilta muistamista ja halua ottaa ne vaipat päivän päätyttyä mukaansa ja pestä ne itse kotona. Meilläkin on sentään vain neljä niitä kestoilijoita. Jos kaikki 12 siirtyisi kestoilemaan olisi tilanne katastrofaalinen.