Hei naisihmiset. Kommentoikaa onko kirjoittaja rakastunut
KIRJE RAKKAALLENI
Rakas Riitta! Ruma mies ei ketään rakasta, kuuluu radiosta.
Oliskos se niin, että rakastava ois peräti komea tuon perusteella?
Heh. Rakkauden tunnehan on kuin niitti minussa kiinni.
Olin kesällä kulkenut muistotilaisuudesta toiseen. Muistan loppuelämäni, kuinka en enää kesäkuumallakaan muistotilaisuudesta tultuani vaihtanut pukua shortseihin. Olin kävellessäni ajatellut että eikö tämä elämä antais vielä jotakin mullekin.
Tulin ravintolaan, jossa tapasimme.
Kun sinä enkeli, pyysit lupaa, sait luvan ja istuit viereeni. Kysyit pukeudunko aina noin fiksusti? Olin hämmentynyt.
Kerroin tarinani ja sanoin olevani huonoa juttuseuraa juuri nyt.
Näytäessäni tekemäni muistokirjoituksen, alkoivat silmäsi kostumaan.
Pyysit minut tanssimaan. Halasit minua. Tietämättäsi jo lohdutitkin.
Kerroit, että et käy tällaisissa paikoissa, mutta olet naapurinrouvan kuljettajana (ehkä alibinakin).
Ei ollut vaikeaa sanoa nimeäni sitä kysyessäsi.
Pyysit minua lausumaan sinulle runon.
Ihmettelyyni vastasit, että jos kerta osaat kirjoittaa itse tuollaisen parhaan kaverisi muistotilaisuuteen, osaat pyytämäni runonkin. Ehdoksi laitoin suukon. Sait runosi ja minä suukkoni.
Kun seuraavana päivänä soitit ja soitostasi hämmästyneenä kysyin, miksi soitat? Sanoit minun olevan harvinainen mies. Kun kysyin miksi, sanoit: “Kymmenessä minuutissa sait aikaan taianomaisen tunteen”.
Silloin illan lopussa ventovieras nainen yritti lyödä sinua syyttä. Totesit hänelle, että sulla on kai ollut huono päivä. Kerroit, että olisin kai mies, joka rakastamalleen naiselle ei koskaan voisi olla ilkeä, kun tuntematontakin kohtelee noin.
Olin otettu, että olit pannut merkille äidinmaidossa tulleen käytökseni.
Kun sitten lähdimme ajelemaan ympäri Pohjanmaata, vain puhumaan elämästä, kysyit mikä on mielimusiikkiani?
Muistat varmaan kuinka sanoin, että kirjoita sinä paperille viisi lempilevyäsi, minä kirjoitan yhden. Kun sitten ABC:llä käänsimme laput, meillä oli molemmilla listassa New York, New York.
Kerroit Amerikan vuosistasi ja minä omistani. Halasimme ja onnen tunteeni oli niin korkealla, että halusin mennä kanssasi eteenpäin.
Olenhan taustaltani eronnut ja muutaman kerran pahoin pettynyt. Ehkä siksi vähän erakoitunutkin.
Tuolla hetkellä tunsin, että sinä olet se oikea.
Vaikka olimme vielä vieraita toisillemme, minusta tuntui kuin olisimme aina tunteneet toisemme. Kun sitten erotessamme kerroit, että elät huonossa parisuhteessa, se oli kylmä suihku.
Halusin kuitenkin kuulla syyt ja seuraukset.
Minä ajelemassa varatun naisen kanssa!?
Omat moraalikäsitykseni alkoivat heittää kuperkeikkaa, kun kerroit, että avomiehesi ei ole halunnut, eikä edes omasta halustaan halannut sinua kertaakaan lapsenne syntymän jälkeen.
Kertomasi monet vuodet on pitkä aika, jos itse rakastaa. Kerroit, ettet ole vilkuillut naapureihin. Minä olin valintasi, ja kerroit, että heti kolahti, ja itsellenihän kävi samoin.
En omasta jyrkästä kasvatuksestani huolimatta osannut itseäni enkä sinua mistään syyllistää. Tiesin jo faktat. Rakastuin vain entistä enemmän.
Kun syksyn myötä viestisi muuttuivat vakavammiksi, olin sanaton jo minäkin.
Riittäisinkö Sinulle? Toisinaan pohdin sitä.
Kuten terveille ihmisille käy, myös seksi astui suhteeseemme.
Opetit minulle asioita, joista en tiennyt. Olinhan pohjalainen mies. Sinä,et ole ”tavallinen” vaikka pohjalainen oletkin.
Jotain niin kaunista, etten koskaan olisi voinut tietää. Mitä voikaan miehen ja naisen suhteessa olla. Eli hän, joka osaa lämmittää toisen ajattelun, kuuluu voittajiin.
Olen nopeaoppinen. Sen jo tiedätkin.
Kuten olen kertonut seurustelin kauan sitten saksalaisen naisen kanssa. Suhde loppui pitkään välimatkaan. Toisinaan kaipasin häntä. Tänään, sinut tavattuani, ajattelen: ainut mitä todella sain häneltä oli uuden kulttuurin ja kielen oppiminen.
Kuten olen kertonut ovat avioliittoni ja nuo suhteet päättyneet omasta toimestani.
Kun kerroit oman historiasi, en halunnut salata historiaani minäkään. Kerrit jenkkilän ajastasi ja mitä siellä tapahtui. Annoit minulle jopa amerikkalaisen miesystäväsi sinulle aikoinaan muistoksi antamat New Yorkin rekkarikilvet. Sanoit, että kuoppaat kaiken entisen. Voi tuntua hullulta, mutta naulasin ilolla toisen niistä autotallin seinään. Aina kun katse osuu siihen, näen kauniit kasvosi. Samalla tiedän, että sinä olet minun ja minä sinun. Ihmeellistä etten osaa tuntea enää mustasukkaisuutta. En historiastasi. Enkä edes lopuillaan olevan parisuhteesi miehestä. Asuttehan te kuin sisko ja veli, kuten olet kertonut.
Olen kai kasvanut ihmisenä kanssasi. Ei typerää mustasukkaisuutta, vain luottamusta.
Osaan kuvitella minkälaiseen myrskyyn joudut, kun suhteemme tulee julkiseksi. Avomiehesi - vai olisiko parempi vain sanoa lapsesi isä – ja hänen ja oma sukusikin ottaa melko varmasti tuomarinviitan päälleen. Pykäliä aletaan lukemaan. Jaksatko meidän takiamme kaiken tuon?
Sinun on jaksettava jo itsesikin takia. Ei äitisi tai siskosi. Tunteettoman avomiehesi sukulaisista selviät pudottamalla luurin pykälään.
Sinä elät vain kerran. Ja kyse on sinun elämästäsi. Ei kenenkään muun. Onni, joka kuuluu meille molemmille ei ole mikään kaukana häämöttävä päämäärä.
Onni on koko elämämme matka! Ole onnellinen nyt ja tässä. Ei vasta vanhainkodissa
Sinä olet vapaa kuin taivaan lintu. Toista ei voi omistaa
Kun kerroit, että avomiehesi nukkuu yönsä sohvalla kaukosäädin kädessä niin ihmettelin hetken sinua itseäsikin. Kun opin tuntemaan sinut paremmin ymmärsin, että olit oikeasti ollut tähän mieheen rakastunut ja vuodesta toiseen odottanut, josko vähän saisit vastakaikua.
Kukaan ei voi syyllistää sinua, kun jätät sormuksen pöydälle.
Usein kauneus ja järki ei asu samassa päässä. Elämähän ei ole pelkkää leikkiä ja seksiä.
Tiedät, kuinka olen nauttinut uskomattoman suuresta yleistiedostasi ja terävästä älystäsi. Joskus jopa kielestäsikin, heh heh. Heti eka päivästähän me olemme leikkineet sanoilla. Muistatko, kun kerran sanoin. Musta kivi. Jatka siitä. Sanoit muslimien musta kivi, sileäksi suudeltu. Myös Tuomari Nurmio on laulanut mustasta kivestä.
Kun sanoin, ja tuulet ne… Vastasit …niin vinhasti vinkui, hän eli vain syksystä jouluun.
Kun kerroin 33-vuotiaan kaverini halvaantuneen. Sanoit, että …joo, oikealta puolelta. Ihmeissäni kysyin, mistä voit sen tietää. Totesit, että sydän on vasemmalla. Eli hän olisi jo kuollut, jos vasemmasta kyse. Vaikka kysyn mitä, saan sinulta aina oikean vastauksen. Olet uskomaton pakkaus.
Tiedän, että olet sellaisessa tehtävässä, jossa jotain pitää tietääkin. Et silti brassaile
Se on jotain mitä arvostan. Tämän ominaisuutesi olen kuullut työkavereiltasikin.
Pohjalainen mies ei jokaisen naisen takia ala suuria tekemään. Sinä et ole tavallinen nainen, enkä minä tavallinen pohjalainen mies.
Haluan, että sinun ja omakin loppuelämä on onnellinen. Sama koskee myös pientä tyttöäsi. Haluathan sinäkin, että hän näkee jonkun sinuakin halaavan, ja että hänen maailmankuvansa muodostuu terveelle pohjalle, johon kuuluu nähdä nuo parisuhteen halauksetkin.
Vaikka olen täysi-ikäinen mies, eräänä iltana laitoin sinun villaisen sormikkaasi tyynyni alle. Ja näin sinusta unta, kuten niin usein ennenkin.
On ihmeellistä kuinka rakkauteni sinuun on vaikuttanut kaikkeen tekemiseeni.
Työni onnistuu eri tavalla. Onneni on saanut minut parhaaseen vireeseen. Tänään kestän melkein mitä vain. Sinä olet kertonut pienen tyttäresi kysyneen sinulta, että miksi sä äiti nykyään hymyilet niin usein. Minun omat kaverini ovat tentanneet minua samasta asiasta.
Kauan sitten eronneena ja elämään ehkä vähän jo pettyneenäkin ovat tunteet ja toiveet heittäneet ansiostasi kuperkeikkaa.
Menin aikoinaan suinpäin (nuoruuttani) naimisiin. Muistatko kun kysyin, miksi ette ole naimisissa? Sanoit, ettei kukaan ole koskaan kosinut.
Sinulla ja exälläni ei naisena ole muuta yhteistä kuin että molemmilla on naisen nimi. Kuinka voikaan ihmiset olla erilaisia. Mitä olenkaan elämässäni menettänyt?
Vielä tähän loppuun totean: kyllä maailma on ihmeellinen.
Kaverilleni tekemä muistokirjoitus pysäytti sinut! Siitä kaikki alkoi. Toisen kuolema, toisen elämä.
Olet ajatuksiltasi kovin lämmin, ja jotakin erikoista, jonka haluan kulkemaan vierelleni.
Siksi laitan tähän pienen runonpätkän antaakseni voimia repiä itsesi irti sieltä missä sinua ei rakasteta.
Vähän vanhanaikaista, mutta tässä sinulle:
Pyri tyttö aina sä ylemmäs kuin siipesi koskaan kantaa. Sä kasvat kanssa tahtosi.
Ja tahto voimat antaa.
Jos et tyttö tavoita onnen taivaita, et koskaan pääse sä päälle maankaan.
Rakastan sinua
KIRJE RAKKAALLENI
Rakas Riitta! Ruma mies ei ketään rakasta, kuuluu radiosta.
Oliskos se niin, että rakastava ois peräti komea tuon perusteella?
Heh. Rakkauden tunnehan on kuin niitti minussa kiinni.
Olin kesällä kulkenut muistotilaisuudesta toiseen. Muistan loppuelämäni, kuinka en enää kesäkuumallakaan muistotilaisuudesta tultuani vaihtanut pukua shortseihin. Olin kävellessäni ajatellut että eikö tämä elämä antais vielä jotakin mullekin.
Tulin ravintolaan, jossa tapasimme.
Kun sinä enkeli, pyysit lupaa, sait luvan ja istuit viereeni. Kysyit pukeudunko aina noin fiksusti? Olin hämmentynyt.
Kerroin tarinani ja sanoin olevani huonoa juttuseuraa juuri nyt.
Näytäessäni tekemäni muistokirjoituksen, alkoivat silmäsi kostumaan.
Pyysit minut tanssimaan. Halasit minua. Tietämättäsi jo lohdutitkin.
Kerroit, että et käy tällaisissa paikoissa, mutta olet naapurinrouvan kuljettajana (ehkä alibinakin).
Ei ollut vaikeaa sanoa nimeäni sitä kysyessäsi.
Pyysit minua lausumaan sinulle runon.
Ihmettelyyni vastasit, että jos kerta osaat kirjoittaa itse tuollaisen parhaan kaverisi muistotilaisuuteen, osaat pyytämäni runonkin. Ehdoksi laitoin suukon. Sait runosi ja minä suukkoni.
Kun seuraavana päivänä soitit ja soitostasi hämmästyneenä kysyin, miksi soitat? Sanoit minun olevan harvinainen mies. Kun kysyin miksi, sanoit: “Kymmenessä minuutissa sait aikaan taianomaisen tunteen”.
Silloin illan lopussa ventovieras nainen yritti lyödä sinua syyttä. Totesit hänelle, että sulla on kai ollut huono päivä. Kerroit, että olisin kai mies, joka rakastamalleen naiselle ei koskaan voisi olla ilkeä, kun tuntematontakin kohtelee noin.
Olin otettu, että olit pannut merkille äidinmaidossa tulleen käytökseni.
Kun sitten lähdimme ajelemaan ympäri Pohjanmaata, vain puhumaan elämästä, kysyit mikä on mielimusiikkiani?
Muistat varmaan kuinka sanoin, että kirjoita sinä paperille viisi lempilevyäsi, minä kirjoitan yhden. Kun sitten ABC:llä käänsimme laput, meillä oli molemmilla listassa New York, New York.
Kerroit Amerikan vuosistasi ja minä omistani. Halasimme ja onnen tunteeni oli niin korkealla, että halusin mennä kanssasi eteenpäin.
Olenhan taustaltani eronnut ja muutaman kerran pahoin pettynyt. Ehkä siksi vähän erakoitunutkin.
Tuolla hetkellä tunsin, että sinä olet se oikea.
Vaikka olimme vielä vieraita toisillemme, minusta tuntui kuin olisimme aina tunteneet toisemme. Kun sitten erotessamme kerroit, että elät huonossa parisuhteessa, se oli kylmä suihku.
Halusin kuitenkin kuulla syyt ja seuraukset.
Minä ajelemassa varatun naisen kanssa!?
Omat moraalikäsitykseni alkoivat heittää kuperkeikkaa, kun kerroit, että avomiehesi ei ole halunnut, eikä edes omasta halustaan halannut sinua kertaakaan lapsenne syntymän jälkeen.
Kertomasi monet vuodet on pitkä aika, jos itse rakastaa. Kerroit, ettet ole vilkuillut naapureihin. Minä olin valintasi, ja kerroit, että heti kolahti, ja itsellenihän kävi samoin.
En omasta jyrkästä kasvatuksestani huolimatta osannut itseäni enkä sinua mistään syyllistää. Tiesin jo faktat. Rakastuin vain entistä enemmän.
Kun syksyn myötä viestisi muuttuivat vakavammiksi, olin sanaton jo minäkin.
Riittäisinkö Sinulle? Toisinaan pohdin sitä.
Kuten terveille ihmisille käy, myös seksi astui suhteeseemme.
Opetit minulle asioita, joista en tiennyt. Olinhan pohjalainen mies. Sinä,et ole ”tavallinen” vaikka pohjalainen oletkin.
Jotain niin kaunista, etten koskaan olisi voinut tietää. Mitä voikaan miehen ja naisen suhteessa olla. Eli hän, joka osaa lämmittää toisen ajattelun, kuuluu voittajiin.
Olen nopeaoppinen. Sen jo tiedätkin.
Kuten olen kertonut seurustelin kauan sitten saksalaisen naisen kanssa. Suhde loppui pitkään välimatkaan. Toisinaan kaipasin häntä. Tänään, sinut tavattuani, ajattelen: ainut mitä todella sain häneltä oli uuden kulttuurin ja kielen oppiminen.
Kuten olen kertonut ovat avioliittoni ja nuo suhteet päättyneet omasta toimestani.
Kun kerroit oman historiasi, en halunnut salata historiaani minäkään. Kerrit jenkkilän ajastasi ja mitä siellä tapahtui. Annoit minulle jopa amerikkalaisen miesystäväsi sinulle aikoinaan muistoksi antamat New Yorkin rekkarikilvet. Sanoit, että kuoppaat kaiken entisen. Voi tuntua hullulta, mutta naulasin ilolla toisen niistä autotallin seinään. Aina kun katse osuu siihen, näen kauniit kasvosi. Samalla tiedän, että sinä olet minun ja minä sinun. Ihmeellistä etten osaa tuntea enää mustasukkaisuutta. En historiastasi. Enkä edes lopuillaan olevan parisuhteesi miehestä. Asuttehan te kuin sisko ja veli, kuten olet kertonut.
Olen kai kasvanut ihmisenä kanssasi. Ei typerää mustasukkaisuutta, vain luottamusta.
Osaan kuvitella minkälaiseen myrskyyn joudut, kun suhteemme tulee julkiseksi. Avomiehesi - vai olisiko parempi vain sanoa lapsesi isä – ja hänen ja oma sukusikin ottaa melko varmasti tuomarinviitan päälleen. Pykäliä aletaan lukemaan. Jaksatko meidän takiamme kaiken tuon?
Sinun on jaksettava jo itsesikin takia. Ei äitisi tai siskosi. Tunteettoman avomiehesi sukulaisista selviät pudottamalla luurin pykälään.
Sinä elät vain kerran. Ja kyse on sinun elämästäsi. Ei kenenkään muun. Onni, joka kuuluu meille molemmille ei ole mikään kaukana häämöttävä päämäärä.
Onni on koko elämämme matka! Ole onnellinen nyt ja tässä. Ei vasta vanhainkodissa
Sinä olet vapaa kuin taivaan lintu. Toista ei voi omistaa
Kun kerroit, että avomiehesi nukkuu yönsä sohvalla kaukosäädin kädessä niin ihmettelin hetken sinua itseäsikin. Kun opin tuntemaan sinut paremmin ymmärsin, että olit oikeasti ollut tähän mieheen rakastunut ja vuodesta toiseen odottanut, josko vähän saisit vastakaikua.
Kukaan ei voi syyllistää sinua, kun jätät sormuksen pöydälle.
Usein kauneus ja järki ei asu samassa päässä. Elämähän ei ole pelkkää leikkiä ja seksiä.
Tiedät, kuinka olen nauttinut uskomattoman suuresta yleistiedostasi ja terävästä älystäsi. Joskus jopa kielestäsikin, heh heh. Heti eka päivästähän me olemme leikkineet sanoilla. Muistatko, kun kerran sanoin. Musta kivi. Jatka siitä. Sanoit muslimien musta kivi, sileäksi suudeltu. Myös Tuomari Nurmio on laulanut mustasta kivestä.
Kun sanoin, ja tuulet ne… Vastasit …niin vinhasti vinkui, hän eli vain syksystä jouluun.
Kun kerroin 33-vuotiaan kaverini halvaantuneen. Sanoit, että …joo, oikealta puolelta. Ihmeissäni kysyin, mistä voit sen tietää. Totesit, että sydän on vasemmalla. Eli hän olisi jo kuollut, jos vasemmasta kyse. Vaikka kysyn mitä, saan sinulta aina oikean vastauksen. Olet uskomaton pakkaus.
Tiedän, että olet sellaisessa tehtävässä, jossa jotain pitää tietääkin. Et silti brassaile
Se on jotain mitä arvostan. Tämän ominaisuutesi olen kuullut työkavereiltasikin.
Pohjalainen mies ei jokaisen naisen takia ala suuria tekemään. Sinä et ole tavallinen nainen, enkä minä tavallinen pohjalainen mies.
Haluan, että sinun ja omakin loppuelämä on onnellinen. Sama koskee myös pientä tyttöäsi. Haluathan sinäkin, että hän näkee jonkun sinuakin halaavan, ja että hänen maailmankuvansa muodostuu terveelle pohjalle, johon kuuluu nähdä nuo parisuhteen halauksetkin.
Vaikka olen täysi-ikäinen mies, eräänä iltana laitoin sinun villaisen sormikkaasi tyynyni alle. Ja näin sinusta unta, kuten niin usein ennenkin.
On ihmeellistä kuinka rakkauteni sinuun on vaikuttanut kaikkeen tekemiseeni.
Työni onnistuu eri tavalla. Onneni on saanut minut parhaaseen vireeseen. Tänään kestän melkein mitä vain. Sinä olet kertonut pienen tyttäresi kysyneen sinulta, että miksi sä äiti nykyään hymyilet niin usein. Minun omat kaverini ovat tentanneet minua samasta asiasta.
Kauan sitten eronneena ja elämään ehkä vähän jo pettyneenäkin ovat tunteet ja toiveet heittäneet ansiostasi kuperkeikkaa.
Menin aikoinaan suinpäin (nuoruuttani) naimisiin. Muistatko kun kysyin, miksi ette ole naimisissa? Sanoit, ettei kukaan ole koskaan kosinut.
Sinulla ja exälläni ei naisena ole muuta yhteistä kuin että molemmilla on naisen nimi. Kuinka voikaan ihmiset olla erilaisia. Mitä olenkaan elämässäni menettänyt?
Vielä tähän loppuun totean: kyllä maailma on ihmeellinen.
Kaverilleni tekemä muistokirjoitus pysäytti sinut! Siitä kaikki alkoi. Toisen kuolema, toisen elämä.
Olet ajatuksiltasi kovin lämmin, ja jotakin erikoista, jonka haluan kulkemaan vierelleni.
Siksi laitan tähän pienen runonpätkän antaakseni voimia repiä itsesi irti sieltä missä sinua ei rakasteta.
Vähän vanhanaikaista, mutta tässä sinulle:
Pyri tyttö aina sä ylemmäs kuin siipesi koskaan kantaa. Sä kasvat kanssa tahtosi.
Ja tahto voimat antaa.
Jos et tyttö tavoita onnen taivaita, et koskaan pääse sä päälle maankaan.
Rakastan sinua
Vastaukset 5
Vanhimmat
On rakastunut. Olette löytäneet kimpaleenne kultaa, toinen toisenne.
tämä Riitta!
Tässä vieressä herkimmällä kastui silmät.
Oli kaunista tekstiä.
Toivotaan parasta.
Uskotaan huomista.
Sillä kaikella on paikkansa.
Rakkaudellakin.
Ihanaa kun saa lukea rakkauskirjettä,,,,,,,,,
Tunteikasta tunteella, hyvää yötä ja huomenta.
Rakastetaan
ja merkillisesti myös faktaa ja fiktiota omasta kokemuksestani :) Rakkautta ei valita vaan luulen, että sallitaan, ja jos edellinen suhde on tullut loppuunsa, niin silloin on varmaankin aika erota. Silloin aika on oikea. En kuitenkaan usko että rakkauden jakaminen kahden naisen/miehen kanssa kestää pidemmän päälle rikkomatta jotakuta.