Heippa kaikille,
sairastan anoreksiaa ja syön päivässä n. 400 kcal. En haluaisi laihtua enää, mutta ruokamäärän lisääminen tuntuu kummalliselta. Netin laskurit väittävät, että saisin syödä n. 1300 kcal päivässä ja PYSYÄ SAMANPAINOISENA kuin nyt. Painoindeksini on jotain 15 luokkaa, joten voiko olla mahdollista, että entisen 400 kalorin sijasta söisinkin 1300, mutten lihoisi? Itse tuntuu vaikealta uskoa, mutta toisaalta tällä 400 kalorilla päivässä, laihdun kokoajan lisää...
Arvostaisin vastauksia! Haluan parantua :/
sairastan anoreksiaa ja syön päivässä n. 400 kcal. En haluaisi laihtua enää, mutta ruokamäärän lisääminen tuntuu kummalliselta. Netin laskurit väittävät, että saisin syödä n. 1300 kcal päivässä ja PYSYÄ SAMANPAINOISENA kuin nyt. Painoindeksini on jotain 15 luokkaa, joten voiko olla mahdollista, että entisen 400 kalorin sijasta söisinkin 1300, mutten lihoisi? Itse tuntuu vaikealta uskoa, mutta toisaalta tällä 400 kalorilla päivässä, laihdun kokoajan lisää...
Arvostaisin vastauksia! Haluan parantua :/
Vastaukset 15
Vanhimmat
Takerrun sun viimeiseen virkkeeseen: "haluan parantua". Se avaa monta hyvää, joskin monesti myös tuskaista (aluksi) mahdollisuutta.
Sun bmi on 15. Haluat parantua, MUTTA pysyä samanpainoisena. Tiedät että se ei ole mahdollista, koska 15 ei ole terveen ihmisen bmi. Toki monet nuoret tytöt voivat olla bmi:ltään sitä luokkaa, mutta aikuisen naisen (=sukukypsän) hormonitoimintaa ei sillä ylläpidetä. Ja jos hormonitoiminta esim.kuukautiset reistaavat, johtaa se lopulta muunkin terveyden romahdukseen (osteoporoosi, masennus, sydänviat jne.)
Luultavasti jos heti nostat määrän 1300 kcal, paino nousee. Se ei ole läskiä, vaan elimistö ottaa hanakasti kaiken, mitä tarvitsee syntyneiden vaurioiden korjaamiseen. Se tarkoitaa sisäelimien kudosvaurioita, sydämen lihasmassan lisäämistä, soluaineenvaihduntaa, aivokudoksen ja nestetasapainon paranemista, hermostoa jne. Lopulta kun nämä ovat korjaantuneet, panostaa elimistö lihasmassan kasvuun, mutta se tapahtuu vasta kun rasvaprosentti on tarpeeksi normaali ( naisilla n. 20%)Silloin hormonitoimintakin alkaa normalisoitua, mutta sen kanssa voi kestää vuosia.
ELI: neuvoni on että hakeudu hoitoon, tai ainakin ravitsemuterapeutille. Voit nostaa kalorimääriä vähän kerrallaan. Esim. 500-600-700-800. sata/vko. Jos tähän liittyy ahdistusta tai muuta niin terapia on tärkeää!!
On hyvä ettet halua enää laihtua. Se on ensimmäinen askel kohti parempaa ja tervettä elämää. Paranemine vaatii kuitenkin painon normalisoimista. Se on monesti vaikein, mutta myös palkitsevin vaihe.
Tiedän, että kuulostaa ristiriitaiselta sanoa haluavansa parantua, mutta samalla kumminkin pysyä saman painoisena. Tavoitteeni olisi nyt (ainakin aluksi. *syvä huokaus*) lopettaa laihtuminen ja kiikutella tässä painossa. Aluksi. Sitten se on kai pakko lihottaa...
Nyt on kuitenkin kamalan sekaiset fiilikset, kun tekisi niin mieli takertua sen nettilaskurin näyttämään tulokseen ja uskoa siihen 1300 kaloriin. Mutta ei kai se sitten ole niin :,/
Siis todellakin saat syödä sen 1300, jos niin haluat eikä se sua ahdista. Paino voi nousta esim. kilon noiden edellä kirjoittamieni asioiden vuoksi, mutta siihen se sitten jääkin. Sun täytyy testata miten elimistö reagoi. Tod. näköisesti aluksi turvottaa ja pierettää. Eli olo tuntuu lihavalta mutta lihomista se ei oo. Voi olla että sun paino ei edes nouse.
Itelläni kävi niin että söin aluksi 800 (mikä sulla on toi 400). Ja laihduin vaan koko ajan enkä lopulta edes pystyny seisomaan kun olin niin heikossa kunnossa. Luin sit että vaikka makaisin niin elimistö kuluttaa sen 1300 kcal pelkästään sillä. Kokeilin. Okei, maha turposi ja saattoi tulla kummallisia ahmismiskohtauksia. Paino nousi vaan sen kilon. (siis tämä kilo on pitkän aikavälin keskiarvo, noin yksi vuosi. Jos heti ruuan päälle kävi puntarilla, saattoi näyttää enemmänki, mutta se ei oo oikea lukema tietenkään.
Nykyään syön jotain 1500 per pvä ja liikun kovasti ja paino meinaa vaan laskea silläkin. Oon siis 165/41. Kun aloin nostaa siitä 800 1200-1300 kaloriin, paino oli silloin 38kg. Nyt kun katsoo niitä valokuvia, ihan hävettää millanen luukasa olin. Vaikka mies sanoo että vieläkin oon luukasa, niin musta tuntuu ihan ookoolta olla tämän painoinen.
Voi luoja, et voi uskoakaan, kuinka hyvältä tuntui lukea tuo, tekisi mieli itkeä. Kiitos siitä, että jaksatte vastailla ja antaa toivoa! Nämä päivät kun nykyään tuntuu niin harmailta ;)
Jos pystyn, kokeilen syödä enemmän. En tietenkään HETI aio nostaa 1300 kaloriin, mutta ehkä 700? Tänä iltana 100 kalorin illallinen voisi olla hieman enemmän... Jos vaan pystyn.
MUTTA KIITOS VASTAUKSISTA!!
Tosiaan. Paljon halua ja onnea parantumiseen sinulle
Moikka, täällä kolmas samoissa mitoissa ja jotakuinkin samassa tilanteessa oleva! En oo itse vielä 110% paranemismotivaatioinen masennuksen takia, mutta olen huolissani kun kroppa alkaa oireilemaan ruokamääräni takia ja en tahdo joutua huonompaan kondikseen...
Mietin hirveästi kanssa tuota 1300kcal, pelottaa ihan tajuttomasti lähteä nostamaan kun jokainen ylimääräinen omenakin alkaa usein ahdistamaan liikaa. Samoin pelkään että saan takaisin ahmimiskohtaukset oksennuksineen, joista kärsin vielä joskus reilu vuosi sitten.
Mitenkäs tuon kalorimäärän kanssa jos ei liiku juuri lainkaan? Mun lihakset on ihan nollassa, kädet väsyy jo hiusten pesemisestä.. Pitäisikö minulle riittää siis pienempi ruokamäärä ettei paino lähtisi nousemaan rytäkällä?
Vuode levossa oleva ihminen tavitsee jo 1400 kcal päivässä vaikkei tee yhtään mitään. Itse olin osasto hoidossa anoreksin takia ja ruoka määrät tuntuivat valtavilta. Söin kuitenkin 1300 kcl päivässä, mutta paino putosi edelleen.
Anoreksiassa aineen vaihdunta osin hidastuu aikatavalla mutta jos alat syödä 1300 kcal päivässä elimistö opii jo parissa päivässä että ruokaa ei tarvi varastoida kun sitä kerran tulee säännöllisesti.
Nyt kun saisi vielä rohkeutta ottaa haarukan käteen ja alkaa syödä... Huoh.
kokemuksesta voin sanoa, että vähän aikaa voi tuntua kamalalta syödä eikä edes haluaisi antaa itselle lupaa syödä. Neljä vuotta minulta meni elämästä hukkaan. Nyt kohta 5 kuukautta mennyt ruuasta nauttien ja kas kummaa: elämä näyttää niin paljon valoisammalta. Miksen jo kauan aikaa sitten uskonut että olen hyvän ruuan arvoinen. Usko sinä, se tuo rohkeutta!! Voimia ja ihanaa syksyä.
Kiitos tsempeistä ;)
Saanko udella, oletko lihonut paljon? Anteeksi, mutta ei voi mitään.
noin 6 kiloa on tullut kevään jälkeen. Huimaa minulle, kun niin monta vuotta vitkuttelin samoissa lukemissa, enkä "saanut" painoa nousemaan. Nyt jo olen normaalipainon alarajoilla.
On ihanaa huomata, että päälle ei enää mahdukaan käyttämäni lasten vaateosastolta ostamat vaatteet. Nyt sen vasta tajuaa; eihän 25-vuotiaalle pitäisi edes mahtua lasten vaatteet!!!
En puoli vuotta sitten olisi uskonut sanovani seuraavaa: rakastan joka kiloani mitä olen onnistunut saamaan lisää! Enää ei ole edes pelkoa, että alkaisin painoani taas pudottamaan. Se olikin ongelma, että aiemmin sain kyllä kilon tai kaksi lisää, mutta pudotin ne heti pois.
Kun jaksat uskoa mitä ammatti-ihmiset ja läheiset sinulle sanovat (toivottavasti sinulla on säännöllinen seuranta,mikä auttaa paranemisessa) huomaat, että sanoissa voi olla järkeä. Vaikka nyt ei uskoisikaan että oikeasti voi syödä mahan täyteen ja vielä lisääkin, pikkuhiljaa painon noustessa oikeasti huomaa, ettei kunnolla syöminen maailmaa kaada vaan päinvastoin mieli paranee joka kerta.
Minä löysin tänä kesänä uudestaan jäätelön, josta en ole nauttinut moneen vuoteen. Löydä itsellesi jokin ihanuus mitä et ole ajatellut "voivasi" syödä: syö sitä kerran, syö toisen ja vielä kolmannenkin kerran. Huomaat miten piristää mieltä, kun havaitset että maailma pyörii senkin jälkeen :)
Toivottavasti sait edes jotakin tolkkua:)
Tosi ihanaa lukea pitkästä aikaa tällaista viestiketjua. Antaa toivoa ja jotain valon pilkahdusta. Ja tosi hyviä neuvoja! Voi kun kaikki väin älyäisi noudattaa niitä.
Joo että...1300 kcal on siis laihduttajan kalorimäärä. Ja useilla laihduttaja-sivustoilla ja niiden foorumeilla sanotaan, että teinien ei pitäisi syödä alle 1800 päivässä. Ihan sitä en nyt kyllä usko, mutta 1300 ei vain VOI lihottaa. Itsellänikin tosin on vaikeuksia tuota uskoa.
Mä olen laihtunut kesäloman alusta tähän päivään 20.4 kg, nyt painan 49.6 kg. Elokuussa paino junnasi 56 kg ja PAHASTI. Ja arvaas, mikä siihen auttoi? Kävin kiinalaisessa syömässä. Eli toisin sanoen; söin rasvaa, enkä ihan pientä määrää. Nuudelit ja sienet oikein LILLUIVAT rasvassa. Kappas, kilo painoa katosi.
Ja taas tässä kaksi viikkoa sitten paino junnasi 53 kg. Kahden viikonlopun ajan olen ostanut itselleni 300-400 g irtokarkkeja ja syönyt ne. Eilenkin söin 600 kalorin edestä englanninlakuja (päivän kalorit 1500) ja paino vaan tippuu ja tippuu. Että kyllä se keho tarvitsee ruokaa laihtuakseen eli toimiakseen. Ja välillä kun saa mässyttää niin mielikin pysyy virkeänä. On myös kiva lohduttaa itseään namihimojen iskiessä että "lauantaina sit saan -herkun nimi tähän-."
On se vaan niin piristävää, että tämä netti on keksitty :D Herranjumala, olisin jo varmaan kuollut, jos ei täältä välillä saisi toivon pilkahduksia!
Lauantaina varattu aika ravintoterapeutille...
Mulla on kanssa sama junnausvaihe päällä? Mikä neuvoksi? Kuinka paljon syöt kaloreita päivässä, entä silloin kun turvauduit sinne kiinalaisen ruokaan? Itelläni on aivan turvotettu olo ja sorrun jatkuvasti iltamässäilyyn, ja paino (jos ei siis junnaa koko ajan niin voi nousta. Ikävää:(