Miksi kukaan ostaa Stilon? Jokaisessa autovertailussa, niin suomalaisessa kuin saksalaisessa mitkä olen nähnyt, on Stilo jäänyt aina joko viimeiseksi tai toiseksi viimeiseksi. Yleensä vielä suurella marginaalilla. Sen pari tuhatta mitä hinnassa säästää, kyllä menettää laadussa ja jälleenmyyntiarvossa.
Älkää olko tyhmiä!!!
Älkää olko tyhmiä!!!
Vastaukset 36
Vanhimmat
Stilossa on luokkansa paras varustelu jo halvimmassa mallissa. Se on yksi tilavimpia. Hinta/laatu-suhde on todella kohdallaan, samoin laatu. Testeissä stiloa on näpäytetty ohjauksesta, josta kuitenkin monet pitävät ja siihen tottuvat. Pisteet ovat jääneet rannalle myös 1.6 moottorin alaväännostä, jonka voi kuitenkin korjata painamalla kaasua ja vaihtamalla vaidetta. Tai viela paremmin: ottamalla stiloon yhden euroopan parhaista dieselmoottoreista: 115Jtd:n.
Niiin että omaa päätäänkin saa käyttää, ei tarvii vaan katella lehtiä. Eikä se corollakaan ole juuri testejä voittanu- silti se on myydyin.
Tänä päivänä autot ovat teknisesti niin lähellä toisiaan, että niitä on vaikea mittareilla saada testeissä mihinkään järjestykseen. Tästä syystä vertailutulokset perustuu paljolti mielikuviin. Jos ei tietäisi merkkiä etukäteen, ei voisi normaali maantieajossa tuntuman perusteella laittaa mitään autoja järjestykseen. Ja yksi pointti on sekin, että joku ne testit aina maksaa.....
Siksi, että Stilo on tiloiltaan, varustelultaan ja hinnaltaan aivan ylivoimainen kilpailijoihinsa nähden!
Ei ole mitään järkeä maksaa lisää "huonommasta" autosta, kun Stilo tarjoaa jo kaiken tarvittavan. Ja jos jollekin autolehtien testit ovat yhtä tärkeitä kun raamattu, niin esim. suomen myydyin auto Corolla kannattaa jättää ihan suosiolla kauppaan, sillä se ei ole koskaan pärjännyt hyvin testeissä. Testejä luettaessa kannattaa olla kriittinen ja muutenkin painottaa itselle tärkeitä ominaisuuksia, ja jättää toissijaiset seikat huomioimatta.
Saksalaisen julkaisun Auto Motor und Sportin vertailussakin Stilo 115 JTD jäi toiseksi viimeiseksi vuonna 2002.
Tosin vertailussa autoja oli 3, eli Stilo sijoittui Peugeot 307 HDi 110:n jälkeen toiseksi ja viimeiseksi (kolmanneksi) sijoittui VW Golf 1,9 TDI (sata heppaa).
Parhaat pisteet näistä kolmesta Stilo sai sakemanneille niin tärkeistä kiihtyvyys- ja huippunopeusosioista. Ja hintahan Stilolla oli näistä alhaisin. Stilo 19100,- Pösö 20500,- ja VW 21875,-. Siis euroa ja Saksassa.
Kyllä Stilo huonosti pärjää tosiaan Saksassakin. Ja enlantilaiset lehdet ovat kehuneet Multiwagonia lähes järjestään. Hinta-laatusuhteellahan ihmiset autoja ostavat, niin ja mielikuvilla tietysti. Fiat uhdistetään helposti unoihin ja ritmoihin, joilla ei ole tämän päivän tilanteen kanssa muuta yhteistä, kuin merkki ja valmistusmaa. Fiat kun on edelleen Italiassa valmistettava italialainen auto, eikä (Ford) Belgiassa valmistettava "saksalainen" auto, eikä (Toyota) Turkissa valmistettava "japanilainen" auto, eikä (Volvo) Belgiassa valmistettava "ruotsalainen" auto jne jne...
115-heppainen diesel, ja vääntöä VAIVAISET 255 nm. Kaukana kärjestä.
Lehden mukaan:
Fiat: 115/4000, vääntö 255/2000
Peugeot: 107/4000, 250/1750
VW: 100/4000, 240/1800
Silleen kirjoittivat.
Oikein asiantuntija?
Taitaa tuo vääntömomentti olla jätetty tuolle tasolle sen vuoksi, että Getragin valmistama 5-lovinen vaihteisto ei mahda juurikaan isompia lukemia särkymättä kestää. Uskoisin koneesta tarvittaessa löytyvän huomattavasti enemmän vääntöä.
Porukoita harmittanee se tieto, että näissä commonrail-asioissa nimenomaan Fiat on edelläkävijä muihin nähden.
ymmärrä näitä fiatin morkkaajia, eiks jokainen saa ostaa ja ajaa ihan millä ite haluaa? Jos fiat on mielestänne niiiiin huono olkaa tyytyvisiä kun teillä ei ole fiattia ja älkää koskaan hankkikaa vaikka mielenne aivan selvästi tekee.
Eli ainahan joku on ollut jossain asiassa ensimmäinen, mutta kun muilla on sitten paljon helpompaa, ja he saavat kurottua kehityksen kiinni, ja menevät jopa ohi....
Sinä se vasta tietämätön olet. VAG konsernin powerdiesel tekniikka on valovuosia edellä fiatin commonrail virityksiä. Muutenkin VAG on ollut todellinen edelläkävijä henkilöautodieseleiden kehittämisessä ja markkinoinnissa. VAG:llä oli käytössä TDI jo silloin kun muut tuhtasivat etukammioidensa kanssa. Kannattaisi lukea autotietoutta jostain muustakin kuin fiiatin mainoksista, saattaisit saada hieman puolueettomampaa tietoa...
HAIL TO VAG!
Common rail-tekniikkaa on valitettavasti kehittyneempää kuin VAG:n pumppusuutin-tekniikka.
Common railin etuja:
1. Täysin vapaa ruiskutuksen ajoitus ja säätö
Ruiskutus voidaan jakaa useaan eri vaiheeseen. Tällöin saadaan käyntiääni hiljaisemmaksi. Tämän huomaa selvästi kun vertaa VAG:n 2,0 TDI:n käyntiääntä uuteen common raillin. TDI:n ääni on todella karhea. Puristussuhdetta voidaan myös laskea ja kylmäkännistys siten paremmaksi. Uudet pietsosäkhöiset suuttimet ovat todella nopeita.
Pumppusuuttimissa on vielä mekaaninen ruiskutuksen ajoitus paineen mukana avautuvilla jousilla. Ruiskutusta ei voida jakaa kahta useampaan vaiheeseen. Jo esiruiskutuksen toteutus tuplajousilla oli hankalaa.
2. Ruiskutuspaine ei riipu kierroksista
Täysi paine saadaa halutessa heti tyhjäkänniltä. Pumppusuutin kykenee common railia korkeampiin paineisiin vasta yli 3000 r/min. Dieseliä tulee harvoin vingutettua sinne asti.
Common railisssa on tulevaisuus. Sen toimintatapa on aivan uusi. Pumppusuutin toimii kuten vanha rivipumppu. Siinä on vain yhdistetty pumppu ja suutin samaan pakettiin. Mitään uutta se ei tuo ruiskutustapahtumaan.
Audikin on pikkuhiljaa siirtymässä Common railiin. Uuteen Audi 8:aan ei huolittu VW:n 5-litraista dieseliä, koska sen käntiääni oli liian voimakas. Tilalle Audi kehitti oman 4-litraisen V8 common railin. Lisäksi uusi 3-litrainen V6 on common rail.
Tuolta löytyy testi, jonka JTD-Stilo voitti, ja on saksalaisesta autolehdestä: http://www.fiatstilo.de/pdf/pdf/sonderdruck_fiat.pdf eikä huonosti pärjännyt Tekniikan Maailman aikoinaan haukkuma 1,6 litrainenkaan testissä, saksalaisessa lehdessä oli muistaakseni kolmantena kun oli kuusi autoa mukana testissä, mutta siihen ei enää ole linkkiä tallessa, googlaamalla löytyy...
Mutta mitä väliä testimenestyksellä oikeasti on? Autoksihan valitaan se joka eniten itseä miellyttää!
Tuolla on yksi testi jossa 1,6 litrainen sijoittuu kolmanneksi: http://www.autobild.de/suche/artikel.php?artikel_id=1174&artikel_seite=0
No et ole sitten montaa vertailua nähnyt? Ainakin jossain saksalaisessa vertailussa joka löytyy netistäkin Stilo MW peli 307 farmarin kevyesti. Ja onhan noita muitakin.
Fiat historiani;Punto-97,Bravo-98,Brava-00.Sitten oli pari autotonta vuotta ja päätin hankkia kaikki testit voittaneen auton...Polo 1,2-02.
Olihan Fiatit olleet aina lähes viimeisiä testeissä ja toimineet silti todella hyvin.Noh.Polo kesti melkein 400km ja sitten alkoi loppumaton korjaamolla käynti.Polo on kylläkin ihan hyvä ajaa mutta mitä tekee autolla joka pitää viedä melkein joka viikko korjattavaksi tai jopa soittaa hinausauto viemään se pois...Poloa jaksoin vajaan vuoden ja palasin Fiatin kerhoon takaisin.Ostin taas testien huonoimman ja haukutuimman auton,Stilon.Mittarissa 5000km ilman mitään murheita.Ja Stilo oli vaihtohetkellä jopa halvempi kuin uusi polo...Mulla ainakin on saksalainen laatu mennyttä enkä aivan heti suostu sakemannia ostamaan vaikka ovat kuinka testivoittajia.Ehkä mersu tai bemari voivat olla parempia kuin polo mut kun ei rahat riitä niihin.Silloin on tyydyttävä ajamaan "vain" stilolla ja sen minä kestän kuin mies.Ja vielä tosta jälleenmyyntiarvosta...toki fiiu on halvempi vaihtohalissa ku se on halvempi ostaakki ku esim.golf.
Niin ostin minäkin Multiwagonin, tosin ajanut sillä vasta 200 km. Auto on viikon vanha. Fiatin ostossa meikäläisellä painoi hinta-laatu suhde. Fiatin varustelutaso on mukava verrattuna saksalaisiin, joihin joutuu melkeinpä ratinkin ostamaan lisävarusteena, kun vakiona ei kuulu mitään. Stilossa ilmastointi, ajotietokone, ABS, jne.jne. Ainoa miinus varustelussa on luistoneston puuttuminen, pudottivat sen pois vakiovarustelulistalta. Mutta sakemanneissa ja ranskalaisissa joutuisi vastaavilla varusteluilla maksamaan vähintään 5000 € enemmän. Jos jotain autosta puuttuu, on ainakin 1.6:n alavääntö, selvästi kierroskone siis. Sen tosin tiesin jo ostaessani, kun tein koeajoa. Aika näyttää, miten Stilo kestää.
Melkein jokainen autolehtien testi on tavalla tai toisella maksettu, mitä enemmän maahantuoja maksaa, sitä paremmin auto sijoittuu vertailussa, Fakta tieto! Vertailujen tekohan on todella kallista ja aikaa vievää puuhaa, joten arvatkaas vaan kuka ne maksaa...
Sanoisinko että varsin typerää tulla heittämään tommoista läppää maksetuista testeistä ilman mitään todisteita. Näytäppähän autonvalmistajien kuitit maksuista lehdille niin meikäpoika hiljenee.
Mm. rengastestejä on kautta aikojen epäilty maksetuiksi. Mutta kuka todistaa. Esson baarin juttuja on ihan tarpeeksi liikkeellä.
Kyllä nää keskustelupalstat on vaan kaikenmaailman urpoja täys!
Kyllä nimim. minä on ihan oikeassa. Autolehtien testikuluja ei saada takuulla tilausmaksuilla, irtonumeromyynnillä ja mainoksilla katettua.
Verratkaapa nyt autolehtiä esim. naistenlehtiin. Kyllä on lehden toimittamisessa hieman eroa. Miettikää mitä esim. tuulilasin kestotesti tulee maksamaan: auton arvonalennus, bensat, rengaskulut yms. Testin hintahan näkyy kyseisten juttujen loppulaskelmista. Lehtien hinnoissa ei kuitenkaan ole sanottavaa eroa.
Se, millaisilla ehdoilla maahnatuojat yms. luovuttavat autoja testeihin vaikuttaa varmasti myös testaajien asenteisiin.
Olisiko ensin syytä miettiä vähän sitä, että eivät nuo lehdet ole mitään pikkufirmoja, vaan lehden takana ovat isot lehtitalot, joilla on millä mällätä. Ei siinä jonkin kestotestiauton kulut tunnu käytännössä missään. Tietysti lehden tekemisen tulee olla kannattavaa pitemmällä tähtäimellä.
Oletko muuten selvillä, kuinka paljon mainostuloja jokin autolehti nettoaa? Saattaisit yllättyä.
Paljon todennäköisempää lienee se, että testaajien asenteet lähtevät jostain sellaisesta kuin näkemys siitä, mitä seikkoja pitää esim. tärkeänä vaikkapa ajo-ominaisuuksia arvioitaessa. Joku pitää jämäkästä ohjaustuntumasta, joku taas arvostaa ajamisen keveyttä tms.
Autolehti tuskin saa yhtään sen enempää mainostuloja kuin muutkaan lehdet!!!
Jollain nuo testit täytyy rahoittaa, esim. em. maahantuojien sponssauksella. Autoehden tekemisen tulee olla kannattavaa liiketoiminta - vähintään yhtä kannattavaa, kuin esim. Me Naisten.
Ainahan on niin, että ne, joiden merkki ei vertailuissa pärjää, jaksavat jauhaa tästä lahjotusta autolehdistöstä.
Happamia, sanoi......
Mulla ei ole omaa autoa (työsuhdeauto, ei Fiat), joten jupina ei johdu siitä, vaan siitä, että testien puolueettomuus on monestakin syystä vähintäänkin kyseenalainen.
Lisäksi testeissä arvosteltavat kohteet pisteytetään ja painotetaan mielivaltaisesti ja olemattoman pieniä eroja pidetään merkityksellisinä.
Täyttä hömppää, uskokoon ken tahtoo...
Jos ruvettaisiin sitten kyselemään, että miten ominaisuuksia pitäisi painottaa, niin siitäkin on yhtä monta mielipidettä kuin on vastaajaakin. Ja kun fakta on se, että erot uusien autojen välillä ovat muutenkin pieniä, niin jostain se lopputulos täytyy muodostua. Koskaan ei saada sellaista lopputulosta, johon kaikki olisivat tyytyväisiä. Aina joku jonkun mielestä on kärsinyt vääryyttä.
Tekniikan Maailman ja Tuulilasin uusissa numeroissa on molemmissa Mitsubishi Lancer farmarin ensiesittely. Mitään ihme arvosteluita ei ko. auto saa, vaan se todetaan tutuksi ja turvalliseksi, jossa ei ole mitään mullistavaa uutta, vaan pikemminkin hiukan huono varustelu. Kumpikaan arvon lehdistä ei noteeraa Stilon Multi Wagonia varteenotettavaksi kilpailijaksi Lancerille, vaikka hinta on Stilossa paljon edullisempi ja varustelu parempi. Lähes kaikki muut saman kokoluokan farkut ( Focus, Corolla jne. ) ja jopa pienemmät ( Mazda 2 ) mainitaan. Mitähän tää kertoo näiden em. mainittujen lehtien ammattitaidosta tai puoluettomuudesta?
Miksi autot on välttämättä asetettava testaajien painotusten ja mieltymysten mukaiseen järjestykseen?
Kerrottaisiin vain eri merkkien/mallien hyvät ja huonot ominaisuudet ja annettaisiin lukijoiden tehdä omta johtopäätöksensä omien miletymystensä mukaan.
MIELESTÄNI MOOTTORI-LEHDESSÄ TÄMÄ ON HIENOSTI YMMÄRRETTY. Siinä autojen keskinäinen paremmusjärjestys on vertailuissa hyvin väljä, ja jokainen lukija voi itse arvioida merkkien järjestystä.
Aina on niitä onnettomia lukijoita, jotka luottavat sokesti vertailujen lopputuloksiin ja -pisyeisiin, vaikka nämä eivät kerro mitään esim. hinta-laatusuhteesta tai kyseisen auton soveltuvuudesta yksittäiselle lukijalle.
... Ja aina löytyy niitä onnettomia markkinamiehiä, jotka luottavat vertailujen tuloksiin sokeasti/pitävät mainosten yleisöä niin tyhminä, että nämä antaisivat muutaman pisteen vertailuvoitolle jotain arvoa!
"Vertailujen tekohan on todella kallista ja aikaa vievää puuhaa, joten arvatkaas vaan kuka ne maksaa... "
No minähän ne maksan. Kalliiksihan se tulee, mutta johonkin sitä on rahansa käytettävä.
Hypätkää nyt jo pituutta niiden maksettujen testien kanssa. Oletteko ikinä tajunneet, että lehden saama raha ei perustu pelkästään irtonumeron ostajiin ja tilaajiin. Esim. mainostaminen lehdessä maksaa todella paljon. Ottakaa nyt uusin Tekniikan Maailma käteen ja alkakaa laskemaan sivuja joilla on mainos. Koko sivun kokoinen mainos TM:ssä maksaa hieman yli 6000euroa alv.
"Lähes kaikki muut saman kokoluokan farkut ( Focus, Corolla jne. ) ja jopa pienemmät ( Mazda 2 ) mainitaan. Mitähän tää kertoo näiden em. mainittujen lehtien ammattitaidosta tai puoluettomuudesta?"
Montako automerkkiä / -mallia kannattaa siihen vertailukohteeksi mielestänne laittaa? Olisiko yhteensä sata erilaista mallia älykästä? Voisihan siihen laittaa Fiatin koko malliston kaikkine moottorivaihtoehtoineen, värivaihtoehtoineen ja vaikka varustepaketteineen.
Joku jaksoi myös kertoa viisaana, että Fiatin hinta on käytettynä alhaisempi kuin vastaavan ikäisen Golfin. Ja perusteluna oli Fiatin alhaisempi lähtöhinta. Prosenttilasku on oleellinen taito, kun laskee hinnan putoamista. Sillä saat yksinkertaisesti laskettua, että jos on kaksi vertailtavaa merkkiä, niin kummassa hinta tippuu enemmän suhteessa lähtöhintaan.
Kuvitelkaa tilanne, että myyntitykki A menee kauppaan ja ostaa esim. mainitsemanne Golfin. (Itse en aja Golffilla tai muullakaan VW-konsernin autolla, vaan tämä oli esimerkkinä tässä) Samaan aikaan myyntitykki B menee kauppaan ja ostaa Fiatin. He molemmat ajavat 200 000km kolmen vuoden aikana ja haluavat molemmat ostaa, juuri samana päivänä kolmen vuoden kuluttua, uuden auton ja antaa vanhan vaihdossa. Kuvitelkaa. Kuvitelkaa. Miettikää.... miettikää.... KUMPI SAA SUHTEESSA PAREMMAN HINNAN AUTOSTAAN? Siis n.200 000km ajettua Fiattia voi olla aavistuksen vaikea myydä. (En ottanut huomioon autopurkaamoja tai metallinkierrätystä)
Vielä lehtien testeistä ja tilastoista? Miksi Tuulilasissa olleessa tutkimuksessa Fiatin omistajat ovat ilmoittaneet tyytymättömyytensä omaan merkkiinsä? Miksi? Miksi?
Kyseessä on siis OMISTAJIEN tyytyväisyys autoonsa. Ei niiden maksettujen testaajien! Eri automerkkejä oli tutkimuksessa kaksikymmentä kappaletta, mutta miksi Fiat oli sijalla 19. Miksi? Miksi?
Tutkimuksessa tutkittiin tyytyväisyys myyntipalveluun. Taas automerkkejä kaksikymmentä kappaletta ja Fiat sijalla 19. Miksi? Miksi?
Samassa tutkimuksessa oli tyytyväisyys huoltopalveluun. Kaksikymmentä autoa ja Fiat sijalla... sijalla.... sijalla... nyt jännittää.... sijalla 17!!! ONNEA, ONNEA, ONNEA FIAT JA FIAT-HUOLTO!!!
Tästä yhteenvetona. Merkkien merkki - tutkimuksessa lopputulos:
-Kaksikymmentä eri merkkiä
-Fiat sijalla 19.
No ensi vuonna sitten taas. Ehkä Fiat silloin pääsee kahdeksantoista parhaan joukkoon? Epäilen tosin vahvasti, että ei...
Katso yllä olevaa viestiketjua, joka alkaa otsikolla maksettuja. Siellä mainitsin, että myös mainostuloja lehdille tulee, mutta niitä tulee kaikentyyppisille lehdille, joten tämä ei selitä sitä, miten autolehtien kalliit testikulut katetaan!
Ja voihan olla, että merkin aktiivinen mainostaminen lehdessä vaikuttaa myös testaajien asenteisiin (vrt. Tuulilasi ja Renaultin hyvä menestys lehden testeissä)
Ja mitä tuhon merkkien merkki -tutkimukseen tulee, niin erot ovat tuossa vertailussa todella pieniä. Kannattaisi varmaan testata niiden tilastollinen merkitsevyys, niin tuloksia vosi pitää edes hitusen luotettavampina! Miksiköhän näin ei tehdä, vaikka esim. tieteellisessä tutkimuksessa se on ehdoton edellytys, kuten gallupeissakin.
Autot ostetaan euroilla ei prosenteilla.
Autojen hinnan alenema tuleekin mielestäni laskea euromääräisenä ei suhteellisena, %-määräisenä.
Esim. Ostat 100t euron auton, josta hinta tippuu vain 10% tai ostat 20t euron auton, josta hinta putoaa 40%. Kummassa tappio on suurempi? Ensimmäisessä 10t euroa ja jälkimmäisessä vain 8t euroa.
Autokaupassa tuskin ketään lohduttaa tieto siitä, että autoni on suhteessa säilyttänyt paremmin arvonsa kuin tuo toinen auto, jos tosiasiassa euromääräinen tappio on suurempi.
Olet aivan oikessa: autoilun kustannuksiin vaikuttaa euromääräinen arvon alenema, ei prosentit!
Testeissä halutaan kuitenkin helpottaa vertailua noiden prosenttien avulla. Mutta testithän eivät yleensäkään ota kantaa hinta-laatu-suhteeseen, mikä on perin kummallista!
vaikkei ne olekaan suosituimpia lauantaina Prismassa tai parhaimpia sängyssä...
Mutta lapset on lapsia ja annettakoon se heille anteeksi. Kun ei ole kokemusta niin sylki tuo suuhun lapselle muutakin kuin vieraan munan.