Usein sanotaan, että BB-teoria perustuu empiirisiin havaintoihin. Tämä on varsin epätarkka väite. BB perustuu siihen, että galaksit etääntyvän meistä ja sitä nopeampaa, mitä kauempana ne ovat, ja suhteellisuusteoriaan.
Kuitenkin etääntyminen on tulkinta havainnoille, havainnoille voi olla sekin tulkinta, että rajattomassa tilassa näin täytyykin tapahtua, tältä se näyttää.
Samoin suhteellisuusteoria on tieteellinen teoria, joka vielä tulee tarkentumaan ja muuttumaan. Havainnot tulkitaan sen pohjalta, mutta niille voisi olla muitakin tulkintoja.
Itse asiassa pitäisi hylätä jotkut suhteellisuusteorian oletukset tai nykyinen etääntymisen tulkinta, koska ne johtavat älyttömään, mahdottomaan johtopäätökseen: että maailmankaikkeus olisi joskus ollut yhdessä pienessä pisteessä.
Näinhän yleensä tieteessä tehdään: jos teoriasta seuraa mahdoton johtopäätös, teorian oletuksia on muutettava.
Niinkuin kirjoitettiin vieraskirjaani: alkupamaukseen uskominen alentaa tieteen arvostusta ja kunnioitusta.
Alkupamaus empiirinen?
19
743
Vastaukset
- Emppiirinen!
Unohdit 2.7 K:n taustasäteilyn ja sen tarkan jakaantumisen juuri BB-teorian ennustamalla tavalla. Suhteellisuusteorian osuutta BB:n tutkimuksessa en tunne. Symmetriateoria taitaa olla lähempänä suurenergisine alkeishiukkasineen.
LHC pääsee jo varsin lähelle BB:n alun olosuhteita.
"Kuitenkin etääntyminen on tulkinta havainnoille, havainnoille voi olla sekin tulkinta, että rajattomassa tilassa näin täytyykin tapahtua, tältä se näyttää. "
Miten niin "täytyy". Se näyttää juuri siltä, mitä se on. Vai voitko kenties selittää punasiirtymän paremmalla tavalla.
BB ei välttämätä ole oikea teoria. Se on kuitenkin ylivoimaisesti paras ellei ainoa selitys useisiin empiirisiin havaintoihin.
Jos sinun uskosi ei riitä, ei se tee teoriaa vääräksi. - chimeric child
Miten niin alkuräjähdys perustuu siihen että galaksit etääntyvät meistä? Puhutko nyt siis avaruuden kaareutumisesta vai galaksien liikkumisesta? Entäpä kaikki muu evidenssi joka puoltaa alkuräjähdystä (CMB,BBN)? Mitäs vikaa niissä on?
Itseasiassa nyt kun luen viestiäsi pidemmälle, huomaan että olet hiukan päästäsi vialla, joten lopetan täältä tähän. Voit jättää nuo kysymykset vastaamatta sillä selvästi et osaa vastata niihin. - Aika Valo
Ei ole mitenkään "mahdoton johtopäätös", että maailmankaikkeus on syntynyt yhdessä pisteessä. Olisiko mahdollisempi johtopäätös, että maailmankaikkeus olisi syntynytkin useassa eri pisteessä tai se, että sitä syntyisi yhä eri puolilla maailmankaikkeutta yksittäisissä erillisissä pisteissä? Tai se, että maailmankaikkeus ei olisi syntynyt koskaan, vaan olisi olemassa ilman alkuhetkeä?
Kaikki muut vaihtoehdot vaikuttavat minusta selvästi epäloogisemmilta. Eikö sinusta?
Meidän (ihmisten) vajavainen looginen päättelykykymme ei tietenkään paljoa todista maailmankaikkeuden synnystä. Olennaisempaa on, että mitkään havainnot eivät puhu näiden muiden vaihtoehtojen puolesta, vaan sopivat hyvin nykyiseen teoriaamme maailmankaikkeuden synnystä yhdessä pisteessä.
Voimme hylätä suhteellisuusteoriasta johdetut päätelmämme, mutten näe mitään järjellistä syytä tehdä sitä, ellei meillä ole mitään havaintojamme paremmin selittävää teoriaa. Vaikka maailmankaikkeuden tai sen kehityksen käsittäminen on vaikeaa ja joskus jopa ylivoimaista, se ei riitä syyksi hylätä sitä selittävää teoriaa. Arkijärjelle maailmankaikkeuden olemassaoloon liittyy eittämättä ja kaikissa teorioissa täällä maanpäällä syntyneelle metsästykseen ja keräilyyn sopivalle logiikallemme lähes ylivoimaisia asioita.- dotcom
Mikä on piste? maapallo on piste kun katsoo tarpeeksi kaukaa, mustetahra on piste mutta ei olekaan kun lähempää tarkastelee. Miten pieneen kokoon pitää mennä? Piste pitää olla jossain. Jos piste on kaikki mitä on niin ei se olekaan enään piste.
- tuo niin paljon viilattu
dotcom kirjoitti:
Mikä on piste? maapallo on piste kun katsoo tarpeeksi kaukaa, mustetahra on piste mutta ei olekaan kun lähempää tarkastelee. Miten pieneen kokoon pitää mennä? Piste pitää olla jossain. Jos piste on kaikki mitä on niin ei se olekaan enään piste.
Pisteestä puhuminen alkuräjähdyksen yhteydessä taitaa olla harhaanjohtavaa koska se antaa mielikuvan 3-ulotteisessa avaruudessa olevasta pisteestä. Kuitenkin Big Bang -teorian idea on käsittääkseni se että avaruutta ei ollut ennen alkuräjähdystä olemassa. Alkuräjähdys tapahtui syntyvässä avaruudessa, koko avaruudessa, kaikessa mitä oli olemassa.
tuo niin paljon viilattu kirjoitti:
Pisteestä puhuminen alkuräjähdyksen yhteydessä taitaa olla harhaanjohtavaa koska se antaa mielikuvan 3-ulotteisessa avaruudessa olevasta pisteestä. Kuitenkin Big Bang -teorian idea on käsittääkseni se että avaruutta ei ollut ennen alkuräjähdystä olemassa. Alkuräjähdys tapahtui syntyvässä avaruudessa, koko avaruudessa, kaikessa mitä oli olemassa.
Taustasäteilyn mittaus on tietysti empiirinen tulos. Tosin sekin sisältää tiettyjä oletuksia, että voitaisiin saada mittaustuloksia kaukaa avaruudesta. Mutta sen tulkinta on sitten toinen juttu. Voihan olla niinkin, että viimeisimmästä suuresta galaksien rräjähdyksestä avaruudessa on jo niin kauan, että säteily ja lämpötila ovat tasoittuneet nykyiselle tasolle. Tai jotain muuta.
Punasiirtymä samoin on empiirinen tulos. Galaksit todella etääntyvät, mutta sen selitys voi yhtä hyvin olla, että etääntyminen johtuu rajattoman tilan ominaisuuksista. Kaikki tavara tällaisessa tilassa ikäänkuin putoaa toistensa suhteen ja sitä nopeammin, mitä kauempana toisistaan ollaan.
Alusta puhuminen kaikkeuden suhteen on kerta kaikkiaan hölmöä. Vain kaikkeuden osille on alkuja ja loppuja, koko kaikkeudelle ei ole alkua eikä loppua, se on ikuinen. Ja jos jostain teoriasta seuraa, että kaikkeus olisi ollut joskus yhdessä pisteessä niin teoriassa on jokin virhe.
Jos pisteessä oli koko maailmankaikkeus, niin silloin on väärin sanoa sitä pisteeksi.
Tietysti äärettömän suurissa asioissa on erilainen logiikka kuin keskikokoisten kuivien tavaroiden kohdalla, samoin kuin äärettömän pienissä asioissa, mutta se logiikka, että avaruus ja sen energia ja tavara ovat ikuisia (alkua ja loppua ei ole) ja avaruus muodostaa rajattoman tilan, pitää.
Ja loogisinta, vaikkei varmaa, on että tämä tila on aina samankokoinen ja sen energia- ja ainemäärä on vakio (mitäänhän ei voi tulla ulkopuolelta eikä mennä ulkopuolelle kun ulkopuolta ei ole).
Meidän ajattelumme ei oikein pysty käsittämään rajatonta tilaa, mutta logiikka sanoo, että sellaisen kaikkeuden avaruuden täytyy olla. Jos emme ymmärrä sitä ja kehittelemme kaikenlaisia sekavia teorioita alusta, niin vika ei ole rajattomassa avaruudessa vaan meidän ymmärryksessämme siitä.
Vallitsevan teorian kannattajat suuttuvat helposti arvostelusta. Tämä on luonnollista, kun koko elämänsä on omistanut teorian tutkimiselle ja kannattamiselle. Vaikeaa on luopua vallitsevasta paradigmasta. Mutta näin on aina tieteen historiassa, ei sille mitään voi.- evidenssillä
Olli.S kirjoitti:
Taustasäteilyn mittaus on tietysti empiirinen tulos. Tosin sekin sisältää tiettyjä oletuksia, että voitaisiin saada mittaustuloksia kaukaa avaruudesta. Mutta sen tulkinta on sitten toinen juttu. Voihan olla niinkin, että viimeisimmästä suuresta galaksien rräjähdyksestä avaruudessa on jo niin kauan, että säteily ja lämpötila ovat tasoittuneet nykyiselle tasolle. Tai jotain muuta.
Punasiirtymä samoin on empiirinen tulos. Galaksit todella etääntyvät, mutta sen selitys voi yhtä hyvin olla, että etääntyminen johtuu rajattoman tilan ominaisuuksista. Kaikki tavara tällaisessa tilassa ikäänkuin putoaa toistensa suhteen ja sitä nopeammin, mitä kauempana toisistaan ollaan.
Alusta puhuminen kaikkeuden suhteen on kerta kaikkiaan hölmöä. Vain kaikkeuden osille on alkuja ja loppuja, koko kaikkeudelle ei ole alkua eikä loppua, se on ikuinen. Ja jos jostain teoriasta seuraa, että kaikkeus olisi ollut joskus yhdessä pisteessä niin teoriassa on jokin virhe.
Jos pisteessä oli koko maailmankaikkeus, niin silloin on väärin sanoa sitä pisteeksi.
Tietysti äärettömän suurissa asioissa on erilainen logiikka kuin keskikokoisten kuivien tavaroiden kohdalla, samoin kuin äärettömän pienissä asioissa, mutta se logiikka, että avaruus ja sen energia ja tavara ovat ikuisia (alkua ja loppua ei ole) ja avaruus muodostaa rajattoman tilan, pitää.
Ja loogisinta, vaikkei varmaa, on että tämä tila on aina samankokoinen ja sen energia- ja ainemäärä on vakio (mitäänhän ei voi tulla ulkopuolelta eikä mennä ulkopuolelle kun ulkopuolta ei ole).
Meidän ajattelumme ei oikein pysty käsittämään rajatonta tilaa, mutta logiikka sanoo, että sellaisen kaikkeuden avaruuden täytyy olla. Jos emme ymmärrä sitä ja kehittelemme kaikenlaisia sekavia teorioita alusta, niin vika ei ole rajattomassa avaruudessa vaan meidän ymmärryksessämme siitä.
Vallitsevan teorian kannattajat suuttuvat helposti arvostelusta. Tämä on luonnollista, kun koko elämänsä on omistanut teorian tutkimiselle ja kannattamiselle. Vaikeaa on luopua vallitsevasta paradigmasta. Mutta näin on aina tieteen historiassa, ei sille mitään voi.sinun nojatuolikosmologiasi olisi luotettavampaa kuin tieteellinen tutkimus.
Heliumin suhteellisen määrän selittäminen universumissa taitaa ilman alkuräjähdystä olla aika vaikeaa. Yritäs.
Sama on Clobe:n ja VMAP:n yskiselitteisesti alkuräjähdysteoriaa tukevien mittausten selityksen kanssa.
Taitaa mennä käsien huiteluksi. evidenssillä kirjoitti:
sinun nojatuolikosmologiasi olisi luotettavampaa kuin tieteellinen tutkimus.
Heliumin suhteellisen määrän selittäminen universumissa taitaa ilman alkuräjähdystä olla aika vaikeaa. Yritäs.
Sama on Clobe:n ja VMAP:n yskiselitteisesti alkuräjähdysteoriaa tukevien mittausten selityksen kanssa.
Taitaa mennä käsien huiteluksi.Miten voit väittää, että ne tukisivat yksiselitteisesti alkuräjähdysteoriaa? Niille on muitakin selityksiä eivätkä ne ole puhtaasti empiirisiä tuloksia vaan niiden saavuttaminen edellyttää teoreettisia oletuksia.
Ja sinun pitäisi kertoa, miksi heliumin suhteellisen määrän selittäminen ilman alkuräjähdysteoriaa on vaikeaa. Ja miksi Cloben ja VMAP:n mittaukset yksiselitteisesti tukevat alkuräjähdysteoriaa.
En ole tähtitieteellisen kosmologian asiantuntija, vain harrastaja, mutta filosofian alkeiskurssilla opetetaan, että jos teoria johtaa mahdottomiin ja älyttömiin johtopäätöksiin, teorian perusoletuksia on muutettava. Mikä voisi olla mahdottomampi johtopäätös kuin että maailmankaikkeus olisi joskus ollut yhdessä pienessä pisteessä? Tämä ei ole nojatuolikosmologiaa vaan filosofian ja tieteen metodin alkeita.- Aika Valo
Olli.S kirjoitti:
Miten voit väittää, että ne tukisivat yksiselitteisesti alkuräjähdysteoriaa? Niille on muitakin selityksiä eivätkä ne ole puhtaasti empiirisiä tuloksia vaan niiden saavuttaminen edellyttää teoreettisia oletuksia.
Ja sinun pitäisi kertoa, miksi heliumin suhteellisen määrän selittäminen ilman alkuräjähdysteoriaa on vaikeaa. Ja miksi Cloben ja VMAP:n mittaukset yksiselitteisesti tukevat alkuräjähdysteoriaa.
En ole tähtitieteellisen kosmologian asiantuntija, vain harrastaja, mutta filosofian alkeiskurssilla opetetaan, että jos teoria johtaa mahdottomiin ja älyttömiin johtopäätöksiin, teorian perusoletuksia on muutettava. Mikä voisi olla mahdottomampi johtopäätös kuin että maailmankaikkeus olisi joskus ollut yhdessä pienessä pisteessä? Tämä ei ole nojatuolikosmologiaa vaan filosofian ja tieteen metodin alkeita.Minulla ei ole tietoa, mitä filosofian alkeiskurssilla sinulle on opetettu, mutta olisi hyvä, jos siellä olisi opetettu edes uskonnon ja tieteen ero.
Tiede ei väitä, että jokin teoria on ikuinen totuus, vaan pitää ainoastaan jotain teoriaa parhaiten todellisuutta selittävänä. Tätä teoriaa käytetään niin kauan kunnes löydetään uusi teoria, joka selitttää maailmaamme ja havaintojamme tuota edellistä mallia paremmin.
Uskonto taas "tietää" totuuden. Näitä uskonnon totuuksia ei voi asettaa uskonnon sisällä koskaan kyseenalaisiksi. Ne ovat ikuisia totuuksia. Sinulle näyttää olevan tällainen ehdoton totuus, että maailmankaikkeus ei ole milloinkaan alkanut, eikä sen koko muutu. Tällaisista lähtökohdista alkuräjähdysteoria on tietenkin mahdoton ja väärä - täysin riippumatta siitä mitä mahdollisia todisteita teorialle esitetään. Koska alkuräjähdystä ei ole tapahtunut, ovat sitä tukevat havainnot tai niiden tulkinnat tietenkin vääriä. Ehjää loogista päättelyä, mikäli otamme lähtökohdaksemme sinun uskonnonkaltaisen tietosi maailmankaikkeuden luonteesta. Tiede ei vain toimi tuolla tavoin, onneksi. - offmind
Olli.S kirjoitti:
Miten voit väittää, että ne tukisivat yksiselitteisesti alkuräjähdysteoriaa? Niille on muitakin selityksiä eivätkä ne ole puhtaasti empiirisiä tuloksia vaan niiden saavuttaminen edellyttää teoreettisia oletuksia.
Ja sinun pitäisi kertoa, miksi heliumin suhteellisen määrän selittäminen ilman alkuräjähdysteoriaa on vaikeaa. Ja miksi Cloben ja VMAP:n mittaukset yksiselitteisesti tukevat alkuräjähdysteoriaa.
En ole tähtitieteellisen kosmologian asiantuntija, vain harrastaja, mutta filosofian alkeiskurssilla opetetaan, että jos teoria johtaa mahdottomiin ja älyttömiin johtopäätöksiin, teorian perusoletuksia on muutettava. Mikä voisi olla mahdottomampi johtopäätös kuin että maailmankaikkeus olisi joskus ollut yhdessä pienessä pisteessä? Tämä ei ole nojatuolikosmologiaa vaan filosofian ja tieteen metodin alkeita."...mutta filosofian alkeiskurssilla opetetaan, että jos teoria johtaa mahdottomiin ja älyttömiin johtopäätöksiin, teorian perusoletuksia on muutettava."
Jos opetetaan, niin opettajasi on aiheesta pihalla kuin lumiukko.
Teorian pätevyyden ratkaisevat HAVAINNOT. Jos havainnot ovat teorian mukaisia, niin teoria _vahvistuu_ ja jos havainnot ovat ristiriidassa teorian esittämän kanssa, niin teoria joutuu kriisiin.
Ja siis tukevat havainnot eivät todista teoriaa ja ristiriidassa olevat havainnot eivät suoraan kumoa teoriaa, koska ensin ristiriita pyritään ratkaisemaan vallitsevan teorian puitteissa. Tutkitaan onko se outo havainto esim. virheellinen tai ratkeaisiko ongelma teorian yksityiskohtia säätämällä.
Jos ongelma säilyy ja varsinkin jos havaitaan lisää asioita jotka ovat teorian kanssa ristiriidassa, niin sitten teorian korvautuu uudella. Ja uuden teorian on siis oltava sellainen, että sen puitteissa on mahdollista selittää aikaisemmat havainnot kuin myös ne uudet ongelmalliset.
Jos siis esität vaihtoehtoisia selityksiä, niin niillä pitäisi pystyä selittämään nyt olemassa olevat empiiriset havainnot, muutoin esittämäsi vaihtoehtosi eivät ole mielenkiintoisia. - G.C.
offmind kirjoitti:
"...mutta filosofian alkeiskurssilla opetetaan, että jos teoria johtaa mahdottomiin ja älyttömiin johtopäätöksiin, teorian perusoletuksia on muutettava."
Jos opetetaan, niin opettajasi on aiheesta pihalla kuin lumiukko.
Teorian pätevyyden ratkaisevat HAVAINNOT. Jos havainnot ovat teorian mukaisia, niin teoria _vahvistuu_ ja jos havainnot ovat ristiriidassa teorian esittämän kanssa, niin teoria joutuu kriisiin.
Ja siis tukevat havainnot eivät todista teoriaa ja ristiriidassa olevat havainnot eivät suoraan kumoa teoriaa, koska ensin ristiriita pyritään ratkaisemaan vallitsevan teorian puitteissa. Tutkitaan onko se outo havainto esim. virheellinen tai ratkeaisiko ongelma teorian yksityiskohtia säätämällä.
Jos ongelma säilyy ja varsinkin jos havaitaan lisää asioita jotka ovat teorian kanssa ristiriidassa, niin sitten teorian korvautuu uudella. Ja uuden teorian on siis oltava sellainen, että sen puitteissa on mahdollista selittää aikaisemmat havainnot kuin myös ne uudet ongelmalliset.
Jos siis esität vaihtoehtoisia selityksiä, niin niillä pitäisi pystyä selittämään nyt olemassa olevat empiiriset havainnot, muutoin esittämäsi vaihtoehtosi eivät ole mielenkiintoisia."Time past and time future
Allow but a little consciousness.
To be conscious is not to be in time
But only in time can the moment in the rose-garden,
The moment in the arbour where the rain beat,
The moment in the draughty church at smokefall
Be remembered; involved with past and future.
Only through time time is conquered."
siis T.S.Eliot
-filofi. - lauseessa???
Olli.S kirjoitti:
Miten voit väittää, että ne tukisivat yksiselitteisesti alkuräjähdysteoriaa? Niille on muitakin selityksiä eivätkä ne ole puhtaasti empiirisiä tuloksia vaan niiden saavuttaminen edellyttää teoreettisia oletuksia.
Ja sinun pitäisi kertoa, miksi heliumin suhteellisen määrän selittäminen ilman alkuräjähdysteoriaa on vaikeaa. Ja miksi Cloben ja VMAP:n mittaukset yksiselitteisesti tukevat alkuräjähdysteoriaa.
En ole tähtitieteellisen kosmologian asiantuntija, vain harrastaja, mutta filosofian alkeiskurssilla opetetaan, että jos teoria johtaa mahdottomiin ja älyttömiin johtopäätöksiin, teorian perusoletuksia on muutettava. Mikä voisi olla mahdottomampi johtopäätös kuin että maailmankaikkeus olisi joskus ollut yhdessä pienessä pisteessä? Tämä ei ole nojatuolikosmologiaa vaan filosofian ja tieteen metodin alkeita."...vaan filosofian ja tieteen metodin alkeita..."
Tiede vaatii ainakin periaatteessa kokeellisesti falsifioitavissa olevan teorian, jota voidaan testata. Empiiriset testit selvittävät tieteellisen teorian elinkelpoisuutta.
Filosofialla ei taas tarvitse olla mitään kiinnekohtaa reaalimaailmaan, ollakseen hyvää filosofiaa.
Miten sait mahdutetuksi nuo kaksi metodia samaan lauseeseen? Onko sinulla mahdollisesti vääriä käsityksiä jomman kumman metodin suhteen? Tieteen tulosten suhteen ainakin on. Aika Valo kirjoitti:
Minulla ei ole tietoa, mitä filosofian alkeiskurssilla sinulle on opetettu, mutta olisi hyvä, jos siellä olisi opetettu edes uskonnon ja tieteen ero.
Tiede ei väitä, että jokin teoria on ikuinen totuus, vaan pitää ainoastaan jotain teoriaa parhaiten todellisuutta selittävänä. Tätä teoriaa käytetään niin kauan kunnes löydetään uusi teoria, joka selitttää maailmaamme ja havaintojamme tuota edellistä mallia paremmin.
Uskonto taas "tietää" totuuden. Näitä uskonnon totuuksia ei voi asettaa uskonnon sisällä koskaan kyseenalaisiksi. Ne ovat ikuisia totuuksia. Sinulle näyttää olevan tällainen ehdoton totuus, että maailmankaikkeus ei ole milloinkaan alkanut, eikä sen koko muutu. Tällaisista lähtökohdista alkuräjähdysteoria on tietenkin mahdoton ja väärä - täysin riippumatta siitä mitä mahdollisia todisteita teorialle esitetään. Koska alkuräjähdystä ei ole tapahtunut, ovat sitä tukevat havainnot tai niiden tulkinnat tietenkin vääriä. Ehjää loogista päättelyä, mikäli otamme lähtökohdaksemme sinun uskonnonkaltaisen tietosi maailmankaikkeuden luonteesta. Tiede ei vain toimi tuolla tavoin, onneksi.En minä väitä mielipiteitäni välttämättä tosiksi. Olen vain sitä mieltä, että kaikkeuden avaruuden rajattomuus ja sen olemassaolon ikuisuus ovat loogisia totuuksia ja jos jokin teoria sotii näitä totuuksia vastaan, se teoria vaatii säätöä perusolettamuksiensa kohdalla.
Jos joku osoittaa, että nämä eivät ole loogisia totuuksia vaan että asia on jollakin muulla tavalla, niin muutan heti mielipidettäni.
Jos väitetään, että empiiriset tulokset osoittavat nämä loogiset totuudet vääriksi, niin se ei ole totta. Vain tietty empiiristen tulosten vallitsevan teorian mukainen tulkinta viittaa sellaisiin singulariteetteihin, joissa nämä totuudet eivät pidä enää paikkaansa. Empiirisille tuloksille varmastikin löytyy tulkinta, joka sopii yhteen avaruuden rajattomuuden ja kaikkeuden ikuisuuden kanssa.- offmind
Olli.S kirjoitti:
En minä väitä mielipiteitäni välttämättä tosiksi. Olen vain sitä mieltä, että kaikkeuden avaruuden rajattomuus ja sen olemassaolon ikuisuus ovat loogisia totuuksia ja jos jokin teoria sotii näitä totuuksia vastaan, se teoria vaatii säätöä perusolettamuksiensa kohdalla.
Jos joku osoittaa, että nämä eivät ole loogisia totuuksia vaan että asia on jollakin muulla tavalla, niin muutan heti mielipidettäni.
Jos väitetään, että empiiriset tulokset osoittavat nämä loogiset totuudet vääriksi, niin se ei ole totta. Vain tietty empiiristen tulosten vallitsevan teorian mukainen tulkinta viittaa sellaisiin singulariteetteihin, joissa nämä totuudet eivät pidä enää paikkaansa. Empiirisille tuloksille varmastikin löytyy tulkinta, joka sopii yhteen avaruuden rajattomuuden ja kaikkeuden ikuisuuden kanssa."Olen vain sitä mieltä, että kaikkeuden avaruuden rajattomuus ja sen olemassaolon ikuisuus ovat loogisia totuuksia...Jos väitetään, että empiiriset tulokset osoittavat nämä loogiset totuudet vääriksi, niin se ei ole totta."
Tuotahan se uskonto juuri on. Valitaan pelkästään järkeilemällä jokin "totuus" ja kaikki väitteet jotka koettavat todellisuudesta tehtyjen havaintojen perusteella osoittaa kyseisen "totuuden" virheelliseksi, luokitellaan epätosiksi.
Ja mikäs siinä, saahan sitä uskoa ihan mihin haluaa. Mutta tieteen kanssa asialla siis ei ole yhtään mitään tekemistä. lauseessa??? kirjoitti:
"...vaan filosofian ja tieteen metodin alkeita..."
Tiede vaatii ainakin periaatteessa kokeellisesti falsifioitavissa olevan teorian, jota voidaan testata. Empiiriset testit selvittävät tieteellisen teorian elinkelpoisuutta.
Filosofialla ei taas tarvitse olla mitään kiinnekohtaa reaalimaailmaan, ollakseen hyvää filosofiaa.
Miten sait mahdutetuksi nuo kaksi metodia samaan lauseeseen? Onko sinulla mahdollisesti vääriä käsityksiä jomman kumman metodin suhteen? Tieteen tulosten suhteen ainakin on.Filosofia on osittain tiedettä, osittain spekulaatiota ja valistuneita arvauksia. Tieteellisen osan suhteen pätee samat kuin muunkin tieteen suhteen.
Muuten laitoin jo uuden ja täsmällisemmän avauksen ja kannattanee jatkaa siellä. Suurkiitos aina kaikista kommenteista, näin ajatukset hioutuvat, en tietenkään olisi päätynyt mihin olen päätynyt ilman kritiikkiä ja kommentteja. Tiettyihin ajatuksiini en ole löytänyt kumoavia vastaväitteitä, joten pidän niistä kiinni, toisista ajtuksista olen luopunut, kun ne on osoitettu virheellisiksi.offmind kirjoitti:
"Olen vain sitä mieltä, että kaikkeuden avaruuden rajattomuus ja sen olemassaolon ikuisuus ovat loogisia totuuksia...Jos väitetään, että empiiriset tulokset osoittavat nämä loogiset totuudet vääriksi, niin se ei ole totta."
Tuotahan se uskonto juuri on. Valitaan pelkästään järkeilemällä jokin "totuus" ja kaikki väitteet jotka koettavat todellisuudesta tehtyjen havaintojen perusteella osoittaa kyseisen "totuuden" virheelliseksi, luokitellaan epätosiksi.
Ja mikäs siinä, saahan sitä uskoa ihan mihin haluaa. Mutta tieteen kanssa asialla siis ei ole yhtään mitään tekemistä.Logiikka on tiedettä. Sinun pitäisi osoittaa, että nämä eivät ole loogisia totuuksia, eli että jollakin perusteella olisi mahdollista, että asia olisi toisin.
Mitä tahansa voidaan tietysti ajatella ja väittää, mutta onko todellisuudessa jollakin perusteella mahdollista että asia olisi toisin kuin väitän?
Yleensä Wittgensteinin jälkeisessä ajattelussa ajtellaan, että logiikka ja todellisuus ovat toisistaan erillisiä asioita, ja niinhän on muodollisen logiikan suhteen. Mutta joissakin asioissa, niinkuin näissä, todellisuus väistämättä on jonkinlainen, eikä muuten voi olla, ja näissä kohden logiikka ja todellisuus yhtyvät. Tämä on uusi ja epäsovinnainen ajatus länsimaisessa filosofiassa, mutta näin näyttäisi olevan. Kaikkeuden olemassaolo ja sen tietyt piirteet ovat loogisia totuuksia ja kuitenkin kertovat myös jotain todellisuudesta.
Kaikki mitä testataan supertietokoneilla, on empiriaa. Kokeellista empiriaa.
- Kähmis
En ehkä tavoita perusajatustasi?
Miten supertietokone eroaa taskulaskimesta?
Niillä kai testataan monimutkaisia matemaattisia mallinnuksia, joiden tulokset ovat riippuvaisia hypoteettisista perusolettamuksista ja alkuarvoista? Vai?
Kyllähän niillä varmaan voidaan mallintaa luonnossa tapahtuvaa, mutta että KAIKKI mitä niillä tehdään olisi empiriaa muuten kuin matemaattisessa mielessä? Matemaattisesti kyllä. Luonnontieteellisesti vain jos perusolettamukset täsmäävät. Vai? - Mr.K.A.T.
Kähmis kirjoitti:
En ehkä tavoita perusajatustasi?
Miten supertietokone eroaa taskulaskimesta?
Niillä kai testataan monimutkaisia matemaattisia mallinnuksia, joiden tulokset ovat riippuvaisia hypoteettisista perusolettamuksista ja alkuarvoista? Vai?
Kyllähän niillä varmaan voidaan mallintaa luonnossa tapahtuvaa, mutta että KAIKKI mitä niillä tehdään olisi empiriaa muuten kuin matemaattisessa mielessä? Matemaattisesti kyllä. Luonnontieteellisesti vain jos perusolettamukset täsmäävät. Vai?Supertietokone voidaan ohjelmoida, tavallista laskinta ei.
Ydinkokeitakin tehdään USAssa nykyään vain supertietokoneen sisällä.
Joitain koululaistason ohjelmiakn taitaa olla joilla simuloidaan labrakokeita.
Näille kaikille on yhteistä että häiritsevät sivutekijät, ylim. parametrit, poistetaan ja koetilanne on pelkistetty. Ainahan voi joku vänkyrä väittää ja on väittänytkin "toimii labrassa muttei luonnossa" tai kuten "toimii tietokoneessa muttei todellisuudessa".
Silti onko kukaan väittänyt ettei laboratoriokoe ole kokeellista empiriaa..?
Aika lähellä kynällä ja paperilla tai miksei päässäkin voi tehdä empiriaa, Einstein nimitti näitä "Gedanken-experimente" = "ajatuskokeet".
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 4510992
- 827439
- 755409
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon445404Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella764688Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme334123- 472968
- 362905
- 402410
Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per392314