”Näin isämme uskoivat ennen”
”Lars Levi Laestadius saarnasi helluntaina:
Kuulimme helluntaipäivän tekstistä, että maailman joukko hämmästyi Pyhän Hengen ensimmäisiä voimallisia vaikutuksia. Ihmiset arvelivat sitä ja tätä ja kyselivät toisiltaan, mitä tämä mahtoi olla. Kun luonnollinen järki ei voinut käsittää mitään Pyhän Hengen vaikutuksista, he rupesivat pilkkaamaan miehiä, joiden sydämessä pyhä Henki vaikutti, ja sanomaan, että nämä olivat täynnä makeaa viiniä.
Näyttää siltä, että kun suruttomat näkevät Pyhän Hengen vaikutuksia, he ensimmäiseksi alkavat pilkata totuutta. Jumala ei kuitenkaan anna pilkata itseään. Pyhä Henki rupesikin nuhtelemaan maailman joukkoa Pietarin suulla, ja tämä nuhteleminen vaikutti niin paljon, että muutamat saivat piston sydämeensä. Se oli kosto pilkkaajille. Meillä on se toivo, että moni pilkkaaja on myöhemminkin saanut piston sydämeensä, kun Pyhä Henki on alkanut nuhdella häntä synnistä.
Jotkut pilkkaajat kuitenkin paatuvat, kun Pyhä Henki nuhtelee heitä. He kiristelevät hampaitaan hengellisessä vihassaan. –
Nykyäänkin riettaan orjien hahmo synkkenee, kun Pyhä Henki nuhtelee heitä synnistä kristityn suulla. He katsovat karsaasti niitä, jotka puhuvat parannuksesta, ja heidän huulensakin venyvät kuin keväthevosella. Riettaan orjat eivät kuitenkaan tunne itse, että heillä on hengellinen viha, vaan he luulevat sotivansa totuuden puolesta.”
(Laestadiuksen saarnat 2, s.837)
Päivämies 11.5.2005
”Lars Leevi Laestadius saarnasi Jeesuksesta, pahan vallan voittajasta: ”
”Nyt kaikki suruttomat luulevat, että kristityissä on riivaaja, kun nämä eivät anna siveille ja kunniallisille ihmisille omantunnon rauhaa, vaan haukkuvat alinomaa ja soimaavat niin kuin Vapahtaja soimaa juutalaisia siitä, etteivät he usko, vaikka hän sanoo heille totuuden.
Kristittyjen pitäisi seurata Vapahtajan esimerkkiä ja sanoa suruttomille totuus, vaikka suruttomat eivät usko sitä. Kerran kuitenkin tulee aika, jolloin heidän täytyy uskoa.
Profeetat, Johannes Kastaja, Vapahtaja itse ja kaikki apostolit, opetuslapset ja kristityt ovat sanoneet maailman suruttomille ihmisille totuuden, vaikka maailma on vihannut ja vainonnut heitä tämän totuuden saarnaamisen vuoksi. Kaikkia kristittyjä vihataan nykyäänkin totuuden tähden. Jeesus on kuitenkin sanonut: ”Autuaita olette te, kun he pilkkaavat ja vainoavat teitä ja puhuvat kaikkinaista pahuutta teitä vastaan valehdellen minun tähteni. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä näin he vainosivat profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.”
Ihmisten pahuus on niin suuri, että he suuttuvat totuuden saarnaajille. Rietas ei tiedä sitä, että häntä soimataan ja tuomitaan.
Seuratkaa herraanne ja Mestarianne totuuden tunnustamisessa, te Jeesuksen opetuslapset, älkääkä väsykö. Seuratkaa hänen verisiä askeleitaan Getsemanesta Golgatalle, älkääkä väsykö tielle kantaessanne hänen ristiään. Ensimmäisen ristinkantajan nimi on mainittu elämänkirjassa, ja me toivomme, että myös viimeisen ristinkantajan nimi mainitaan elämänkirjassa.”
(Laestadiuksen saarnat 1, s.473)
Päivämies 23.2.2005
Lars Levi Laestadius opetti ensimmäisistä, jotka tulevat viimeisiksi, ja viimeisistä, jotka tulevat ensimmäisiksi:
Älkööt suruttomat omiko näitä sanoja itselleen ajatellen, että hekin tulevat ensimmäisiksi, kun he lykkäävät katumustaan ja parannustaan viimeiseksi. Tiedämme, että suruton ihminen omii itselleen Raamatusta sellaisia sanoja, jotka eivät sovellu ollenkaan hänelle. Kun suruton ihminen kuulee viimeisten tulevan ensimmäisiksi, hän ottaa siitäkin aihetta suruttomuuteensa ja ajattelee, että hän tulee ensimmäiseksi taivaan valtakunnassa, vaikka hän siirtää katumuksensa ja parannuksensa viimeiseksi.
Kas, sellaista rietas uskottelee sokealle raukalle. Kun surutonta ihmistä kehotetaan selittämään Raamattua, se on samaa kuin pukki asetettaisiin kaalimaan vartijaksi. Tietävätkö pukit ja vuohet, mitä varten aita on kaalimaan ympärillä ja kivimuuri viinitarhan ympärillä? Kaalimaasta tulisi kaiketi pian selvää, jos pukit ja vuohet laskettaisiin sinne. Viinitarhaa ei olekaan rakennettu niitä varten, vaan se on rakennettu sitä varten, että viinipuun marjat, oksat ja vesat kasvaisivat ja viheriöisivät. Niistä viinitarhan isäntä saa punaista viiniä, kun hän rakentaa viinikuurnan, pusertaa siinä viinimarjoja ja laskee nuorta viiniä uusiin leileihin.
(Laestadiuksen saarnat 1, s. 347-348)
Päivämies 19.1.2005
”Lars Levi Laestadius saarnasi
Jumalan Karitsasta, joka pois ottaa maailman synnin:”
”Kun Johannes kastaja näki Jeesuksen tulevan luokseen, sanoi hän opetuslapsilleen nämä tärkeät sanat. Suruton syntinen ei ymmärrä niitä ollenkaan, vaikka hän omii ne itselleen. Mutta se, joka vaeltaa oikeaa tietä ja joka on tuntenut sydämessään Vapahtajan veren voimaa, voi ymmärtää hyvin, mitä Johannes Kastaja ajatteli, kun hän osoitti vapahtajaa ja sanoi: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin.”
Kun Johannes osoitti maailmalle Jumalan Karitsaa, niin varmaan hän ajatteli ja myös tunsi sydämessään, ettei ihminen kestä Jumalan edessä omalla vanhurskaudellaan. Jumala ei tyydy siihen, että ihminen elää siveästi, vaan hän vaatii enemmän. Hän vaatii puhdasta verta. Hän ei tyydy ennen kuin hän näkee veren vuotavan Karitsan kylkihaavasta.
Kuka tämä Jumalan karitsa on?
Kukapa muu kuin itse Luoja, meidän Vanhempamme, joka on vuodattanut verensä jumalattomien lastensa tähden. Kun me näemme Jumalan ankaran vanhurskauden vaativan Vapahtajan verta, niin me näemme Vanhemman sydämen vuotavan verta jumalattomien lastensa tähden. Ja kun me näemme Vapahtajan itkevän, me näemme Vanhemman itkevän jumalattomien lastensa tähden.
(Laestadiuksen saarnat 2 s.1595)
Päivämies 5.1.2004
”Lars Levi Laestadius saarnasi helluntaina:
Kuulimme helluntaipäivän tekstistä, että maailman joukko hämmästyi Pyhän Hengen ensimmäisiä voimallisia vaikutuksia. Ihmiset arvelivat sitä ja tätä ja kyselivät toisiltaan, mitä tämä mahtoi olla. Kun luonnollinen järki ei voinut käsittää mitään Pyhän Hengen vaikutuksista, he rupesivat pilkkaamaan miehiä, joiden sydämessä pyhä Henki vaikutti, ja sanomaan, että nämä olivat täynnä makeaa viiniä.
Näyttää siltä, että kun suruttomat näkevät Pyhän Hengen vaikutuksia, he ensimmäiseksi alkavat pilkata totuutta. Jumala ei kuitenkaan anna pilkata itseään. Pyhä Henki rupesikin nuhtelemaan maailman joukkoa Pietarin suulla, ja tämä nuhteleminen vaikutti niin paljon, että muutamat saivat piston sydämeensä. Se oli kosto pilkkaajille. Meillä on se toivo, että moni pilkkaaja on myöhemminkin saanut piston sydämeensä, kun Pyhä Henki on alkanut nuhdella häntä synnistä.
Jotkut pilkkaajat kuitenkin paatuvat, kun Pyhä Henki nuhtelee heitä. He kiristelevät hampaitaan hengellisessä vihassaan. –
Nykyäänkin riettaan orjien hahmo synkkenee, kun Pyhä Henki nuhtelee heitä synnistä kristityn suulla. He katsovat karsaasti niitä, jotka puhuvat parannuksesta, ja heidän huulensakin venyvät kuin keväthevosella. Riettaan orjat eivät kuitenkaan tunne itse, että heillä on hengellinen viha, vaan he luulevat sotivansa totuuden puolesta.”
(Laestadiuksen saarnat 2, s.837)
Päivämies 11.5.2005
”Lars Leevi Laestadius saarnasi Jeesuksesta, pahan vallan voittajasta: ”
”Nyt kaikki suruttomat luulevat, että kristityissä on riivaaja, kun nämä eivät anna siveille ja kunniallisille ihmisille omantunnon rauhaa, vaan haukkuvat alinomaa ja soimaavat niin kuin Vapahtaja soimaa juutalaisia siitä, etteivät he usko, vaikka hän sanoo heille totuuden.
Kristittyjen pitäisi seurata Vapahtajan esimerkkiä ja sanoa suruttomille totuus, vaikka suruttomat eivät usko sitä. Kerran kuitenkin tulee aika, jolloin heidän täytyy uskoa.
Profeetat, Johannes Kastaja, Vapahtaja itse ja kaikki apostolit, opetuslapset ja kristityt ovat sanoneet maailman suruttomille ihmisille totuuden, vaikka maailma on vihannut ja vainonnut heitä tämän totuuden saarnaamisen vuoksi. Kaikkia kristittyjä vihataan nykyäänkin totuuden tähden. Jeesus on kuitenkin sanonut: ”Autuaita olette te, kun he pilkkaavat ja vainoavat teitä ja puhuvat kaikkinaista pahuutta teitä vastaan valehdellen minun tähteni. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä näin he vainosivat profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.”
Ihmisten pahuus on niin suuri, että he suuttuvat totuuden saarnaajille. Rietas ei tiedä sitä, että häntä soimataan ja tuomitaan.
Seuratkaa herraanne ja Mestarianne totuuden tunnustamisessa, te Jeesuksen opetuslapset, älkääkä väsykö. Seuratkaa hänen verisiä askeleitaan Getsemanesta Golgatalle, älkääkä väsykö tielle kantaessanne hänen ristiään. Ensimmäisen ristinkantajan nimi on mainittu elämänkirjassa, ja me toivomme, että myös viimeisen ristinkantajan nimi mainitaan elämänkirjassa.”
(Laestadiuksen saarnat 1, s.473)
Päivämies 23.2.2005
Lars Levi Laestadius opetti ensimmäisistä, jotka tulevat viimeisiksi, ja viimeisistä, jotka tulevat ensimmäisiksi:
Älkööt suruttomat omiko näitä sanoja itselleen ajatellen, että hekin tulevat ensimmäisiksi, kun he lykkäävät katumustaan ja parannustaan viimeiseksi. Tiedämme, että suruton ihminen omii itselleen Raamatusta sellaisia sanoja, jotka eivät sovellu ollenkaan hänelle. Kun suruton ihminen kuulee viimeisten tulevan ensimmäisiksi, hän ottaa siitäkin aihetta suruttomuuteensa ja ajattelee, että hän tulee ensimmäiseksi taivaan valtakunnassa, vaikka hän siirtää katumuksensa ja parannuksensa viimeiseksi.
Kas, sellaista rietas uskottelee sokealle raukalle. Kun surutonta ihmistä kehotetaan selittämään Raamattua, se on samaa kuin pukki asetettaisiin kaalimaan vartijaksi. Tietävätkö pukit ja vuohet, mitä varten aita on kaalimaan ympärillä ja kivimuuri viinitarhan ympärillä? Kaalimaasta tulisi kaiketi pian selvää, jos pukit ja vuohet laskettaisiin sinne. Viinitarhaa ei olekaan rakennettu niitä varten, vaan se on rakennettu sitä varten, että viinipuun marjat, oksat ja vesat kasvaisivat ja viheriöisivät. Niistä viinitarhan isäntä saa punaista viiniä, kun hän rakentaa viinikuurnan, pusertaa siinä viinimarjoja ja laskee nuorta viiniä uusiin leileihin.
(Laestadiuksen saarnat 1, s. 347-348)
Päivämies 19.1.2005
”Lars Levi Laestadius saarnasi
Jumalan Karitsasta, joka pois ottaa maailman synnin:”
”Kun Johannes kastaja näki Jeesuksen tulevan luokseen, sanoi hän opetuslapsilleen nämä tärkeät sanat. Suruton syntinen ei ymmärrä niitä ollenkaan, vaikka hän omii ne itselleen. Mutta se, joka vaeltaa oikeaa tietä ja joka on tuntenut sydämessään Vapahtajan veren voimaa, voi ymmärtää hyvin, mitä Johannes Kastaja ajatteli, kun hän osoitti vapahtajaa ja sanoi: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin.”
Kun Johannes osoitti maailmalle Jumalan Karitsaa, niin varmaan hän ajatteli ja myös tunsi sydämessään, ettei ihminen kestä Jumalan edessä omalla vanhurskaudellaan. Jumala ei tyydy siihen, että ihminen elää siveästi, vaan hän vaatii enemmän. Hän vaatii puhdasta verta. Hän ei tyydy ennen kuin hän näkee veren vuotavan Karitsan kylkihaavasta.
Kuka tämä Jumalan karitsa on?
Kukapa muu kuin itse Luoja, meidän Vanhempamme, joka on vuodattanut verensä jumalattomien lastensa tähden. Kun me näemme Jumalan ankaran vanhurskauden vaativan Vapahtajan verta, niin me näemme Vanhemman sydämen vuotavan verta jumalattomien lastensa tähden. Ja kun me näemme Vapahtajan itkevän, me näemme Vanhemman itkevän jumalattomien lastensa tähden.
(Laestadiuksen saarnat 2 s.1595)
Päivämies 5.1.2004
Vastaukset 1
Vanhimmat
totuuden häivääkään.
Totuus on se että apinoidaan vanhoja kirjoituksia, jotka on vain toisten mielikuvien tuotetta.