Ihan näin siviilimielenkiinnosta olisin kysynyt ehdokkailta yhden kysymyksen:
Mikä rooli on kylillä uudessa Jämsässä, ja pitäisikö kylien elinvoimaisuuteen kiinnittää enemmän huomiota, vai pitäisikö kylät lahdata kuoliaiksi ja pakkomuutattaa väestö Seppolaan?
Mikä rooli on kylillä uudessa Jämsässä, ja pitäisikö kylien elinvoimaisuuteen kiinnittää enemmän huomiota, vai pitäisikö kylät lahdata kuoliaiksi ja pakkomuutattaa väestö Seppolaan?
Vastaukset 43
Vanhimmat
Jämsä on vuosisatainen maaseutupitäjä ja juuriaan ei saa unohtaa sen paremmin ihminen kuin kaupunkikaan.
Tuolla toisessa ketjussa ehdotin Juokslahden virkistämiseksi, että siihen kyläkaavaan pitäisi saada kiiruusti vauhtia. Onhan Juokslahti hyvä koukku mahdollisille Jyväskylästä tännepäin muuttajille ja koulunkin oppilasennuste jo nyt nouseva.
Kaikkea ei voi saada. Jos siis valitsee maaseudulla asumisen, joka palvelu ei ole yhtä helposti käden ulottuvilla kuin Seppolan raitilla asuessa. Mutta sitä tuskin kukaan kuvittelekaan.
Saara - maalaistyttö. Olet nopea kirjoittamaan:
kolme viestiä n. 12 minuutissa, kolmeen eri viestiketjuun. Tehokasta.
Juokslahdella on suotta hukattu rahoja "kyläkaavaan". Kaavalla on jotain virkaa vain, jos kaupunki sen teettää. Kaavan pitää olla sellainen, että kylälle muuttoa suunnitteleva tietää, että voi sen perusteella rakentaa talonsa.
Eli yleiskaava on oikea termi. Ja rohkenen olla sitä mieltä, että Juokslahden kaavoittamiseen ei kannata kaupungin rahoja hukata. Rantojen kaavat kuntoon ja Himoksen lähialueet - sen jälkeen näitä syrjäkyliä...
Juokslahden tuleva kyläkaava on oikeusvaikutteinen ihan oikea kaava, ja kyllä, kaupunki kaavoittaa. Prosessi on ollut meneillään jo useamman vuoden ajan ja siis edelleen meneillään. Kyseinen kyläkaava on ensimmäinen lajiaan Jämsässä, ja tulee valmistuttuaan palvelemaan juuri sillä tavalla kuin edellinen purnaaja halusi.
kun valoitit asiaa ja kerroit faktat, sillä juuri noin se menee!
Onko Saara.P-H niitä vihreitä, jotka asuvat syrjäseudulla ja käyvät city-maasturilla keskustassa töissä?
Ja kestänyt jo vuosia? Herranjestas sentään.Tuommoisen kylän kaavan pitäisi syntyä vuodessa! Missä vaiheessa mennään? En ole huomannut lehdissä mitään. Päijänteen rantayleiskaavaa ja Kuoreveden vastaavaa on tehty yli vuosikymmen ja nyt ne kaatuvat jo vanhoihin luontoselvityksiin ym.
Jos tuo Juokslahden kaava on tosiaan vireillä, kerro koska sen tekemisestä on kaupunginhallitus päättänyt?
Ja jos se tosiaan on tekeillä, ala Mikko potkia sitä Vaaraa persuksille, että joku tekemisistään joskus valmistuisi...
Jumi aiheutui Himoksen tilanteesta. Kaavoitus alkaa Juokslahden satamasta. En muista, milloin kaupunginhallitus päätöksen teki. Pohjana tuossa kaavassa on hankkeen myötä syntynyt "kyläkaava", joka toimii hienona pohjana, mutta jolla ei ole muuta merkitystä.
Kyllä se sieltä vielä joskus tulee, toivottavasti. Juoksjärven rantamilla, ja miksei muuallakin, on hienoja tonttipaikkoja. Ja sijaintihan on loistava.
..vastaamatta, vaikka tämä kysymys jälleen todistaakin, että vihreät ovat ainoa poliittinen puolue, jonka jäseniltä tivataan omasta elämästä.
No, asun vajaan kolmen kilsan päästä Kosken keskustasta, joten matka taittuu oikein hyvin kauramoottorillakin. Bussipysäkille näen keittiön ikkunasta,harmi vain, että bussit kulkevat harvoin.
Junien aikataulut etelän suuntaan osaan ulkoa.
Auton omistan, mutta se on kaukana citymaatureista. Senkin käyttöä yritetään pitää kurissa yhdistelmällä kulkemiset mahdollisimman hyvin.
Vähän vielä vihreyteni taustaa: olin mukana 1980 -luvulla perustamassa Hämeenlinnann vihreitä, kun elettiin koko liikkeen alkuaikoja. Välivuosina olen ollut lähinnä arkivihreä, kunnes nyt päätin lähteä mukaan myös vaaleihin.
Käy lukemassa www.saarapeutereheikka.com, siellä on mm. ajatuksia luomuruuasta.
Terve Mikko ja muut!
Olen jo toisaalla tällä keskustelupalstalla ottanut kantaa kylien asemaan, lähinnä Länkipohjan osalta, jonka tunnen parhaiten.
Minusta uudessa Jämsässä tulee olla kaupunkimainen keskusta tai kaksi eli nykyisen Jämsän ja Jämsänkosken keskustat. Niitä tulee kehittää kaupunkiasumista havittelevien tarpeiden mukaan. Lisäksi kylätaajamien,kuten Koskenpää, Juokslahti, Kuorevesi ja Länkipohja suunnitteluun on laadittava työvälineeksi kyläsuunnitelma, johon kartoitetaan nyt olemassa olevat asumis- ja yritystontit ja kaavoitetaan mahdollisesti lisää, kuitenkin niin että maaseutumainen avaruus säilyy ja tonteista tulee riittävän isoja.
Kylien voimavarat ja palvelutarpeet on suunnitelmassa kartoitettava. Esimerkiksi Länkipohjassa otettava huomioon Längelmäveden sataman kehittäminen ja ysitien tuomat mahdollisuudet esim. yritystonttien osalta. Olen jo monta kertaa esittänyt kiskobussiyhteyden kehittämistä välille Tampere - Jyväskylä. Siinä kaupungin rooli on tärkeä. Kiskobussiyhteys hyödyttäisi sekä Länkipohjaa, Jämsää että Juoksalahtea ja houkuttelisi tänne uusia asukkaita, jos työmatkaliikenne sujuisi esim. Tampereelle.
Peruspalveluiden tulee säilyä myös kylillä, jossa asuu paljon lapsiperheitä ja mummuja ja pappoja. Esim. kauppa, kirjasto, apteekki ja terveysasema ovat Länkipohjassa ehdottoman tärkeitä.
Joku oli sitä mieltä, että kyläsuunnitelmilla ei ole virkaa vaan kaavoituksen tulee olla virallista. Ok sekin, mutta se on hitaampaa eikä kartoita muita mahdollisuuksia niin tehokkaasti kuin kyläsuunnitelma. Yhteinen pitkänjänteinen toimintasuunnitelma on tärkeä, jotta saadaan kanavoitua esim. kyläyhdistysten ja talkoolaisten panosta. On helpompi tarttua toimeen, jos iso kokonaisuus saadaan paloiteltua pienempiin urakoihin.
Kyläasiaa piisaisi, mutta tästä keskustelu lähteköön alkuun!
ja asukkaat tekee aktiivisesti työtä yhdessä kylänsä puolesta. Tällaisia kyliä on täällä seudulla ja koko maassa sentään paljon. Sinun hommaa on- sitten kun pääset valtuustoon - pitää oman kyläsi ja miksei muidenkin puolia ym.
Mikolle sellainen näkemys, että kylillä asuminen on kyläläisen oma, perusteltu valinta ja kylän elinvoimaisuus on ainakin 75-prosenttisesti kiinni kyläläisten omasta halusta toimia- mieluiten yhdessä toistensa kanssa kylän hyväksi. Kaupungin rooli on kuunnella kyläläisiä ja olla tasavertainen pääätöksissään. Yrittäjiä ei voi pakottaa kylille yrittämään, eikä koulua silloin kannata säilyttää, jos koululaiset loppuvat. Itse en 3 vuoden yläasteen laaja-alaisen erityisopettajana toimimisen jälkeen kovin paljon esim. yhdysluokkaopetusta kannata. Makuasia, kuitenkin.
Uuden kaupungin ehkä tärkein operatiivinen virka on joukkoliikennesuunnittelijan. Mitä enemmän palvelut keskittyvät taajamiin, sitä tärkeämmäksi käy kuljetusten osuus. Jokaisella mökin mummolla ja lapsiperheellä pitäisi olla tilaisuus päästä palvelun äärelle, mikäli sitä ei järjestetä kyllin lähellä. Se on kuntademokratiaa, jolla oikeasti on merkitystä kuntalaisten tasa-arvon ja viihtyvyyyden kannalta.
Kylät ovat mahtava mahdollisuus asua lähellä luontoa ja elää yhteisössä, josta puuttuu kerrostalolähiön steriiliys.
Arvajan koulun kohtalo oli kiirehtimisen osalta törkeä. Lupaukset täytyy pitää ja tässä asiassa ahkerilta kyläläisiltä vedettiin matto alta. Ei ihme, jos ketuttaa poliittinen päätöksenteko!
Mielestäni Jämsän vahvuus on elinvoimaiset kyläyhteisöt,jos ajatellaan kulkuyhteyksiä ja aikaa joka kuluu seppolaan ajessa suhteessa etelä suomen ajan kulumiseen muutaman kilometrin matkalla.AINUT MIINUS on ettei kyläläisiä arvosteta veronmaksajina.Me olemme suuri riesa tämän tyylisessä hallinnossa mikä jämsän lievästi sanottuna hyväveli järjestelmässä on ollut viime vuodet.Kaikki päätökset on politiikkaa,jopa arvajan koulupäätös.Yksimies kun kääntää takkinsa niin lähtölaskenta on käynnissä.Joskus kannolla istuessani mietin,onko politiikka liikaa mukana päätöksien teossa,mukaan lukien lapset ja vanhukset.
Mistä moinen ajatus? Samaa kuntalaissakkia olette te kylillä kuin minäkin Vitikkalan asukkina, mieheni pyynnöstä taajamalainen. Samanarvoinen on haja-asutusalueen verokertymä kuin keskustassa asuvankin. Tietenkin kiinteistöverosta riittäisi puhetta, mutta toisena päivänä... :)
Arvaja oli kiirehtimispäätöksen osalta törkeä. Jos on jotain luvattu, tulee pysyä lupauksissa. Hävettää ja ketuttaa kyläläisten kusetus tässä asiassa. Muuten pitää kyläkouluista puhua lisää. Äitinä ja Vitikkalan koululaisten mammana en oikein ymmärrä kyläkoulujen lasten vanhempien pelkoa, jos ei nyt mietitä koulumatkan pituutta. Meidän ipanat lähtee mielellään kouluun. Koulu on pedagogisesti ja varustukseltaan huippuluokkaa. Iso koulu antaa valmiuksia isoon yläkouluun ja isoon yhteisöön. Pumpuli on ihan materiaali, mutta teräsvilla kasvattaa joskus tiettyyn maailman karuuteen. Ja luo vahvoja ja toivottavasti sosiaaliset koodit sisäistäneitä yhteiskuntamme jäseniä.
Valitettavasti keskustelut kuntakehityksestä jäävät vähälle ennen vaaleja. Monia asioita jää selvittämättä, niin kuin tämä kylät, kaavoitus ja tulevaisuusohjelma.
Kyläkeskustelun pitäisi lähteä kylistä ja päätyä Jämsänkylät foorumiin ja näin tuotettaisiin pitkän aikavälin ohjelma, johon valtuusto sitoutuisi.
Kylät antavat paluumuuttajille ja uusille rakentajille omaleimaisen vaihtoehdon asumiseen. Omakotiyhdistys kannattaa kylien kehittämistä vaihtoehtona taajama asutukselle, varsinkin nyt kun nämä jätevesiasiatkin on normitettu.
Kenen pitäisi kiinnittää kylien elinvoimaisuuteen huomiota? Kaupungin, vai onko kylälöisillä jotain roolia siiinä? Vai odotetaanko kaupungin tuovan katuvalot, asfaltit, koulut ja kulttuuritilat jokaiselle taloryppäälle?
Ja millä sinä Suomessa ihmiset pakkomuutatat? Siihen tarvitaan kaiketi valtion eikö kunnan päätös eikä sekään helppoa ole?
Älä Mikko viitsi provoilla täällä vaan pysy asiassa, jonka toki osaat.
Kiitos kommentista, joskin provosoivasta semmoisesta. En yksilöinyt, kenen pitäisi mihinkin kiinnittää huomiota, vaan kysyin asiasta yleisellä tasolla, osoittaen kysymykseni ehdokkaille. Pakkomuutatuksella tarkoitin sitä tilannetta, jossa viimeinen sammuttaa lampun. Viestissäni en vaatinut kylille katuvaloja, asvaltteja, kouluja tai kulttuuritiloja, ne toit sinä itse esille.
Mutta niin: Pitäisikö uudessa Jämsässä kiinnittää enemmän huomiota kylien elinvoimaisuuteen, vai pitäisikö väestö keskittää Seppolaan? Se, mitä valtuutetut voivat asialle tehdä, on asia ihan erikseen. Tietysti päättäjät voivat vaikuttaa niin halutessaan esimerkiksi infran rakentamiseen tai kotipalvelutoiminnan tehostamiseen. Siitä olen provoilijan kanssa samaa mieltä, että myös, ja ehkä jopa ennen kaikkea, kyläläisten tulee olla aktiivisia.
Tai voipi olla että päättäjät eivät mene uudelleen retkuun...
Lahdenkylällä on toimittu hienosti. Olen aidosti ko. kylän puolesta iloinen, että siellä on osattu panna asioita alulle.
Uutta kaupunkia tulee kehittää tasapainoisesti ja kaupunkien nyt yhdistyessä koko uusi kunta on arvioitava uudelleen – mitkä ovat niitä alueita, joiden kehittämiseen panostetaan? Nyt suunnitteilla oleva rakenneyleiskaava tulee linjaamaan kaupungin maankäytön strategiaa vuosiksi eteenpäin. Mielestäni kaupungin tulee kaavoittaa tiiviissä yhteistyössä maanomistajien kanssa. On turha kaavoittaa, jolleivät maanomistajat ole kiinnostuneita myymään maitaan tonteiksi. Yhteistyö ja keskinäinen kunnioitus on mielestäni tarpeen tässäkin asiassa.
Kaupunkimme vetovoimaisuutta voi parantaa huomattavasti kehittelemällä muuttajia houkuttelevia asuinympäristöjä. Tämä tarkoittaa, että meillä tulee olla monenlaisia tontteja ja asumismahdollisuuksia tarjolla. Lisäksi mielestäni kaupungin tulee olla erittäin oma-aloitteinen ja aktiivinen yritysten ja asukkaiden houkuttelussa.
Kyläläisten oma aktiivisuus on mielestäni ratkaisevan tärkeää siinä kuinka kylien tulee käymään. Mielestäni aluelautakunta voisi olla yksi sellainen toimielin joka linkittäisi suuren kuntamme alueet yhteen. Mielestäni uudessa Jämsässä voisi olla, kuntamme pinta-ala huomioonottaen (1824 km2), aluelautakunta, joka koostuisi esimerkiksi Koskenpään, Länkipohjan, Hallin ja Juokslahden alueista. Näihin alueisiin sisältyisi kattavasti myös kylät. Jokaiselta alueelta olisi edustajia, esimerkiksi kyläpäällikkö ja luottamushenkilö, joiden asiana olisi oman alueensa kylien kehittämistoiveiden ja asioiden eteenpäin vieminen ja äänen kuuluminen kunnan korkeimmissa toimielimissä. Aluelautakunnan vaikuttavuuden lisäämiseksi toimielimen johtosääntöön voisi kirjata, että toimielintä on kuultava esimerkiksi talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa ja muulloinkin, kun kysymyksessä on alueen ja sen asukkaiden kannalta merkittävä hanke. Tällöin aluetoimielin pääsee vaikuttamaan sitä koskeviin asioihin, vaikka sen niin sanottu budjettivalta olisikin suhteellisen pieni.
Eli siis kylien rooli uudessa kaupungissa – koko kuntaa tulee kehittää tasapainoisesti, mutta kaikkeen ei riitä kunnalla rahkeet, siksi kehittämisen painopistealueet on uuden valtuuston mietittävä. Ne kylät ja alueet joissa on asukkaita ja jotka ovat aktiivisia ovat etulyöntiasemassa, luonnollisesti.
Syysterveisin, Terhi Jokinen, Partalan uudisasukas (ilman sitä citymaasturia, jonka taloudessa syödään suurimmaksi osaksi riistalihaa ja juodaan lehmänmaitoa suoraan maitotilalta, ja joka muutti Partalaan, koska ymmärsi elämänlaadun olevan aivan toista maalla kuin suurissa kaupungeissa.)
palstalla surkutteli, ettei kaupunki voi kaavoittaa yksityisen maita! Voi voi tiedon tasoa.. Tosin oppivainenhan tuo näyttää olevan! Ja numerokin taisi unohtua viestistä?
Mutta olisiko tuo jo liian byrokraattista? Ja millä pidetään huolta siitä, että aluelautakunnassa säilyy sopu, sillä väistämättähän tällainenkin aluelautakunta joutuisi ottamaan kantaa kipeisiin asioihin, kuten kyläkouluihin yms. Ja muodostuisiko tuosta aluelautakunnasta ajan myötä sellainen elin, jonka annetaan vain näennäisesti ottaa kantaa asioihin, mutta todellisuudessa mielipiteellä ei olisi mitään arvoa?
Ehkä olisi parempi, että jokainen kylä pitäisi itse omaa asiaansa esillä ja pyrkisi saamaan päättäjistöön edustajan omalta kylältä, jos vain suinkin mahdollista. Se, mitä yksi ihminen voi kylänsä eteen tehdä, onkin jo ihan eri asia. Mutta kyllä esimerkiksi Koskenpään vireyden taustalla on taatusti kylän voimakas panos Jämsänkosken päätöksentekoprosessissa. Jos on Lahdenkylän suunnalta opittavaa, niin on kyllä Koskenpäältäkin.
Ei mitään aluelautakuntia! Siitä tulisi vain kahvinjuojaporukka ja kokouspalkkioiden nostaja, jossa kyläpomot riitelisivät oman kulmakuntansa eduksi. Korpilahden talouskurjuuden yksi syy olivat omaa etuaan ajavat kylät, jolloin kokonaisuuden ja keskustan kehittäminen halvaantui.
Valitkaamme kunnon valtuusto, joka osaa päättää kokonaisedun hyväksi.
Emme me mitään aluelautakuntia tarvitse, vaan viisaan valtuuston, joka ymmärtää taajama- ja kyläasutuksen merkityksen. Uusille asukkaille on näin tarjolla monenlaista asumisvaihtoehtoja.Tämä viisas politiikka tietysti tarkoittaa myös sitä, ettei nykyisiä palveluja kyliltä riisuta (koulut!)Päinvastoin koulujen yhteyteen voitaisiin kehitellä muita julkisia palveluja, pienyritystiloja ym.Näitä eri vaihtoehtoja pohdin (pohdimme) erittäin vakavasti ennen kuin Jämsä aloitti koulujen alasajon.
Meillä on hyvin paljon nyt haja-asutusaluetta, mikä vaatii panostusta mm. tiestöön, asiointikyyteihin ja muuhun kulkemiseen. On myös tehtävä valintoja, mitä palveluja välttämättä kaukana taajamista asuvat tarvitsevat, esimerkiksi miten hoituu kotiapu, jota vanhushuollon suunnitelmissa luvataan tuntuvasti lisätä. Kylilläkin tarvitaan myös yhteisiä harrastus- ja kokoontumistiloja. Keväällä kävin pyynnöstä Kuoreveden yhdellä kyläkulmalla tutustumassa tilaongelmaan.
Hei, nyt joku sekoilee rakennevaavan suhteen. Rakennekaava eli hyvin yleispiirteinen suunnitelma palvelujen, infran ja asumisen paikoista tehtäisiin lähinnä Jämsän ja Jämsänkosken taajamien järkeväksi yhdistämiseksi. Nythän välille on jäänyt ikäänkuin kuollut, ei kenenkään alue. - Kaiken kaikkiaan, haastavaa mutta mielenkiintoista kehitettävää riittää!
on ehdokas Jokinen. Midas muutti kaiken kullaksi, Terhin kosketus näyttää kääntävän kaiken... äh, no pieleen menee kuitenkin jokainen kirjoitus.
Hyvä Terhi Jokinen. En äänestä sinua, mutta silti on hyvä, että olet uutena ehdokkaana esitellyt reilusti itsesi. Miten muuten äänestäjät voisivat saada tietoa. Jos valtuustoon pääset, oletko valmis jatkamaan tiedottamista tälläkin kanavalla.
Nyt olisikin korkea aika saada viisautta valtuustoon, niin Arja Paakkanen totesi. Näyttää kuitenkin siltä, että sinne tulee tulee tosi sekalainen seurakunta. Olen sitä mieltä, että sivukylien on syytä entistä enemmän pitää puoliaan
( Himos ei ole varsinainen sivukylä ).
Mutta mitä Arja tarkoitttaa "hei , nyt joku sekoilee rakennevaavan suhteen " Tällaiset heitot hämää. Miksi ei voi sanoa kuka ja mitä.
Minäkään en ainakaan heti ensi "mutustelulla" liputa aluelautakuntien puolesta, vaan kannustaisin ihmisiä tosiaan äänestämään mahdollista oman kyläkunnan edustajaa valtuustoon ja evästämään häntä ajamaan oman kylän asioita ja hyvinvointia eteenpäin!!
Hyviä ajatuksia,mutta kun sitten tulee ne ryhmäpäätökset ja erotukset puolueesta.........
tälläkin kanavalla, oli kysymyksesi. Mieluummin keskustelen ihmisten kanssa kasvotusten :-) Tarkoitukseni on aloittaa keskustelufoorumi omilla kotisivuillani, jolloin ihmiset jotka ovat kiinnostuneet kysymään minulta suoraan kysymyksiä, tai pohtimaan asioita, voivat niin helposti tehdä, mikäli heillä on mahdollisuus käyttää nettiä. Mikäli minut valitaan valtuustoon, niin haluan pitää kuntalaisiin yhteyttä.
Kiitos vastauksesta !
Kaikki tiedottaminen ja vuorovaikutus kunta-asioiss on on hyvä ja edistää avoimuutta. En vain ole varma miten sinun tai kenenkään muunkaan kotisivut/blogit tms tavoittaa vaalien jälkeen. Mietittäväksi: Jämsän avoin keskustelupalsta, jota joku ylläpitää ja päivittää. Mänttä-seurallahan on oma keskustelupalsta.
Tässähän tämä on. Miksi pitäisi luoda taas joku uusi palsta, jonka löytäminen kestäisi suurelta yleisöltä vuosia. Tästäkään ei kovin moni jämsäläinen vielä tiedä, vaikka on toiminut jo vaikka miten pitkään.
keskustelupalsta. Googleen vain Koillis-Häme, niin löytyy. Siellä on parhaillaan käynnissä muun muassa mielenkiintoinen keskustelu saattohoitokodista ja on siellä muitakin aiheita.Sieltä saa nähdä myös asioiden taustoja.
Siellä voi myös kirjoittaa nimimerkillä. Kyllä näitä keskustelufoorumeita riittää ilman kaupunkien omia keskustelusivuja, joihin kuitenkin pitäisi palkata yhteiskuntatieteiden sensori veronmaksajien rahoilla törkykirjoittajia varten.
Haluan esittää sellaisen asian,että joku ehdokkaista ajaisi kokouskorvausten puolittamista näinä köyhyydenja tulevan kurjuuden vuosina.Voisitte antaa esimerkkiä meille veronmaksajille sieltä kaupungintalon puolelta.
hauskaa sinänsä, ja nyt jälkiviisasta, mutta minä olin jo päättänyt tehdä valtuustoaloitteen jos valtuustoon pääsen. Ehdotus olisi kuulunut, että valtuutetuilta poistetaan kokonaan kokouspalkkiot eikä yhdenkään kokouksen alla tarjota mitään kahveja. Laskin muuten mielessäni että vuositasolla tällä säästäisi hieman yli 30 000 euroa...
Uskoo ken tahtoo että tällaista suunnitellin
Ei ne korvaukset niin isoja ole, että siitä paljon mitään säästöjä syntyisi. Kirjoitti ei ehdokas eikä valtuutettu.
Eihäh siitä niin paljon, mutta se ajatus.MEIDÄN on säästettävä myös pienistä asioista,jotta osaisimme säästää suuremmista asioista......
Kokouspalkkiot ovat ok. ei tarvitse kuitenkaan nostaa, mutta pitää säilyttää ja kahvit kuuluu ilman muuta kokouksen yhteyteen.
Kokouspalkkioista ja kahveista kenenkään ei pitäisi olla kateellinen.
Valtuutetut "uhraavat", tosin omasta tahdostaan aikaa yhteisen hyvän rakentamiseen. Pitäähän siitä jokin korvaus saada.
Jos et halua pitää kokouspalkkioita henkilökohtaisesti, voit lahjoittaa sen hyväntekeväisyyteen ja sillä saada populismisi tyydytettyä.
"nykyinen" valtuutettu
Kokouspalkkiot ovat ok ja kahvit,mutta halusin vain puolittaa ne.Voihan sitä vaatia vaikka kilometrikorvauksia mökiltä kilpisjärveltä ja samaan aikaan valittaa kaupungin heikkoa taloustilannetta.Säästämme pienistä asioista että osaamme säästää suurista asoista.......
Mitäpä minä kuulenkaan??? Vai on populismia jos meinaisi tehdä tällaisen aloitteen? Ja että toivot etten sen takia pääsisi valtuustoon?
Jopa jotakin! No lukijat varmaan osaavat erottaa rehellisen "nykysen" valtuutetun kirjoitukset pelkästä provostä.
http://uusijamsa.fi
Minen oo eduskuntavaaleissa ehokkaana mutta vastaan kuitenkin.
Vastatkoon oikeat ehokkaat omasta puolestaan.
Ihmiset haluaisi asua joko oikeassa kaupunkikeskustassa tai oikeasti maalla. Oikeasti keskustassa asuja ei tarvi autoa eikä lumilapiota. Oikeasti maalla asujaa ei naapuri pysty kyttäämään, kun se on riittävän etäällä, eikä lumilapiota tarvi kun naapuri auraa sen konjakkipalkalla.
Perseestä nuo lähiöt. Autolla lähettävä joka lähtö ja naapurin akka valittaa jos nurmikko on liian pitkää.
Vuosia vierähti Mikon kysymyksestä. Paljon on siinä lyhyessä ajassa toteutunut ja tapahtunut kylien kohdalla. On siirrytty todelliseen kylien tervehdyttämiseen.
Kuoreveden pohjoisosa on siirtymässä Mänttään kun asiat hoituvat kylän kannalta sitä kautta paremmin.
Jämsän kaupungin toimesta tapahtuva kylän kurjistaminen ja toimintojen vaikeuttaminen on päättymässä.
Kuoreveden pohjoisosan kylän kehittämisen edellytykset ovat toteutumassa vuosien taistelun tuloksena.
Toinen mielenkiintoinen Mikon esille nostama keskustelunaihe Juokslahden kylän kehittämisestä on edistynyt todella paljon. Juokslahden kyläkaavan valmistelu on siirtynyt arkkitehti Vaaran työpöydältä Jyväskylään ja se on saanut uudet ulottuvuudet. Nyt Jyväskylässä valmistekllaan kaavan rajaksi vanhaa seurakuntarajaa jonka länsipuoli kuuluisi kuihtuvaan Jämsän kaupunkiin ja itäpuoli voimakkaassa kasvussa elävään Jyväskylän kaupunkiin.
Nyt ketys Juokslahdella etenee
ompas johdattelevasti aseteltu kysymys