Meidän neiti 1v4kk on jo muutaman kuukauden tai pidempäänkin harrastanut puristelua ja raapimista. Nyt se on jäänyt ehkä vähän vähemmälle, mutta jos häntä esim harmittaa kun isi pukee häntä ja hän toivoisi, että äiti pukee niin hän alkaa puristelemaan isiä. (Isi pukee silti.)
Tai jos hän leikkii toisen lapsen kanssa ja tulee esim riitaa lelusta tai joskus/usein ihan muuten vaan hän saattaa puristaa tai raapia!
Todella ärsyttävää kun pitää koko ajan vahtia muiden lasten seurassa, että koska neiti taas puristaa!
Myöskin jos pidän tyttöä sylissä ja esim pusuttelen ja tyttöä ärsyttää niin saattaa vaan huiskasta naamaan.
Tästä käytöksestä tyttöä aina kielletään ja sanotaan, että et voi puristaa, että se sattuu ja tulee paha mieli jne. Nykyään hän myös osaa pyytää anteeksi puhaltamalla ja halaamalla.
Tyttö tietää varsin hyvin miten kauniisti kosketetaan, mutta tämä puristelu ei vain tunnu loppuvan.
Miten sen saa loppumaan? Onko tämä vain jokin vaihe?
Tai jos hän leikkii toisen lapsen kanssa ja tulee esim riitaa lelusta tai joskus/usein ihan muuten vaan hän saattaa puristaa tai raapia!
Todella ärsyttävää kun pitää koko ajan vahtia muiden lasten seurassa, että koska neiti taas puristaa!
Myöskin jos pidän tyttöä sylissä ja esim pusuttelen ja tyttöä ärsyttää niin saattaa vaan huiskasta naamaan.
Tästä käytöksestä tyttöä aina kielletään ja sanotaan, että et voi puristaa, että se sattuu ja tulee paha mieli jne. Nykyään hän myös osaa pyytää anteeksi puhaltamalla ja halaamalla.
Tyttö tietää varsin hyvin miten kauniisti kosketetaan, mutta tämä puristelu ei vain tunnu loppuvan.
Miten sen saa loppumaan? Onko tämä vain jokin vaihe?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Meilläkin tyttö 2v on kokeillut "rajojaan" jonkin aikaa ja aina on tehonnut kun hänet lasketaan sylistä ja kielletään. Jos siis sattuu oleen sylissä kun nipistää/puree/tms. niin kielletään ja laitetaan lattialle...jätetään siis huomiotta. Pian on jääneet nämä ilkeät kokeilut tällä taktiikalla eikä niistä ole koskaan mitään ongelmaa edes päässyt syntymään!
Tänään tuli hyvä esimerkki taas tähän. Tyttö oli minulla sylissä naama minuun päin. Jostain syystä sitten taas huiskautti minua naamaan. Sanoin, että ei, että äitiä sattuu ja nätisti ollaan. No ei auttanut ja huiskautti uudelleen. Laitoin tytön pois sylistä ja sanoin, että ei äiti pidä sylissä, jos satutat. No tyttö itkee ja haluaa takaisin syliin. Sanoin, että huutamalla en ota, että suu suppuun ja yhtään ei huiskita. No hetken tyttö olikin nätisti ja halasi ja puhalsi pipiin ja sitten taas sama juttu, huiskautti naamaan. Tätä jatkui varmaan 4 kertaa!
Teenkö virheen siinä, että otan tytön taas syliin uudestaan? Muuten se karjuu ja tulee perässä joka paikkaan kun haluaa syliin.
Itse ajattelin sen näin, että annoin tytölle mahdollisuuden olla nätisti ja lopettaa tilanne siihen, että tyttö on nätisti ja lopulta se onnistuikin.
Minua oikein ihmetyttää mikä juttu tämä nyt oikein on? Aina kun otin tytön uudestaan syliin niin hän oli jonkin aikaa nätisti ja "pahoillaan" jos 1v4kk osaa ;-) mutta taaaas huiskautti uudestaan.
Voi kyllä olla, että väsymykselläkin oli osuutta asiaan.
Eikai tämän ikäinen vielä uhmaa?
Täällä ihan sama homma. Tyttö repii naamasta ja tykkää puristella todella kovaa ihosta. Sylissä saattaa ottaa niin yllättäen kiinni silmästä, nenästä tai suusta että itku meinaa tulla. Ja nauraa päälle. Hän ei ymmärrä, että se sattuu. Kun torumme häntä, tekee uudestaan. ja uudestaan.. Yhden kerrän sattui niin paljon, että kovalla äänellä karjasin hänelle että nyt riittää, äitiin sattui. Katsoi hetken minua ja tuli halimaan! Halia hän osaa, ja tekee niin jos näytän surulliselta. Luulen, että ajan kanssa tämä vaihe menee pois, kun aktiivisesti vaan jaksaa kieltää aina!
Heh, ai kun nauratti toi sun kirjoitus, siis ihan kun meillä ;-)
Soitin tänään neuvolaan ja kysyin niin sieltä neuvottiin niin, että lapsi ei saa saada tällä huonolla käytöksellä huomiota. Eli kun tätä käytöstä ilmenee niin kielletään ei, ja se siitä, eikä anneta tilanteen tapahtua uudelleen ja jatkua ja jatkua niin kun meilläkin usein käy. Eikä ruveta selittelemään, että ai ai kun sattuu jne. koska näin pieni ei sitä ymmärrä.
Koska jos lapsi saa aina kunnon kohtauksen aikaan, niin tottakai se käytös kannattaa, mutta jos ei tule mitään kohtausta niin käytös jää pikkuhiljaa TOIVOTTAVASTI pois kun se ei kannata!
Kokeillaan tätä näiden hirmujen kanssa :-)
Niin siis laitetaan lapsi pois esim. sylistä ja suunnataan huomio johonkin kiinnostaan leluun tms...