pentuni on 4kk ja on päivät ollut yksin pienestä pitäen.tietääkseni ei vingu tai hauku,tai niin naapurit ainakin ovat sanoneet.mutta kun vien pennun jonnekkin hoitoon niin istuu ulko-oven takana ja odottaa koska tulen hakemaan.luulisi olevan mukavampi kun on edes jotain seuraa.
tulisiko tätä siis vain harjoitella että vie useammin pennun hoitoon vai miten?yleensä olen arki-illat yksin sen kanssa.käydään kyllä kavereidin luona kylässä jne.
ja miten on vieraaseen paikkaan yksin jättäminen?en ole sitä mihinkään muualle kuin kotiin ja autoon jättänyt yksin,mutta kun esim on hoidossa niin ei aina voi olla koko päivää joku kotona.tähän asti on voinut.
tulisiko tätä siis vain harjoitella että vie useammin pennun hoitoon vai miten?yleensä olen arki-illat yksin sen kanssa.käydään kyllä kavereidin luona kylässä jne.
ja miten on vieraaseen paikkaan yksin jättäminen?en ole sitä mihinkään muualle kuin kotiin ja autoon jättänyt yksin,mutta kun esim on hoidossa niin ei aina voi olla koko päivää joku kotona.tähän asti on voinut.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Meillä on nyt 7kk seefferiuros, ja yksinolemista aloitettiin harjoitella jo pikkupentuna, ei toki heti taloon tultua =)
Lyhyitä aikoja ollut kotona yksin, ja nyttemmin joutui töiden takia olemaan 7 tuntiakin.
Alkuaikoina kun oli yksin, ei tehnyt tuhojaan, mutta nyt kun oli tuon 7 tuntia yksin, oli mattoa syönyt, kaapin kulmaan hampaita testannut sun muuta, mutta ei mitään vakavaa =)
Jo koiran ollessa pienempi, sille piti silloin tällöin löytää hoitopaikka useammaksi tunniksi, ja tuolloin pentu vietiin vanhempieni luokse (missä on myös iso uroskoira)
Kun pentu sinne vietiin, me lähdettiin ihan ilman mitään jäähyväisseremonioita, hypättiin vaan miehen kanssa autoon ja lähdettiin.
Muistaakseni ihan ekoja kertoja oli pentu vähän nurissut ja valittanut, mutta tuo isompi koira siellä oli vienyt mielenkiinnon 6-0, joten tämä auttoi tuohon ns. koti-ikävään...
Alkuunhan oli pennulle suurikin järkytys se, kun mentiin appivanhempieni luokse viikonloppuisin saunomaan, ja kun mieheni kanssa oltiin saunassa, pentu oli siinä olkkarissa itkeskellyt koko ajan =) ressukka
Mutta sekin helpotti sitten, kun asiaa ei huomioitu eikä alettu hössöttää..
Vielä nytkin saunomaan mentäessä appilaan 7kk köriläämme jää pukuhuoneen oven taakse makaamaan, mistä kuulee saunasta kantautuvat äänemme =)
Täytyyhän sen vahtia, ettei meille satu mitään pahaa...
Kyllä se pentu siitä ajan kanssa oppii, että vaikka omistaja lähteekin, kyllä se sieltä aina takaisin on tullut...
Kun tosiaan koiran hoitoon jättäessä ei muodosta mitään jäähyväisrituaaleja, vaan kylmänviileästi vain lähtee, ja takaisin palattua ei huomioi koiraa jos se hyppii ja riekkuu, vaan tervehtii sitä vasta kun koira on rauhoittunut, ei koiralle muodostu mitään harhakäsityksiä siitä, että ko. tilanteet ovat aivan täynnä kaikkea mahdollista, minkä takia pitää jo valmiiksi itkeä ja vinkua =)
Harjoitushan tekee aina mestarin, ja voithan tehdä välillä niin, että viet pennun kaverillesi vaikkakin käydäksesi vain 15 minuutin kauppareissulla (mikäli ehdit siinä ajassa, ettei ole kauppaan matkaa 100 km)
Eli että olet aina poissa eripituisia aikoja...
Näin koiralle tuo vaihtelua, eikä se lamaannu "ajattelemaan" että olet taas poissa iäisyyden, vaan että tupsahdatkin takaisin ennen kuin koirasi on ehtinyt edes ikävöidä =)
Luulen, että kyllä teilläkin alkaa hoitokeikat sujua!
Hyvää syksyn jatkoa sinulle ja pennullesi!