Elikä jos jollain ei ole ystäviä, kumppania eikä mielekästä työtä, niin hänen pitäisi pomppia riemusta päivät pitkät. Ja motivaatiota pitäisi olla vääntää joka arkipäivä 8 tuntia työtä matkat (varsinkin kun rahaa tyydyttävään elämiseen saa tarpeeksi muutenkin).
Minun mielestäni jos ihminen on tuollaisesa tilanteessa hieman alakuloinen, ja motivaatio hukassa, niin se on vaan normaali tila.
Ärsyttävää kun kaikki aina toistelevat tuota masennus sanaa.
Minun mielestäni jos ihminen on tuollaisesa tilanteessa hieman alakuloinen, ja motivaatio hukassa, niin se on vaan normaali tila.
Ärsyttävää kun kaikki aina toistelevat tuota masennus sanaa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
No, saattaa olla näinkin, mutta täytyy muistaa, että suurimmalla osalla täälläkin olevista ihmisistä on oikeesti ongelmia, ja haluaa, että joku kuuntelee, vastaa tai yms. Joten ei kannata valittaa moisesta, vaikka se onki sun oma mielipitees. Yksinäisyys ottaa pian pidemmän päälle sydämeen, ja tästäki voi seurata ongelmia. Asiaa täytyy katsoa muidenkin kannalta. ^^
aina, sillä vaikka pyyhkisi kuinka hyvin, voi olla todella masentunut. Hyvä esimerkki on äskettäin kuollut Saara Viljanen. Hänellä oli kavereita, harrastuksia, poikaystävä ja menestystä missimarkkinoilla... mutta kuinkas kävikään :(
jos oli missi ja kaikki hyvin - so what - pitäiskö siitä jotain tietää hyvänä esimerkkinä- kun en nyt tiedä edes onko sun kaveri vai kuka? Tosi hyvä esimerkki.
Mikä sinä olet sanomaan mikä on kunkin ihmisen "normaali tila"??
Mukavaa jos itselläs on ihan normaalia koko ajan. Toisilla ei aina ole. Tosi lapsellisen mustavalkoista ajattelua sulla. Et sä voi toisen oloa kertoo, kuinka paha tai hyvä olo pitäis olla millasessakin elämäntilanteessa.
Voi että tänne pitää tulla asiaa ymmärtämättömien vielä lisää latistamaan masennuspotilaita. Masennus-niminen sairaus on TÄYSIN ERI ASIA kuin olla hieman alakuloinen ja motivaatioa hukassa. Jokainen ihminen on joskus/useinkin alakuloinen ja motivaatio hukassa. Kunhan itse koet masennuksen niin on toinen ääni kellossa. Tule sitten kertomaan tänne - jos jaksat.
... tänne aika ajoin kirjoittaa jotkut ihmiset, jotka tuntuu ajattelevan että hei, kaikkihan me ollaan "masentuneita" ja vähän mollissa ja että turha valittaa kenenkään, kyllä siitä taas elämä paranee, kun katsoo vaikka jonkun kivan komedian! Saa hetken nauraa ja "masennus" on tiessään. Niin. Se ei ole masennussairaus. Itse 3,5 vuotta sairastettuani (työkyvyttömänä) voin sen sanoa, ettei siihen auta komedia...
Nii just, samaa mieltä edellisten kirjoittajien kanssa. Kukaan muu ei voi sanoa että miltä toisesta tuntuu, sen tiedän, koska masentunut olen itsekkin, todistettu ja tutkittu. Ja se on aivan eri asia kuin alakuloisuus ja motivaation puute. Sinulle tiedoksi, joka tämän aiheen aloitit.
Osittain olet kyllä oikeassa. Masennus -sana on muodissa. Mut on ihan normaalia masentuakin tuollaisessa tilanteessa. Itsekin olin varmasti pitkään siinä alakulotilassa eli siinä sun sanomassa normaalitilassa, mutta sitten se alkoi vähitellen mennä yli.