Kuinka pitkiä vetoja voi tehdä MCMK 4x2,5 2,5 maakaapelilla seuraavalle ryhmäkeskukselle. (Autotallivarastolle) Onko olemassa jotain suosituksia kaapelinpituuksille, jollon tulisi olla vahvempaa kaapelia. Nyt kuitenkin olisi jo maassa tuollainen kaapeli (4x2,5)jonka voisi jatkaa vain alle 10m. Kokonaispituus alle 40m viimeiselle kulutuspisteelle.
Kaapelillehan voi olla sulakkeet 16A jolloin kokonaistehon siirto lähentelee 11 kW. Tehon tarve kylmässä rakennuksessa noin 2-5 kW hetkellisesti satunnaisesti. Suurin tarve autonlokilämmitykselle ja valaistukselle.
Lisäksi talon pääsulakkeet vain 25A jota ei ole tarkoitus suurentaa.
Kiitoksia jo etukäteen asillisista vastauksista. Mustatuntuu vastaukset voi jättää vastaamatta.
Kaapelillehan voi olla sulakkeet 16A jolloin kokonaistehon siirto lähentelee 11 kW. Tehon tarve kylmässä rakennuksessa noin 2-5 kW hetkellisesti satunnaisesti. Suurin tarve autonlokilämmitykselle ja valaistukselle.
Lisäksi talon pääsulakkeet vain 25A jota ei ole tarkoitus suurentaa.
Kiitoksia jo etukäteen asillisista vastauksista. Mustatuntuu vastaukset voi jättää vastaamatta.
Vastaukset 32
Vanhimmat
kertoo. 7.6.2 taulukko 28:
Ryhmäjohdon pituus metreissä symmetrisesti kuormitetulla kolmivaihejohdolla kun jännitealenema on 1,5% U/U=220/380 V cos&=1, 2,5mm2 CU
Kuormitus 1 kW-263m
2 kW-131m
3 kW-88m
4 kW-66m
6 kW-44m
8 kW-33m
10 kW-26m
12 kW-22m
Kannattaisiko heittää vanha raamattu roskiin ja perestyä nykyisiin sähköturvallisuusmääräyksiin. 3% jännitteenalenema sallitaan kulutuspisteessä, joen anamasi pituuden eivät pidä paikaansa !!!
Lisäksi tulee vastaan piirin imbedanssi, josta tulee yleensä määräävä tekijä talopuolen hommissa, jossa kuormituksen ovat pieniä.
Teen vielä vanhan testamentin mukaan. Ostaisin uuden mutta maksaa niin pirusti. Enkä vetele kaapeleita impedanssin vaan reaktanssin mukaan.
yhtään mitään.
Saakin vetää pirun pitkiä kaapeleita jos mitoittaa vain pelkän reaktanssin mukaan :)
oikosulkuvirta/impedanssi y.m.Ota yhteys siihen urakoitsijaan joka tulee tekemään sen asennuksen sillä hänellä on mittarit ja okeudet tehdä e.m työsi.
Jos kaapeli menee liian pitkäksi, sen oma vastus estää sulaketta palamasta riittävän nopeasti.
Tämä tarkoittaa sitä, että siitä kauimmaisesta kulutuspisteestä tulisikin nyt mitata ryhmän oikosulkuvirta, ja sen mukaan valita ryhmälle sopiva sulakekoko ja -nopeus, tai vaihtoehtoisesti johdon paksuus (paksuus vaikuttaa johdon vastukseen).
Mikäli mittauskeskuksella oikosulkuvirta on kunnossa, tuo 40m pituus 2,5mm2 kaapelille ei todennäköisesti ole liikaa.
Yksi mittaus asennustesterillä riittää varmistamaan asian laidan.
Yhdyn montörin teksiin!
että kerrot kaapelin poikkipinnan kolmella (kahdella, jos on yksivaihejärjestelmä) ja sulakkeen koolla, niin kaapelin pituuden metreinä.
3 x 2,5 x 16 = 120 m.
Eli sen verran ainakin uskataa huoleti laittaa kaapelia!
liian useasti tuohon nuppiin. Tolla nyrkkisäännöllä ei tee hevonv*ttuakaan.
Tai voihan sitä kaapelia vaikka ulkohuussiin kilometrikaupalla tunkea.
Pitäisiköhän tuossa nyrkkisäännössäsi jakaa sillä sulakkeen koolla eikä kertoa sillä?
Se tuntuisi jotenkin lookisemmalta...
sulakkeet.
Antamillasi lähtötiedoilla asia on kunnossa
ilman mitään selittelyjä ja teorisointia.
- 400V/5kW:n kuormituksella voit vetää 105m:n vedon ja jännitteenalenema on 2,93% (3% sallittu)
- jos kuormitus onkin 400V/2,5kW voit vetää 210m:n vedon ja jännitteenalenema on 2,93% (3% sallittu)
Tässä tapauksessa tulee määrääväksi tekijäksi nollauehto. Täytyy tarkistaa laskemalla ja mittaamalla (urakoitsija) nollausehdon mukainen laukaisuehto oikosulkutapauksessa. Jos syöttävässä päässä on C16A:n automaatti, saa 2,5mm kaapelipituus olla max.80m. Tällöin piirin imbedanssi on 1,4ohm (sallitaan max.1,4ohm). Tällöin automaatti laukaisee vaaditussa 0,4s:ssa.
"nollausehdon mukainen laukaisuehto" eli vanhat ja uudet termit käytössä yht'aikaa?? Toisaalta et sinä voi määritellä max johtopituutta tietämättä lähtöpään oikosulkuvirtaa. 80m johtopituus ei missään tapauksessa tule kysymykseen C-tyypin johdonsuojalla.
Liittymän luona täytyy tarkistaa oikosulkuvirta
laskemalla ja mittaamalla (urakoitsija), kuten jo kirjoitin, eikö mene jakeluun ??
C16:n automaatilla saa olla 2,5 mm^2 kaapelia 80m. Siitä tulee 1,4ohm, joka on myös sallittu. Oikosulkuvirta ko.pisteessä pitää olla siten vähintään 164 A.
olis muuntajan käämissä kiinni, niin sen perään et saa laittaa 80m 2,5mm^2 kaapelia, 75m onkin taas eri juttu..
nus nus , mut ei nää muutkaan jutut asiaan liity.
No tuohan ratkeaa kuin"asian " tuntijat tekee mittauksen , siis "asian" tuntijat ottakaa 100m 2.5mm kaapelia ja mitatkaa jos on tietoa ja taitoa mitata ja vielä mittareita mutta jos nuo puuttuu niin ÄLKÄÄ KIRJOITELKO TÄÄLLÄ MITÄÄN . Terv Sähkäri vm 58
saat asentaa 100m 2,5mm^2 kaapelia C16 johdonsuojan perään?
nimim. kannattaisko "vähän" kerrata
Vaikka kakspuolikkaalla laskemalla pääsisikin sadanmetrin ja ylikin on ajatteleva sähkäri ottanut huomioon sen loppukäyttäjän joka tökkää sen satametrisen syötön pistokkeen päähän 20 metrisen nollaseiskavitosen roikan. Näin laskelmat heittävät ja liikutaan käyttäjää vaarantavissa lukemissa oikosulkuvirtojen osalta, hiukan enemmän kuparia niin hyvä tulee taikka otetaan laskelmien laskuissa pois 20m että kompensoi käyttäjän jatkoroikka asennuksia.
Kaikki spekulointi oikosulkuvirroista on turhaa kun nopean poiskytkennän vaatimukset voi hoitaa vvsk:llä.
Niitäkin tarvitaan useampi...
Syöttöön jokin isompi esim. 300 mA malli ja sitten alakeskukseen 30mA mallit syötettäville piireille. Jos laittaa syöttöön yhteisen 30 mA vikurin, niin ei taida pysyä kiinni kun tulee perään kaikenlaista vähän vuotavaa.
Syksyyn kun odottelee, niin joutuu laittamaan valaistuspiireillekkin ja suositellaan valokaarisuojausta eli sekin lienee viiden-kymmenen vuoden päästä pakollinen osalle piireistä.
Ylijännitesuojienkin käyttö lisääntyy muualla kuin kaupungeissa.
Em. valokaarisuojaus tarkoittaa valokaarivikasuojausta AFDD
Riittää tuolla Puuha-Petellä puuhaa kun nostelee näitä 10- vuotta vanhoja ketjuja!
Ja miten helkatissa vvsk hoitaa muka oikosulun nopean poiskytkennän?
Ei mitenkään, mutta tarvitseeko sen, jos on johtoa suojaava sulake?
Sulakeen sijasta ehkä johdonsuojakojeen tarvetta, että pääsee edes 5 sekuntiin.
Jos virta ei nouse 5 sek. laukaisun tasolle, ei sillä johdolla ole kuitenkaan mitään hätää, laukaisee kuha kerkiää. Johdolle _oikein_ mitoitettu ylivirtasuoja pitää kyllä huolen ettei johtimen rajalämpötila pääse ylittymään. Tämä on laskettavissa jos epäilyttää.
Ei oikosululle sinänsä ole mitään nopean poiskytkennän vaatimusta , oikein mitoitettu sulake palaa ennen kuin johto vaurioituu -kuten jo kerrottukin
Standardin SFS 6000 mukaan vikasuojaukseen käytetyn syötön automaattisen
poiskytkennän toiminta tulee tarkastaa mittaamalla vikavirtapiirin impedanssi silloin kun
vikasuojaus toteutetaan ylivirtasuojilla
Oikosulkusuojaus. Kädessäpidettävät laitteet (pistorasiat) 0,4s ja kiinteät laitteet (esim. liesi, kiinteästi asennetut valaisimet) 5s.
On huomattava mikä on kulloinkin vika-/ylikuormitussuojauksen tarkoitus. Henkilösuojaukseen riittää 0,4 s. poiskytkentä, ja vika kohdistuu vaaraan kosketuksesta jännitteiseen osaan. Ylikuormitussuojaus kohdistuu johtoihin, eikä sille ole tarkkoja poiskytkentäaikoja, vaan johto/sulake -kuormitustaulukot ovat laadittu siten ettei johtimen rajalämpötila voi ylittyä ennen sulakkeen palamista. Sähkölaitetta taas ei oikeastaan suojaa muu kuin laitteen oma ylikuormitussuojaus.
Tuossa on hyvä artikkeli joka selventää käsitteet "Vikasuojaus" ja "Oikosulkusuojaus".
Oikosulkusuojauksen tarkoituksena on suojata johtoa, eikä siinä ole vaatimusta nopeasta poiskytkennästä. Kuten jutusta ilmenee on oikosulkusuojauksellekin poiskytkennän takaraja, nimittäin 5 sekuntia. Molemmat laskentakaavat edellyttävät ettei oikosulku kestä pitempään kuin 5 sekuntia.