Hei,
Tämänpäiväisessä Koillis-Hämeessä oli juttu Ylen vaalikoneeseen vastanneiden kannasta kyläkoulujen lopettamiseen. Vain muutama ehdokas oli valmis lopettamaan kyläkoulut. Vaalikoneen kysymyksiin on vastannut lähes kaikki ehdokkaat, joten voi olettaa tämän olevan myös tulevan valtuuston kanta. Siinä vaiheessa kun asiasta päätetään, muistetaanpa kaikki äänestäjät mitä mieltä ehdokkaat ovat ennen vaaleja olleet! Joten mikäli ehdokkaat eivät valehtele, on kyläkoulujen tulevaisuus turvattu ainakin tulevan valtuustokauden ajan.
Jämsään halutaan lisää veronmaksajia, yhtenä keinona heidän tänne saamiseksi voisi olla kaupungin positiivinen asenne kyliin ja kyläkouluihin. Tällainen olisi nykypäivän Suomessa, jossa tehokkuus ja keskittäminen on ajan trendi, virkistävä poikkeus. Miksi ei voidä nähdä kyläkouluja ja aktiivisia toimivia kyläyhteisöjä kilpailuvalttina veronmaksajista? Ne kunnat jotka ovat koulunsa kyliltä lopettaneet, eivät niitä enää pienillä ponnistuksilla ja kustannuksilla pysty uudelleen avaamaan. Meillä Jämsässä on ainutlaatuinen mahdollisuus säilyttää nykyiset koulut, ja saada niistä kilpailuvaltti.
Tämänpäiväisessä Koillis-Hämeessä oli juttu Ylen vaalikoneeseen vastanneiden kannasta kyläkoulujen lopettamiseen. Vain muutama ehdokas oli valmis lopettamaan kyläkoulut. Vaalikoneen kysymyksiin on vastannut lähes kaikki ehdokkaat, joten voi olettaa tämän olevan myös tulevan valtuuston kanta. Siinä vaiheessa kun asiasta päätetään, muistetaanpa kaikki äänestäjät mitä mieltä ehdokkaat ovat ennen vaaleja olleet! Joten mikäli ehdokkaat eivät valehtele, on kyläkoulujen tulevaisuus turvattu ainakin tulevan valtuustokauden ajan.
Jämsään halutaan lisää veronmaksajia, yhtenä keinona heidän tänne saamiseksi voisi olla kaupungin positiivinen asenne kyliin ja kyläkouluihin. Tällainen olisi nykypäivän Suomessa, jossa tehokkuus ja keskittäminen on ajan trendi, virkistävä poikkeus. Miksi ei voidä nähdä kyläkouluja ja aktiivisia toimivia kyläyhteisöjä kilpailuvalttina veronmaksajista? Ne kunnat jotka ovat koulunsa kyliltä lopettaneet, eivät niitä enää pienillä ponnistuksilla ja kustannuksilla pysty uudelleen avaamaan. Meillä Jämsässä on ainutlaatuinen mahdollisuus säilyttää nykyiset koulut, ja saada niistä kilpailuvaltti.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kyllä kyläkoulujen arvo alkaa muillekin valjeta. Koillis-Hämeessä Pertti Karjalainen kirjoittaa rohkeasti kuinka oppilaat saadaan sopimaan pieniin kouluihin ja koulu-/luokkakoko pysyy suositusten rajoissa (alle 16 oppilasta ainakin ekalla ja tokalla luokalla).
Nyt kuuluu sellaista järkipuhetta, että tekee mieli mennä jo äänestämään. KIITOS!
"hannes" voltti!
Minkä takia metsäkylien mukuloiden pitäisi saada jotakin erikoiskohtelua? Käydä koulua pienissä luokissa ja olla joitakin erikoisherranterttuja niiden veronmaksajien kustannuksella, jotka joutuvat laittamaan omat lapsensa näihin "huonoihin" isoihin kouluihin. Se on nimittäin varmaa, että jos oppilaita on vaan muutama, niin kustannukset yhtä nuppia kohti ovat moninkertaiset. Suurin osa lapsista joutuu kuitenkin opiskelemaan näissä isoissa kouluissa. Eikö heillä pitäisi olla samat oikeudet saada yksityisopetukseen verrattavaa opetusta?
Ja tasa-arvo toteutuu. Jos Karjalaisen lehdessä kirjoittama aloite toteutetaan, tulee Vitikkalasta uusi yläaste ja ala-asteet ovatkin melko samalla viivalla, mitä nyt Jokivarsi on Jämsän kouluista tosin muita suurempi.
Kyseistä ehdotusta ei Jämsän sivistystoimi voi jättää tutkimatta ja paha on sitä huonoksi väittää ainakaan järkiperustein. Todellisia säästöjäkin syntyy toisin kuin kyläkouluja lakkauttamalla.
Mielestäni on mahdottomuus saada kaikille lapsille samanlaiset kouluolot. Se, että lapsi pääsee suhteellisen lähelle kouluun ilman pitkiä aikoja koulukyydissä tai sen odottelussa, on mielestäni lapsen edun mukaista. Monet "metsäkylien" mukulat joutuvat olemaan tarpeeksi pitkään koulukyydityksessä vaikka käyvätkin kyläkoulua. Mikäli lapset joutuisivat tulemaan keskustaan kouluun, tämä koulumatkoihin kuluva aika pitenisi entisestään. Tällä hetkellä vähiten oppilaita, 38, on Lahden koulussa. Ei siinä kyllä kolmella opettajalla mitään yksityisopetukseen verrattavaa opetusta pystytä antamaan. Ja kuten aikaisemmin tällä foorumilla kirjoitin, oppilasmäärät kyläkouluissa eivät tule radikaalisti vähenemään, kuuden vuoden päästä vähimmillään oppilaita (29 kpl) on Koskenpään koulussa.
Kuuden vuoden päästä Koskenpään koulussa ei ole yhtään oppilasta.
Karjalaisen aloite on kekseliäs, ja sellaista ideointia tarvitaan. Aloite ei kuitenkaan voi toteutua, ja syitä on monta.
1. Tällä hetkellä yläkoulussa on 480 oppilasta ja vaikka oppilasmäärä vähenisi - mitä emme toivo ja mitä vastaan pitää taistella -, se on alimmillaankin noin 450. Tämä määrä ei mitenkään mahdu Vitikkalaan, joka on mitoitettu noin 300 oppilaalle.
2. Yläkoululaisten tarpeet eroavat alakoululaisten tarpeista: yläkoululaiset tarvitsevat mm. teknisen työn ja kotitalouden luokkia sekä kemia/fysiikka-tiloja, jotka olisi rakennukseen joka tapauksessa tehtävä. Siitä tulisi jo kustannuksia lisää.
3. Uuden yläkoulun rakennussuunnitelmat ovat - onneksi- jo hyvässä vauhdissa eli paikka on katsottu ja arkkitehdit ovat työssään. Lisäksi valtio on luvannut kohtuullisen hyvän tuen, jota ei kannata jättää käyttämättä ja siirtää hanketta. Maamme on tiuhassa kouluja, jotka odottavat uudisrakennusta ja saneerausta, joten hanke siirtyisi vuosikymmeniä.
4. Oppilailla ja henkilökunnalla ei ole enää varaa odottaa terveeseen kouluun pääsyä. Sairastumisten hinta on kallis ja koituu maksettavaksi tulevaisuudessa astmasairaina nuorina ja ammattitauteina. Astmalääkityksen voimin töissä käyminen on raskasta - ja tämän sanon omasta kokemuksesta.
Voi, voi kunpa lupaukset pitäisivät! Edelliskerrallakin ennen vaaleja kyläkoulun puoltajia oli runsain mitoin, mutta kun valtuustopaikat oli saatu, lopetettiin kolme koulua ja annettiin Arvajalle armonaika - joka lupaus sekin sittemmin syötiin.Sanon kokemuksesta, että pitkää pinnaa ja sitkeyttä vaatii puolustaa pientä ihmistä.
Nyt saadaan vihdoin yksi kokemuksesta kirjoittava avaamaan tuntojaan. Sanot, että pitkää pinnaa vaatii pienten puolustaminen. Niinhän se varmasti on. Ja varmasti tässä on yksi syy miksi yhteisten asioiden hoitajiksi ei tahdo nuorempia enää saada. Nyt on kuitenkin selvästi muutoksen tuulia ilmassa. Onko sinun kokemuksesi se, että olet aina jäänyt yksin esitystesi kanssa. Oisko seuraavaan valtuustoon saatava vähän enemmän yhteityökykyä yli puolue ja ryhmärajojen.
On ihan selvää, että Jämsän kokoisessa kaupungissa on yhteistyö yli puoluerajojen pakollista, jotta asiat saadaan hoidettua eikä jatkuva riitely ole lehtien palstantäytteenä. Kyllä kuntavaalit ovat erityisesti myös henkilövaalit.
Jos entisissä ehdokkaissa on joku, jonka yhteistyökyky on rajallinen, ei sellaista pitäisi enää äänestää.
Oma kokemukseni on kuitenkin paneeleissa ja torikeskusteluissa ollut se, että ehdokkaiden kesken henki on hyvä ja yhteistyömahdollisuuksia löytyy. Asia voi tietenkin muuttua, jos käsiteltävänä on jokin itselle tärkeä asia.
Kyläkoulujen puolustajilta höpöjuttuja. Jos koulu houkuttelisi, miksei niiden oppilasmäärä kasva vuosi vuodelta? Miksei kylille muuteta sankoin joukoin niin Vantaalta kuin Seppolasta?
Miksi Laasonen kauhistelet koulukyytejä, yläasteelle lapset on kuitenkin kuskattava, oppivatpahan aikaisemmin sosiaalisiksi.
Ja ajattele: kun pannaan kyläkoulun 1 opettajan 10 oppilaan ryhmä ja keskuskoulun 1 opettajan 30 oppilaan ryhmä (otaksutaan että kyseessä on sama luokka-aste) yhteen, saadaan kahdelle opettajalla 20 oppilasta ja ison koulun paremmat jumppa-, atk- yms. olosuhteet ja kustannukset per oppilas pienenevät.
Kyllä koulut houkuttelevat. Moni on rakentanut talon kyliin nimenomaan sen takia että siellä on kyläkoulu! Seuraava kysymyksesi on ihmeellinen...
Mielestäni on eri asia kulkeeko 7 vuotias lapsi pitkiä koulumatkoja vai ylä-asteikäinen (1-1,5 tuntia päivässä = 5-7 t viikossa ).
Ryhmänkoosta oli kovasti julkisuudessa puhetta, myös tutkimuksia on tehty. Optimaalinen ryhmänkoko on 14 lasta.
Lapselle ei ole iloa jumppasalista, atk-luokasta, jos häntä kiusataan eikä kukaan puutu eikä huomaa.
Todellinen syy ajatuksillesi on todellakin vain säästö, kuten viimeisessä lauseessasi kerroit. Mutta jos ajattelemme OIKEASTI lapsien parasta? Ei lapsien kustannuksilla saa säästä! Lapsiin on sijoitettavaa, heistähän kasvavat ihmiset jotka hoitavat joskus myös sinua! Säästää voi työikäisten, terveiden henkilöiden kustannuksilla eikä lapsien ja vanhuksien... Kyläkoulut olivat toimineet mainiosti tähän asti, lapset ovat tyytyväisiä, liikkuvat ulkon enemmän ja voivat hyvin. Kaikki olisi ennallaan ja koulutkin olisivat saneerattuja jos Jämsän taloudellinen tilanne ei olisi surkea. Eli säästetään lapsien kustannuksilla? Onko se eettisesti oikein?
"Mielestäni on eri asia kulkeeko 7 vuotias lapsi pitkiä koulumatkoja"
Aina vaan yritetään pitää yllä sitä harhakuvaa, että ne kyläkoulujen lapset asuvat siinä koulun vieressä. Eihän näin ole ollut enää vuosikymmeniin. Niitä pieniä lapsia viedään takseilla ja busseilla ihan samalla tavalla pitkiä matkoja niihin kyläkouluihin, kuin keskustaankin.
että koulumatkat pitenevät lähes kaikilta kyläkoulujen oppilailta mikäli heidät viedään kouluun keskustaan kyläkoulun asemasta. Mikä tässä nyt on niin vaikea ymmärtää?
Miten vaikeaa sinun on ymmärtää että jos lapsen asuinpaikasta Jämsä on 10 km ja kyläkoulu 5-6 km, niin siinä on ERO, ajallisesti. Oletko kokeillut aikuisena käydä töissä joka päivä esim Korpilahdella tai Jyväskylässä autolla? Miltä tuntuisi? Miltä mielestäsi lapsista tuntuu? Bussissa tulee pahaa olo, aika kuluu ym... Eikö mielestäsi ole väliä meneekö lapsella matkoihin 5 tuntia viikossa vai 7-8?
Voi pyhä sylvi, minkälaisia käsityksiä. Näitä oppilaitahan kuljetetaan kymmenien kilometrien lenkkejä. Ei siellä monikkaan ole 5-6 kilometrin kuljetuksella päässyt.
Samaa mieltä, taitaa Jämsän kyläkoulujen oppilaista valtaosa olla kuljetusoppilaita eikä kaikkia suinkaan tuoda viivasuorinta reittiä. Ja moni aikuinen kulkee Jyväskylässä/stä töissä tuntematta suurta tuskaa.
Mieluummin isompiin kouluihin (ei täällä todella suurta olekaan) pienemmät ryhmät kuin muutama yhdysluokkaoppilaan hyysääminen sivukylillä. Jos haluaa asua korvessa, pitää sietää että korpi on kaukana. Sieltäkin kaiketi ajellaan monta kertaa päivässä keskustaan ökymaastureilla. Ekologista kuin mikä... Mutta jokainen tekee niinkuin tahtoo.
joku laasosten sukukokous??
Tämä kyläkoulu-, lukion paikka ja saattohoitokotikeskustelu tuottaa jo jonkinverran ihan hyvää perusarvojen pohdintaa.
Eli mikä oikeesti on meille tärkeää ja se tarkoittaa myös sitä, että mistä sitten olemme valmiita maksamaan, kun veroäyriä korotetaan.
Jos satsataan oikeisiin kohteisiin esim lasten hyvinvointiin, niin ok.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=115&conference=4500000000001545&posting=22000000038611235
Ja humppa jatkuu...