AMK:ssa ensimmäisen vuoden oppilaille järjestettäviä "kastajaisia" nimitetään tursajaisiksi.
Yliopistoissa taas vastaavat juhlat ovat nimeltään fuksiaiset. Tämä johtuu siitä että ensimmäisen vuoden ylioppilaita on nimitetty fukseiksi jo 1800-luvulta lähtien (saks. fuchs on suom. kettu).
Jotkut AMK:t ovat pyrkineet nimittämään omia ensimmäisen vuoden oppilaitaan fukseiksi kuten yliopistojen ylioppilaita on ensimmäisenä vuonna nimitetty. Pöyhkeää ja typerää AMK:n oppilaiden itsensä ylentämistä ylioppilaiden tasolle ja rinnalle.
AMK:n ensimmäisen vuoden oppilasta pitäisi kutsua tursoksi, koskapa tursajaisissa kastetaan uusia tursoja.
Mutta muuttivathan ammattikorkeakoulujen oppilaskunnatkin nimensä opiskelijakunniksi, taas samaa itsensä aiheetonta ylentämistä ja nimityksillä kikkailua. Kun kerran opistoissa oli oppilaskunnat ja ammattikorkeakouluissa oli samaten monia vuosia oppilaskuntia ja taas yliopistoissa ylioppilaskuntia, niin pitikö tuossakin alkaa vääntää nimitystä uusiksi?
Yliopistoissa taas vastaavat juhlat ovat nimeltään fuksiaiset. Tämä johtuu siitä että ensimmäisen vuoden ylioppilaita on nimitetty fukseiksi jo 1800-luvulta lähtien (saks. fuchs on suom. kettu).
Jotkut AMK:t ovat pyrkineet nimittämään omia ensimmäisen vuoden oppilaitaan fukseiksi kuten yliopistojen ylioppilaita on ensimmäisenä vuonna nimitetty. Pöyhkeää ja typerää AMK:n oppilaiden itsensä ylentämistä ylioppilaiden tasolle ja rinnalle.
AMK:n ensimmäisen vuoden oppilasta pitäisi kutsua tursoksi, koskapa tursajaisissa kastetaan uusia tursoja.
Mutta muuttivathan ammattikorkeakoulujen oppilaskunnatkin nimensä opiskelijakunniksi, taas samaa itsensä aiheetonta ylentämistä ja nimityksillä kikkailua. Kun kerran opistoissa oli oppilaskunnat ja ammattikorkeakouluissa oli samaten monia vuosia oppilaskuntia ja taas yliopistoissa ylioppilaskuntia, niin pitikö tuossakin alkaa vääntää nimitystä uusiksi?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mulle on kyl yks paskan hailee miks mua nimitetään. Jos itse viihdyn kyseisessä koulussa niin ei jaksa tollaset nimihässäkät kiinnostaa. Sulle asia on ilmeisesti elintärkeä kun piti tällainenkin topikki tänne perustaa? Ei jeesus..
SINÄ SE JAKSAT VAAN!! VITUTTAAKO? ONKO TYLSÄÄ? HANKI ELÄMÄ! MENE KOULUUN!! MITÄ VAAN MUUTA MUTTA TÄTÄ PASKAA EI KUKAAN JAKSA ENÄÄ LUKEA!!
Ei taas näitä! Enpä muuten ole ikinä keneltäkään yliopisto-opiskelijalta kuullut, että ahdistaisi noin kovin jos amk-opiskelijat kutsuvat itseään fukseiksi:D Eikä se minuakaan ahdista, vaikka yo:ssa opiskelen myös. Suosittelen, että kehittelet itsellesi parempaa tekemistä, ystävän neuvo.
No voi hellanlettas sentään. Voi meijän pikkuisia valittajia.... Hanki oikeesti elämä.
Voin olla ihan mikä vaan, fuksi, turso ja vaikka turska kelpaavat oikein hyvin! Aivan kun voisi vähempää kiinnostaa.
AAAAARGHH
Tiedätkö että suurin osa AMK:n opiskelijoista on ylioppilaita. Tiesitkö myös että yliopistossa opiskelee myös ei ylioppilaita.
Jokainen TOISEN ASTEEN (eli myös ammattiin valmistavat) koulutus peruskoulun jälkeen antaa kelpoisuuden hakea kolmannelle asteelle, eli yliopistoon, korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin. Eli lukio tai VASTAAVAT TIEDOT omaava voi hakea ja päästä yliopistoon.
Joten kaikki KOLMANNEN ASTEEN oppilaitokset saavat minun puolestani kutsua alottelevia fukseiksi ja niissä tosiaan saa olla ylioppilaskuntia, vaikka kaikki eivät ylioppilaita olekaan. Piste.
Niin no siis varsinaisesti ylioppilas nimenomaan tarkoittaa yliopiston opiskelijaa, ei ylioppilastutkinnon suorittanutta henkilöä. Ennen tosiaan ei tietenkään yliopistoon voinut päästä jos ei ollut ylioppilastutkintoa suorittanut mutta nykyisin tuo on ainakin teoriassa toisin. Alunperinhän siis koko ylioppilastutkinto on ollut yliopiston pääsykoe. No, kaikki muuttuu, mutta siis sen jälkeen kun pelkkä ylioppilastutkinto ei enää avannut ovia yliopistoon vaan piti erikseen tehdä pääsykoe vielä päästäkseen yliopiston ylioppilaaksi, niin pelkkä lukion ja ylioppilaskirjoitusten läpäisy ei ole tehnyt ihmisestä ylioppilasta vaan jos on mennyt lukion jälkeen opistoon tai ammattikorkeakouluun niin on ollut opiston tai ammattikorkeakoulun oppilas, joka on toki voinut ylioppilastutkinnon suorittaa, mutta ei ole siis AMK:ssa ylioppilaana vaan oppilaana. Periaatteessa ammattikoulun käynyttä ja yliopistoon päässyttä voidaan sanoa kyllä ylioppilaaksi. Tosin tuollaisia ylioppilastutkintoa suorittamattomia ylioppilaita en kyllä tiedä yhtään. Mutta jos on matrikulaation suorittanut niin on periaatteessa kyllä student eli opiskelija eli yliopiston ylioppilas. Opiskelija tarkoittaa alunperin juuri yliopiston ylioppilasta ja muissa oppilaitoksissa on koululaisia tai oppilaita.
No nyt kun olet nettiyhteyden saanut, niin kannattaa lähteä päivittämään sitä tietokantaansa, eikä muistella vanhoja.
Ylioppilas yhdistetään nykyään juurikin ylioppilastutkinnon suorittaneeseen. On yliooplasjuhlaa ja ylioopilaslakkia, eikä niitä nykyään tosiaankaan yhdistetä yliopistoon. Jos työnhaussakin ruksaa koulutuksekseen "ylioppilas" niin se kyllä luetaan, ettet ole lukion jälkeen mitään tehnyt, eikä että opiskelisit yliopistossa.
Kyllähän niitä yliopoisto-opiskelijoita ylioppilaiksi saa kutsua, tai tarkennuksena eroittamaan pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneista, ovat teologian ylioppiliata, tekniikan ylioppilaita yms. tai tuttavallisemmin teologeja, teekkareita, yms.
Olihan se elo ennen vanhaan varmaan helppoa ja selkeää, kun kaikella oli omat selkeät nimensä ja paikkansa, mutta näin se yhteiskunta muuttuu ja kieli sen mukana, ei päinvastoin.
Muuten, ainakin siinä Meilahden takana olleessa sairaanhoito-opistossa oli ylioppilaskunta, että kyllä sitä pakkaa osattiin silloin ennen vanhaankin sekoittaa.
Ihan mielnkiinnosta, mikäs AMK-opiskelija on toisella kotimaisella?
Olen käynyt kauppakoulun, kauppaopiston ja kauppakorkeakoulun ja ollut ylpeä siitä, että suoritin ylemmän korkeakoulututkinnon olematta ylioppilas. Ylioppilas en ole koskaan ollut enkä halua olla!!!
joo, on noissa opistoissa ollut opistojen oppilaille, jotka ovat ylioppilastutkinnon suorittaneet, mutta ovat opistoissa oppilaina olleet, kuitenkin ylioppilaskuntia ollut todella, ovat halunneet ylentää itseään siis muiden oppilaiden joukossa vaikka oppilaita ovat samassa oppilaitoksessa olleetkin kyllä oikeasti.
Ylioppilaslakki on nimenomaan yliopistoon sisään päässeen ylioppilaan asusteen päähine, ainoa käytännössä pidettävä asuste varsinaisesta ylioppilaspuvusta siis. Ylioppilaan asusteeseen on toki kuulunut takki ja housut lakin lisäksi, takin napeissa ylioppilaskunnan lyyra ja lakissa kokardina sama lyyratunnus samaten siis (silloin kun siis Suomessa oli vain Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto eli nykyinen Helsingin yliopisto). Ylioppilaslakki on vielä jäljellä ylioppiluutta osoittavana asusteena ja toki tuo lyyra vaihdetaan yleensä oman ylioppilaskunnan kokardiksi paitsi siis tietysti siinä tapauksessa että on Helsingin yliopiston ylioppilas. Ylioppilaslakkia pidetään virallisesti nimenomaan yliopistojen akateemisissa juhlissa, esimerkiksi airuilla kuuluu olla ylioppilaslakki ehdottomasti päässä, airuen on pakko noudattaa pukuetikettiä. Yliopiston opiskelija pitää airuena ollessaan aina ylioppilaslakkia päässään ylioppiluuden osoituksena vaikka ei olisi ylioppilastutkintoa suorittanutkaan. Tosin sellaisia airuita en ole ikinä nähnyt yhtään.
Ylioppilaslakin pakollisesta ja virallisesta käytöstä erinäisin yliopistojen ohjesääntöjen mukaan on määrätty erikseen. Toki voihan sitä ylioppilaslakkia pitää kuka vain, käydä sen ostamassa, mutta ei se tarkoita että sitä lakkia käyttäisi etiketin ja sääntöjen mukaan sitten. Voihan sotilaskodista ostaa everstin ruusukkeet ja käydä ostamassa lisäksi sotilaan asusteet esim. M91 tai uuden M05 maastopuvun ja laittaa nuo everstin kolme isoa ruusuketta tuohon takkiinsa, mutta ei se tarkoita sitä että olisit sitten oikeasti Suomen armeijan eversti. Sama asia sen lakin oikean ja virallisen käytön kanssa on. Tohtorin silinterinkin voi ostaa vaikkei olisi tohtorin tutkintoa suorittanutkaan eikä olisi promootioaktissa promovoitu tohtoriksi.
Student -en (ruots.) = ylioppilas = opiskelija (nimenomaan tarkoittaa yliopiston opiskelijaa eli yliopiston ylioppilasta eikä tuon sanan käyttöön oton aikoihin mitään muita ylioppilaita tai opiskelijoita ollutkaan kuin yliopistoissa opiskelevia ylioppilaita).
Jos työnhakukaavakkeeseen pitää laittaa titteli niin ei kai kukaan yliopiston ylioppilas laita pelkkää "ylioppilas" vaan esim. tekniikan ylioppilas tai lääketieteen ylioppilas. Sehän se tarkka titteli on.
AMK:n oppilas ruotsiksi: yrkeshögskola elev
Jos olet ollut opiskelijana kauppakorkeakoulussa oikeasti, niin olet ollut kauppakorkeakoulussa opiskellessasi ylioppilas, siis kauppakorkeakoulun ylioppilas ja olet varmasti kuulunut kauppakorkeakoulun ylioppilaskuntaankin silloin. Et toki sen jälkeen enää ole ollut kauppakorkeakoulun ylioppilas kun et ole enää kauppakorkeakoulussa opiskellut. Mutta oppilaita kauppakorkeakoulussa ei ole ollut koskaan yhtään. Et toki enää ole mikään ylioppilas, mutta olet joskus jonkin aikaa ollut, tahdoit sitä tai et. Sama asia kuin Suomen armeijan varusmiehet ovat sotilaita tahtoivat sitä tai eivät ja samaten reserviläiset ovat ainakin sodan aikana (joiden tiukkojen tulkintojen mukaan rauhankin aikana) sotilaita tahtoivat sitä tai eivät. Jos Suomen laki määrittelee jonkun henkilön (Suomen kansalaisen) statuksen sotilaaksi, niin sitten on kansainvälisissä yhteyksissä sotilaan statuksella tahtoi sitä tai ei. Sotilaitahan koskee esim. eri pykälät rikoslaissa jne.
"Voihan sotilaskodista ostaa everstin ruusukkeet ja käydä ostamassa lisäksi sotilaan asusteet esim. M91 tai uuden M05 maastopuvun ja laittaa nuo everstin kolme isoa ruusuketta tuohon takkiinsa, mutta ei se tarkoita sitä että olisit sitten oikeasti Suomen armeijan eversti. Sama asia sen lakin oikean ja virallisen käytön kanssa on. Tohtorin silinterinkin voi ostaa vaikkei olisi tohtorin tutkintoa suorittanutkaan eikä olisi promootioaktissa promovoitu tohtoriksi."
Hieman ehkä ontuva rinnastus. Ylioppilaita kun löytyy melkein joka perheestä, everstejä ja tohtoreita ei. Kynnys lähteä esittämään everstiä on siis hiiiiiukan korkeampi.
Eiköhän ne/me suuret massat ole jo aikaa sitten muuttaneet noita ylioppilaslakin kirjoittamattomia käyttösääntöjä (Vappuna ja omissa lakkiaisissa). Yliopistossa on sitten edelleen voimassa ne ammoisista ajoista periytyvät säännöt, milloin sen tilaisuuksissa lakkia pidetään. Niitten ulkopuolella näistä perinteistä taitavat pitää kiinni vain vanhat jäärät ;-)
Opistoistahan vielä löytyi ylioppilaskuntia, mutta nykyään ammattikorkeissa ne ovat opiskelijakuntia. Fuksiasia niissä opistoissakin järjestettiin, joten siinä mielessä mikään ei ole muuttunut ammattikorkeihin siirryttäessä.