Martti LOutherin kirjasta "Mannaa Jumalan lapsille"
Ps. 32:8
Minun silmäni sinua vartioitsee. Minä johdatan sinua vaeltamaan haluamaani tietä. Sinä rukoilet, että vapahtaisin sinut. Älä sinä tästä kiusaannu. Älä opeta minua, äläkä opeta itseäsikään jättäytymään minun haltuuni. Minä olen oikea opettajasi. Minä johdatan sinua tietä, jota voit kulkea minun tahtoni mukaisesti.
Omasta mielestäsi kaikki on hukassa, kun ei käy sinun ajatustesi mukaan. Sinun omat ajatuksesi ovat kuitenkin vain haitaksi ja estävät minua. Ei pidä käydä sinun ajatustesi mukaisesti, vaan yli ymmärryksesi. Vajottaudu ymmärtämättömyyteen, niin minä annan sinulle oman ymmärrykseni. Ymmärryksen puute on tässä oikeaa ymmärtämistä. Minuun luottaessasi et tiedä, minne kuljet, mutta juuri se on oikea tieto siitä, mihin mennään. Aabrahamkin lähti maastaan tietämättä minne. Hän luotti minun tietämiseeni ja luopui omasta tietämisestään. Sillä tavalla hän saapui oikeaa tietä oikeaan päämäärään. Katso, tämä on ristin tie. Sitä et voi itse löytää. Minun on johdatettava sinua kuin sokeaa.
Minä siis tahdon Hengelläni ja sanallani johdattaa sinua tietä, jota sinun on kuljettava. Sinä et voi sitä tehdä, ei liioin kukaan muukaan ihminen voi. Älä kulje itse valitsemiesi tekojen mukaisesti, äläkä itse ajattele, miten sinun olisi kärsittävä. Minä kutsun sinut sellaiseen, joka kohtaa sinut ilman omaa valintaasi. Siinä osoittaudu opetuslapsekseni ja jättäydy minun huomaani. Minä johdatan sinua silmilläni, minä en sinua hylkää.
Ps. 32:8
Minun silmäni sinua vartioitsee. Minä johdatan sinua vaeltamaan haluamaani tietä. Sinä rukoilet, että vapahtaisin sinut. Älä sinä tästä kiusaannu. Älä opeta minua, äläkä opeta itseäsikään jättäytymään minun haltuuni. Minä olen oikea opettajasi. Minä johdatan sinua tietä, jota voit kulkea minun tahtoni mukaisesti.
Omasta mielestäsi kaikki on hukassa, kun ei käy sinun ajatustesi mukaan. Sinun omat ajatuksesi ovat kuitenkin vain haitaksi ja estävät minua. Ei pidä käydä sinun ajatustesi mukaisesti, vaan yli ymmärryksesi. Vajottaudu ymmärtämättömyyteen, niin minä annan sinulle oman ymmärrykseni. Ymmärryksen puute on tässä oikeaa ymmärtämistä. Minuun luottaessasi et tiedä, minne kuljet, mutta juuri se on oikea tieto siitä, mihin mennään. Aabrahamkin lähti maastaan tietämättä minne. Hän luotti minun tietämiseeni ja luopui omasta tietämisestään. Sillä tavalla hän saapui oikeaa tietä oikeaan päämäärään. Katso, tämä on ristin tie. Sitä et voi itse löytää. Minun on johdatettava sinua kuin sokeaa.
Minä siis tahdon Hengelläni ja sanallani johdattaa sinua tietä, jota sinun on kuljettava. Sinä et voi sitä tehdä, ei liioin kukaan muukaan ihminen voi. Älä kulje itse valitsemiesi tekojen mukaisesti, äläkä itse ajattele, miten sinun olisi kärsittävä. Minä kutsun sinut sellaiseen, joka kohtaa sinut ilman omaa valintaasi. Siinä osoittaudu opetuslapsekseni ja jättäydy minun huomaani. Minä johdatan sinua silmilläni, minä en sinua hylkää.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tuosta ei paremmaksi tule. Siinä käy ilmi kenen johdatuksessa kristitty on ja tulee aina olla.
Siinä on todellakin hienosti tuo sanottu. Luottakaamme Jumalan johdatukseen. Hän johdattaa meitä Hengellään ja Sanallaan.
Ei tarvitse ihmisoppeihin ja ihmisten erehtyväisyyteen luottaa.
Aina pysyköön Herra Jeesus Kristus, hänen lunastustyönsä ja ylösnousemuksensa kirkkaana johtotähtenä meille.
Itse kun luin tuon niin ajattelin että muuta ei tarvitsekkaan tietää, siinä on ohjetta elämään
Luther kertoo tässä itsestään myös.
Hänet oli oman tahtonsa vastaisesti määrätty lukemaan tohtoriksi ja ryhtymään opettajaksi. Hänen oli ihmisenä miltei mahdotonta hyväksyä ajatusta.
Kun hän luostarien esimiehelle Staupitzille sanoi kuolevansa, totesi tämä, että "Herrallamme on taivaassa käyttöä oppineille".
Monet kristityt ajattelevat, että nykyinen tilanne on Jumalan johdatusta. Se on myös vastuu kristityille. Jumalan sana ei ole sidottu yhdenkään Kiirunan kirjeen taakse, sitä saa Suomessa onneksi vielä kuulla vapaasti ja lukea yhdessä niiden kanssa, joilla on siihen nöyryyttä.
On jännä miten tätä Lutherin tekstiä jotkut tuntuvat lukevan siten, kuin siinä puhuttaisiin saarnaajien antamista ohjeista ja neuvoista, joita pitäisi tyhmänä noudattaa.
Silloin voi tulla aikamoisena yllätyksenä viimeinen tuomio. Ei auta saarnaajien neuvot ja ohjeet, ei auta "tämä kristillisyys" viimeisellä tuomiolla. Ainoa, mihin voi vedota, on Herramme Jeesuksen Kristuksen suorittama lunastustyö.
Moni tuntuu kuvittelevan, että oman ymmärryksensä hylkäämällä ja saarnaajien ohjeita ja neuvoja seuraamalla pääsemme taivaaseen.
On siunattu asia, jos saarnaajat antavat sellaisia neuvoja, joista on oikeasti hyötyä kristityn vaelluksella. Kaikki neuvot meidän pitää kuitenkin koetella ja pitää vain se, mikä on Raamatunmukaista ja hyvää. Mutta missään tapauksessa emme voi autuuttamme asettaa noihin neuvoihin nojaamaan.
Kristityn tietä kuljetaan kuunnellen Jeesuksen ääntä, joka opettaa ja johdattaa meitä oikeaa tietä.
Joka kuvittelee Lutherin puhuessa ymmärryksen puutteesta tässä yhteydessä tarkoittavan sitä, ettei pitäisi opetusta arvioida Raamatun valossa, ei ole tainnut koskaan kokea, mitä tarkoittaa Jeesuksen johdatuksessa kulkeminen.
Kun sinua kehotetaan menemään, puhumaan, kirjoittamaan, soittamaan, auttamaan tms jossain tilanteessa, jossa kaikki järki ja ymmärrys sanoo, että älä, siitä on vain haittaa, se aiheuttaa vain rauhattomuutta... on parempi kuitenkin kuunnella sitä Hengen ääntä, eikä sitä lihan mieltä, joka kehottaa olemaan hiljaa, jäämään paikalleen, olemaan julistamatta evankeliumia, mitä kummallisimmissa tilanteissa.
Tai jos koetat järjellä selittää jotain kärsimyksiä tai elämän kolhuja, läheisten menetyksiä, jolloin kaikki tuntuu olevan hukassa. Ei järjellä pitkälle pötkitä. Jumala johdattaa joskus aivan käsittämättömiä reittejä.
Aina joskus pääsemme näkemään ja ymmärtämään, kuten Aabraham: "Aabrahamkin lähti maastaan tietämättä minne. Hän luotti minun tietämiseeni ja luopui omasta tietämisestään. Sillä tavalla hän saapui oikeaa tietä oikeaan päämäärään. Katso, tämä on ristin tie. Sitä et voi itse löytää. Minun on johdatettava sinua kuin sokeaa."
Vain Jumalaan luottaen.
Tuosta tyhmänä noudattamisesta tuli mieleeni:
"Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan.
Minä en ainakaan voi enkä halua kumota Lutherin tekstiä.
Joo, ei Luthetin tekstissä mitään vikaa olekaan. Se on erinomisen hieno.
Kannattaa vain lukea, kenen opastuksen noudattamisesta siinä puhutaan. Jumalan johdattamisesta. Hän Hengellään ja sanallaan johdattaa.
Siinä ei puhuta puolikasta sanaa kenenkään ihmisen seuraamisesta tai ihmisten neuvojen tyhmänä noudattamisesta.
Lapsenkaltaisuuskaan ei ole mitään tyhmänä noudattamista. Jos lapsia sinulla on, tiedät sen kyllä, että eivät ole tyhmiä eivätkä tyhmänä mitään noudata.
Lapsenkaltaisuus on luottamusta Jumalaan, uskoa ilman todisteita.
Luther puhuu tekstissään siitä, ettei ymmärrä, ei tyhmyydestä.
Jumalan suunnitelmat ja teot menevät niin kirkkaasti ihmisen ymmärryksen yli, että niiden latistaminen järjen ymmärrettäväksi olisi suoranaista Jumalan mitätöintiä.
Ihan vaikka klassinen kysymys kärsimyksestä, ei ihminen ymmärrä, ei. On vain luotettava Jumalan johdatukseen.
Oliskohan syytä miettiä, mitä se lapsen kaltaisuus on?
Ei se ainakaan toisten neuvojen tyhmänä noudattamista ole.
Laittakaas silmät kiinni ja kuvitelkaa tilanne lapsuutemme Tarzan -lehdestä.
Alkuasukasheimo palvoo siellä isossa luolassa tulen jumalaa ja noudattaa tyhmänä niitä ohjeita, joita tulen papitar heille antaa. Alkuasukkaat uhraavat omaisuuttaan ja työtään lepyttääkseen tuota jumalaa ja pitääkseen sen hyvällä tuulella ja saadakseen itselleen ajallista ja iankaikkista hyvää.
Aivan samasta asiasta, samanlaisesta uhraamisesta on kysymys tässä vaateessa, mikä nyt tuntuu esikoislestadiolaisuudessa olevan vallalla: tyhmänä tottelemisesta.
Ihmisen uskonnollisuutta ja lihaa kovin miellyttää suorittäminen, jonka avulla voi olla varma jostain tulevaisuudessa tulevasta hyvästä.
Helsingin nuortenillassa puhuja julisti nuorisolle, että tämä kristillisyys kestää kuolemassa. Aivan samasta asiasta on siinäkin kysymys.
Tämä kristillisyys ei kestä kuolemassa eikä viimeisellä tuomiolla. Siellä kestää vain Kristus, joka on välimiehenämme - ei kristillisyys.
Peloiteltiin Jumalan vihalla, jos on maailmanmielisyyttä. Sitten neuvottiin korjaamaan pois, ettei tule kuoleman hetkellä veräjäpuita eteen. Monet tuntuivat menevän heti korjaamaan.
Missä on Kristus, missä luterilainen opetus?
Sitten neuvotaan turvaamaan saarnaajiin ja kielletään ajattelemasta itse. Kuka vastaa tästä Jumalan edessä, jos neuvot eivät kestäkään?
Ja Jeeus johdattaa OMAT lampaansa viheriäisille niityille lepäämään. Tämä on Jumalan sana.
Jeesus pelastaa jokaisen joka hänen luoksensa tulee, ja hän johdattaa luokseen nekin lampaat jotka harhailevat elämänsä eri vaiheissa ihmiskäskyjen ja ihmisoppien ryteiköissä.
Tämä(kin) tilanne on tullut monelle siunaukseksi.
Ihmsopin ote on kirvonnut, kun se on mennyt riittävän pitkälle.
Kristitty on sanonut, kiitos Herralle kun näytit minulle tiesi, nyt minulle riitti ihmiskäskyt ja osamaksukaupat taivaan osakkeista purettiin, Kristuksen vanhurskaudessa on minulle kylliksi.
Enkä päivääkään enää suostu tienaamaan sitä minkä jo Jumalan suurena lahjana omistan, Jumalan täydellisen vanhurskauden, Jeesuksen Kristuksen ansion tähden. Aamen, hallelujaa, kiitos Jeesus!