Millainen se mielestäsi on ?
Itselläni on tuoreena, vereslihalla vielä katken-
nut ystävyys. Hän itse sanoi aikoinaan, että tus-
kin meille tulee koskaan sellaisia asioita, jois-
ta emme voisi puhua. Ja tuskin mitään, mikä kat-
kaisisi tämän arvokkaan ystävyyden.
Mutta hän olikin se, joka käänsi selkänsä. Enkä
tänä päivänäkään tiedä lopullista syytä. Hän ei
vastannut puheluihini, sähköposteihin eikä teks-
tiviesteihini, kun yritin saada syytä selville.
Olen pyyhkinyt hänen numeronsakin jo puhelimesta-
ni, kääntänyt uuden lehden.
Siltikin - satuttaa, satuttaa niin perkeleesti !
Itselläni on tuoreena, vereslihalla vielä katken-
nut ystävyys. Hän itse sanoi aikoinaan, että tus-
kin meille tulee koskaan sellaisia asioita, jois-
ta emme voisi puhua. Ja tuskin mitään, mikä kat-
kaisisi tämän arvokkaan ystävyyden.
Mutta hän olikin se, joka käänsi selkänsä. Enkä
tänä päivänäkään tiedä lopullista syytä. Hän ei
vastannut puheluihini, sähköposteihin eikä teks-
tiviesteihini, kun yritin saada syytä selville.
Olen pyyhkinyt hänen numeronsakin jo puhelimesta-
ni, kääntänyt uuden lehden.
Siltikin - satuttaa, satuttaa niin perkeleesti !
Vastaukset 37
Vanhimmat
Olet sinä ottanut selvää hänen "voinnistaan"
Jos hänen terveyden tilansa on sellainen ettei hän pysty pitämään yhteyttä.
Näinkin voi joskus käydä.
Tuli vain ensimmäisenä mieleen näin asiasta tietämättömänä.
että hän voi varmaan suhteellisen hyvin.
Olen havainnut hänen seikkailevan eri saiteilla
joka päivä rekattuna. Ja seuraelämääkin on viet-
tänyt, joten olen hyväksynyt sen jo, että olen
hänelle enää ilmaa.
Satuttaa vaan, kun hän itse mainitsi, ettei ole
hävinnyt mihinkään. Kuunnellaan hetki hiljaisuut-
ta, mutta siitä hiljaisuudesta tulikin näämmä lo-
pullista.
Riippuu siis kumman olet menettänyt mies- vai naisystävän.
Olen menettänyt muutamia ystävättäriä kun olen sanonut miltä minusta tuntuu ja kertonut omat totuuteni jostakin epämiellyttävästä tapahtumasta, joka on loukannut minua ja periaatteitani.
Pahalta se tuntuu ja olen yrittänyt myöhemmin kontaktia ja omalta osaltani pyytänyt anteeksi jos olen loukannut sanoillani. Usein naisten välinen ystävyys katkeaa uuteen miesystävään.
Uusi miesystävä ei halua jakaa naista, naisystävän kanssa tai sitten ystävättäret eivät hyväksy jostain syystä uutta miestä. Mies voi olla ystävien mielestä liian hyvä tai huono.
Ihmettelen usein kuinka joku voi loukkaantua kun epäselvyyksiä selvitellessä kerron kuinka olen tilanteen omalta osaltani kokenut.
Pakotin kerran erään ystäväni puhumaan sanoin, että en lähde, ennekuin hän kertoo miksi on katkaissut välimme. Tulihan se syy sieltä itkun ja ikävän kanssa. Jotkut ihmiset sulkeutuvat eivätkä halua palata erimielisyyden alkulähteille, tässä tapauksessani hänen silloinen miesystävänsä ei voinut sietää minua ja hänen oli valittava puoli. Sovinto tuli vasta hänen ja miehen katkeran eron jälkeen.
ja minulla on hyvin vahva tunne siitä, että hän
on puhunut minusta jotain pahaa muille ns. yhtei-
sille ystävillemme, koska kaikki muutkin ovat
hiljenneet tästä renkaasta.
Eipä taida sovintoa olla tulossa tässä tapaukses-
sa.
Iltaa Linda!
Jos uskot, että ei tule sovintoa, on asia kylmästi lakaistava maton alle. Ei kannata murehtia toisen loukattua ylpeyttä tai jotain mistä et tiedä. Olen itse jo kaukana menetetyistä ystävistäni ja he voivat jos haluavat ottaa yhteyttä ja tavata, jolloin olen valmis uuteen alkuun, mutta itse en enää vaivaudu, olen tehnyt voitavani.
ystävyytenne ollut melko tuore, - luulisin että silloin tulee ihmisten välille asioita joista ei ehkä ole yhteistä näkemystä...
se on noin vuoden vanha jo,
ja aina puhuttiin ihan kaikki asiat keskenämme.
Joten olen surullinen, todella.
Mielestäni olisin ansainnut selityksen tapahtu-
neelle, mutta en ollut edes sen arvoinen.
No joo.
Mä nyt sekoilen kahden syvltä olevan nettiliittymän kanssa, sama kirjoitella keskusteluihin kun juttuja joutunut kännykällä hoitelemaan...
Melkein taannoin alkoi itkettään, kun yks pitkänajan kaveri ilmoitti vaihtavansa sähköpostinsa, sakä puhelinnumeronsa. Eikä aikonut kertoa niitä minulle.
Nih, olin saanut lekurilta eloonjäämis-paperit. Soitin mimmille ja ilmoitin halukkuuteni tehdä lapsia kanssaan. Ajoitus meni vissiin täysin pieleen, toisekseen meillä on eri äidinkieli.
Monivuotinen ystävyys hävisi. Ei tietenkän saa ketään loukata, tein sen vahingossa. Varsinainen syy oli kai hänen henkilökohtaisessa tilanteessaan, sen kuulin muualta jälkeenpäin.
Jotkut ihmiset osaavat pitää asiansa omina tietonaan, mä olen jonkinlainen totuudentorvi. Kerron asioistani, vaikkei kukaan ole edes kiinnostunut kuulemaan, oma vikani.
Sattuu se, etenkin jos koittaa vaan olla ystävä, eikä osaa suhteuttaa omia asioitaan muiden juttuihin.
Typeryydestä saa aina maksaa, joskus tosin sinisilmäisyyttään. Ois pitänyt sekin mimmi kaataa vuosia sitten.
=DW=
sitten ollut karvainen kokemus ns. ystävyydestä.
Äidinkieli on tietysti jonkinasteinen este, ellei
osaa kaverin kieltä.
Ajoituksesta on tietty vaikea sanoa, itse sen
varmaan parhaiten tiedät. Mutta jos halukkuutesi
oli tehdä hänen kanssaan lapsia, miksi ihmeessä
et kertonut sitä sitten jo aiemmin ?
Tai jos se tuli myöhäjunassa se tunne, niin
sitten asia on tietysti toinen.
Minulla on vähän sama juttu tässä katkenneessa
ystävyyssuhteessa. Tiedän kyllä, että tein jotain
väärin. Mutta kun hän kuitenkin väitti, ettei ole
hävinnyt mihinkään, luotin siihen.
Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta sanojensa
takana voisi kuitenkin olla. Ystävyys on
sellaista, että asiat puhutaan, eikä jätetä tois-
ta epätietoisuuteen.
mutta välillä toinen osapuoli ei vain ole ymmärtänyt mistä puhutaan...olisitko se sinä ?
Itsellä on kans kokemuksia juuri samasta asiasta.
Ollaan jo tunnettu yli kymmenen vuotta perhetuttuina.
Sitten äkkiä ystävyys katkeaa ja ei vastauksia enää sähköposteihin ym.
Luulen, että tosiaan ajatuksia on puhuttu paljon.
Toinen ei vaan aina ole samalla aaltopituudella.
Myös tietty elämäntilanteet muuttuvat meillä kaikilla.
yleensä, johon kalikka kalahtaa.
Ymmärrys oli molemminpuolista niin kauan, kuin
oli ystävyyttäkin. Se loppui toiselta siihen,
mutta minä olen kyllä myöntänyt, etten ole
kaikkea ymmärtänyt. Ystävyydeksi sitä ei
mielestäni voi nimittää, jos käyttäydytään niin
kuin on käyttäydytty - siellä.
elämäntilanteet vaikuttaa aina,
mutta kun tiedän ettei mistään sellaisesta nyt
ole kuitenkaan kysymys.
Se samalla aaltopituudella kulkeminen vain tuli
tiensä päätökseen, siihen on tyytyminen. Ja tar-
kemmin ajateltuna, ei se tainnut ystävyyttä lo-
pulta ollakkaan. Ei se olisi päättynyt näin,
jos olisi ollut.
Ymmärrätkö nyt, että syyllistät ystävääsi? Ystävyys toisen hyväksymistä sellaisena kuin on.
ja kyllä hänkin on minua syyllistänyt,
että eiköhän ne puntit ole tasan.
Hah, todellakin ' toisen hyväksymistä sellaisena
kuin on ' toden totta ! Minä hyväksyin hänet ja
kelpasin olkapääksi kun oli vaikeaa. Hän vain ei
hyväksy minua sellaisena kuin olen.
Thats it !
isolla Veellä ?
että jos olet hän, niin kuin luulen.
Kuinka hanakasti tartuit tähän aloitukseen, kun
muuten olet ollut kuin pisi sukassa.
Ja jos olet hän, tiedät myös, ettei tässä ollut
valhetta yhtään. Samalla myös voit tutkiskella
itseäsi, kuka hyväksyy ja kenet.
Jos taas et ole hän, mikä Sinä olet minua täällä
arvioimaan ja sanomaani. Sinulla ei siinä tapauk-
sessa ole asioista mitään käsitystä.
Siis, aika paljon kommentteja, aloitus oli kiinnostava, oma mietteeni vain mietteeni. Riitelyä, tottakai.
Seksi, tai sen puute sotkee suhteita.
Piru, on todella hienoja ihmisiä jäänyt jonnekin takavasemmalle. Nyt luulen, vetoketjua avaamalla ois enempi kamuja. Kukapa sen nyt tietää nyt, en tiedä.
Mutta ystävyys eri sukupuolten välillä ei välttämäti toimi ongelmitta. Hyvät tyypit katteluksessa, ja monenkaan kanssa ei välttimäti pääse ees juttuun.
Tutut tuntee, muista ei niin väliä....
=DW=
huomaan.
Minulla on monta miespuolista ystävää, siis ni-
menomaan ystävää. Ja ne toimii huomattavasta kit-
kattomammin kuin naisten kanssa monessa suhtees-
sa.
Menneita ei saa takaisin, pitää vaan astua uuteen
huomiseen ja toivoa olevansa eilistä viisaampi.
Kyllä se taitaa olla niin että tällä iällä on vaikea enää hankkia uusia ystäviä. Ainakaan sellaisia isolla Y:llä. Joitakin uusia tuttavuuksia voi löytyä, mutta ystävyys lienee paras rajoittaa esim jonkin harrastuksen piiriin. Minullakin on ollut pari aikuisiällä hankittua ystävää jotka sitten ovat yhtäkkiä ystvälllisesti mutta päättäväisesti katkaisseet välit. Pitkän analysoinnin jälkeen olen päätynyt siihen lopputulokseen että ystävyys muodostui liian läheiseksi. Esim yhden kaverin kanssa meni välit poikki kun annoin hänelle 40-vuotissyntymäpäivälahjan. Se oli liian intiimiä.
paitsi tietysti jonkun harrasteen kautta.
Kun on sitä sosiaalista kanssakäymistä, niin it-
se ainakin eläväisenä ystävystyn kyllä helpolla
jos tunnen löytäneeni sielunsiskon tai -veljen.
Minun pisin ystävyyteni on kestänyt yli 50
vuotta, eli ihan ensimmäisten elinvuosieni aikana
se on jo syntynyt. Pysyy edelleen, varmaan elä-
mämme loppuun asti, niin uskon ja toivon. Ja tätä
ystävyyttä/ystävää voi todellakin kutsua isolla
y:llä.
on aina tai ainakin pitäisi olla, molemminpuolista.
Minulla on tuttava, joka ilmoittaa olevansa ystäväni, mutta minä en häntä sellaisena pidä, koska en voi luottaa häneen.
Oikean, hyvän ystävän kanssa ei tule koskaan sellainen olo, että voinkohan tämän sanoa.
Varmasti satuttaa, jos olet pitänyt häntä todella hyvänä ystävä, ei tuo käytös hänen puoleltaan kaunista ole. Selitystä kaipaisit varmaan.
mielestäni pitäisi olla.
Luottamus on kaiken a ja o.
Myönnän tehneeni tässä suhteessa pienenpienen
virheen, mutta se ei annna mielestäni oikekutta
hänen käytökselleen. Siinä ei ollut mitään henki-
lökohtaisesti häntä loukkaavaa.
Selitystä tuskin koskaan tulen saamaan,
kaipa se olisi jo tullut jos olisi tullakseen.
ystävä miettii asioita ja ottaa joskus yhteyttä, olisitko valmis aloittamaan uudelleen ystävyyssuhteen?
Vai katsotko saaneesi niin huonoa kohtelua, ettet pystyisi enää ystävyyttä uudistamaan?
Minulla on sellaisia ystävyyssuhteita, ettei pidetä kovinkaan tiiviisti yhteyttä, mutta silti ollaan "oikeita ystäviä", kun tavataan, jutellaan vain meidän juttuja, eivätkä ne leviä muiden tietoon.
taisi jättää sellaiset kolhut sieluun käytöksel-
lään.
Pahalta tuntuu, mutta taitaa se niin olla.
mutta ystävyyttä ei saa rasittaa liikaa.
Olen itse lyönyt jäitä useampaankin ystävyyteen, erityisesti jos sellainen alkaa muistuttaa parisuhdetta vain toisen asettamin ehdoin. Olen erittäin allerginen kaikelle manipuloinnille, ystävyys on mielestäni täysin pakotonta ja vapaaehtoista. Onnistuu vain jos ihmiset todella itse haluavat sen onnistuvan.
kenties olen ollutkin rasite loppupeleissä hänel-
le, koska päätti ystävyyden niin kuin päätti.
Mielestäni meidän ystävyys kyllä oli molemminpuo-
lista ymmärtämistä ja tukea, niin kauan kuin sitä
kesti
Enkä ole omasta mielestäni ollut manipuloimassa
häntä missään vaiheessa.
Itselläni oli nuorena tyttönä hyvä ystävä siihen asti, kun hän petti luottamukseni.
Olin juuri alkanut seurustella erään pojan kanssa, pidin hänestä tosi paljon.
Tämä hyvä ystäväni, jonka kanssa jaettiin niin ilot ja surut ja oltiin aina yhdessä, hävisi elämästäni yhdessä uuden poika kaverini kanssa.
Molemmat pettivät luottamukseni törkeällä tavalla ja ystävyyttä en pysty enää uudelleen luomaan. Petollisuus ei kannattele ystävyyttä.
Sinullakin.
Tuo jos mikä on luottamuksen pettämistä sieltä
pahimmasta päästä.
Seriffi nimenoman pyytää, että tälläiset keskustelut
jäisivät pois täältä.
Sinä vaan yrität kiillottaa omaa kuvaasi, et löydä
mitään vikaa itsestäsi. Sanot vain ettet ymmärrä! Eihän se ole ex-ystäväsi vika, jos sinä et ymmärrä.
Vie aloituksesi pois, voi olla ettet saa kaipaamaasi sympatiaa tarpeeksi.
Tilalle tuleekin paha mieli!
poistaa aloitukseni, jos sen parhaaksi katsoo.
En todellakaan yritä kiillottaa omaa kuvaani,
ja olen tässäkin ketjussa myöntänyt tehneeni vir-
heitä tässä ystävyyssuhteessa.
Enkä suinkaan ole syyttänyt häntä siitä, ettei
hän ymmärrä minua. Olen vain todennut itse ihmet-
televäni hänen käytöstään.
En ole hakemassa myöskään avauksellani sympatia-
pisteitä. Avaukseni oli ihan vilpittömästi puhua
ystävyydestä, mitä se parhaimmillaan on.
Seriffi on pyytänyt, ettei täällä osoiteltaisi
kirjoittajia nimillä. Ja minun aloituksessanihan
ei ole nimetty ketään, yleisesti vain todettu
yhdestä ihmisestä jotain, joka oli ennen
ystäväni.
Paha mieli jos tulee, tulkoot.
Kai minulla on yhtälainen oikeus puhua siitä mis-
tä haluan, ihan niin kuin muillakin aloitteen te-
kijöillä.
Pyydän anteeksi, jos tämä ärsyttää Sinua. Jätä
jatkossa aloitukseni lukematta, kyllä sefu hoitaa
oman leiviskänsä ilman apureitakin, luulisin.
aloituksia täällä saa tehdä.
Sama minkälaisesta aiheesta aloittaa, johan lentää
bittiavaruuteen vai onko niin että määrätyt immeiset vaan saa tehdä aloituksia ja muut seuraa
perässä kuin lampaat?
komea yksinpuhelu.
Liippaa läheltä ettei ole tsätti.
sinäkin putkahtanut sieltä jostain esiin viisasteluinesi?
komen kummallinen kommentti.
Ja milläköhän perusteella näet tämän yksinpuhelu-
na - käsittämätöntä. Allekirjoittanut kirjoittaa
vain ja ainoastaan rekatulla nicillä, joten
kaikki muut viestit ovat muiden kirjoittamia.
On Sinulla outo ajattelutapa, on.
käy niin että tulee jätetyksi. Ystävyyteen tarvitaan kaksi ja molempien on tunnettava kiinnostusta toista kohtaan. Ehkä se kiinnostus lopahtaa ja muuta vastausta ei olekaan. Voi olla myös niin että hän oli alunperinkin sinulle tärkeämpi kuin sinä hänelle. Ethän voi tietää kuinka syvästi hän ystävyytenne kokee.Ja ehkä hän oli ihminen joka pärjää yksinkertaisesti ilman syvää ystävyyttä. Syitä on kai monia mutta tiedän että se hämmentää ja harmittaa.
kyllähän se kiinnostus tuntui olevan aitoa puolin
ja toisin, mutta nyt huomaan tulleeni petetyksi.
Tärkeydestäkään en osaa enää sanoa, kumpi oli
kummalle tärkeämpi, koska tarvitsimme toisiamme
monissa asioissa. Sellaisissa, jotka yhdistivät
meitä. Se ei kuitenkaan aina riitä, enkä tiedä
perimmäistä syytä koskaan tämän ystävyyden kat-
keamiseen. Olen minä silti surullinen, sain
häneltä kuitenkin paljon.