Legendaarista Elämää Pietarsaaressa

Sumovaari

Kautta aikain, aina tulee uusia aiheita vielä liittyen Pietarsaareen, hauskoja, surullisia yms, kirjoitelkaa !

195

18016

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mummo ja Sumovaari

      Hei siullekkii!On se nii mukavoo ku etes joku tänneki kirjoittellee.Ei käy tämänkää mummon aika pitkäks.Nää miun kirjoitukset ei ole kyl mittää vanhaa lekentaa,mut paikkakunnalt kuiteskii.Löytyyp niitä lekentoja kyl mummoltakkii,ootaha sie vaan.Pysyppä linjoil.

      • annou dominou

        !"Taka taka takaataa " reetun muodikas kappale kaikui discon yläkerran salissa valtavalla volyymillä hikinen lihavahko tiskijukka heilutteli päätään musiikin tahdissa ja pienoisella tanssilattialla tungeksivat nuoret heiluivat kuka mihinkin suuntaanjake istui takahuoneessa minne musiikki kuului vain hiukan vaimeampana mutta siellä pystyi sentään juttelemaan kunhan puhui riittävän kovalla äänellä
        jake inhosi koko paikkaa mutta se kun oli kaupungin paras ja ainut discoteekki niin minkäs teit
        pyöriminen ja heiluminen yksikseen tanssilattialla ei myöskään miestä innnostanut,hän osasi tanssia vain tangoa tai tangon tapaista hidasta paremminkin, pääasia että pääsisi lähikontaktiin jonkun kivan näköisen tytön kanssa ja hyvällä onnella ehkä saatille
        pöydissä oli hyvin tilaa sillä suurin osa oli parketilla pyörimässä tiukkaan sulloutuneena massana
        -tyhmää touhua,jos vain sais pimppaa muuten niin en kyllä tällaseen paikkaa jalallani astuis sanoi kimmo joka oli vaalea pienikokoinen pitkätukka
        -no saatko sä sitä sit täältäkään? kysäisi olli,pitkä poika kråkholmasta virnuillen tietäväisen näköisenä
        -tottakai ootas vaan kun otan täs vielä pari kaljaa kimmo vastasi ja punastui hiukkasen
        No eipä kai heistä vielä kukaan ollut oikeasti päässyt pukille lukuunottamatta tuomasta joka nytkin siinä pöydän päässä istui tyttöystävänsä sylissään ja pussaili tätä estottomasti discon ikärajahan oli 18 vuotta,siihen oli heillä kaikilla vielä ainakin vuosi aikaa,mutta ludwigissa katsottiin paljon muutakin sormien läpi..Tyttö,terttu nimeltään kikatteli ja piti käsiään rakastuneestituomaksen kaulalla.Tuomas vilkuili aina välillä kavereitaan ylenkatseellisesti ikään kuin sanoakseen:kattokaas ny kuinka oikea panomies hoitaa homman kotiin..
        Jakea alkoi ärsyttää tuollaisen lääppimisen katselu ja hän joi nopeasti olutlasinsa tyhjäksi ja lähti sitten hakemaan baarista uutta.
        odotellessaan vuoroaan pitkän jonon päässä sattui hän huomaamaan vaalean tytön joka istui salin nurkkapöydässä toisen tumman tytön seurassa
        Tytöillä näytti olevan hauskaa ja jake unohtui hetkeksi katselemaan heitä
        -kauniita ja hoikkia molemmat,varsinkin tuo vaalea
        kelpais häntä tanssittaa ehti hän miettiä ennekuin
        huonoa suomea puhuva karkea ääni kyssyi mitä sais olla?Jake kääntyi ja pyysi pitkätukkaiselta gigolon näköiseltä baarimikolta yhden karjalan.
        Saatuaan pullon palasi jake takaisin pöytäänsä jonne oli tällä välin ilmaantunut kaupungin kuulu siipeilijä eki joka epätoivoisesti yritti pummata rahaa pöytäseurueelta
        kukaan ei miehelle lainannut sitä puuttuvaa markkaa ja kiroillen ja hoippuen mies siirtyi toisen päydän luo
        -aina toi saatanam pummi on täällä norkoilemassa,menis töihin niin ku muutkin ihmiset murahti olli matalalla äänellä sillä eki oli paitsi pummi myös vaarallinen suuttuessaan vuosi sitten olli oli vain hyvällä onnella saanut väistettyä ekin lyönnin,silloin miehen kädessä ollut puukko vain viilsi ollin takin auki..
        jake otti pitkiä hörppyjä kaljastaan ja ulkona nopeasti juotu vinetto pullollinen tuntui nyt vasta ikäänkuin jysähtäen nousevan päähän
        -saatana oonko mä jo kännissä ihmetteli jake ja katsoessaan kavereitaan huomasi hän muidenkin jo päässeen siihen riehakkaaseen ja huolettomaan nousuhumalaan jolloin ei olla köyhiä eikä kipeitä ja jolloin tuntee pystyvänsä mihin vain
        pöydässä puhuttiin yhteen ääneen ja tuomaskin oli jo päästänyt irti tytöstään ja väitteli kovalla äänellä kimmon kanssa
        jake ei jurikaan kuunnelllut pöytäseurueensa juttuja hän katseli salin toisella puolella nurkassa istuvaa vaaleata tyttöä
        kovaääninen musiikki ja humala yhdessä saivat hänet ikäänkuin vaipumaan transsiin
        -vielä yksi olut ja haen kauniin tytön tanssimaan ja sitten takatakataa taa..ja niin jake istui tuolissaan hymyillen itsekseen ja katsellen tiiviisti nurkkapöytään jossa "hänen jumalattarensa" istui vedellen tupakkaa ja nauraen käheällä äänellä tummatukkaisen ystävättärensä jutuille
        Siinä istui tuo nuori mies vielä onnellisen tietämättömänä siitä tragediasta jonka kohtalo oli hänen osalleen sinä iltana valinnut..


    • ano.

      Täytyypä kirjotella paremmal ajallaa

      • Palle ramstedt

        Muistatteko pankkiryöstöä ja kidnappaus draamaa oliko se nyt Rådmannin koululla mihin tämä mies pakeni silloin, muuta en siitä paljoa muista kun että hirveesti oli jengiä odottelemassa tilanteen laukeamista koulun kupeella ja mustalais Raikku tuli sheferinsä kanssa paikalle pitkä nahkapalttoo päällä ja uhos että Hai miks mie en saa mennä hakeen sitä miestä sieltä koiran kanssa.
        Toinen tapaus oli joku ihmeen Gunnila joka oli ryöstänyt pankin 80 luvulla, joku Gangsterilegenda hänkin, jäi sitten jeppiksessä kiinni. Oli kai ne tuomiot ja väsytystaktiikat sekä psykologia silloin enemmän esillä, nykyäähän Karhukopla saapuu paikalle odottamaan että riehuja on varmasti ampunut kaikki sekä itsensä, sitten rynnätään sisään mesoen ja HOP HOP HOP huudellen.


      • tituspullo
        Palle ramstedt kirjoitti:

        Muistatteko pankkiryöstöä ja kidnappaus draamaa oliko se nyt Rådmannin koululla mihin tämä mies pakeni silloin, muuta en siitä paljoa muista kun että hirveesti oli jengiä odottelemassa tilanteen laukeamista koulun kupeella ja mustalais Raikku tuli sheferinsä kanssa paikalle pitkä nahkapalttoo päällä ja uhos että Hai miks mie en saa mennä hakeen sitä miestä sieltä koiran kanssa.
        Toinen tapaus oli joku ihmeen Gunnila joka oli ryöstänyt pankin 80 luvulla, joku Gangsterilegenda hänkin, jäi sitten jeppiksessä kiinni. Oli kai ne tuomiot ja väsytystaktiikat sekä psykologia silloin enemmän esillä, nykyäähän Karhukopla saapuu paikalle odottamaan että riehuja on varmasti ampunut kaikki sekä itsensä, sitten rynnätään sisään mesoen ja HOP HOP HOP huudellen.

        Yks yö ponkkaakin piiritettiin koko jeppiksen poliisivoimien kanssa yhdes mettikös oli kalliolla pyssyn kanssa ja tais muutaman lippaan tyhjentää
        tilanne laukes siihen että miähellä tuli nälkä ja heitti sitte pyssyn pois ja antautu


      • Reino
        tituspullo kirjoitti:

        Yks yö ponkkaakin piiritettiin koko jeppiksen poliisivoimien kanssa yhdes mettikös oli kalliolla pyssyn kanssa ja tais muutaman lippaan tyhjentää
        tilanne laukes siihen että miähellä tuli nälkä ja heitti sitte pyssyn pois ja antautu

        Ei kukaan ole täydellinen minultakin puuttuu vikoja


      • t.pisara
        Palle ramstedt kirjoitti:

        Muistatteko pankkiryöstöä ja kidnappaus draamaa oliko se nyt Rådmannin koululla mihin tämä mies pakeni silloin, muuta en siitä paljoa muista kun että hirveesti oli jengiä odottelemassa tilanteen laukeamista koulun kupeella ja mustalais Raikku tuli sheferinsä kanssa paikalle pitkä nahkapalttoo päällä ja uhos että Hai miks mie en saa mennä hakeen sitä miestä sieltä koiran kanssa.
        Toinen tapaus oli joku ihmeen Gunnila joka oli ryöstänyt pankin 80 luvulla, joku Gangsterilegenda hänkin, jäi sitten jeppiksessä kiinni. Oli kai ne tuomiot ja väsytystaktiikat sekä psykologia silloin enemmän esillä, nykyäähän Karhukopla saapuu paikalle odottamaan että riehuja on varmasti ampunut kaikki sekä itsensä, sitten rynnätään sisään mesoen ja HOP HOP HOP huudellen.

        Tuo toinen oli tuttu mies,mukava rauhallinen kaveri,mutta sattuuhan sitä on sattunu itsellekin


      • t.pisara
        Palle ramstedt kirjoitti:

        Muistatteko pankkiryöstöä ja kidnappaus draamaa oliko se nyt Rådmannin koululla mihin tämä mies pakeni silloin, muuta en siitä paljoa muista kun että hirveesti oli jengiä odottelemassa tilanteen laukeamista koulun kupeella ja mustalais Raikku tuli sheferinsä kanssa paikalle pitkä nahkapalttoo päällä ja uhos että Hai miks mie en saa mennä hakeen sitä miestä sieltä koiran kanssa.
        Toinen tapaus oli joku ihmeen Gunnila joka oli ryöstänyt pankin 80 luvulla, joku Gangsterilegenda hänkin, jäi sitten jeppiksessä kiinni. Oli kai ne tuomiot ja väsytystaktiikat sekä psykologia silloin enemmän esillä, nykyäähän Karhukopla saapuu paikalle odottamaan että riehuja on varmasti ampunut kaikki sekä itsensä, sitten rynnätään sisään mesoen ja HOP HOP HOP huudellen.

        olinhan siellä minäkin..


      • annou ,
        Palle ramstedt kirjoitti:

        Muistatteko pankkiryöstöä ja kidnappaus draamaa oliko se nyt Rådmannin koululla mihin tämä mies pakeni silloin, muuta en siitä paljoa muista kun että hirveesti oli jengiä odottelemassa tilanteen laukeamista koulun kupeella ja mustalais Raikku tuli sheferinsä kanssa paikalle pitkä nahkapalttoo päällä ja uhos että Hai miks mie en saa mennä hakeen sitä miestä sieltä koiran kanssa.
        Toinen tapaus oli joku ihmeen Gunnila joka oli ryöstänyt pankin 80 luvulla, joku Gangsterilegenda hänkin, jäi sitten jeppiksessä kiinni. Oli kai ne tuomiot ja väsytystaktiikat sekä psykologia silloin enemmän esillä, nykyäähän Karhukopla saapuu paikalle odottamaan että riehuja on varmasti ampunut kaikki sekä itsensä, sitten rynnätään sisään mesoen ja HOP HOP HOP huudellen.

        Einari käveli allapäin pitkin tyhjää ja sateista ameriikankatua.Oli elokuun loppu ja ilmat olivat jo kovin syksyiset.16-vuotias einari oli eilen ottanut elämänsä ensimmäisen kunnon kännin.Olo tuntui vieläkin huteralta vaikka oltiin iltapäivässä.Jalat tuntuivat painavilta ja päässä jyskytti ilkeästi.Aamulla poika oli käynyt pytyllä parikin kertaa ja vieläkin pelkkä ruoan ajatteleminen teki pahaa.Einarilla oli elämänsä ensimmäinen krapula -janotti,okseti ja panetti juurikin tuossa järjestyksessä
        Kävely tuntui kuitenkin tekevän hyvää ja pikkuhiljaa einari piristyi ainakin sen verran että päätti kävellä vielä ainakin satamaan ja takaisin .
        Tähän asti tukossa ollut muisti alkoi palailla ja erilaisia kuvia alkoi välähdellä pojan päässä
        -hervotonta naurua ja koskenkorvaa porukassa linja-autoaseman pusikossa irvisteleviä ja nauravia kasvoja tuttuja ja vieraita
        -vaalean tytön kauniit silmät ja inhoa kuvastava ilme
        -kauhistunut tyttö isollakadulla huutamassa ja huitomassa sateenvarjolla
        hän itse tasnsimassa sateessa kirjakaupan edessä ja painimassa eikan kanssa
        ja sitten se pahin--lihava tyttö huohottamassa koulupuiston penkillä ja hän itse siinä päällä tekemässä sitä ei ei ei helkkari tuon kanssako muka??mutta itsepintaisesti kuva innokkaasta pullukasta vihreän penkin päällä koulupuistossa palasi mieleen ja lihavan tytön irstaan punaiset himokkaat huulet ja paljaina roikkuvat isot tissit ja..ei ei
        einari alkoi epätoivoissan hakata itseään päähän nyrkillään välittämättä harvojen vastaantulijoiden katseista
        -siinä meni poikuus saatna ei helvetti ei voi ollatotta tuo narttu oli käyttänyt einarin humalaa hyväkseen einari tunsi nyt krapulan lisäksi syvää morkkista kuinka miksi ja miten
        näin oli käynyt?Hän yritti muistella eilistä päivää mutta muistikuvat olivat katkonaisia ja epäloogisia Hän muisti kuinka he olivat herkon ja maukan kanssa hakeneet kossu ja jallupullon skatasta ja aloittaneet niiden tyhjentämisen koulupuistossa-mutta mihin pojat olivat hävinneet ja milloin?kuinka hän oli joutunut pullukan kanssa tekemisiin,ulkonäöltä se oli tuttu vanhempi tyttö ,ruotsalainenkin vielä.
        Vaalean hoikan tytön kuva välähti samassa einarin aivoissa ja morkkis vain paheni-no niin nyt on varmasti turha enää yrittääkään Häntä Tuli kai eilen Lotallekin näytettyä millainen juoppo ja typerys hän olikaan..Erilaiset epämiellyttävät kuvat kieppuivat einarin aivoissa ja saadakseen rauhan niiltä poika lähti juoksemaan pitkin satamaan vievää kävelytietä.urheilu oli aina ennekin helpottanut ahdistusta miksei nytkin,krapulassa .Einari alkoi juosta ja raivoissaan itselleen hän päätti juosta siihen asti kunnes jalat liikkuisivat -perkele siitähän saat senkin apina kiroili hän itseksen ja juoksi raskain askelin sateen ja tuulen pieksemää satamaan johtavaa kävelytietä


      • pitkävirtanen
        Reino kirjoitti:

        Ei kukaan ole täydellinen minultakin puuttuu vikoja

        Niinpä,luulin itsekin kerran olleeni väärässä mutta erehdyin


    • hans kompis

      Eihän jeppiksestä oo mitään järkevää,Kokkolan korkeasaari kato !!muahahaaaah....ööö

      • .........................

        jos ymmärsin oikeen, niin jos Jeppis on peräsuoli, niin Kokkola on sit varmaan väliliha tai pillu tai klitoris.... taitaapi olla väliliha.


      • Mummo ja peräsuoli

        Pysy kuule sie siel Kokkelpyyn palstal.Ei me tääl teittiä pelätä.Ai jaa mut uhoot sen vuoks ku et asu tääl ja korvantaustat on viel märkii.Annako mummo siuta vähä neuvoo.Laita se mätä liha piiloon!Luulet sie et olet kinki.hah,enenvanhaan tollasil meni jo paskat housuun kun tällanen mummo ku mieki,olin Kokkolas.Siel ei paljo huuveltu..jos sano tietyn nimen...Mannereit on kuule vielki olemas..hyi häppee ipana.


    • robroyc

      juttua tästä legendaarisesta viiksivallusta?

    • annodominou

      Satoi kaatamalla,kirjakaupan edusta isonkadun kulmassa oli täynnä enemmän tai vähemmän humalaisia nuoria joita sade ei juuri tuntunut haittaavan Meteli oli korviahuumaava,pauli ja matti soittelivat kitaraa istuskellessaan kirjakaupan ikkunasyvennyksessä kadulla ja seinänvierellä istuskeli myös nuoria pimuja purkkaa jauhaen naamat paksun maalin peitossa
      Ohiajavista autoista huudeltiin tytöille ja tälläisellä kelillä monet mielellään nousivatkin jopa kuplaan tai miniin toki parhaimman näköiset gimmat pääsivät johonkin mersuun tai cadillaciin juomaan laivasta tuotua viskiä ja ehkä levittelemään jalkojaan kyytimaksuksi..
      paavo ja martti eivät kuitenkaan piitanneet sateesta,kaverukset olivat viettäneet ulkosalla useampia öitäkin olosuhteiden pakosta he olivat karaistuneita ulko-ilma ihmisiä ja olihan heillä vielä riittävästi aperitaa ja vinettoa kassissaan heidän soittoaan kuuntelevat tytöt nostelivat koppavasti niskojaan autoista huutelijoille
      nämä kaksi lähes legendaarista hahmoa olivat kaupungin suosituimpia muusikoita, pitkätukkaisia ja laihoja viiksivalluja viimeisen muodin mukaisine kuteineen jospa vain pääsisi jommakumman tai mikseipä molempien sutturaksi siinä monen nuoren typykän toiveuni
      sateinen lauantai-ilta oli lämmin ja ilmassa oli tunnelmaa jota ei häirinnyt edes isonkadun toisella puolella parkissa seisova musta-maijakaan poliisit eivät mielellään nouseet kävelemään tällaisella sateella vaan joivat mieluummin kuumaa kahvia termarista ja kuuntelivat radiota mukavassa autossaan
      pauli ja matti tosin pitivät autoa silmällä siinä soitellessaan koskaan ei noista ihan varmasti tiennyt ,olihan vielä se TB:n juttukin selvittämättä--
      ikävä vain että korstokin tuntui tänään olevan tanssituulella lyhyt, mutta leveä miehenjärkäle pyörähteli siinä kadulla ja tapaili jonkinlaista tanssintapaista hyräillen ruotsiksi möreällä äänellään mies oli tunnettu riitapukari ja hänellä oli sonnin voimat suomea hän puhui heikosti ja humalassa vielä huonommin
      nyt korsto joksi häntä kutsuttiin,tosin ei vasten naamaa, seisoskeli siinä horjuen ja örisi soittajille jotain ruotsiksi matti ei ruotsia ymmärtänyt pauli sen sijaan tajusi että äijä vaati soittamaan jotain ruotsalaista muoti iskelmää,"Sommaren är kort" tai jotain sinnepäin
      -ei helvetti me sellaista soiteta- sanoi hän kumminkin suomeksi -vasa- örisi korsto ja alkoi nostella valtavia nyrkkejän ja ottamaan kömpelöä tappeuasentoa
      pauli ei kuvia palvonut ja juuri nyt aperita pullo sisuksisaan hän tunsi tutun voimantunteen sisuksissan - antaa ton gorillan uhota ,jos se tulee päälle potkaisen sitä niinku ape opetti,siitä tippuu isompikin jätkä-
      hekumoi pauli ajatuksissaan
      hän ei kuitenkaan ehtinyt toteuttaa hienoa tekniikkaansa ennen kuin iso käsi tarttui kiinni pitkiin hiuksiin ja kiskaisi hänet vauhdikkaasti ylös,siinä putosi kitarakin rämähtäen katuun ja pauli pyöri samaa katua pitkin muutaman metrin enenkuin törmäsi kulmassa olevaan kaiteeseen
      pien sen jälkeen matti koki saman kohtalon ,hän törmäsi onnekseen pauliin kovan metallikaiteens sijasta
      kaikki innokkaat ihailijtytöt hajosivat kirkuen kauemmaksi pitkin katua ,jotkut juoksivat mustan maijan luo ja yrittivät kiinnittää siellä istuvien poliisimiesten huomiota tappeluun Vihdoin he onnistuivat herättämään virkamiehet jotka silminähden vastentahtoisesti nousivat autosta ja alkoivat kiirehtimättä astella kohti taistelutannerta
      Poliisit tiesivät että edessä olisi kova koitos,viimeksi oli tarvittu neljä miestä viemään korsto putkaan,koskaan hän ei lähtenyt vapaaehtoisesti korstolla oli kuitenkin tänään harvinainen hyvä päivänsä sillä hän alkoi nopeasti sopottaa huomolla suomellaan -ei tappelu leikki vaan pojat ,eikö? - ja nosteli rauhoittavasti ylös isoja käsiään koska matti ja pauli eivät erityisemmin välittäneet joutua jepareiden kanssa tekemisiin yrittivät he parhaansa mukaan hymyillä ja nousivat ylös kohtalaisen ehjinä vaikkakin vaatteet märkinä ja taputtelivat korstoa selkään -oot sä vaan äijä ,saatana, kuhan vaan pelleiltiin kaverin kanssa,ei täs mitään- selittivät kaverukset poliiseille - ja ja vi kompisar bara eiks je?- nyökytteli korstokin ja hymyili koko naamallaan
      -no olkoon nyt mutta hajaantukaas nyt täältä johohonkin,eikä tapella enää,onko selvä?- mörisi lihavampi poliiseista ja molemmat virkamiehet lähtivät ripeästi kävelemään autoonsa matti ja pauli hävisivät myös nopesti paikalta kitaroineen ja ihailijattarineen korsto jatkoi iltakävelyään tyytyväisenä siihen että oli saanut näytellä voimiaan ja siihen että ei tällä kertaa joutunut putkaan,ainakaan vielä..

      • sumovaari

        eikai se korsto ollut se moottoripyörällä ajeleva Edsevöläinen, lyhythän hän on ?


      • tituspullo
        sumovaari kirjoitti:

        eikai se korsto ollut se moottoripyörällä ajeleva Edsevöläinen, lyhythän hän on ?

        Jostain ruotsinkielisestä paikasta oli larsmo`?Muistaaksenii sellanen 170 senttinen ja satakilonen voimamies


      • maksa
        tituspullo kirjoitti:

        Jostain ruotsinkielisestä paikasta oli larsmo`?Muistaaksenii sellanen 170 senttinen ja satakilonen voimamies

        Näytä aiheet    Seuraava >>

           Maksako poksahtamassa?
        Kirjoittanut: Epätietoisuutta.. 30.1.2009 klo 10.29

           Laitoin saarioisten maksalaatikon (ilman rusinoita) miksrouuniin ja nyt poksahtelee ihan kauheasti. Ei ainakaan rusinat poksahtele, kun niitä ei ole. Voinko jatkaa lämmittämistä vai laitanko paistinpannulla?    


      • lisää maksaa
        maksa kirjoitti:

        Näytä aiheet    Seuraava >>

           Maksako poksahtamassa?
        Kirjoittanut: Epätietoisuutta.. 30.1.2009 klo 10.29

           Laitoin saarioisten maksalaatikon (ilman rusinoita) miksrouuniin ja nyt poksahtelee ihan kauheasti. Ei ainakaan rusinat poksahtele, kun niitä ei ole. Voinko jatkaa lämmittämistä vai laitanko paistinpannulla?    

           >

           ethän
        Kirjoittanut: ROJu 30.1.2009 klo 10.46

           ethän laittanut siinä alumiinivuoassaan sitä mikroon? Se on metallia eikä siis sovi käytettäväksi mikrossa. Kaada lautaselle ja pistä muovikupu päälle.    


      • Maksaa
        lisää maksaa kirjoitti:

           >

           ethän
        Kirjoittanut: ROJu 30.1.2009 klo 10.46

           ethän laittanut siinä alumiinivuoassaan sitä mikroon? Se on metallia eikä siis sovi käytettäväksi mikrossa. Kaada lautaselle ja pistä muovikupu päälle.    

           

           Pussit silmien alla
        Kirjoittanut: venyvät ja venyvät 30.1.2009 klo 13.39

           En voi sille mitään. Kun kutittaa niin täytyy raapia pusseja ja venytellä niitä. Jos ne eivät olisi silmieni alla, niin ne olisivat silmieni yläpuolella, mutta silloinhan minä seisoisin päälläni tai käsilläni. Silloin ei tulisi raapimisesta mitään. Munien.    


      • katkes
        Maksaa kirjoitti:

           

           Pussit silmien alla
        Kirjoittanut: venyvät ja venyvät 30.1.2009 klo 13.39

           En voi sille mitään. Kun kutittaa niin täytyy raapia pusseja ja venytellä niitä. Jos ne eivät olisi silmieni alla, niin ne olisivat silmieni yläpuolella, mutta silloinhan minä seisoisin päälläni tai käsilläni. Silloin ei tulisi raapimisesta mitään. Munien.    

           >

           Kurkku katkesi
        Kirjoittanut: auttaako 911? 30.1.2009 klo 13.44

           Minulta katkesi kurkku kun hankasin sitä leipäveitsellä, mutta väärästä kohdasta. Nyt en tiedä mitä teen. Katkennut kurkku retkottaa epäesteettisen näköisenä leikkuulaudalla. Uusavuttomien keittokirja ei anna ohjeita. Herkullinen kurkkuvoileipä jää valmistumatta.


      • hajos
        katkes kirjoitti:

           >

           Kurkku katkesi
        Kirjoittanut: auttaako 911? 30.1.2009 klo 13.44

           Minulta katkesi kurkku kun hankasin sitä leipäveitsellä, mutta väärästä kohdasta. Nyt en tiedä mitä teen. Katkennut kurkku retkottaa epäesteettisen näköisenä leikkuulaudalla. Uusavuttomien keittokirja ei anna ohjeita. Herkullinen kurkkuvoileipä jää valmistumatta.

           Munat jäivät mankelin telojen väliin!!!
        Kirjoittanut: miten pysäytän sen? 30.1.2009 klo 13.49

           Olin silittämässä housuja ja munani menivät mankeliin, mitä teen? Ja ne olivat vieläpä keitettyjä munia, tietenkin kuorineen keitettyjä! Nyt munat ja munankuoret ovat yhtä mössöä.


      • polvessa
        hajos kirjoitti:

           Munat jäivät mankelin telojen väliin!!!
        Kirjoittanut: miten pysäytän sen? 30.1.2009 klo 13.49

           Olin silittämässä housuja ja munani menivät mankeliin, mitä teen? Ja ne olivat vieläpä keitettyjä munia, tietenkin kuorineen keitettyjä! Nyt munat ja munankuoret ovat yhtä mössöä.

           Vettä polvessa, miten käyn kaupassa?
        Kirjoittanut: jäätyvä mies 30.1.2009 klo 13.53

           Talvella se on hankalaa kun vesi jäätyy kauppareissun aikana.    


      • puhkes
        polvessa kirjoitti:

           Vettä polvessa, miten käyn kaupassa?
        Kirjoittanut: jäätyvä mies 30.1.2009 klo 13.53

           Talvella se on hankalaa kun vesi jäätyy kauppareissun aikana.    

           

           Mahalaukku puhkesi?
        Kirjoittanut: ja sisältö valuu ulos 30.1.2009 klo 13.51

           Miten nyt käyn kaupassa?

        Onneksi selkäreppu on vielä ehjä.    


      • lumikukko
        Maksaa kirjoitti:

           

           Pussit silmien alla
        Kirjoittanut: venyvät ja venyvät 30.1.2009 klo 13.39

           En voi sille mitään. Kun kutittaa niin täytyy raapia pusseja ja venytellä niitä. Jos ne eivät olisi silmieni alla, niin ne olisivat silmieni yläpuolella, mutta silloinhan minä seisoisin päälläni tai käsilläni. Silloin ei tulisi raapimisesta mitään. Munien.    

        voihan vitalis


      • alanko lk
        hajos kirjoitti:

           Munat jäivät mankelin telojen väliin!!!
        Kirjoittanut: miten pysäytän sen? 30.1.2009 klo 13.49

           Olin silittämässä housuja ja munani menivät mankeliin, mitä teen? Ja ne olivat vieläpä keitettyjä munia, tietenkin kuorineen keitettyjä! Nyt munat ja munankuoret ovat yhtä mössöä.

        Mitähän tuos tilantees vois tehdä?Kerran itselläni jäi pili vetoketjun väliin,kyllä teki kipiää
        ei auttanut kun riuhtasta kerran kunnolla mutta kyllä teki kipiää kyllä


      • tuustypidtuulong
        katkes kirjoitti:

           >

           Kurkku katkesi
        Kirjoittanut: auttaako 911? 30.1.2009 klo 13.44

           Minulta katkesi kurkku kun hankasin sitä leipäveitsellä, mutta väärästä kohdasta. Nyt en tiedä mitä teen. Katkennut kurkku retkottaa epäesteettisen näköisenä leikkuulaudalla. Uusavuttomien keittokirja ei anna ohjeita. Herkullinen kurkkuvoileipä jää valmistumatta.

        Koulun vahtimestari,karkeatekoinen maalaisjuntti,leimasi ruokasalin ovella oppilaiden lippuja .
        Jonossa oleva matias ojensi juuri oman lippunsa vahtimestarin käteen,kun hän kuuli takanaan olevan lise-loten ja erjan kuiskuttelevan toisilleen erittäin äänekkäästi: ja sit se sano et, ah,syvempää,kovempaa,lisää aah aah.
        matiaksen niska punehtui,sillä hän muisti hämärästi kertoilleensa tuontapasia juttuja lauantaina kellarin edessä


      • autsiideri,
        lisää maksaa kirjoitti:

           >

           ethän
        Kirjoittanut: ROJu 30.1.2009 klo 10.46

           ethän laittanut siinä alumiinivuoassaan sitä mikroon? Se on metallia eikä siis sovi käytettäväksi mikrossa. Kaada lautaselle ja pistä muovikupu päälle.    

        Heräsin kalseaan aamuun vanhan talon vinttikamarissa.Sadepisarat rummuttivat ikkkunoita.
        Nousin hitaasti ylös ja jäin hetkeksi huokaisten sängynlaidalle istumaan.
        Pitelin molemmmin käsin päätäni joka tuntui olevan halkeamaisillaan.
        Nousin sitten vaivalloisesti kuin vanha mies pystyyn ja mietin hetken mitä olinkaan tekemässä--
        Älkilliset vatsanväänteet saivat minut taipumaan kaksinkerroin ja vain tahdonvoimalla sain pidettyä oksennuksen sisälläni
        Etsin hareilla silmilläni jotain astiaa johon voisin heittää laatat,mutta en nähnyt tarpeeseeni sopivaa joten ei auttanut muu kuin lähteä i käpyttelemään kohti rappusia jotka johtivat talon ulko-ovelle.
        Vuokraisäntäni ja hänen vaimonsa asustivat alakertaa ja koska aamu oli vielä varhainen liikuin varovasti etten herättäisin tuota vanhempaa pariskuntaa , mutta myös siksi että saisin pidettyä pääni yhtenä kappaleena ,sillä jokainen askel tuntui päässäni kuin sitä olisi jyystetty punahehkuisella taltalla.Myös vähäinen vaatetuksen(lyhyet kalsarit) sai minut liikkumaan varoen
        Pääsin kuin pääsinkin alas ja nopeasti luikahdin alaovesta sateiseen ulkoilmaan ja kipitin posket pullollaan talon taakse jossa oli tiheä pensasaita.
        Talossa ei ollut minkäänlaista sisävessaa vaan ainostaan yhden istuttava puusee kauempana tontin takamaastossa
        En ehtinyt sinne asti vaan olosuhteiden pakosta avasin suuni ja annoin kaiken pahan olon tulla vapaasti ulos pensaiden juurella ja sitä pahaa riitti,olin näemmä käynyt yöllä myös grillillä, vaikkei siitä mitään muistikuvaa ollutkaan.
        Sen sijaan siinä polvillani yökkiessäni loppuja ranskalaisia ja nakin riekaleita aloin muistaa pieniä pätkiä eilisestä--
        Olin ollut tyttöystäväni kanssa läheisellä Paviksella iltaa viettämässä ja tarkoitus oli ollut ottaa vain muutamat ja tulla sitten kämpilleni viettämään kahdenkeskistä laatuaikaa..
        Mutta,mutta,oli tullut kaikenlaista mutkaa matkaan
        Ensinnäkin olin juonut taas kerran liian nopeasti liian paljon ja Aila oli alkanut tapansa mukaan motkottamaan siitä
        Sitten ja se oli kummallista ,siellä baarin puolella oli ollut Lise-Lotte..kummallista siksi että hän oli kuulemani mukaan muuttanut kanadaan jonkun irokeesin tms kanssa
        No joka tapauksessa hän oli siellä..
        Vaikka Ailasta pidinkin niin Lise-Loten nähdessäni unohdin hänet kokonaan,minun oli pakko saada puhua Lise-Loten kanssa niin monen vuoden jälkeen.
        Jollain tekosyyllä nousin pöydästä ja menin baarin puolelle jossa Lise-Lotte istui joidenkin muiden tyttöjen seurassa.
        Muistan että olin halannut häntä ja muistan hänenkin halanneen minua,mutta mitä olin hänelle jutellut,se oli hämärän peitossa.
        Muistan että jossain vaiheessa istuin baarituolilla hänen vieressään ja katselin häntä suoraan noihin tummansinisiin silmiin jotka olivat minut lumonneet jo kouluaikoina
        Sitten oli luja käsi tarttunut minua takaapäin ja ehdin havaita Ailan kiukusta kipenöivät silmät ennen kuin hän löi minua lujaa vasten kasvoja ja huusi jotain käsittämätöntä-
        Tähän muistikuvani loppuivat ja oksensin loputkin makkaranpalat märälle nurmikolla
        Ilta oli lievästi sanottuna mennyt päin v--ua, mutta ei ihan siinä mielessä kuin olin suunnitellut...
        Noh,joka tapauksessa olin nähnyt Lise-Loten ,olihan sekin jotain,mietin puhaltaessani ranskalaisen rippeitä nenästä


      • nenokinnupla
        Maksaa kirjoitti:

           

           Pussit silmien alla
        Kirjoittanut: venyvät ja venyvät 30.1.2009 klo 13.39

           En voi sille mitään. Kun kutittaa niin täytyy raapia pusseja ja venytellä niitä. Jos ne eivät olisi silmieni alla, niin ne olisivat silmieni yläpuolella, mutta silloinhan minä seisoisin päälläni tai käsilläni. Silloin ei tulisi raapimisesta mitään. Munien.    

        Vanhan kansan vitjamunat taitaa olla kyseessä.
        Lieneekö nykyiset elintarvikkeiden lisäaineet kutistaneet nuorten miesten munat hernenekokoisiksi vai mikä lie syynä vitjamunien katoamiseen--
        mene ja tiedä


    • hojo,

      Aaamu oli sateinen ja tuulinen syksyllä vuonna xxxx Pienikokoinen poika ruskea nahkasalkku tiukasti toisessa kädessään kiirehti askeleitaan,kello oli jo paljon ,ylösnousu oli ollut tavallista rankempaa,hän oli nukahtanut vasta myöhään kieriskeltyään taas kerran unettomana vinttihuoneen hetekalla kuunnellen levottomana kovaäänistä riitelyä alakerrasta;isäpuoli oli taas ratkennut ryyppäämään.Äiti oli sitten aamulla herätellyt häntä silmät punaisina. Ikävät muistot häipyivät pojan mielestä hänen kävellessään sateessa,tuuli oli viedä hänen lippalakkinsa ja hän painoi sen syvemmälle päähänsä,sade pieksi hänen ohuita vaatteitaan ja tuuli ulvoi peltikatoilla,oli kunnon syysmyrsky ,vihdoinkin. Poika oli aina pitänyt sateesta,tuntui jotenkin turvalliselta kävellä kun tiheä sade peitti näkyvyyden,ihan kuin olisi yksin omassa pienessä maailmassaan.Lähes kaikissa Lontoon kaupunginosan taloissa oli jo valot ikkunoissa,oli melkein yhtä pimeää kuin yöllä.Poika käveli ripeää vauhtia ohi laamannin koulun ja Framin vuokrakasarmin ,sitten rautatien yli, ohi koulupuiston, tietä reunustivat vanhat tuuheat lehtipuut,joita myrsky nyt riepotteli,mahtoivatko ne olla tammipuita?Kaupunginsaunan jälkeen muutama rauta- ja pyöräliike, sitten tien yli vinosti pikkuruisen puiston halki.Runebergin patsas häämötti sateessa ja sen takana sokoksen tavaratalo jonka yläkerrassa oli"kafis".Siellä ne yläluokkalaiset käyvät ruokatunnilla tupakalla ja kovimmat jätkät kuulemma kaljaakin kittaavat muisteli poika eilen Pekan kertomaa juttua..Pekka olikin ainut jonka kanssa hän saattoi jutella,ainut sen jälkeen kun pete oli muuttanut pois.
      Pekka oli kanssa jännä tyyppi, sillä oli aina rahaa ja se tarjos usein kaverillekin limsat tai jätskit,reilu kamu vaikka opettajat ei siitä pitäneetkään kun se oli niin vilkas ja kovaääninen
      Poika huokasi syvään,hän itse oli niin ujo ja arka ja kaiken kukkuraksi nyt luokan pienikokoisin kun Maurikin oli jäänyt ristikarille.Ilman Pekkaa hän saisi seisoskella taas yksin välitunnit,toivottavasti Pekka ei olisi kipee..
      Pojan mietteet katkesivat kun hän huomasi edellään Runeberginkadun mäkeä ylös kävelevän hoikan tytön.Tuulessa heiluvat vaaleat hiukset ja ripeän kävelytyylin hän olisi tunnistanut koska tahansa Jostain syystä hän oli viime aikoina paljon ajatellut tuota tyttöä,vaikka tämä usein kiusasikin häntä,mutta joskus tyttö katsoi häntä niin oudosti,kuten silloin hissan tunnillakin,kun hän oli kääntänyt päätään ja tytön siniset silmät olivat katsoneet suoraan häntä, oli tuntunut siltä kuin henki olisi loppunut ja rintaa ahdisti.. no tunnin lopulla tyttö oli kuitenkin taas kutsunut häntä possuksi ja ilkkunut pojan likaisia käsiä ,kummallista.
      Koulurakennus kohosi nyt edessä synkkänä ja vieläkin hieman pelottavana ,tyttö nousi jo portaita ja koulun kellojen inhottavasti kilistessä poika juoksi viimeiset askelmat ja ehti kuin ehtikin sisään vahtimestarin käden alta

      • Kuutar

        Oli ne aikoja ennenvanhaan.Koulussa ristikarilla.Jos välitunnilla jäi kiinni jostain pahanteosta ja kepposesta niin joutui jäähylle,eli ala-aulaan seisomaan.Kaikkien nähtäväksi,ihankuin "jalkapuuhun".Minä oli arka tyttö.Maalta muuttanut ysiluokalle.En tiennyt tuontaivaallista kaupunkilaisoloista ja tavoista.Arastellen katselin muiden meininkiä.

        Sitten huomasin että oli kunnia-asia tuo aulassa seisominen,joten minäkin sitten tein jotain pahuutta,ja jouduin aulaan.
        Sitten minutkin huomattiin.Ja olin ylpeä.!Olin yhtä rohkea tai tyhmä niinkuin muutkin "kingit".

        Meillä oli eräässsä aineessa opettajana Parkatti.Rauhallinen hiljainen mien.Kulki usein moottoripyörällä.
        Ja eräänkin kerran kun halusin taas olla "kovis" laitoin nastan open tuolille ennenkuin hän saapui luokkaan.Sitten porukalla jännättiin.No hukkaan meni tuokin jekku,ei pieni nasta Parkatin pyllyssä mitään tuntunut.Ja kyllä harmitti.

        Kerran olin "unohtanut"matikantehtävän.No eikun nurkkaan seisomaan!Astrid Luoma oli kova mimmi..
        Pyörrytti ja hävetti tunti nurkassa.Mutta minätyttö seisoin vaikka pyörrytti,pahalla sisullakin seisoin arenstini loppuun.

        Sitten tuli ensimmäinen kevät kun sai todistuksen kaupunkilaiskoulusta.Opettaja aloitti:Kukaan ei jäänyt tänävuonna luokalle..kaikki vilkuilivat minua,mutta yhdet ehdot matikassa sain minä.Piru että harmitti.Ei sille mitään voinut että matikka ei avautunut minulle..huoh.

        No "avautuihan"se matikka vuosien myötä minulle myös.Lääkelaskut sujuvat tätä nykyä hyvin ja hoitsun ammatti.

        Niin että kai siitä nurkassa seisomisesta sittenkin oli jotain hyötyä...


      • muistan
        Kuutar kirjoitti:

        Oli ne aikoja ennenvanhaan.Koulussa ristikarilla.Jos välitunnilla jäi kiinni jostain pahanteosta ja kepposesta niin joutui jäähylle,eli ala-aulaan seisomaan.Kaikkien nähtäväksi,ihankuin "jalkapuuhun".Minä oli arka tyttö.Maalta muuttanut ysiluokalle.En tiennyt tuontaivaallista kaupunkilaisoloista ja tavoista.Arastellen katselin muiden meininkiä.

        Sitten huomasin että oli kunnia-asia tuo aulassa seisominen,joten minäkin sitten tein jotain pahuutta,ja jouduin aulaan.
        Sitten minutkin huomattiin.Ja olin ylpeä.!Olin yhtä rohkea tai tyhmä niinkuin muutkin "kingit".

        Meillä oli eräässsä aineessa opettajana Parkatti.Rauhallinen hiljainen mien.Kulki usein moottoripyörällä.
        Ja eräänkin kerran kun halusin taas olla "kovis" laitoin nastan open tuolille ennenkuin hän saapui luokkaan.Sitten porukalla jännättiin.No hukkaan meni tuokin jekku,ei pieni nasta Parkatin pyllyssä mitään tuntunut.Ja kyllä harmitti.

        Kerran olin "unohtanut"matikantehtävän.No eikun nurkkaan seisomaan!Astrid Luoma oli kova mimmi..
        Pyörrytti ja hävetti tunti nurkassa.Mutta minätyttö seisoin vaikka pyörrytti,pahalla sisullakin seisoin arenstini loppuun.

        Sitten tuli ensimmäinen kevät kun sai todistuksen kaupunkilaiskoulusta.Opettaja aloitti:Kukaan ei jäänyt tänävuonna luokalle..kaikki vilkuilivat minua,mutta yhdet ehdot matikassa sain minä.Piru että harmitti.Ei sille mitään voinut että matikka ei avautunut minulle..huoh.

        No "avautuihan"se matikka vuosien myötä minulle myös.Lääkelaskut sujuvat tätä nykyä hyvin ja hoitsun ammatti.

        Niin että kai siitä nurkassa seisomisesta sittenkin oli jotain hyötyä...

        erään jutun m-pöyräilevästä opettajasta...
        Olin ilmeisesti päästänyt suustani, jossain yhteydessä, että "kukka haisee hyvälle", johon arvon opettaja sanoi kovalla äänellä koko luokan edessä... "Paska haisee ja kukka tuoksuu"...Se oppi meni perille minulle, heti kerralla.

        Toinen asia, joka koulusta on jäänyt mieleeni(milteipä traumoina:)), oli kokoluokan edessä tapahtuva pakollinen "laulu-testi", johon jokaisen oppilaan täytyi osallistua, omalla vuorollaan... Opettajaa, joka tämän "testin" vaati, häntä en muista.

        Ehkäpä siitä oli myös jotain hyötyä, sillä olen työssäni joutunut seisomaan isojen ryhmien edessä mutta onneksi työhöni ei kuulu laulaminen:).


      • sumovaari
        muistan kirjoitti:

        erään jutun m-pöyräilevästä opettajasta...
        Olin ilmeisesti päästänyt suustani, jossain yhteydessä, että "kukka haisee hyvälle", johon arvon opettaja sanoi kovalla äänellä koko luokan edessä... "Paska haisee ja kukka tuoksuu"...Se oppi meni perille minulle, heti kerralla.

        Toinen asia, joka koulusta on jäänyt mieleeni(milteipä traumoina:)), oli kokoluokan edessä tapahtuva pakollinen "laulu-testi", johon jokaisen oppilaan täytyi osallistua, omalla vuorollaan... Opettajaa, joka tämän "testin" vaati, häntä en muista.

        Ehkäpä siitä oli myös jotain hyötyä, sillä olen työssäni joutunut seisomaan isojen ryhmien edessä mutta onneksi työhöni ei kuulu laulaminen:).

        Mustanetta tuon sikermän, tunnen yhden vankilan, Ristikarin vankilan, oppilaitten sanoittaman sikermän, itse en ikinä ole tollaisista massaihmisten hokemista välittänyt muutenkaan elämässä.
        Niin aika Ristikarin Ledendaarisessa koulussa oli valtava lapsuuden muisto, siellä sai ensimmäisen kosketuksen ihmisten raadollisuuteen, ankaruuteen ja Kuriin, oli köyhällistöä (kommunistiperheistä) sekä porvariperheitten "hellanlettuja", oli luokkakavereita joilla ei ollut varaa vaihdella vaatteita, vaan kulkivat aina samoissa vaatteissa, kuin suoraan Kaurismäen filmeistä oli tunnelma joskus.
        Astrid Luomasta minulla ainakin jäi hellyyttävä kuva, sitten oli Paasikivi, Alias "Paatsi" puutyönopettaja, sekä usein krapulassa pikkutyttöjä halaileva Laitakari, muistan vieläkin sen vanhan viinan löyhkän joka oli pastilleilla ja vanhalla hajuvedellä peitetty, tai yritetty peittää, hiukset rasvalla taaksepäin kammattuna, musta puku päällä, kuin Jack Nickholsonilla, Aino Mäntylä oli myös hyvä vartaloinen opettajatar, sekä Legendaarinen rehtori Leo Valkama.

        Muistoihini on jäänyt myös pari tosi traagista tapahtumaa oppilaille, joista nyt ei sen enmpää, rauha heidän muistolle ja inho ja halveksunta kaikille koulukiusaajille.


      • Kuutar
        sumovaari kirjoitti:

        Mustanetta tuon sikermän, tunnen yhden vankilan, Ristikarin vankilan, oppilaitten sanoittaman sikermän, itse en ikinä ole tollaisista massaihmisten hokemista välittänyt muutenkaan elämässä.
        Niin aika Ristikarin Ledendaarisessa koulussa oli valtava lapsuuden muisto, siellä sai ensimmäisen kosketuksen ihmisten raadollisuuteen, ankaruuteen ja Kuriin, oli köyhällistöä (kommunistiperheistä) sekä porvariperheitten "hellanlettuja", oli luokkakavereita joilla ei ollut varaa vaihdella vaatteita, vaan kulkivat aina samoissa vaatteissa, kuin suoraan Kaurismäen filmeistä oli tunnelma joskus.
        Astrid Luomasta minulla ainakin jäi hellyyttävä kuva, sitten oli Paasikivi, Alias "Paatsi" puutyönopettaja, sekä usein krapulassa pikkutyttöjä halaileva Laitakari, muistan vieläkin sen vanhan viinan löyhkän joka oli pastilleilla ja vanhalla hajuvedellä peitetty, tai yritetty peittää, hiukset rasvalla taaksepäin kammattuna, musta puku päällä, kuin Jack Nickholsonilla, Aino Mäntylä oli myös hyvä vartaloinen opettajatar, sekä Legendaarinen rehtori Leo Valkama.

        Muistoihini on jäänyt myös pari tosi traagista tapahtumaa oppilaille, joista nyt ei sen enmpää, rauha heidän muistolle ja inho ja halveksunta kaikille koulukiusaajille.

        No juu,muistan minäkin kerran kun Laitakarilla oli eripari kengät jalassa!Ja soppaimul fritsu kaulassa kotitaloustunnilla.Heheh.Friiasivat keskenään.Ja tosiaan meitä on monta poistunut joukoistamme..erilaisilla tavoilla.Jotenkin muistui taas mieleeni juuri siitä eräs juttu.Siis eriarvoisuudesta ja silmätikkuna olemisesta..siis opettajien.Oli matikka tunti.Ja Kallu oli luokal se ainoa häirikkö Astridin mielestä.Erään kerran sitten Astrid suuressa ylhäisyydessään kirjoitti jotain taululle..joku kolisteli takana,kääntämättä päätään hän tokaisi:Kallu hiljaa..sillä kertaa se ei ollut Kallu.Ja monesti sai karttakepistä näpeille..nyt kun sitä tekisi joutuisi kyllä tuomiolle asti.


      • sumovaari
        Kuutar kirjoitti:

        No juu,muistan minäkin kerran kun Laitakarilla oli eripari kengät jalassa!Ja soppaimul fritsu kaulassa kotitaloustunnilla.Heheh.Friiasivat keskenään.Ja tosiaan meitä on monta poistunut joukoistamme..erilaisilla tavoilla.Jotenkin muistui taas mieleeni juuri siitä eräs juttu.Siis eriarvoisuudesta ja silmätikkuna olemisesta..siis opettajien.Oli matikka tunti.Ja Kallu oli luokal se ainoa häirikkö Astridin mielestä.Erään kerran sitten Astrid suuressa ylhäisyydessään kirjoitti jotain taululle..joku kolisteli takana,kääntämättä päätään hän tokaisi:Kallu hiljaa..sillä kertaa se ei ollut Kallu.Ja monesti sai karttakepistä näpeille..nyt kun sitä tekisi joutuisi kyllä tuomiolle asti.

        Itse muistan oppilaan josta aina opettajat varoittivat että hänellä ei tule menemään hyvin elämässä, pieni tumma häirikkö jo pienestä asti sätkä huulessa.
        Tämä Herra totteli nimeå Jokisen Timo, mukava ies ainakin nyt.


      • palle ramstedt
        sumovaari kirjoitti:

        Mustanetta tuon sikermän, tunnen yhden vankilan, Ristikarin vankilan, oppilaitten sanoittaman sikermän, itse en ikinä ole tollaisista massaihmisten hokemista välittänyt muutenkaan elämässä.
        Niin aika Ristikarin Ledendaarisessa koulussa oli valtava lapsuuden muisto, siellä sai ensimmäisen kosketuksen ihmisten raadollisuuteen, ankaruuteen ja Kuriin, oli köyhällistöä (kommunistiperheistä) sekä porvariperheitten "hellanlettuja", oli luokkakavereita joilla ei ollut varaa vaihdella vaatteita, vaan kulkivat aina samoissa vaatteissa, kuin suoraan Kaurismäen filmeistä oli tunnelma joskus.
        Astrid Luomasta minulla ainakin jäi hellyyttävä kuva, sitten oli Paasikivi, Alias "Paatsi" puutyönopettaja, sekä usein krapulassa pikkutyttöjä halaileva Laitakari, muistan vieläkin sen vanhan viinan löyhkän joka oli pastilleilla ja vanhalla hajuvedellä peitetty, tai yritetty peittää, hiukset rasvalla taaksepäin kammattuna, musta puku päällä, kuin Jack Nickholsonilla, Aino Mäntylä oli myös hyvä vartaloinen opettajatar, sekä Legendaarinen rehtori Leo Valkama.

        Muistoihini on jäänyt myös pari tosi traagista tapahtumaa oppilaille, joista nyt ei sen enmpää, rauha heidän muistolle ja inho ja halveksunta kaikille koulukiusaajille.

        Se oli näin että muistan paikan ihanan, ristikarin vankilan, itse taas muistan että mulla oli siellä joskus alaluokalla ystävä, kiltti mustalaispoika joka asu skatassa ja mentiin hänen kotiin talsien lumessa koulun jälkeen, muistan että hanellä oli suuri karvalakki ja jatsarit ja kotona oli rauhallista, sain häneltä lahjaksi keltaisen kumisen leikki auton ja mutsi kysy että mistä tuon oot saanut, no sanoin että hendryltä ( nimi tekaistu kun en muista nimeä), no mutsi siihen että ÄLÄ IKINÄ mene sinne enään, no siitä minä viisveisasin ja pidin oman pääni ja menin toki sinne useammankin kerran, en vaan musita mihin hän sitten katosi, eihän ilmeisesti silloin romaanit kauaa samalla luokalla ollut :), Palle ainakin on Romaanien suuri ystävä:)


      • Kuutar
        sumovaari kirjoitti:

        Itse muistan oppilaan josta aina opettajat varoittivat että hänellä ei tule menemään hyvin elämässä, pieni tumma häirikkö jo pienestä asti sätkä huulessa.
        Tämä Herra totteli nimeå Jokisen Timo, mukava ies ainakin nyt.

        No kuinkas Timon sit on käynyt?Oliko opettajat oikeassa?Minä en kaveria muista.Pokun muistan..alias jotain muuta ennen.Ja Viinikan Esan..Ja monia muitakin.Timo varmaankin ylioppilas ja vaimo opettaja ja lapsosia iso liuta,...Ja ja ura kaikista komein,eikö niin.Niin ja loistokämppä ja purjevene.


      • t.pisara
        Kuutar kirjoitti:

        No kuinkas Timon sit on käynyt?Oliko opettajat oikeassa?Minä en kaveria muista.Pokun muistan..alias jotain muuta ennen.Ja Viinikan Esan..Ja monia muitakin.Timo varmaankin ylioppilas ja vaimo opettaja ja lapsosia iso liuta,...Ja ja ura kaikista komein,eikö niin.Niin ja loistokämppä ja purjevene.

        Tuo Poku kuulosti tutulta,lieköhän sama tyyppi,laiha silmälasipäinen humoristi josta piti tulla tohtori..


      • Kuutar
        t.pisara kirjoitti:

        Tuo Poku kuulosti tutulta,lieköhän sama tyyppi,laiha silmälasipäinen humoristi josta piti tulla tohtori..

        Kyllä on paremminkin siellä"liekkipuolel"vaikuttanut monet vuodet...Mutta tohtori kuin tohtori...mitä väliä.Kaikista meistä on jotain tullut tässä elämässä.

        Jossain vaiheessa ristikarilta joutui vaihtamaan kesken päivän koulua kirkkorannalle.Oli kuulemma rehtori Rankala matkan lävellyt ja laskenut ajan mikä siihen menee.Joskus tuo matka tuntui kuin viadoloroosaa olisi kävellyt...
        Tuohonaikaan oli eräs oppilas,Kinnusen Asko..rauha hänenkin muistolleen.Pojat laittoivat hänet ulkovessan alle ryömimään..haju oli sit kamala.Ja näärännäpyn sai silmäänsä monet ne pojat jotka kurkkivat alapuolelta kun tytöt olivat vessassaa...Kiinnostus oli kovaa siihen mitä sieltä näkyy,sukupuolivalistusta ,sen ajan mukaista se kait oli.


      • jhgfoj
        Kuutar kirjoitti:

        Kyllä on paremminkin siellä"liekkipuolel"vaikuttanut monet vuodet...Mutta tohtori kuin tohtori...mitä väliä.Kaikista meistä on jotain tullut tässä elämässä.

        Jossain vaiheessa ristikarilta joutui vaihtamaan kesken päivän koulua kirkkorannalle.Oli kuulemma rehtori Rankala matkan lävellyt ja laskenut ajan mikä siihen menee.Joskus tuo matka tuntui kuin viadoloroosaa olisi kävellyt...
        Tuohonaikaan oli eräs oppilas,Kinnusen Asko..rauha hänenkin muistolleen.Pojat laittoivat hänet ulkovessan alle ryömimään..haju oli sit kamala.Ja näärännäpyn sai silmäänsä monet ne pojat jotka kurkkivat alapuolelta kun tytöt olivat vessassaa...Kiinnostus oli kovaa siihen mitä sieltä näkyy,sukupuolivalistusta ,sen ajan mukaista se kait oli.

        Hänelle..ikävä kuulla terävä kaveri koulussa muistan etä oli lukenut lakikirjan ja raamatun läpi jo yhteiskoulun tokaluokalla ja sai usein luokan nauramaan näin se elämä kolhii en itekään päässyt astronautiksi


      • öman
        sumovaari kirjoitti:

        Itse muistan oppilaan josta aina opettajat varoittivat että hänellä ei tule menemään hyvin elämässä, pieni tumma häirikkö jo pienestä asti sätkä huulessa.
        Tämä Herra totteli nimeå Jokisen Timo, mukava ies ainakin nyt.

        Meidän luokalla oli poika joka oli oikee rasavilli,leo nimeltän,aina äänes ja pahanteos ei ilkeä ollu eikä mikään tappelupukari mutta aina jotain kepposta tms tekemäs
        Opettaja Autti meinas kerran saada slaagin kun tuli aamulla luokkaan ja näki leon roikuvan 4 krs luokan ikkunasta pää alaspäin pari poikaa kyllä piteli jaloista onneks eivät säikähdyksissään päästäneet irti-


      • Kuutar
        öman kirjoitti:

        Meidän luokalla oli poika joka oli oikee rasavilli,leo nimeltän,aina äänes ja pahanteos ei ilkeä ollu eikä mikään tappelupukari mutta aina jotain kepposta tms tekemäs
        Opettaja Autti meinas kerran saada slaagin kun tuli aamulla luokkaan ja näki leon roikuvan 4 krs luokan ikkunasta pää alaspäin pari poikaa kyllä piteli jaloista onneks eivät säikähdyksissään päästäneet irti-

        Tuota tapausta en muista mutta nimi on tuttu.Nimittäin sen ikkunasta riippuneen.Kokkolasta kävi joitain tunteja ristikarilla pitämässä joku Veera Kujala.Muistan kun aina hälle "ilkeiltiin".

        Hällä oli jännä tyyli aina harmoonia soittaessa heiluttaa päätä edestakaisin..se näytti niin hassulle.

        Ja sitten nauroimme aina hänen "ässävialleen".
        Olimme kyllä ilkeitä oppilaita siihenaikaankin jo.Meno tähän päivään on kyllä muullalailla hurjistunut,valitettavasti...


      • jaska50
        sumovaari kirjoitti:

        Itse muistan oppilaan josta aina opettajat varoittivat että hänellä ei tule menemään hyvin elämässä, pieni tumma häirikkö jo pienestä asti sätkä huulessa.
        Tämä Herra totteli nimeå Jokisen Timo, mukava ies ainakin nyt.

        No ainakin villeistä oppilaista Ristikarilla puhuttaessa tulee etsimättä mieleen Martti /Make? niminen kaveri,tummatukkainen laiha poika jolla oli jo tuolloin kova tappelupukarin maine,jopa niin kova maine,että sain itsekin jonkinlaisen maineen pelkästään siksi että olin uskaltanut tapella hänen kanssaan ja saanut siitä hyvästä komean mustan silmän..


      • autsiideri
        Kuutar kirjoitti:

        Oli ne aikoja ennenvanhaan.Koulussa ristikarilla.Jos välitunnilla jäi kiinni jostain pahanteosta ja kepposesta niin joutui jäähylle,eli ala-aulaan seisomaan.Kaikkien nähtäväksi,ihankuin "jalkapuuhun".Minä oli arka tyttö.Maalta muuttanut ysiluokalle.En tiennyt tuontaivaallista kaupunkilaisoloista ja tavoista.Arastellen katselin muiden meininkiä.

        Sitten huomasin että oli kunnia-asia tuo aulassa seisominen,joten minäkin sitten tein jotain pahuutta,ja jouduin aulaan.
        Sitten minutkin huomattiin.Ja olin ylpeä.!Olin yhtä rohkea tai tyhmä niinkuin muutkin "kingit".

        Meillä oli eräässsä aineessa opettajana Parkatti.Rauhallinen hiljainen mien.Kulki usein moottoripyörällä.
        Ja eräänkin kerran kun halusin taas olla "kovis" laitoin nastan open tuolille ennenkuin hän saapui luokkaan.Sitten porukalla jännättiin.No hukkaan meni tuokin jekku,ei pieni nasta Parkatin pyllyssä mitään tuntunut.Ja kyllä harmitti.

        Kerran olin "unohtanut"matikantehtävän.No eikun nurkkaan seisomaan!Astrid Luoma oli kova mimmi..
        Pyörrytti ja hävetti tunti nurkassa.Mutta minätyttö seisoin vaikka pyörrytti,pahalla sisullakin seisoin arenstini loppuun.

        Sitten tuli ensimmäinen kevät kun sai todistuksen kaupunkilaiskoulusta.Opettaja aloitti:Kukaan ei jäänyt tänävuonna luokalle..kaikki vilkuilivat minua,mutta yhdet ehdot matikassa sain minä.Piru että harmitti.Ei sille mitään voinut että matikka ei avautunut minulle..huoh.

        No "avautuihan"se matikka vuosien myötä minulle myös.Lääkelaskut sujuvat tätä nykyä hyvin ja hoitsun ammatti.

        Niin että kai siitä nurkassa seisomisesta sittenkin oli jotain hyötyä...

        Matikka ei mullekaan oikeen koskaan koulussa avautunut.Risttikarilla vielä oli seiska mutta heti lyseon eka luokalla kirkas nelonen eli ehdothan siitä tuli
        Oli se inhottavaa kesälomalla lähteä kouluu muutamaksikin tunniksi opettelemaan kuivaakin kuivamepaa matikkaa,opettajakin oli joku nuori ylioppilaan planttu.Meitä matikkarajoitteisia oli siellä neljä kappaletta,kolme poikaa ja yksi tyttö.Noo,tulihan ne ehdot suoritettua ja matikka allkoi avautua vasta koulun lopetettuani.


      • Tötterman
        autsiideri kirjoitti:

        Matikka ei mullekaan oikeen koskaan koulussa avautunut.Risttikarilla vielä oli seiska mutta heti lyseon eka luokalla kirkas nelonen eli ehdothan siitä tuli
        Oli se inhottavaa kesälomalla lähteä kouluu muutamaksikin tunniksi opettelemaan kuivaakin kuivamepaa matikkaa,opettajakin oli joku nuori ylioppilaan planttu.Meitä matikkarajoitteisia oli siellä neljä kappaletta,kolme poikaa ja yksi tyttö.Noo,tulihan ne ehdot suoritettua ja matikka allkoi avautua vasta koulun lopetettuani.

        Tapahtui vuonna tuhatyhdeksänsataakylmä.Ystäväni kotieläin(possu) oli vakavasti sairastanut hinkuyskään.Siihen aikaan oli eräs arvostettu tohtori nimeltään Tötterman.Tämä ystäväni menikin heti Töttermanin juttusille ja tohtori ties välittömästi mikä rohto sopis siihen sairauteen parhaiten.Hän kirjoitti reseptin 400gr spiritus fortus.Mutta kun oli maksun aika ystävälläni ei sattunut olemaan käteistä niin paljon.Mutta hän oli juuri tullut kalasta ja hänellä oli suuri matikka mukana hän antoi sen Töttermannille mutta tohtori oli sitä mieltä että se kala on niin paljon hänen itsensä näköinen ettei hän saata syödä sitä,mutta otti sen kuitenkin.Jos ei joku usko tätä tarinaa niin valehtelen lisää


      • Palle Ramstedt
        Tötterman kirjoitti:

        Tapahtui vuonna tuhatyhdeksänsataakylmä.Ystäväni kotieläin(possu) oli vakavasti sairastanut hinkuyskään.Siihen aikaan oli eräs arvostettu tohtori nimeltään Tötterman.Tämä ystäväni menikin heti Töttermanin juttusille ja tohtori ties välittömästi mikä rohto sopis siihen sairauteen parhaiten.Hän kirjoitti reseptin 400gr spiritus fortus.Mutta kun oli maksun aika ystävälläni ei sattunut olemaan käteistä niin paljon.Mutta hän oli juuri tullut kalasta ja hänellä oli suuri matikka mukana hän antoi sen Töttermannille mutta tohtori oli sitä mieltä että se kala on niin paljon hänen itsensä näköinen ettei hän saata syödä sitä,mutta otti sen kuitenkin.Jos ei joku usko tätä tarinaa niin valehtelen lisää

        Olipa huono vitsi nyt toista pilkata, muka kalan näköinen, tuokin huhu on vaaan siitä lähtenyt kun Rötterdamin tyttöystävä aikoinaan joutui hommaamaan kalastusluvan että pääsi raflaan iskeen Rötterdamia.


      • Rotterdam
        Palle Ramstedt kirjoitti:

        Olipa huono vitsi nyt toista pilkata, muka kalan näköinen, tuokin huhu on vaaan siitä lähtenyt kun Rötterdamin tyttöystävä aikoinaan joutui hommaamaan kalastusluvan että pääsi raflaan iskeen Rötterdamia.

        Nyt Palle kyllä on sekoittanut asioita yhteen.Ei rotterdamissa tarvitse kalastuskorttia että pääsee kapakkaan sisään,vaikka siellä haiseekin(silliltä)punaisten lyhtyjen kadulla kanaalin varressa.Siellä toimitaan juuri päinvastoin kun suomessa.Ei siellä ole isoja järjestysmiehiä jotka heittää asiakkaita ulos,vaan on kauniita naisia jotka vetää asiakkaita sisään kapakkaan kadulta,näin oli ainakin vuonna tuhatyhdeksäsatakuuskymmentäkylmä


      • hymypoika1
        Kuutar kirjoitti:

        No juu,muistan minäkin kerran kun Laitakarilla oli eripari kengät jalassa!Ja soppaimul fritsu kaulassa kotitaloustunnilla.Heheh.Friiasivat keskenään.Ja tosiaan meitä on monta poistunut joukoistamme..erilaisilla tavoilla.Jotenkin muistui taas mieleeni juuri siitä eräs juttu.Siis eriarvoisuudesta ja silmätikkuna olemisesta..siis opettajien.Oli matikka tunti.Ja Kallu oli luokal se ainoa häirikkö Astridin mielestä.Erään kerran sitten Astrid suuressa ylhäisyydessään kirjoitti jotain taululle..joku kolisteli takana,kääntämättä päätään hän tokaisi:Kallu hiljaa..sillä kertaa se ei ollut Kallu.Ja monesti sai karttakepistä näpeille..nyt kun sitä tekisi joutuisi kyllä tuomiolle asti.

        Kouluvuodet ristikarilla ovat jääneet mieleeni kohtalaisen mukavina,kiusaamista oli tottakai, mutta se oli reilua kiusaamista,jos sellaista onkaan,myös molemmat naisopettajat,Autti ja Koskenkorva jäivät mieleen positiivisina ja oikeudenmukaisina opettajina


      • sumovaari
        hymypoika1 kirjoitti:

        Kouluvuodet ristikarilla ovat jääneet mieleeni kohtalaisen mukavina,kiusaamista oli tottakai, mutta se oli reilua kiusaamista,jos sellaista onkaan,myös molemmat naisopettajat,Autti ja Koskenkorva jäivät mieleen positiivisina ja oikeudenmukaisina opettajina

        Niin, oli ne aikoja ennen, nämä reilut kiusaajat ovatkin jääneet oikien haikeena mieleen, kuinka reilusti he yleensä ja mielellään
        vielä porukassa toverillesesti potkivat yleensä jotain tietysti pientä ja varmasti myös sellaista "surkimusta" jolla varmaan oli jo kotioloista alkaen elämän eväät vähissä varoin.
        Onneksi nämä toverit olivat sen verran jalomielisiä että nämä potkut ja lyönnit tulivat oikein sielusta, rakkauttahan se oli, se vain piti tulkita oikein, eiväthän ne edes tappaneet tätä poloista, joka itse omalla surkeudellaan suoraan sanoen haastoi tietämättään riitaa.
        No poloinen päätti sitten itse tehdä oman ratkaisunsa hirttäytämällä, ja kuinka ollakaan potkivilla ei enään ollutkaan potkittavaa muuta kuin jalkapallo, mutta sehän ei ollutkaan enään kivaa, ei tullut verta, ei tullu kivun huutoja, armonaneluja ja silleen.


      • outsiideri
        sumovaari kirjoitti:

        Niin, oli ne aikoja ennen, nämä reilut kiusaajat ovatkin jääneet oikien haikeena mieleen, kuinka reilusti he yleensä ja mielellään
        vielä porukassa toverillesesti potkivat yleensä jotain tietysti pientä ja varmasti myös sellaista "surkimusta" jolla varmaan oli jo kotioloista alkaen elämän eväät vähissä varoin.
        Onneksi nämä toverit olivat sen verran jalomielisiä että nämä potkut ja lyönnit tulivat oikein sielusta, rakkauttahan se oli, se vain piti tulkita oikein, eiväthän ne edes tappaneet tätä poloista, joka itse omalla surkeudellaan suoraan sanoen haastoi tietämättään riitaa.
        No poloinen päätti sitten itse tehdä oman ratkaisunsa hirttäytämällä, ja kuinka ollakaan potkivilla ei enään ollutkaan potkittavaa muuta kuin jalkapallo, mutta sehän ei ollutkaan enään kivaa, ei tullut verta, ei tullu kivun huutoja, armonaneluja ja silleen.

        Pieni poika istui pulpetissaan ja oli lukevinaan englannin kielioppia.Luokassa hänen ympäillään hälistiin ja naurettiin.Pojat juoksivat ympäriinsä ja tytöt olivat omissa pienissä ryhmissään kuiskailemassa ja tirskumassa.Englannin kielen opettaja oli jo pari minuuttia myöhässä,iltapäivän viimeinen tunti alkaisi kohta.Pojan ajatukset harhailivat,keskittyminen oli vaikea,välillä hänen takanaan istuva pekka pisteli häntä jollain terävällä esineelllä selkään ja niskaan,taisi olla harppi,mietti poika apaattisesti Hän oli tottunut pekan kiusamiseen ja saihan silloin edes jonkinlaista huomiota osakseen,muuten hän tunsi olevansa kuin näkymätön mies Ei hänelle juteltu eikä häntä huolittu siihen poikien ryhmään joka välitunnelilla kokoonui juttelemaan ja pilailemaan keskenään.Hän oli täydellinen autsaideri..
        Vielä ristikarilla pojalla oli ollut muutama kaverikin mutta täällä lyseossa ei vielä parin vuoden jälkeenkään ollut ketään jota voisi kutsua kaveriksi
        -kaipa se johtuu siitä et oon niin pieni ja ruma,köyhäkin.aina täytyy kulkee samois vaatteis ja risaisi kengis.Poika tunsi itseinhon ja itsesäälin aallon taas kerran katkerana poltteena rinnassa ja silmiä alkoi irvellä
        takana istuva pekka ja lasse kuiskailivat keskenään ja äkkiä poika tunsi taas kipeän piston niskassaan-kato ny se on ihan tunnoton,istuuu vaan ku mykkä paskalla ,pekka ivaisi lasselle
        -joo,taitaa olla ihan tsombi koko äijä,hei kuulekko käännä päätä hei possu hei, ooksä kuurokin?Lassen nauru ja iva tuntuivat pojasta paljon pahemmalta kuin nuo harpin pistot:lassea hän oli luullut fiksummaksi,tämä oli jopa pari kertaa jutellutkin pojalle postimerkkeilystä jota molemmat harrastivat,-samanlaisia kaikki,paskoja paskoja koko luokka,mä vielä joskus näytän niille kaikille,hakkaan ne niin että tuntuu..katkerat ajatukset anrtoivat pojalle voimaa kestää fyysinen kiusaaminen,mutta sielussaan poika oli sairas tuskasta ja häpeästä.
        Poika istui liikkumatta,ilmeettömänä,pekan pistot tekivät kipeää,mutta hän ei edes ajatellut kääntää pätään ei pistelköön saatana mä en oo oikeesti täällä,tää on vaan pahaa unta ja poika jatkoi lukemistaan näköjään tunnottomana pistoille joita pekka nyt tikkasi nopeassa tahdissa hänen selkäänsä.-pistä sitä korvaan ,kyl sen ainaki pitäs tuntua.huutaja oli mauri,pojan pahin kiusaaja joka otti viivottimen ja alkoi sillä lätkiä poikaa päähän.
        -hei lopettakaa,toi on ihan sairasta!huusi anne joka istui pekan vieressä tyttö oli pieni herttainen pellavapää .Nyt hän oli tosissaan vihainen ja ainoa joka uskalsi puolustaa poikaa.
        -raukkamaista tollanen,kolme kiusaa yhtä,jatkoi anne ja nappasi viivottimen napakasti maurin kädestä.
        Tässä vaiheessa opettaja neiti astui luokkaan ja hälinä ja juoksentelu loppui kuin taikaiskusta.Neiti N. oli vanhapiika,pienikokoinen mutta erittäin pelätty opettaja terävän kielensä ja ankaruutensa takia.Hänen tunneillaan oltiin hiljaa ja ainakin näytettiin siltä kuin kuunneltaisiin.Poika nousi mekaanisesti ylös muiden mukana ja istuutui sitten.
        Pitkän tunnin kuluessa poika istui paikallaan etummaisessa pulpetissa ja oli ajatuksissaan kaukana;hän eli tulevaisuudessa jossa hän olisi pitkä voimakas ja komea mies,samanlainen kuin james bond tai mustanaamio.Hänellä olisi kaunis vaimo ja suuri talo.Kaikki pelkäisivät ja kunnioittaisivat häntä ja vanhat luokkakaverit ylpeilisivät sillä että olivat kerran tunteneet tuon suuren miehen.Kyllä silloin kiusaajat ja muutkin luokkalaiset saisivat nähdä ,hän näyttäisi vielä kaikille.Jo huomenna hän alkaisi harjoitella painonnostoa ja nyrkkeilyä,sitten hän hakkaisi kaikki nuo luokan isot ja vahvat pojat Tällaisia lohduttavia ajatuksia ja uljaita tulevaisuuden näkyjä kulki pojan päässä tunnin kuluessa Kellojen sitten lopulta soidessa hän nousi,laittoi kirjat salkkuun ja riensi nopeasti ulos luokasta.
        kuten muinakin koulupäivinä hän tunsi itsensä aivan sairaaksi, vatsassa ja rinnassa oli iso möykky joka ahdisti ja korvensi kuin lipeä
        Kävellessään alas runeberginkatua pää alaspäin ja olemassaoloaan häveten hän mietti kuinka kauan vielä jaksaisi.Jospa vain uskaltaisi mennä sinne punttisalille,mutta siihenkin hän oli liian arka
        kun vain jaksais vielä keskikouluun,sitten lähden kyllä merille ja sitte tuun takas vasta kapteenina,kyllä pojat on sillo kateellisia
        kaunis keväinen päivä sai pojan pikkuhiljaa piristymään ja ehdittyään framin kioskille pujahti hän sisään katsomaan olisko uusi mustanaamio jo tullut..


      • sumovaari
        outsiideri kirjoitti:

        Pieni poika istui pulpetissaan ja oli lukevinaan englannin kielioppia.Luokassa hänen ympäillään hälistiin ja naurettiin.Pojat juoksivat ympäriinsä ja tytöt olivat omissa pienissä ryhmissään kuiskailemassa ja tirskumassa.Englannin kielen opettaja oli jo pari minuuttia myöhässä,iltapäivän viimeinen tunti alkaisi kohta.Pojan ajatukset harhailivat,keskittyminen oli vaikea,välillä hänen takanaan istuva pekka pisteli häntä jollain terävällä esineelllä selkään ja niskaan,taisi olla harppi,mietti poika apaattisesti Hän oli tottunut pekan kiusamiseen ja saihan silloin edes jonkinlaista huomiota osakseen,muuten hän tunsi olevansa kuin näkymätön mies Ei hänelle juteltu eikä häntä huolittu siihen poikien ryhmään joka välitunnelilla kokoonui juttelemaan ja pilailemaan keskenään.Hän oli täydellinen autsaideri..
        Vielä ristikarilla pojalla oli ollut muutama kaverikin mutta täällä lyseossa ei vielä parin vuoden jälkeenkään ollut ketään jota voisi kutsua kaveriksi
        -kaipa se johtuu siitä et oon niin pieni ja ruma,köyhäkin.aina täytyy kulkee samois vaatteis ja risaisi kengis.Poika tunsi itseinhon ja itsesäälin aallon taas kerran katkerana poltteena rinnassa ja silmiä alkoi irvellä
        takana istuva pekka ja lasse kuiskailivat keskenään ja äkkiä poika tunsi taas kipeän piston niskassaan-kato ny se on ihan tunnoton,istuuu vaan ku mykkä paskalla ,pekka ivaisi lasselle
        -joo,taitaa olla ihan tsombi koko äijä,hei kuulekko käännä päätä hei possu hei, ooksä kuurokin?Lassen nauru ja iva tuntuivat pojasta paljon pahemmalta kuin nuo harpin pistot:lassea hän oli luullut fiksummaksi,tämä oli jopa pari kertaa jutellutkin pojalle postimerkkeilystä jota molemmat harrastivat,-samanlaisia kaikki,paskoja paskoja koko luokka,mä vielä joskus näytän niille kaikille,hakkaan ne niin että tuntuu..katkerat ajatukset anrtoivat pojalle voimaa kestää fyysinen kiusaaminen,mutta sielussaan poika oli sairas tuskasta ja häpeästä.
        Poika istui liikkumatta,ilmeettömänä,pekan pistot tekivät kipeää,mutta hän ei edes ajatellut kääntää pätään ei pistelköön saatana mä en oo oikeesti täällä,tää on vaan pahaa unta ja poika jatkoi lukemistaan näköjään tunnottomana pistoille joita pekka nyt tikkasi nopeassa tahdissa hänen selkäänsä.-pistä sitä korvaan ,kyl sen ainaki pitäs tuntua.huutaja oli mauri,pojan pahin kiusaaja joka otti viivottimen ja alkoi sillä lätkiä poikaa päähän.
        -hei lopettakaa,toi on ihan sairasta!huusi anne joka istui pekan vieressä tyttö oli pieni herttainen pellavapää .Nyt hän oli tosissaan vihainen ja ainoa joka uskalsi puolustaa poikaa.
        -raukkamaista tollanen,kolme kiusaa yhtä,jatkoi anne ja nappasi viivottimen napakasti maurin kädestä.
        Tässä vaiheessa opettaja neiti astui luokkaan ja hälinä ja juoksentelu loppui kuin taikaiskusta.Neiti N. oli vanhapiika,pienikokoinen mutta erittäin pelätty opettaja terävän kielensä ja ankaruutensa takia.Hänen tunneillaan oltiin hiljaa ja ainakin näytettiin siltä kuin kuunneltaisiin.Poika nousi mekaanisesti ylös muiden mukana ja istuutui sitten.
        Pitkän tunnin kuluessa poika istui paikallaan etummaisessa pulpetissa ja oli ajatuksissaan kaukana;hän eli tulevaisuudessa jossa hän olisi pitkä voimakas ja komea mies,samanlainen kuin james bond tai mustanaamio.Hänellä olisi kaunis vaimo ja suuri talo.Kaikki pelkäisivät ja kunnioittaisivat häntä ja vanhat luokkakaverit ylpeilisivät sillä että olivat kerran tunteneet tuon suuren miehen.Kyllä silloin kiusaajat ja muutkin luokkalaiset saisivat nähdä ,hän näyttäisi vielä kaikille.Jo huomenna hän alkaisi harjoitella painonnostoa ja nyrkkeilyä,sitten hän hakkaisi kaikki nuo luokan isot ja vahvat pojat Tällaisia lohduttavia ajatuksia ja uljaita tulevaisuuden näkyjä kulki pojan päässä tunnin kuluessa Kellojen sitten lopulta soidessa hän nousi,laittoi kirjat salkkuun ja riensi nopeasti ulos luokasta.
        kuten muinakin koulupäivinä hän tunsi itsensä aivan sairaaksi, vatsassa ja rinnassa oli iso möykky joka ahdisti ja korvensi kuin lipeä
        Kävellessään alas runeberginkatua pää alaspäin ja olemassaoloaan häveten hän mietti kuinka kauan vielä jaksaisi.Jospa vain uskaltaisi mennä sinne punttisalille,mutta siihenkin hän oli liian arka
        kun vain jaksais vielä keskikouluun,sitten lähden kyllä merille ja sitte tuun takas vasta kapteenina,kyllä pojat on sillo kateellisia
        kaunis keväinen päivä sai pojan pikkuhiljaa piristymään ja ehdittyään framin kioskille pujahti hän sisään katsomaan olisko uusi mustanaamio jo tullut..

        Lisää stooreja, ei tuollaiset koulukiusaajat ole mistään kotoisin, raukkamaisuuden symboleja, ja ainahan kiusattu on jo tietty valmiiks heikoilla jäillä.


      • torin laidalla
        Kuutar kirjoitti:

        Kyllä on paremminkin siellä"liekkipuolel"vaikuttanut monet vuodet...Mutta tohtori kuin tohtori...mitä väliä.Kaikista meistä on jotain tullut tässä elämässä.

        Jossain vaiheessa ristikarilta joutui vaihtamaan kesken päivän koulua kirkkorannalle.Oli kuulemma rehtori Rankala matkan lävellyt ja laskenut ajan mikä siihen menee.Joskus tuo matka tuntui kuin viadoloroosaa olisi kävellyt...
        Tuohonaikaan oli eräs oppilas,Kinnusen Asko..rauha hänenkin muistolleen.Pojat laittoivat hänet ulkovessan alle ryömimään..haju oli sit kamala.Ja näärännäpyn sai silmäänsä monet ne pojat jotka kurkkivat alapuolelta kun tytöt olivat vessassaa...Kiinnostus oli kovaa siihen mitä sieltä näkyy,sukupuolivalistusta ,sen ajan mukaista se kait oli.

        olen tässä ajan kuluksi lueskellut legendoista. me kävimme myös koulua torin varrella silloin oli vielä puutalo,sieltä menimme kirkkorannalle opin ahjoon. palaan sen verran ristikarin kouluun.....en huomannut tai oliko minun huolimattomuuttani...olihan koulun johtajana myös Mauri Paananen.. selän takana sanottiin (pilipaanaseksi)...jäimme erään kerran kiinni tupakan poltosta, taisi olla koulun koko mies opettaja porukka meitä etsimässä pitkin metsiä... Paananen seisotti meitä aulassa 4 tuntia....myös Paanaselle teimme "kiusaa" iltaisin....ei muuta kuin puhelin koppiin....Paanasen numero...pystyi puhumaan ilman rahaa...näin se meni..luuri "väärinpäin" siis korvaan tuleva osa suun eteen.....Paanasella...onko pili paananen itse.......kuka soittaa....velipoika keuruulta....luuri paikoilleen..... muistan myös Kauko Kalliokosken (päpä) Parkatin ,Korvon , tietysti Rankalan, Viitalan Kaarinan...Grangvistin Ella..Luomat, sekä monet muut kaikkien nimiä ei enää muista.....ehdoton ykkönen opettajista oli minun mielestä Leo Valkama......opetti minuakin 4 vuotta...sen verran on opin ahjoa tullu käytyä sekä sivistystä saanu että on osannut tilinsä kuitata.....terveiset kaikille sekä hyvää kesän jatkoja....nimimerkki Muualle muuttanut....


      • jhgfre
        sumovaari kirjoitti:

        Itse muistan oppilaan josta aina opettajat varoittivat että hänellä ei tule menemään hyvin elämässä, pieni tumma häirikkö jo pienestä asti sätkä huulessa.
        Tämä Herra totteli nimeå Jokisen Timo, mukava ies ainakin nyt.

        Ristikarilla oli eräs kova poika painimaan vaikka pieni olikin,kerran näin hänen heittelevän paksua ekiä joka oli lähes puolet isompi ja vanhempi.
        Ja kerran kun kolme isompaa poikaa kävi yhtäaikaa päälle ,heitteli hän heitä kuin rukkasia
        meni siten huonoille teille vanhempana,ikävä kyllä


      • papillon,,,
        sumovaari kirjoitti:

        Lisää stooreja, ei tuollaiset koulukiusaajat ole mistään kotoisin, raukkamaisuuden symboleja, ja ainahan kiusattu on jo tietty valmiiks heikoilla jäillä.

        Ehkä olin vain herkkä lapsi mutta koko yhteiskoulun aika oli jonkinlaista painajaista,joka ei tuntunut koskaan päättyvän.
        En oikein ymmärrä, miksi kävin koulua niinkin kauan kuin kuudennelle luokalle asti.
        Ehkä kestin siellä äitini takia joka niin kovasti olisi halunnut minusta lääkäriä tai pappia .
        Vieläkin tunnen itseni petturiksi kun en pystynyt toteuttamaan hänen unelmaansa,anteeksi äiti!
        Kovasti yritin ,mutta kun matematiikan opettaja heti ensimmäisellä luokalla sanoi minun olevan täysin tyhmä poika,joka ei koskaan oppisi matematiikan hienouksia,niin eihän se juuri innostanut.
        Samoin kuin äidinkielen opettaja joka haukkui kaikki aineeni ja olin silti kansakoulussa kirjoittanut pelkkiä kiitettäviä aineita
        Tuolloin,60-luvulla,oli myös olemassa kastirajoja selvemmin kuin nykyään.
        Tunsin monien opettajien suhtautuvan itseeeni alentuvasti ja torjuvasti,ikäänkuin köyhän ihmisen lapsen ei edes pitäisi yrittää opiskella ns parempien ihmisten lasten kanssa
        Ehkä se oli kuitenkin vain kuvittelua,muistan että häpesin köyhyyttäni jo hyvin nuoresta.


        Tuossa iässä, 10 -12 - vuotiaana,on opettaja sellainen auktoriteetti ettei lapsi voi edes epäillä opettajan olevan väärässä
        Niinpä huonommuuden tunteeni lisääntyi vuosi vuodelta ja lopulta kaikki oppitunnit olivat pelkkää kidutusta ,kuinka usein ajattelinkaan silloin, että en kestä enää minuuttiakaan ,silti kestin sen nuo kaamean pitkät tunnit,mistä tunnen jopa hienoista ylpeyttä nykyään; "mikä ei tapa,se vahvistaa jne"
        Mutta en tosin ilman seuraamuksia,kolmannelta luokalta lähtien aloin kärsiä paniikkihäiriöistä,minun oli mahdotonta istua koko tunti paikallani,puhumatta,ajatusten kiertäessä kehää päässä,"lopu jo tunti,lopu jo.
        Sitten alkoivat myös unettomat yöt,erilaiset fobiat jne..
        Hyvinpä silloin pystyy keskittymään opetukseen
        Koulussa olin täysin ilman kavereita,luokan outo lintu,mies joka ei koskaan puhumut mitään,oikeastaan näkymätön mies,kuin ilmaa kaikille
        Onneksi minulla sentään oli koulun ulkopuolella kavereita,heille olen kiitollinen
        ikuisesti,ehkä voin joskus kertoa kuinka tärkeitä he silloin olivat minulle
        Minut pelasti lopultakin, "tieltä jolta ei ole paluuta" ,se että lopetin koulun huolimatta vanhempieni vastustelusta.
        Kuinka helpottavalta tuntuikaan hakea se surkea lopputodistus koulusta.
        Muistan vieläkin kuinka skipi ojensi sen minulle ja sanoi kuin ohimennen että -voithan mennä vielä iltakouluun,älä luovuta!
        Hän olikin parhaimpia opettajia,rento ja huumorintajuinen, silti hänen tunneillaan kuunneltiin ja opittiin, hän sai minutkin kiinnostumaan kemiasta,jossa sitten sainkin ainoan kiitettävän numeroni.
        Olisivatpa muutkin opettajat olleet samanlaisia niin olisin ehkä joskus valmistunut siitä koulusta
        Mutta minä aloin elää vasta sitten kun pääsin tuosta paikasta jonka oikeasti koin vankilaksi, suorastaan kauhujen taloksi.


      • donkihot
        Kuutar kirjoitti:

        No juu,muistan minäkin kerran kun Laitakarilla oli eripari kengät jalassa!Ja soppaimul fritsu kaulassa kotitaloustunnilla.Heheh.Friiasivat keskenään.Ja tosiaan meitä on monta poistunut joukoistamme..erilaisilla tavoilla.Jotenkin muistui taas mieleeni juuri siitä eräs juttu.Siis eriarvoisuudesta ja silmätikkuna olemisesta..siis opettajien.Oli matikka tunti.Ja Kallu oli luokal se ainoa häirikkö Astridin mielestä.Erään kerran sitten Astrid suuressa ylhäisyydessään kirjoitti jotain taululle..joku kolisteli takana,kääntämättä päätään hän tokaisi:Kallu hiljaa..sillä kertaa se ei ollut Kallu.Ja monesti sai karttakepistä näpeille..nyt kun sitä tekisi joutuisi kyllä tuomiolle asti.

        Sade rummutti ikkunoita.Yhteislyseon1 b luokan oppilat istuivat hiirenhiljaa kuunnellen suomen kieeln opattaja Kemppaista.
        Hän oli isokokoinen iäkäs nainen joka takuulla piti luokkansa kurissa ja herran nuhteessa
        Hänellä oli myös huumorintajua jota oppilaat tosin eiävt osanneet arvostaa--
        Jarkko istui paikallaan ja hikoili jännityksestä; tänään hänen vuoronsa pitää esitelmä.
        Niin kauan kuin hän muisti,hän oli ollut ujo.Se luokan hiljainen kiltti poika.
        Esitelmän pitäminen oli jotain mikä tuntui hänestä täysin mahdottomalta.
        Mennä luokan eteen ja puhua ääneen ,ei kuinka hän pystyisi siihen,ei millään,varmasti hän punastelisi eikä saisi ääntäkään suustaan.

        Jarkko tunsi kuinak sydän hakkasi kuin viimeisä päivää,hän puristi kouristuksenomaisesti pulpetin jalkoja ja yritti kuunnella opettajaa.


      • hebsyt
        torin laidalla kirjoitti:

        olen tässä ajan kuluksi lueskellut legendoista. me kävimme myös koulua torin varrella silloin oli vielä puutalo,sieltä menimme kirkkorannalle opin ahjoon. palaan sen verran ristikarin kouluun.....en huomannut tai oliko minun huolimattomuuttani...olihan koulun johtajana myös Mauri Paananen.. selän takana sanottiin (pilipaanaseksi)...jäimme erään kerran kiinni tupakan poltosta, taisi olla koulun koko mies opettaja porukka meitä etsimässä pitkin metsiä... Paananen seisotti meitä aulassa 4 tuntia....myös Paanaselle teimme "kiusaa" iltaisin....ei muuta kuin puhelin koppiin....Paanasen numero...pystyi puhumaan ilman rahaa...näin se meni..luuri "väärinpäin" siis korvaan tuleva osa suun eteen.....Paanasella...onko pili paananen itse.......kuka soittaa....velipoika keuruulta....luuri paikoilleen..... muistan myös Kauko Kalliokosken (päpä) Parkatin ,Korvon , tietysti Rankalan, Viitalan Kaarinan...Grangvistin Ella..Luomat, sekä monet muut kaikkien nimiä ei enää muista.....ehdoton ykkönen opettajista oli minun mielestä Leo Valkama......opetti minuakin 4 vuotta...sen verran on opin ahjoa tullu käytyä sekä sivistystä saanu että on osannut tilinsä kuitata.....terveiset kaikille sekä hyvää kesän jatkoja....nimimerkki Muualle muuttanut....

        Permulampi näytti yhtä likaiselta kuin aina,olikohan siinä koskaan pystynyt uimaan?
        Eemeli muisteli kuinka hän pikkupoikana oli kerran pudonnut tuohon mustanpuhuvaan lampeen ja kuinka pahalta sen vesi maistui ja myös kuinka vaatteet lemusivat pitkään sen jälkeen pesusta huolimatta
        .Olikohan hän siitä vedestä saanut jonkinlaisen myrkytyksen kun välillä iho aiavn kuin meni suomuiseksi ja kovaksi ehkä hänestä oli tulossa jonkinlainen sammakkomies?
        Eemeli otti huikan vermetto pullosta ja katslei mietteissään vastarannalla puiden takana näkyviä uusia rivitaloja
        Oltiin iltapaäivässä


      • beaugeste'
        sumovaari kirjoitti:

        Lisää stooreja, ei tuollaiset koulukiusaajat ole mistään kotoisin, raukkamaisuuden symboleja, ja ainahan kiusattu on jo tietty valmiiks heikoilla jäillä.

        Kovin on kaupunki kansainvälistynyt parissakymmenessä vuodessa.
        Kävelukadulla oli tunnelma kuin itämaisella torilla ja ihmiset tuntuivat paljon mukavammilta kuin silloin ennen..
        Kävi mielessä ettei ehkä olisikaan hullumpi viettää eläkepäiviä tällaisessa pittoreskissä ympäristössä,toki vain kevät /kesä kaudet mutta enivei
        Kävellessäni torilla oli ruotsin kilei vallitsevana mutta johtui ehkä siitä että heikäläiset ovat enemmmän ulospäinsuuntautuvia,mene ja tiedä mutta tuntui jotenkin kotoisalta kuunnella tuota murretta jota ei varmaankaan riikinruotsalaiset ymmärrä.
        Venjääkin kuului siellä täällä ja arabina eri murteista samoin englantia ja kerran minua puhutteli vanhempi herra ranskaksi,luuli ehkä marokkolaiseksi johtuen tummasta hipiästäni joka kuitenkin on peräisin ihan kortesjärveltä mutta ,esi-isänikin olivat kiertelevää sorttia eikä ole mehdotonta että jossian pimeän afrikan viidakoissa on sattunut lyhyt ja tulinekohtaaminen muodokkaan alakuasukasnaisen kanssa-
        Nin ranskani oli hieman ruosteess joten en heti ymmärtänyt ttä hän kysyi tietä nanukkiin,josta en ollut kuulllutkaan kuten pehoitelleen selitin hänelle.
        Niin oli kaiken kaikkiaan mukava päivä pitkästä aikaa ja ehkä ensi vuonna uudestaan .


    • annoudominou

      voi vi--- mikä keli- harmitteli eemeli auringon kuumasti paahtaessa pilvettömältä taivaalta.Hän istui vanhan kuorma-auton kopissa apumiehen paikalla.Hänen isäntänsä,Bengt,istui ratin takana pahalta haiseva sätkä suupielessään.Hän oli jo lähes kalju viisikymppinen autoilija joka oli täksi kesäksi palkannut eemelin apumiehekseen.Mukava mies varmaan nukkuessaan-ajatteli eemeli mutta ikävä ihminen työnantajana.
      Oli tosiaan mitä kaunein kesäpäivä,aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja lämpötila lähenteli varmasti kolmeakymmentä astetta, koko tämä kesäkuu oli ollut harvinaisen lämmin.-just meikäläisen tuuria-mietti eemeli katkerana,satais nyt perkele ettei tarvis hikoilla tässä helvetin romussa.
      Työ oli raskasta 15-vuotiaalle;aamuvarhaisesta iltamyöhään rahdata limonaatia ja kaljaa kaupungin lukuisiin myymälöihin ja ravintoloihin.Moniin paikkoihin meni kymmeniä puukoreja.Nuo koritkin olivat harvinaisen painavia näin loppupäivästä,niistä sai käsiin miehekkäät känsät ja tikkujakin aina silloin tällöin.Taukoja pidettiin jos aikaa oli,yleensä ei ollut, paitsi ruokatunti keskipäivällä jolloin ajettiin takaisin Bockin varastolle viemään tyhjät korit takaisin ja lastaamaan iltapäivällä vietävät korit.Tuokin vähäinen lepoaika tuntui isännästä turhalta..
      Onneksi iltapäivä oli jo pitkällä ,enää oli vain yksi paikka jäljellä;satama ja siellä oleva matkustajalaiva.Huhhuh,pyyhki eemeli hikeä kasvoiltaan ja rukoili mielessään sadetta,ikkuna oli auki mutta se ei juuri viilennystä tuonut,mutta hälvensi hieman isännän ketjussa polttaman klubisätkän katkua.
      Eemeli kumartui ottamaan kopin keskellä olevasta korista uuden pullon punaista limonaatia.Limsaa sai juoda niin paljon kuin maha veti ja tällaisena päivänä tuli juotua hyvinkin kymmenkunta pulloa,samantienhän ne kyllä hikoili pois,paita oli nytkin läpimärkä.-Ei oo perkele kyllä herrasmiehen työtä-mietti eemeli ja ihmetteli samalla kuinka isäntä jaksoi painaa samaa homma vuodesta toiseen,vanha mies jo ja aina tupakka huulessa.Jonkinlaista vastentahtoista kunnioitusta eemeli oppinut tuntemaa tuota sitkeää työmyyrää kohtaan,huolimatta siitä että mies kiroili kuin turkkilainen naama punaisena jos eemeli hieman hidasteli tai sattui rikkomaan pulloja.
      Ajettiin Allholmintietä,nyt ohitettiin Scaumannin portti,sen takana tupruttivat monet piiput ilmaan tummaa sauhua.-Tuonne vietiin eilen ainakin viiskymmentä koria muisteli eemeli.Kuorma-auton kopissa oli yleensä aika hiljaista,eipä juuri löytynyt yhteisiä keskustelunaiheita,vaikka isäntä monesti pitikin yllä rikinkatkuista yksinpuhelua.
      Pian saavuttiinkin satama-alueelle ja Bengt ohjasi auton laiturille valkoisen matkustajalaivan viereen.Eemeli avasi oven ja hyppäsi alas,hän oli oppinut että tässä työssä oli aina kiire.Isäntäkin oli jo avaamassa perälautaa ja kun se saatiin alas hyppäsi eemeli nopeasti lavalle ja alkoi ohjeitten mukaan ojennella puisia limsakoreja ja muovisia kaljakoreja isännälleen.Työ sujui nopeasti ja kun kaikki laivaan menevät korit olivat maassa,alettiin niitä kantaa laivaan pitkin lankonkia.Korit vietiin laivan varastoon ja ne otti vastaan nyrpeän oloinen lihava naisihminen.Bengt osasi kuitenkin käsitellä asiakkaita,halutessaan hän oli hauska seuramies ja piankin hän sai jo naisen hymyilemään kuin hangon keksi,Tyhjät korit lastattiin autoon ja kun Eemeli sulki peräluukun kuuli hän takaansa naisäänen kysyvän voisivatko he mahdollisesti heittää hänet kaupunkiin.Kääntyessään ympäri näki eemeli edessään nuoren ja muodokkaan naisen jolla oli minihame ja korkokengät ja tiukka lyhythihainen pusero joka oli sen verran avonainen että Eemeli alkoi tuntea olonsa vaikeaksi.Tuo oli varmaan niitä niin sanottuja laivatyttöjä.Eemeli oli kuullut juttuja tällaisista "huonoista naisista",äitimuorikin oli varoitellut maalatuista letukoista.Kuitenkin nainen tuntui omituisen kiihottavalta ja jännittävältä,eikä eemeli malttanut pitää katsettaan poissa naisen uhkeista muodoista ja punaisista huulista.-Tottakai meidän autossa on aina tilaa kauniille naisille- sanoi Bengt maireasti hymyillen ja avasi auton oven kuin paraskin herrasmies.
      Nainen nousi notkeasti koppiin ja eemeli näki pitkän matkan paljasta säärtä ja enemmänkin..Hieman punastellen nousi eemeli naisen perässä autoon.Kopissa oli apumiehen penkki sen verran leveä että siihen mahtui juuri kaksi ihmistä istumaan.Naisen pälpättäessä Bengtin kanssa keskittyi eemeli katselemaan naisen pitkiä sääriä,hän tunsi ne erittäin kuumina vasten omia reisiään,olo alkoi tuntua tukalalta.Hän oli aina ujostellut tyttöjä eikä nytkään osannut muuta kuin istua siinä ja kuunnella.Kaiken lisäksi nainen kiusallaan painoi säärtään vasten eemelin jalkaa ja alkoi sitten toisella kädellään sivellä eemelin reittä.Eemeli säpsähti kuin sähköiskun saaneena ja nainen naurahti käheästi ja sanoi jotain mistä eemeli ei häkellyksissään saanut selvää.Oltiin tultu jo Skataan ja Bengtin pysäyttäessä auton matkustajakodin viereen ,tajusi eemeli naisen pyytävän häneltä pusua.Pussaaminen oli jotain mistä eemeli usein uneksinut mutta käytännön toteutus oli tähän asti jäänyt,johtuen pojan ujosta luonteesta. Eemeli tunsi olevansa kasvoiltaan tulipunainen,kurkku oli kuivunut kiinni eikä hän ehtinytkään sanoa mitään ennekuin nainen hellästi otti häntä kiinni päästä ja painoi nuo punaiset huulensa tiukasti vasten eemelin suuta.Naisen huulet olivat kuumat ja kosteat,ne painautuivat tiukasti vasten eemelin huulia ja naisen kieli työntyi vasten hänen kieltään.Jo toisen kerran eemeli tunsi saavansa sähköiskun.Suudelma tuntui kestävän ikuisuuden ja eemeli sai ensimmäisen aavistuksen siitä millaista tuo paljon puhuttu ja syntinen seksi on.Hän unohti Bengtin virnuilevat kasvot ja koko muunkin ympäristön ja vastasi naisen suudelmaan sellaisella kiihkolla ja rajuudella että se säpsähdytti jopa paljon kokenutta laivatyttöä.-Ohoo,jopas olikin kuuma poika -huohotti nainen irroittautuessaan lievää väkivaltaa käyttämällä eemelin karhumaisesta syleilystä. -Kiitos vaan pojat kyydistä,ehkä vielä nähdään-sanoi hän ja eemeli avasi vastahakoisesti oven ja hyppäsi alas kadulle.Nainen laskeutui nopeasti astinlaudalta maahan ,tuikkasi suukon eemelin hikiselle otsalle ja vilkutti sitten vielä iloisesti kättään matkustajakodin oven raosta.
      - Sinne se ilolintu meni - sanoi Bengt ja lisäsi sitten vielä hieman kateellisena- Tais olla kunnon pusu? -Joo,olihan se- vastasi eemeli hajamielisenä ja nousi hitaasti autoon takaisin.

      • Kuutar

        Muistatteko ennenmuinoin n.s."tippatopin".Käyskenteli siihen aikaan haminan metsissä.Siel kakarana usein leikimme,Topi tuli ämpärin kanssa joskus vastaan..kait ranskanleivän läpi oli siivilöinyt jotain..en silloin ymmärtänyt mitä hän touhasi.Sit oli joku laakervikin lauri..´Muurari.Joku uskovainen kauppias oli antanut työksi hänelle muurata kauppaan raput..kolme askelmaa.Auttaa varmaan halusi.Mutta Lauripa pyysi etukäteen kottia ja hävisi sen siliän tien...

        No olihan meillä viimekesänä myös eräänlaiset legendaariset häät.
        Kihloihin menivät koulupuistos,ja vihittiin pedersören kirkossa.Lasa tietysti.Siinäkin meille legendaa..ja jatkuu vaan..Ihanaa tämä elämä,eikö niin.


      • Kuutar
        Kuutar kirjoitti:

        Muistatteko ennenmuinoin n.s."tippatopin".Käyskenteli siihen aikaan haminan metsissä.Siel kakarana usein leikimme,Topi tuli ämpärin kanssa joskus vastaan..kait ranskanleivän läpi oli siivilöinyt jotain..en silloin ymmärtänyt mitä hän touhasi.Sit oli joku laakervikin lauri..´Muurari.Joku uskovainen kauppias oli antanut työksi hänelle muurata kauppaan raput..kolme askelmaa.Auttaa varmaan halusi.Mutta Lauripa pyysi etukäteen kottia ja hävisi sen siliän tien...

        No olihan meillä viimekesänä myös eräänlaiset legendaariset häät.
        Kihloihin menivät koulupuistos,ja vihittiin pedersören kirkossa.Lasa tietysti.Siinäkin meille legendaa..ja jatkuu vaan..Ihanaa tämä elämä,eikö niin.

        Onnittelut Lasanterille onnellisesta avioliitosta,ja hyvää jatkoa!


      • sumovaari
        Kuutar kirjoitti:

        Muistatteko ennenmuinoin n.s."tippatopin".Käyskenteli siihen aikaan haminan metsissä.Siel kakarana usein leikimme,Topi tuli ämpärin kanssa joskus vastaan..kait ranskanleivän läpi oli siivilöinyt jotain..en silloin ymmärtänyt mitä hän touhasi.Sit oli joku laakervikin lauri..´Muurari.Joku uskovainen kauppias oli antanut työksi hänelle muurata kauppaan raput..kolme askelmaa.Auttaa varmaan halusi.Mutta Lauripa pyysi etukäteen kottia ja hävisi sen siliän tien...

        No olihan meillä viimekesänä myös eräänlaiset legendaariset häät.
        Kihloihin menivät koulupuistos,ja vihittiin pedersören kirkossa.Lasa tietysti.Siinäkin meille legendaa..ja jatkuu vaan..Ihanaa tämä elämä,eikö niin.

        Laakervikin Lauri oli tuttu nimi nuoruudessa, muuten Kuutar Oletko sinkku, Sumovaari alkoi hieman kiinnostuun, Romantiikkaa suomi24 Pietarsaari palstalle ?


      • pss ou
        sumovaari kirjoitti:

        Laakervikin Lauri oli tuttu nimi nuoruudessa, muuten Kuutar Oletko sinkku, Sumovaari alkoi hieman kiinnostuun, Romantiikkaa suomi24 Pietarsaari palstalle ?

        T. seisoskeli kauan ulkona kioskin edessä ja oli katselevinaan innokkaasti kaikkea kaupan olevia tuotteita ennenkuin lopulta rohkaisi mielensä ja astui sisään tuohon Isollakadulla sijaitsevaan lehtimyymälään.
        Hän ei mennyt kioskiin ensi sijaisesti lehtiä tai makeisia ostamaan vaan aivan muusta syystä...
        Tuo syy oli tiskin takana seisova kaunis vaalea tyttö.T.oli jo kauan elätellyt romanttisia tunteita tuota kaunista myyjätärtä kohtaan
        Ikävä kyllä teinipoika oli hyvin ujo vaikka ulospäin esittikin kovaa jätkää
        Mutta pelkkä ajatuskin siitä että hän uskaltaisi pyytää tyttöä treffeille, ei siitä ei vain tullut mitään
        Hänen kielensä ikäänkuin jähmettyi eikä hän saanut juuri sanaa suustaan kun tyttö katseli häntä tiskin takaa noilla kauniilla tummansinisillä silmillään ja hymyili tuota hieman kiusoittelevaa hymyään
        Ehkä sitten joskus myöhemmin , lohdutti T itseään mennessään tiskin luo maksamaan ostamansa lehden
        T maksoi lehden ja rohkeni hetkeksi katsoa noihin myyjättären sinisiin silmiin joihin hän hetkeksi unohtui tuijottamaan ja säikähti sitten itsekin rohkeuttaan ja lähti hätäisesti ulko-ovelle mielessään vain nuo tytön ihanat silmät ja ilkamoiva hymy
        -ehkä sitten huomenna ---


      • uljas45

        Hei,heitäs yks pullo olutta poika! Kartsa huusi Eemelille,joka parhaillaan nosteli limsalaatikoita kuorma-auton lavalta Bengtille.
        -Painu pois,sinä yks hunsvotti,karjaisi Bengt Sinä mene töihi niinku muut ihmiset,retku!

        Eemeliä hävetti,hän toki tunsi Kartsan,joka oli seilannut muutaman vuoden ennenkuin oli karannut laivasta Köpiksessä ja liftannut sieltä takaisin Jeppikseen.Viime aikoina mies oli keskittynyt pelkästään ryyppäämiseen ja riehumiseen oman jenginsä kanssa.Mistä hän sai rahaa,sitä ei kukaan tiennyt mutta aina hänellä sitä oli samoin kuin viinaa--
        Kunhan Bengt ei vain luule että toi on hänen ,Eeemelin kaveri..

        Oli maanantaiaamu ja Bengt ja Eemeli olivat juuri toimittamassa Framin kioskille vakiotilausta; kymmentä korillista Fantaa j Spriteä. Jo näin aamulla nääytti mittari lähemmas kahtaviittä astetta lämmintä ja Eemeli tiesi että tulossa oli tavanomaisen hikinen päivä.

        Kartsa haisttteli Bengtille ja huusi -älä äijä ala vittuileen mä oon sentään seilannu muutakin ku pyykkivesiä,kyllä sä ny yhen pullon voit antaa kaverille.
        Hän perääntyi kuitenkin nopeasti kun Bengt viskasi sikarin tumppinsa maahan ja lähti tulemaan kohti. Bengt oli kähes viiskymppinen mutta hän oli vieläkin vahva kuin härkä ja ennekaikkea hyvin äkkipikainen.
        Nyt hänen naamansa punostti ja silmät pullistuivat päästä kun hän huusi koko keuhkojensa voimalla--Sick din skitstöveln!
        Hän käytti aina ruotsin kieltä suuttuessaan ja nyt maanantaiaamuna hänellä oli muutenkin hermot pinnalla--

        Kartsa oli sen verran tolkuissaa että pakeni paikalta huudellen mennessään hävttömyyksiä mutta viisaastiv asta kaukaa koulupuiston laidalta.
        -On ,on se räävitöntä tää nykyajan nuoriso,on se -puuskahti Bengt ja kivahti sitten Eemeliille- noh vauhti nyt,meill on vielä monta paikkaa jäljellä


      • gaiuskarske
        sumovaari kirjoitti:

        Laakervikin Lauri oli tuttu nimi nuoruudessa, muuten Kuutar Oletko sinkku, Sumovaari alkoi hieman kiinnostuun, Romantiikkaa suomi24 Pietarsaari palstalle ?

        Romantiikka se ei sovi jätkälle...lauloi jo kauan sitten Simo Salminen mutta ehkä kumminkin,sillä vaikka jätkäksi jäinkin niin joskus tuntuu sydämessä sellainen outo tunne ja palaan vuosikymmneten taakse kädesäni lasi punaviiniä ja kuunnellen "Venetzuelaa...Niin mistan sen niin hyvin..kuinka aikoinaan kädet hikisinä ja sydän pamppaillen koulun konvassa hain tanssiin kaunista tyttöä nimeltään Eeva ja kuinka ihanan kamalalta tuntuikaan kun hän iloisesti hymyillen suostui ,se oli jotain elämää suurempaa ja silloin olin todella rakastunut..
        mutta ei siitä koskaan mitään tullu
        poikamieheksi jäin ja nyt elämän ehtoolla eevaa muistelen jee jee


      • annoudominou

        No,eikö sinä nukkuu tarpeeksi ? Eemeli hätkähti hereille puoliunestaan ,jossa hän oli juuri ollut pääsemäisllään pukille sen isotissisen vaalean permon kaupan myyjättären kanssa..Hieman nolona hän vilkaisi etumustaan ja nousi nopeasti pystyyn vanhan kuorma-auton apumiehen penkillä.
        -joo, ei oikein nukuta ku on niin valosaa näin kesällä, hän vastasi yrmeästi.
        Ja ja,kyllä nuuoren mienen pitää nukkuu kunnolla,se on ku panis rahaa pankkiin,Berngt mörähti suupielestään.
        Hän poltti iänikuista pahanhajuista sikariaan ja mutristeli suutaan ohjatessaan vanhaa Bedfordiaan kohti Kråkholmaa.
        Eemeli avasi sivuikkunan ja työnsi päänsä ulos lämpimään kesäsateeseen saadakseen vähän raitista ilmaa mutta Schaumanni oli tänään taas pahimmillaan joten hän veti pian päänsä takaisin sisään ja yritti olla hengittämättä.
        -onneksi sentään sataa mietti hän ja sulki vielä hetkeksi silmänsä mutta kohta armoton ääni taas herätti hänet- olla perillä ny ,menee sinne lavalle niin mä huudan mitä tähän kauppa tulee, Bengt sanoi.
        Eemeli avasi oven ja hyppäsi alas ohjaamosta ja kapusi ripeästi pienen kuorma-auton lavalle joka oli täpötäynnä puisia limonaatikoreja.
        Eemeli asteli korien päällä tottuneesti ja nosteli Bengtin huutelemia limonaadikoreja ,Bengt otti korit vastaan ja lastasi niitä kaupan edessä jalkakäytävälle korkeaan pinoon; siinä oli sitruunasoodaa,vadelmalimonaatia ,Spritea, Coca-colaa ja tietenkin Pommaccia..yhteensä kaksikymmentä koria,
        Satoi hienoa tihkua mistä eemeli oli kiitollinen, sillä tänä kesänä oli aurinkoa riittänyt aivan tarpeeksi,parhaimmillaan oli lämpömittari näyttänyt yli kolmeakymmnetä astetta varjossa.
        Eemeli hyppäsi notkeasti alas ja alkoi kantaa koreja kauppaan jonka ovi jo avattu valmiiksi tänä varhaisena aamuna kello kahdeksan.
        -Hyvä kun tulitte ajoissa, meiltä on kaikki limsat lopussa,huudahti myyjätär , noin kolmikymppinen lihava nainen.
        Eemeli kantoi korit kaupan takaosaan ,viileään hämärään huoneeseen , Bengtin jäädessä naisen kanss tarkistamaan tilausta ja polttelemaan sikariaan.
        -Saakeli mitä orjahommaa tää on kiroili Eemeli itsekseen laskiessaan puiset korit betonilattille. Vihdoin viiimein, nostettuaan kaikki korit siistiin pinoon hän venytteli hetken ja haukotteli makeasti.
        _mikäs nuorta miestä noin ramasee kysyi heleä ääni Eemelin takaa,
        Eemeli käännähti ja katseli naista joka oli ilmestynyt kuin tyhjästä hänen taakseen,
        Ja oli hänessä katselemistakin; pitkä ja muodokas vaaleaverikkö muodinmukaisessa tiukassa minihameessa , hoikissa säärissä punaiset puukengät.
        Hänen valkoinen t-paitansa pullotti lähes ratkeamaisillaan ja Eemeli tunsi suunsa kuivaksi eikä saanut sanaakaan suustaan,hän vain tuijotti naista.
        - Mikäs nyt,veikö kissa kielen -,kiusoitteli nainen ja tuli aivan Eemelin eteen katsellen häntä tummansinisillä silmillään ja hymyillen kissamaisesti.
        - eh, ei ku mä, änkytti eemeli ja tunsi kauhistuksekseen pikku jormankin nostelevan terhakkaasti päätään--
        Taidat olla se uusi limsapoika vai? -joo.-vastasi Eemeli jurosti ja piteli käsiään edessään.
        Pitäisko pennulle antaa Jaffaa vai mitä, maistuisko nainen kysyi vihjailevasti aj tuli ihan kiinni Eemeliiin.
        Eemeli hikoili ja vapisi, naisella oli jotain hyvänhajuista hajuvettä ja hän tuoksahti vähän alkoholille.,Vaikutus oli kiihottava ja ennekuin Eemeli ehti reagoida , nainen tarttui kiinni hänen pakaroistaan ja veti itsensä kiinni Eemeliin.
        Suuret painavat rinnat pusertuivat vasten Eemeliä ja hän tunsi naisen huulet huulillaan .Himokkaasti hän vastasi suudelmaan ja tarttui samalla kiinni naisen suuriin rintoihin..
        - Eemeli,missä sinä olla, tuu tänne kantautui Bengtin möreä ääni hänen korviinsa kesken kaiken.
        nainen irroittautui nopeasti Eemelistä ja puuskahti,,huhu , mutta nyt sun pitää mennä,, hyvää päivänjatkoa limsapoika!
        Nainen iski silmää ja kääntyi sitten pois,Hän meni ulos ovesta jota Eeemeli ei hämärässä ollut huomanut ja joka ilmeisesti oli jonkinlainen toimistohuone.
        Eemeli seisoi kuin lamaantuneena ja kstseli kuinka tuo ilmestys muodpkasta tkamustaan heiluttaen hväisin hänen elämästään..
        -No ,eemeli,nukukko sä , Bengtin kalju pää ilmestyi oven raosta ja
        .. joo,taisin vähä torkahtaa , mutisi eemeli ja käveli ulos vieläkin hieman pöllämystyneenä.
        -sellasta se o ku valvoo yö , bengt murahti.


    • sumovaari

      Jo käymme joulun viettohon, kun..., eli kohta taas pietarsaaren ylpeys Usko, Toivo ja Rakkaus ripustetaan isonkadun ylle roikkumaan, muukalaiset voisivat jopa luulla että Pietarsaaressa siirrytään keskiaikaan hirttäjäisiä viettäen, ellei tämä rakkaus sana pelastaisi, ajatelkaampa jos se olisikin ollut eri nimellä, websivustolle kirjoitettaisiin että tulkaamme katsomaan vanhanajan joulun viettoa, oi ympäri maailman kun Usko, Toivo sekä Niilo vedetään narunjatkoksi isonkadun ylle, Jaakon Päivätkin taitaisivat jäädä toiselle sijalle väenpaljoutta ajatellen, Walkarit voisivat samalla säestää "agents" hittejä soitellen, kun nämä pietarsaaren pulloon tarttuneet "legendat" kohtaisivat loppunsa, tuomion syy olisi seuraava.

      § Pietarsaaren suomenruotsalainen yhdistys tuomitsee yksimielisesti henkilöt Usko Armas Kippuravarvas sekä Toivo Uljas Persepaljas ja viimeinmainittu Niilo Niklas Napanuoran kuolemaan alkoholismista ja kaupunkikuvan sottaamisesta.
      Tuomio tapahtuu hirttämällä joulukuun 1 päivänä.

      • kulaus,,

        Kyllähä nuo vanhat rangaistukset vois taas ottaa käyttöön jollei ny sentään hirttämistä niin kyllä julkinen häpiäpaalu jossa joutuus istumhan siellä jeppiksen torilla kansan syljettävänä ja ivaamaana ykskin päivä siinä torilla tekis eetvarttia
        piiskaamistakin vois antaa isommista rikkehistä,sellaasella kunnoon risuulla ku häjyyllekin annettihin ennenvanhaa


      • tahsdko

        Kafiksessa istui jengiä röökaamassa kuten tavallista.Kävelin retevästi tiskille ja tilasin paikan silmälasikäärmeeltä yhden karjalan.Nainen tuijotti tapansa mukaan pistävästi suoraan silmiin ja nouti sitten hitaasti pullon jonka työnsi eteeni kuin luun koiralle.Maksoin kolikoilla ja käännyin katsomaan puolityhjää salia.
        Tummanruskeissa tukavarakenteisissa pöydissä istuskeli useitakin luokkakavereitani jotka näin ruokatunnilla tapasivat käydä kahvilla ja polttelemassa syöpäkääryleitä.itse olen aina inhonnut tuota tapaa.
        Tänä aamuna oli heti herättyäni erityisen suuri vastenmielisyys koulua kohtaan vallannut mieleni.Lähdin aamulla kouluun mutta puolivälissä matkaa koulukammoni valtasi mielen ja päätinkin lähteä toimitalolle .Harjoittelin siihen aikaan nyrkkeilyä oikein tosissani ja kävin usein yksikseni treenaamassa hiekkasäkin kanssa silloin kun en jaksanut matkustaa Kokkolaan asti.pienessä salissa oli puntteja ja iso säkki sekä muutama paininukke .Tunnin treenin jälkeen kävin suihkussa ja pätin pitää ns rokulipäivän ja ottaa hyvällä omallatunnolla muutaman kaljan mitäpä tällaisena kauniina kevätpäivänä muutakaan
        Nyt kun katselin ympäri salia nähdäkseni jonkun tutun huomasin taaimmaisessa pöydässä istuvat kaverukset paven ja maken .Luokkakaverini yrittiät parhaansa mukaan olla näkemättä minua joten ajettelin mitä vitua ja lähdin kävelemään kohti maken ja paven pöytää.
        tunsin heidät kohtalaisen hyvin.Mitään kavereita emme olleet mutta usein kohdattu enemmän tai vähemmän ystävällisissä merkeissä--Makeltahan olin saanut kerran turpiinkin mutta siitä oli kauan
        -mitäs jätkät?kysyin ja istahdin pöytään
        -mitäs täs,olisko pistää vitosta et saatais mekin vielä kaljat.make vastasi tavanomaiseen ylimieleisee tapaansa.
        -sori,eipä oo
        pojat näyttivät hieman masentuneilta,heidän edessään oli pöydällä tyhjiä pulloja sentään melkoinen kasa huolimatta varhaisesta hetkestä-no olihan kafis ollut jon mutaman tunnin auki
        -voi vittu,ei kellään oo fyrkkaa puuskahti pave ja nousi samantien ylös
        -mä lähden kattoon olisko orvolla lainata,tuutsä mukaan make?
        .joo lähdetään skataan vaan kun ei tälläkään reinolla oo massia murahti make
        haiatakaa vaan tekin vittu sanoin matalasti


      • jhgfrt
        tahsdko kirjoitti:

        Kafiksessa istui jengiä röökaamassa kuten tavallista.Kävelin retevästi tiskille ja tilasin paikan silmälasikäärmeeltä yhden karjalan.Nainen tuijotti tapansa mukaan pistävästi suoraan silmiin ja nouti sitten hitaasti pullon jonka työnsi eteeni kuin luun koiralle.Maksoin kolikoilla ja käännyin katsomaan puolityhjää salia.
        Tummanruskeissa tukavarakenteisissa pöydissä istuskeli useitakin luokkakavereitani jotka näin ruokatunnilla tapasivat käydä kahvilla ja polttelemassa syöpäkääryleitä.itse olen aina inhonnut tuota tapaa.
        Tänä aamuna oli heti herättyäni erityisen suuri vastenmielisyys koulua kohtaan vallannut mieleni.Lähdin aamulla kouluun mutta puolivälissä matkaa koulukammoni valtasi mielen ja päätinkin lähteä toimitalolle .Harjoittelin siihen aikaan nyrkkeilyä oikein tosissani ja kävin usein yksikseni treenaamassa hiekkasäkin kanssa silloin kun en jaksanut matkustaa Kokkolaan asti.pienessä salissa oli puntteja ja iso säkki sekä muutama paininukke .Tunnin treenin jälkeen kävin suihkussa ja pätin pitää ns rokulipäivän ja ottaa hyvällä omallatunnolla muutaman kaljan mitäpä tällaisena kauniina kevätpäivänä muutakaan
        Nyt kun katselin ympäri salia nähdäkseni jonkun tutun huomasin taaimmaisessa pöydässä istuvat kaverukset paven ja maken .Luokkakaverini yrittiät parhaansa mukaan olla näkemättä minua joten ajettelin mitä vitua ja lähdin kävelemään kohti maken ja paven pöytää.
        tunsin heidät kohtalaisen hyvin.Mitään kavereita emme olleet mutta usein kohdattu enemmän tai vähemmän ystävällisissä merkeissä--Makeltahan olin saanut kerran turpiinkin mutta siitä oli kauan
        -mitäs jätkät?kysyin ja istahdin pöytään
        -mitäs täs,olisko pistää vitosta et saatais mekin vielä kaljat.make vastasi tavanomaiseen ylimieleisee tapaansa.
        -sori,eipä oo
        pojat näyttivät hieman masentuneilta,heidän edessään oli pöydällä tyhjiä pulloja sentään melkoinen kasa huolimatta varhaisesta hetkestä-no olihan kafis ollut jon mutaman tunnin auki
        -voi vittu,ei kellään oo fyrkkaa puuskahti pave ja nousi samantien ylös
        -mä lähden kattoon olisko orvolla lainata,tuutsä mukaan make?
        .joo lähdetään skataan vaan kun ei tälläkään reinolla oo massia murahti make
        haiatakaa vaan tekin vittu sanoin matalasti

        Ai mitä sää sanoit?make kysyi ja jäi pöydän viereen seisomaan leuka haastavasti pystyssä .Tummine hiuksineen ja viiksineen hän oli elävästi Irwinin näköinen .-en mitään kunhan vaan aattelin ääneen vastasin ja hörppäsin valinpitämättömästi lasistani loput kaljat.
        pavekin hiippaili siihen maken taakse inhottava virne naamallaan-älä kundi aattele liikaa,ettei käy huonosti,ilkkui hän maken selän takaa.
        Näyttelin kovaa poikaa vaikka tosiasiassa jalkani tärisivät pöydän alla ja vatsassa etoi;senkin paskahousu,ajattelin ,pelätä nyt tuollaisia hippiäisiä.Jos nyt make olikin maineeltaan jonkin sortin katutappelija niin pave nyt lähinnä osasi vain soittaa suutaan ja kitaraa
        Yritin pitää naaman peruslukemilla mutta tunsin kuinka kainalot hikosivat ja jalat tuntuivat oudon hervottomilta.
        -niin,make lisäsi- paree olla vaan hiljaa siinä ja lipittää se kalja pois niin ei terveys kärsi ja taitaa sulla sittenkin olla meille vähän rahaa taskus eiks ookin kaverii?Anna vaan tänne pari kymppii niin ollaan kavereita taas jookos?
        -hei kaverit,älkääs nyt,ei mulla oo taskus kun muutama markka,mut saattehan te toki ne
        Kaivelin nahkatakkini taskuja vapisevin käsi ja sain kuin sainkin kokoon lähemmäs neljä markkaa
        ojensin kolikot Maken käteen ja sanoin-siinon kaikki,enempää ei oo jos ei kelpaa niin ei voi mitään
        Tunsin nahoissani kuinka ikkunavieruspöydästä tuijotettiin ja kuvittelin kuinka siellä naureskeltiin ,luokkakaverini, siis nää kafiksen jengiläiset katselivat meikäläistä muutenkin kuin halpaa makkaraa,varsinkin nuo pimut jotka ylimeikattuina ja kyllästynein maailmannaisen elein polttivat tupakkaa
        En varsinaisesti pelännyt ,ainahan se samanlainen vellova tunne oli vatsassa ennen tappelua,sellanen paskahousutunne,mutta tähän aikaan ei kannattanut aloittaa rettelöitä varsinkin kun iso anita tuijotti tiskin takaa pöytäämme kuin silmälasikäärme,valmiina iskemään
        No olkoon ,make sanoi mut katokin et ens kerralla sulla on pistää meille vähän enemmän,muuten sähän tiiät eiks niin?
        Joo,joo mutisin ja heilautin kättäni ,mä saan illalla herkolta sen velat ja maksan sit teille sen parikymppii,
        -Ok,mut muista tällä kertaa maksaa kans,make sanoi
        -tottakai,en kai mä kevereita huijaa
        Olin muutama viikko sitten itse kännipäissäni juonut kaverusten viinoja koulupuistossa, heidän kertomansa mukaan yli kahdenkympin edestä..ehkä,sillä en muistanut koko jutusta juuri mitään--mutta sama se ,mietiskelin itsekseni-parempi olla väleissä noiden kanssa sillä muuten elämä jeppiksessä olisi turhan hankalaa,heillä oli paljon ikäviä tuttavia,kuten hönö,jomppa ja illu joiden kanssa ei ollut leikkimistä,aikamiehiä ja kokeneita konnia kaikki varsinkin illu joka oli kolmesta puukotuksesta tuomittu tumma nelikymppinen hento pieni mies
        -ei oo koiraa karvoihin kattomista,niin se on ja tunsin kylmiä väreitä muistellessani illun tyhjiä silmiä joissa ei minkäänlainen tunne liikkunut
        Jomppa taas oli isokokoinen lähemmäs parimetrinen hongankolistaja joka oli nuorempana ollut lupaava nyrkkeilijä,nyt hän kävi hiukan hitalla mutta osasi edelleen lyödä miehen katuun jos oli sill päällä--
        Make ja pave kääntyivät ja ivallisesti anitaa moikaten he poistuivat naureskellen alas rappusia
        jäin hetkeksi istumaan ja mietin mistä saisin rahaa kaljaa,eihän herkkokaan minulle ollut pystyssä,mutta ehkä raikku ostaisi sen postimerkkikokoelmani,sais siitä varmaan ainakin sen kakskymppiä.
        istuin ajatuksissani kun huomasin äkkiä että lise-lotte käveli kohti ikkunapöytää.Hän oli kaunis hoikka tyttö,punaisessa samettitakissaan ja vihreissä hippifarkuissaan,eikä mielestäni sopinut ollenkaan tuohon kafiksen perusjengiin
        oli kuin hänen tulonsa olisi valaissut hämärän kahvilan ja luovuin vähäksi aikaa lähtöaikeistani ja olin juovinani olutta tyhjästä lasistani
        -säälittävää tällainen ajattelin -täytyy toivoo et joku kaveri pian tulis,vaikka kaitsu,se lainaa kyl jos sillä on edes vähän päällä
        aina salaa vilku ilin ikkunpöytää ja harmikseni näin lise-loten istuvan jessen vieressä ja pitävän kättään omistavasti pojan hennoilla herteilla
        -mitä se näkee tollses kukkakepis?mietin katkerana,meikäläistä se ei oo näkevinäänkään ei sen puoleen et oisin mikääm marlon brando mut sentään miehen kokonen ja näkönen
        naiset niin,,ja sitte toi sen kaveri toi tirskuja elli hyi saatana kun etova voi tyttö ollakaan
        ajtukseni keskeytyivät kuullessani portaikosta raskaita askeleita jä pieni toivo alkoi viritä mielssäni..vähän ajan päästä ilmaantui porkan partainen naama baaritiskin takaa sekä hänen perässään huohottava paksu eki
        -no niin nyt tuli rahanmiehiä,innostuin


      • ghjkuy
        jhgfrt kirjoitti:

        Ai mitä sää sanoit?make kysyi ja jäi pöydän viereen seisomaan leuka haastavasti pystyssä .Tummine hiuksineen ja viiksineen hän oli elävästi Irwinin näköinen .-en mitään kunhan vaan aattelin ääneen vastasin ja hörppäsin valinpitämättömästi lasistani loput kaljat.
        pavekin hiippaili siihen maken taakse inhottava virne naamallaan-älä kundi aattele liikaa,ettei käy huonosti,ilkkui hän maken selän takaa.
        Näyttelin kovaa poikaa vaikka tosiasiassa jalkani tärisivät pöydän alla ja vatsassa etoi;senkin paskahousu,ajattelin ,pelätä nyt tuollaisia hippiäisiä.Jos nyt make olikin maineeltaan jonkin sortin katutappelija niin pave nyt lähinnä osasi vain soittaa suutaan ja kitaraa
        Yritin pitää naaman peruslukemilla mutta tunsin kuinka kainalot hikosivat ja jalat tuntuivat oudon hervottomilta.
        -niin,make lisäsi- paree olla vaan hiljaa siinä ja lipittää se kalja pois niin ei terveys kärsi ja taitaa sulla sittenkin olla meille vähän rahaa taskus eiks ookin kaverii?Anna vaan tänne pari kymppii niin ollaan kavereita taas jookos?
        -hei kaverit,älkääs nyt,ei mulla oo taskus kun muutama markka,mut saattehan te toki ne
        Kaivelin nahkatakkini taskuja vapisevin käsi ja sain kuin sainkin kokoon lähemmäs neljä markkaa
        ojensin kolikot Maken käteen ja sanoin-siinon kaikki,enempää ei oo jos ei kelpaa niin ei voi mitään
        Tunsin nahoissani kuinka ikkunavieruspöydästä tuijotettiin ja kuvittelin kuinka siellä naureskeltiin ,luokkakaverini, siis nää kafiksen jengiläiset katselivat meikäläistä muutenkin kuin halpaa makkaraa,varsinkin nuo pimut jotka ylimeikattuina ja kyllästynein maailmannaisen elein polttivat tupakkaa
        En varsinaisesti pelännyt ,ainahan se samanlainen vellova tunne oli vatsassa ennen tappelua,sellanen paskahousutunne,mutta tähän aikaan ei kannattanut aloittaa rettelöitä varsinkin kun iso anita tuijotti tiskin takaa pöytäämme kuin silmälasikäärme,valmiina iskemään
        No olkoon ,make sanoi mut katokin et ens kerralla sulla on pistää meille vähän enemmän,muuten sähän tiiät eiks niin?
        Joo,joo mutisin ja heilautin kättäni ,mä saan illalla herkolta sen velat ja maksan sit teille sen parikymppii,
        -Ok,mut muista tällä kertaa maksaa kans,make sanoi
        -tottakai,en kai mä kevereita huijaa
        Olin muutama viikko sitten itse kännipäissäni juonut kaverusten viinoja koulupuistossa, heidän kertomansa mukaan yli kahdenkympin edestä..ehkä,sillä en muistanut koko jutusta juuri mitään--mutta sama se ,mietiskelin itsekseni-parempi olla väleissä noiden kanssa sillä muuten elämä jeppiksessä olisi turhan hankalaa,heillä oli paljon ikäviä tuttavia,kuten hönö,jomppa ja illu joiden kanssa ei ollut leikkimistä,aikamiehiä ja kokeneita konnia kaikki varsinkin illu joka oli kolmesta puukotuksesta tuomittu tumma nelikymppinen hento pieni mies
        -ei oo koiraa karvoihin kattomista,niin se on ja tunsin kylmiä väreitä muistellessani illun tyhjiä silmiä joissa ei minkäänlainen tunne liikkunut
        Jomppa taas oli isokokoinen lähemmäs parimetrinen hongankolistaja joka oli nuorempana ollut lupaava nyrkkeilijä,nyt hän kävi hiukan hitalla mutta osasi edelleen lyödä miehen katuun jos oli sill päällä--
        Make ja pave kääntyivät ja ivallisesti anitaa moikaten he poistuivat naureskellen alas rappusia
        jäin hetkeksi istumaan ja mietin mistä saisin rahaa kaljaa,eihän herkkokaan minulle ollut pystyssä,mutta ehkä raikku ostaisi sen postimerkkikokoelmani,sais siitä varmaan ainakin sen kakskymppiä.
        istuin ajatuksissani kun huomasin äkkiä että lise-lotte käveli kohti ikkunapöytää.Hän oli kaunis hoikka tyttö,punaisessa samettitakissaan ja vihreissä hippifarkuissaan,eikä mielestäni sopinut ollenkaan tuohon kafiksen perusjengiin
        oli kuin hänen tulonsa olisi valaissut hämärän kahvilan ja luovuin vähäksi aikaa lähtöaikeistani ja olin juovinani olutta tyhjästä lasistani
        -säälittävää tällainen ajattelin -täytyy toivoo et joku kaveri pian tulis,vaikka kaitsu,se lainaa kyl jos sillä on edes vähän päällä
        aina salaa vilku ilin ikkunpöytää ja harmikseni näin lise-loten istuvan jessen vieressä ja pitävän kättään omistavasti pojan hennoilla herteilla
        -mitä se näkee tollses kukkakepis?mietin katkerana,meikäläistä se ei oo näkevinäänkään ei sen puoleen et oisin mikääm marlon brando mut sentään miehen kokonen ja näkönen
        naiset niin,,ja sitte toi sen kaveri toi tirskuja elli hyi saatana kun etova voi tyttö ollakaan
        ajtukseni keskeytyivät kuullessani portaikosta raskaita askeleita jä pieni toivo alkoi viritä mielssäni..vähän ajan päästä ilmaantui porkan partainen naama baaritiskin takaa sekä hänen perässään huohottava paksu eki
        -no niin nyt tuli rahanmiehiä,innostuin

        Porkka pysähtyi hetkeksi tiskin ääreen vetämään henkeään.Hän oli noin 180 senttinen ja 140-kiloinen mies jonka lihavuus ei kuitenkaan ollut pelkkää läskiä vaan miehellä oli myös ruhjovaa voimaa,olin kerran nähnyt kuinka hän pudotti Kulma-Grillin edessä isokokoisen mustalaismiehen yhdellä iskulla.
        Hänellä oli tavanomainen asunsa,musta pitkä nahkatakki ja alla tumma puku ,herrasmies kiireestä kantapäähän aina mustia siannahkahansikkaita ja mustia laseja myöten..
        Eki oli näköjään Porkan kuskina tänä iltana Lihava mies hänkin ,vähän yli parikymppinen lapsenkasvoinen punakka hymypoika.
        Porkka tilasi kovaäänisesti olutta itselleen ja limonaatia ekille.Ihmeekseni tumma myyjätär nosti pullot tiskille ilman vastaväitteitä.Tiesin porkan saaneen porttikiellon kafikseen vähän aikaa sitten.Ilmeisesti nainen ei tiennyt siitä tai sitten ei halunnut alkaa väitellä jo humalaisen Porkan kanssa.Mies oli sille päälle tullessaan itsepäinen kuin synti..
        porkka käveli suoraan pöytääni eki kannoillaan
        -no kuis panee reiska vai paneeko ollenkaan?
        -Siinähän se menee,aattelin just jos joku vois pistää kympin et sais ostettuu pari pulloo nutikkaa
        -sellasta paskaa kannata juoda,porkka sanoi istuutuessaan raskaasti pöytään.Hän otti samantien povitaskustaan koskenkorvapullon joka oli lähes täysinäinen ja korkin avattuaan kaatoi lasin puolilleen kirkasta nestettä,kaatoi sitten näön vuoksi kaljaa sekaan.-maistuuko sulle ?joo kaada vaan ,sanoin nopeasti ja työnsin tyhjän kaljalasini lähemmäksi
        kaadoin porkan kaljapullosta sekaan hieman olutta
        -kiitos ,tää tuli tarpeeseen sanoin ja nostin lasiani porkalle
        -pohjanmaan kautta sitten vaan murahti porkka
        eki istui hieman vaikean näköisenä porkan vieressä ja joi punaista limonaatiaan
        hän oli hyvin lainkuuliainen vaikka välillä toimikin porkan kuskina
        -olkaa nyt varovaasia ettei toi täti heitä teitä ulos,ei täällä sais juoda omia viinoja hän selitti huolestunnen näköisenä
        -älä sää eki huolehi antaa hevosen murehtia sillon iso pää maista säkin vähän.porkka tarjosi piruuttaan lasia ekille joka kalpeni ja vetäytyi kauemmaksi päätään puistellen
        -ei ei sä tiedät et mä oon ihan raitis mä en maista väkeviä selitti mies kiivaasti
        no joo leikki leikkinä ja pylly pois tyynyltä sä oot vähän tosikko eki vaik ootkin muuten mukava jätkä porkka naureskeli ja iski minulle silmäää
        -käytiin ekin kanssa nyykaapis tapaamas sitä sakemannia,muistatsä?-joo se hippi ,muistan mä.
        -no se on avannut sen diskonsa ja kysäs multa voisinko mä toimittaa sille jotai tykötarpeita
        sähän tiedär et mää teen kaikenlaista bisnestä
        -joo vastasin vältellen
        porkka tuntui olevan avoimella päällä,yleensä hän ei paljon bisneksistään huudellut
        -voit sä lainata kympin huomiseksi ?kysyin
        -no mikäs siinä,oothan sä aina maksanut velkas
        porkka hymähti ja veti ison nahkalompakkonsa esiin.-tosson parikymppiä ei oo kiirusta maksat kun jaksat -kiitos sanoin ja tarkoitin sitä todella
        nousin samantien ja menin tiskille sillä huomasin lise-loten kävelevän myös sinne.tyttö oli upea ilmestys valkoisessa puserossaan ja vihreissä housuissaan.-kuin enkeli,ajattelin .Nopeasti juotu koskis sekoitus sai minut tuntemaan itseni rohkeammaksi ja hetken ajattelin jopa puhutella tyttöä Hänen kylmä ja kopea katseensa sai minut kuitenkin mykistymään kuten aina..


      • tats-das- ay-go
        ghjkuy kirjoitti:

        Porkka pysähtyi hetkeksi tiskin ääreen vetämään henkeään.Hän oli noin 180 senttinen ja 140-kiloinen mies jonka lihavuus ei kuitenkaan ollut pelkkää läskiä vaan miehellä oli myös ruhjovaa voimaa,olin kerran nähnyt kuinka hän pudotti Kulma-Grillin edessä isokokoisen mustalaismiehen yhdellä iskulla.
        Hänellä oli tavanomainen asunsa,musta pitkä nahkatakki ja alla tumma puku ,herrasmies kiireestä kantapäähän aina mustia siannahkahansikkaita ja mustia laseja myöten..
        Eki oli näköjään Porkan kuskina tänä iltana Lihava mies hänkin ,vähän yli parikymppinen lapsenkasvoinen punakka hymypoika.
        Porkka tilasi kovaäänisesti olutta itselleen ja limonaatia ekille.Ihmeekseni tumma myyjätär nosti pullot tiskille ilman vastaväitteitä.Tiesin porkan saaneen porttikiellon kafikseen vähän aikaa sitten.Ilmeisesti nainen ei tiennyt siitä tai sitten ei halunnut alkaa väitellä jo humalaisen Porkan kanssa.Mies oli sille päälle tullessaan itsepäinen kuin synti..
        porkka käveli suoraan pöytääni eki kannoillaan
        -no kuis panee reiska vai paneeko ollenkaan?
        -Siinähän se menee,aattelin just jos joku vois pistää kympin et sais ostettuu pari pulloo nutikkaa
        -sellasta paskaa kannata juoda,porkka sanoi istuutuessaan raskaasti pöytään.Hän otti samantien povitaskustaan koskenkorvapullon joka oli lähes täysinäinen ja korkin avattuaan kaatoi lasin puolilleen kirkasta nestettä,kaatoi sitten näön vuoksi kaljaa sekaan.-maistuuko sulle ?joo kaada vaan ,sanoin nopeasti ja työnsin tyhjän kaljalasini lähemmäksi
        kaadoin porkan kaljapullosta sekaan hieman olutta
        -kiitos ,tää tuli tarpeeseen sanoin ja nostin lasiani porkalle
        -pohjanmaan kautta sitten vaan murahti porkka
        eki istui hieman vaikean näköisenä porkan vieressä ja joi punaista limonaatiaan
        hän oli hyvin lainkuuliainen vaikka välillä toimikin porkan kuskina
        -olkaa nyt varovaasia ettei toi täti heitä teitä ulos,ei täällä sais juoda omia viinoja hän selitti huolestunnen näköisenä
        -älä sää eki huolehi antaa hevosen murehtia sillon iso pää maista säkin vähän.porkka tarjosi piruuttaan lasia ekille joka kalpeni ja vetäytyi kauemmaksi päätään puistellen
        -ei ei sä tiedät et mä oon ihan raitis mä en maista väkeviä selitti mies kiivaasti
        no joo leikki leikkinä ja pylly pois tyynyltä sä oot vähän tosikko eki vaik ootkin muuten mukava jätkä porkka naureskeli ja iski minulle silmäää
        -käytiin ekin kanssa nyykaapis tapaamas sitä sakemannia,muistatsä?-joo se hippi ,muistan mä.
        -no se on avannut sen diskonsa ja kysäs multa voisinko mä toimittaa sille jotai tykötarpeita
        sähän tiedär et mää teen kaikenlaista bisnestä
        -joo vastasin vältellen
        porkka tuntui olevan avoimella päällä,yleensä hän ei paljon bisneksistään huudellut
        -voit sä lainata kympin huomiseksi ?kysyin
        -no mikäs siinä,oothan sä aina maksanut velkas
        porkka hymähti ja veti ison nahkalompakkonsa esiin.-tosson parikymppiä ei oo kiirusta maksat kun jaksat -kiitos sanoin ja tarkoitin sitä todella
        nousin samantien ja menin tiskille sillä huomasin lise-loten kävelevän myös sinne.tyttö oli upea ilmestys valkoisessa puserossaan ja vihreissä housuissaan.-kuin enkeli,ajattelin .Nopeasti juotu koskis sekoitus sai minut tuntemaan itseni rohkeammaksi ja hetken ajattelin jopa puhutella tyttöä Hänen kylmä ja kopea katseensa sai minut kuitenkin mykistymään kuten aina..

        Katsellessani tytön kapeaa selkää ja vaaleita hiuksia muistelin kuinka pari vuotta sitten olin humalapäissäni lyönyt hänen silloista poikaystäväänsä.Onneksi ei ollut kaverille käynyt sen pahemmin.Yleensä en koskaan aloittanut tappelua ja tuon tapauksen jälkeen en enää ollut tapellut kadulla vaan mieluummin jopa lähdin pois paikalta huolimatta pelkurin leimasta
        Lise-Lotte ei kuitenkaan jälkeenpäin ollut enää näkevinäänkään meikäläistä,vaan olin pelkkää ilmaa hänelle.Pahinta oli että kuitenkin näin hänet koulussa joka päivä..hän oli minulle nyt yhtä saavuttamaton kuin kuu taivaalla,kirjaimellisesti
        Lise-Lotte tervehti silmälasikäärmettä iloisesti ja tilasi sitten yhden kokiksen.Tuo yrmeä nainen jopa hymyili antaessaan pullon tytölle,sillä lise-loten hymy ja nauru oli hyvin tarttuvaa ja muistin ne monet kerrat jolloin hän oli kiusoitellut minua ja katsonut sitten silmiini hyvin vakava ilme suloisilla kasvoillaan ja puhjennut samantien hersyvään nauruun
        -No se oli silloin ja nyt on nyt,tuumiskelin väistäessäni lise-lottea joka kuin huomaamattaan tönäisi minua kohtalaisen voimakkaasti rintaan olkapäällään
        -Ai anteeksi ,älä vaan lyö mua sorii ,pyyteli hän muka kauhistuneena ja lähti nopeasti kävelemään takaisin pöytäänsä jossa muut jengiläiset katselivat tapahtumaa naureskellen Varsinkin Lasalla näytti olevan erikoisen hauskaa ja hän huusikin tapansa mukaan retevästi -Älä nyt naisia hakkaa kovanaama!Lasa oli pitkä ja hoikka vaaleatukkainen urheilijapoika joka oli koulun tyttöjen suosikki.-ties mistä syystä ajattelin jonkin verran kateellisena
        Yritin parhaani mukaan olla kuulematta Lasan ja muiden tyyppien nälvimistä,tiesin että olisin pystynyt hakkaamaan heidät kaikki ja jossain syvällä sielussani tunsin halua antaa periksi sille alkukantaiselle raivolle joka oli patoutunut sisälleni aina ensimmäisistä kouluvuosista alkaen mutta tiesin että se olisi koskaan päättymätön tie ,parempi oli leikkiä kuuroa ja mykkää..
        Sain kuin sainkin olutpulloni ja palasin porkan ja ekin seuraan.-Yrittikse se typykkä iskee sua?porkka kysäisi ja iski silmää.-Hyvän näkönen tyttö vähän vaan laiha mun makuuni jatkoi hän sitten Porkalta ei jäänyt juuri mikään huomaamatta vaikka hän saattoikin näyttää hitaalta ja uneliaalta.
        -anna vielä vähän sitä koskista,pyysin ja sekoitin sitten kunnon paukun .Jostain syystä tunsin äkkiä voimakasta halua päästä humalaan ja mitä nopeammin sen parempi
        Katselin juodessani ikkunapöytää josta porukka oli juuri poistumassa-kaipa ne menee nyt sille lepparin hissantunnille,nuo kunnon oppilaat,menkööt saatana, ajattelin ja katsoin lasini takaa kuinka lise-lotte nousi pöydästä ja lähti käsi kädessä jessen kanssa kohti rappusia ja ulko-ovea,kääntyen kuitenkin vielä ovella luomaan minuun katseen joka ei suinkaan mairitellut meikäläistä
        huokaisin itsekseni ja kysyin porkalta -olisko sulla mitään hommia mulle,taitaa meikäläisen koulunkäynti olla tässä--
        -kuule poika,ei sun kannata tossa vaiheessa lopettaa koulua,mä olisin halunnu aina käydä koulua ja silleen,ei näillä meikäläisen hommilla rikastu,se on nappikauppaa
        -pysy sä vaan koulussa se on paljon paree vaihtoehto ,vai mitä eki?
        -joo,kävin mäkin keskikoulun ja kohta oon valmis merkonomi Kyllä sillä koulutuksella töitä aina saa eki vastasi vakavasti -siinä kuulit reiska,lue vaan ahkerasti kun kerran oot viälä nuan nuarikin kerkiää sitä töitäki sitten teherä vanahempana porkka puhui aina välillä leviää härmää,ihan piruuttaan vaan ,se kun inhosi sitä murretta syvästi
        -No,joo täytyy kai sitä sit vielä vähän aikaa jaksaa totesin ja join lasini tyhjäksi
        Kafis oli näin iltapäivällä lähes tyhjä vain parissa pöydässä näkyi istuvan vanhempia miehiä kaljalasin ja vaasa lehden parissa
        Vahva koskenkorva ja kalja alkoivat hiljalleen vaikuttaa ja tunsin nousuhumalan mukavan puraisun sisuksissani
        Kuuntelin Porkan lähes taukoamatonta pulinaa ja ekin harvasanaisempia vastauksia ja aloin äkkiä tuntea halua vaihtaa maisemaa jonnekin missä olisi elämää,tyttöjä ja samanikäisiä kavereita
        katsoin kelloa,se oli jo puoli neljä
        Kuin olisi lukenut ajatukseni porkka sanoi- eiköhän jätkät lähdetä pub jackiin syömään,mä tarjoon alkoi hiukaista ihan helevetisti.
        -jep mennään vaan aloin samalla itsekin tuntea hiukaisevaa nälkää ja ekiähän ei koskaan tarvinnut turhaan houkutella syömään ;miehen ruokahalu oli legendaarinen,lähes sama luokkaa porkan kanssa--


      • t.pisara
        tats-das- ay-go kirjoitti:

        Katsellessani tytön kapeaa selkää ja vaaleita hiuksia muistelin kuinka pari vuotta sitten olin humalapäissäni lyönyt hänen silloista poikaystäväänsä.Onneksi ei ollut kaverille käynyt sen pahemmin.Yleensä en koskaan aloittanut tappelua ja tuon tapauksen jälkeen en enää ollut tapellut kadulla vaan mieluummin jopa lähdin pois paikalta huolimatta pelkurin leimasta
        Lise-Lotte ei kuitenkaan jälkeenpäin ollut enää näkevinäänkään meikäläistä,vaan olin pelkkää ilmaa hänelle.Pahinta oli että kuitenkin näin hänet koulussa joka päivä..hän oli minulle nyt yhtä saavuttamaton kuin kuu taivaalla,kirjaimellisesti
        Lise-Lotte tervehti silmälasikäärmettä iloisesti ja tilasi sitten yhden kokiksen.Tuo yrmeä nainen jopa hymyili antaessaan pullon tytölle,sillä lise-loten hymy ja nauru oli hyvin tarttuvaa ja muistin ne monet kerrat jolloin hän oli kiusoitellut minua ja katsonut sitten silmiini hyvin vakava ilme suloisilla kasvoillaan ja puhjennut samantien hersyvään nauruun
        -No se oli silloin ja nyt on nyt,tuumiskelin väistäessäni lise-lottea joka kuin huomaamattaan tönäisi minua kohtalaisen voimakkaasti rintaan olkapäällään
        -Ai anteeksi ,älä vaan lyö mua sorii ,pyyteli hän muka kauhistuneena ja lähti nopeasti kävelemään takaisin pöytäänsä jossa muut jengiläiset katselivat tapahtumaa naureskellen Varsinkin Lasalla näytti olevan erikoisen hauskaa ja hän huusikin tapansa mukaan retevästi -Älä nyt naisia hakkaa kovanaama!Lasa oli pitkä ja hoikka vaaleatukkainen urheilijapoika joka oli koulun tyttöjen suosikki.-ties mistä syystä ajattelin jonkin verran kateellisena
        Yritin parhaani mukaan olla kuulematta Lasan ja muiden tyyppien nälvimistä,tiesin että olisin pystynyt hakkaamaan heidät kaikki ja jossain syvällä sielussani tunsin halua antaa periksi sille alkukantaiselle raivolle joka oli patoutunut sisälleni aina ensimmäisistä kouluvuosista alkaen mutta tiesin että se olisi koskaan päättymätön tie ,parempi oli leikkiä kuuroa ja mykkää..
        Sain kuin sainkin olutpulloni ja palasin porkan ja ekin seuraan.-Yrittikse se typykkä iskee sua?porkka kysäisi ja iski silmää.-Hyvän näkönen tyttö vähän vaan laiha mun makuuni jatkoi hän sitten Porkalta ei jäänyt juuri mikään huomaamatta vaikka hän saattoikin näyttää hitaalta ja uneliaalta.
        -anna vielä vähän sitä koskista,pyysin ja sekoitin sitten kunnon paukun .Jostain syystä tunsin äkkiä voimakasta halua päästä humalaan ja mitä nopeammin sen parempi
        Katselin juodessani ikkunapöytää josta porukka oli juuri poistumassa-kaipa ne menee nyt sille lepparin hissantunnille,nuo kunnon oppilaat,menkööt saatana, ajattelin ja katsoin lasini takaa kuinka lise-lotte nousi pöydästä ja lähti käsi kädessä jessen kanssa kohti rappusia ja ulko-ovea,kääntyen kuitenkin vielä ovella luomaan minuun katseen joka ei suinkaan mairitellut meikäläistä
        huokaisin itsekseni ja kysyin porkalta -olisko sulla mitään hommia mulle,taitaa meikäläisen koulunkäynti olla tässä--
        -kuule poika,ei sun kannata tossa vaiheessa lopettaa koulua,mä olisin halunnu aina käydä koulua ja silleen,ei näillä meikäläisen hommilla rikastu,se on nappikauppaa
        -pysy sä vaan koulussa se on paljon paree vaihtoehto ,vai mitä eki?
        -joo,kävin mäkin keskikoulun ja kohta oon valmis merkonomi Kyllä sillä koulutuksella töitä aina saa eki vastasi vakavasti -siinä kuulit reiska,lue vaan ahkerasti kun kerran oot viälä nuan nuarikin kerkiää sitä töitäki sitten teherä vanahempana porkka puhui aina välillä leviää härmää,ihan piruuttaan vaan ,se kun inhosi sitä murretta syvästi
        -No,joo täytyy kai sitä sit vielä vähän aikaa jaksaa totesin ja join lasini tyhjäksi
        Kafis oli näin iltapäivällä lähes tyhjä vain parissa pöydässä näkyi istuvan vanhempia miehiä kaljalasin ja vaasa lehden parissa
        Vahva koskenkorva ja kalja alkoivat hiljalleen vaikuttaa ja tunsin nousuhumalan mukavan puraisun sisuksissani
        Kuuntelin Porkan lähes taukoamatonta pulinaa ja ekin harvasanaisempia vastauksia ja aloin äkkiä tuntea halua vaihtaa maisemaa jonnekin missä olisi elämää,tyttöjä ja samanikäisiä kavereita
        katsoin kelloa,se oli jo puoli neljä
        Kuin olisi lukenut ajatukseni porkka sanoi- eiköhän jätkät lähdetä pub jackiin syömään,mä tarjoon alkoi hiukaista ihan helevetisti.
        -jep mennään vaan aloin samalla itsekin tuntea hiukaisevaa nälkää ja ekiähän ei koskaan tarvinnut turhaan houkutella syömään ;miehen ruokahalu oli legendaarinen,lähes sama luokkaa porkan kanssa--

        Muistanpa tuon tytön ..


      • sadekasvo
        tats-das- ay-go kirjoitti:

        Katsellessani tytön kapeaa selkää ja vaaleita hiuksia muistelin kuinka pari vuotta sitten olin humalapäissäni lyönyt hänen silloista poikaystäväänsä.Onneksi ei ollut kaverille käynyt sen pahemmin.Yleensä en koskaan aloittanut tappelua ja tuon tapauksen jälkeen en enää ollut tapellut kadulla vaan mieluummin jopa lähdin pois paikalta huolimatta pelkurin leimasta
        Lise-Lotte ei kuitenkaan jälkeenpäin ollut enää näkevinäänkään meikäläistä,vaan olin pelkkää ilmaa hänelle.Pahinta oli että kuitenkin näin hänet koulussa joka päivä..hän oli minulle nyt yhtä saavuttamaton kuin kuu taivaalla,kirjaimellisesti
        Lise-Lotte tervehti silmälasikäärmettä iloisesti ja tilasi sitten yhden kokiksen.Tuo yrmeä nainen jopa hymyili antaessaan pullon tytölle,sillä lise-loten hymy ja nauru oli hyvin tarttuvaa ja muistin ne monet kerrat jolloin hän oli kiusoitellut minua ja katsonut sitten silmiini hyvin vakava ilme suloisilla kasvoillaan ja puhjennut samantien hersyvään nauruun
        -No se oli silloin ja nyt on nyt,tuumiskelin väistäessäni lise-lottea joka kuin huomaamattaan tönäisi minua kohtalaisen voimakkaasti rintaan olkapäällään
        -Ai anteeksi ,älä vaan lyö mua sorii ,pyyteli hän muka kauhistuneena ja lähti nopeasti kävelemään takaisin pöytäänsä jossa muut jengiläiset katselivat tapahtumaa naureskellen Varsinkin Lasalla näytti olevan erikoisen hauskaa ja hän huusikin tapansa mukaan retevästi -Älä nyt naisia hakkaa kovanaama!Lasa oli pitkä ja hoikka vaaleatukkainen urheilijapoika joka oli koulun tyttöjen suosikki.-ties mistä syystä ajattelin jonkin verran kateellisena
        Yritin parhaani mukaan olla kuulematta Lasan ja muiden tyyppien nälvimistä,tiesin että olisin pystynyt hakkaamaan heidät kaikki ja jossain syvällä sielussani tunsin halua antaa periksi sille alkukantaiselle raivolle joka oli patoutunut sisälleni aina ensimmäisistä kouluvuosista alkaen mutta tiesin että se olisi koskaan päättymätön tie ,parempi oli leikkiä kuuroa ja mykkää..
        Sain kuin sainkin olutpulloni ja palasin porkan ja ekin seuraan.-Yrittikse se typykkä iskee sua?porkka kysäisi ja iski silmää.-Hyvän näkönen tyttö vähän vaan laiha mun makuuni jatkoi hän sitten Porkalta ei jäänyt juuri mikään huomaamatta vaikka hän saattoikin näyttää hitaalta ja uneliaalta.
        -anna vielä vähän sitä koskista,pyysin ja sekoitin sitten kunnon paukun .Jostain syystä tunsin äkkiä voimakasta halua päästä humalaan ja mitä nopeammin sen parempi
        Katselin juodessani ikkunapöytää josta porukka oli juuri poistumassa-kaipa ne menee nyt sille lepparin hissantunnille,nuo kunnon oppilaat,menkööt saatana, ajattelin ja katsoin lasini takaa kuinka lise-lotte nousi pöydästä ja lähti käsi kädessä jessen kanssa kohti rappusia ja ulko-ovea,kääntyen kuitenkin vielä ovella luomaan minuun katseen joka ei suinkaan mairitellut meikäläistä
        huokaisin itsekseni ja kysyin porkalta -olisko sulla mitään hommia mulle,taitaa meikäläisen koulunkäynti olla tässä--
        -kuule poika,ei sun kannata tossa vaiheessa lopettaa koulua,mä olisin halunnu aina käydä koulua ja silleen,ei näillä meikäläisen hommilla rikastu,se on nappikauppaa
        -pysy sä vaan koulussa se on paljon paree vaihtoehto ,vai mitä eki?
        -joo,kävin mäkin keskikoulun ja kohta oon valmis merkonomi Kyllä sillä koulutuksella töitä aina saa eki vastasi vakavasti -siinä kuulit reiska,lue vaan ahkerasti kun kerran oot viälä nuan nuarikin kerkiää sitä töitäki sitten teherä vanahempana porkka puhui aina välillä leviää härmää,ihan piruuttaan vaan ,se kun inhosi sitä murretta syvästi
        -No,joo täytyy kai sitä sit vielä vähän aikaa jaksaa totesin ja join lasini tyhjäksi
        Kafis oli näin iltapäivällä lähes tyhjä vain parissa pöydässä näkyi istuvan vanhempia miehiä kaljalasin ja vaasa lehden parissa
        Vahva koskenkorva ja kalja alkoivat hiljalleen vaikuttaa ja tunsin nousuhumalan mukavan puraisun sisuksissani
        Kuuntelin Porkan lähes taukoamatonta pulinaa ja ekin harvasanaisempia vastauksia ja aloin äkkiä tuntea halua vaihtaa maisemaa jonnekin missä olisi elämää,tyttöjä ja samanikäisiä kavereita
        katsoin kelloa,se oli jo puoli neljä
        Kuin olisi lukenut ajatukseni porkka sanoi- eiköhän jätkät lähdetä pub jackiin syömään,mä tarjoon alkoi hiukaista ihan helevetisti.
        -jep mennään vaan aloin samalla itsekin tuntea hiukaisevaa nälkää ja ekiähän ei koskaan tarvinnut turhaan houkutella syömään ;miehen ruokahalu oli legendaarinen,lähes sama luokkaa porkan kanssa--

        Kun olimme vihdoinkin päässeet Pub Jackin kodikkaisiin tiloihin,käveli Porkkia suoraan tiskille ja tilasi lihavalta blondilta kolme annosta nakkeja ranskalaisilla ja kolmet tuopit olutta.
        Lihava tyllerö teki työtä käskettyä ja kohta istuimme ikkunapöydän ääressä ja ahmimme surutta rasvaisia nakkeja ja ranskalaisia.
        Pubin sali oli tähän aikaan illasta vielä melkein tyhjä,vain muutama vanha mies istuskeli nurkkapöydässä ja muisteli merimiesaikojaan piippujaan poltellen ja olutta siemaillen.
        Porkka ahmi annoksensa pikavauhtia samoin eki ja itsekin söin hyvällä ruokahalulla.Porkka pyyhki suutaan pöytäliinaan( hieno mies on aina hieno mies) ja sanoi sitten -menihän se alkupaloina mutta nyt tilataan kunnon sapuskat.Eki nyökytteli päätään innokkaasti ja ahmi viimeistä nakkinsa ahneesti.
        -kiitos porkka,mulle riitti,ilmoitin ja heilautin kättäni ja jatkoin-mut jos parit paukut vielä--
        -Sä ootkin tuollanen nälkäkurki,Porkka paheksui ja huusi sitten tiskin takana töllistelevälle blondille käskyn tuoda pöytää pari annosta kunnon pihviä ja paistettuja perunoita.
        Hän tilasi myös kaksi jallukolaa ja ekille kokiksen.
        Istuin pöydässä kylläisenä ja kohtalaisen tyytyväisenä ,olihan ilta vasta alkamassa ja mitä tahansa saattoi tapahtua,varsinkin nyt kun porkka oli mesenaattina..
        Otin kunnon siemauksen lasistani ja katselin porkan ja ekin ateriointia;siinä oli kaksi todellista nautiskelijaa.Silti he olivat hyvin erilaisia :eki oli lihava mies,mutta fyysisesti heikko,kun taas porkan masssiivinen olemus kätki alleen myös lihaksia-
        Pub alkoi hiljalleen täyttyä,porkkaa tervehdittin vähän väliä ja monet jäivät pöytämme viereen seisoskelemaan ja juttelemaan hänen kanssaan,oli siinä monenlaista selkään taputtajaa ja pummia.
        Näin sitten muutamia kavereita tiskillä seisoskelemassa ja viittaasin heitä tulemaan pöytäämme.
        Porkka tarjosi kierroksen kaikille ja aika alkoi lentää siivillä.
        Jossain vaiheessa huomasin Lise-Loten.
        Hän seisoi biljardipöydän vieressä ja katseli pelaajia.Hän oli kuin elokuvien kohtalokas nainen ,brigitte bardotin suomalainen versio,mietin hieman humaltuneena.
        Sain yhtäkkiä vastustamattoman halun mennä hänen luokseen ja nousin samantien pöydästä.
        -kaverit eivät lähtöäni huomanneet,he olivat keskittyneet seuraamaan porkan ja Maukan välistä kädenvääntöä.
        -kuule hei Lise-Lotte,sain sanottua päästyäni hieman horjuvin jaloin hänen viereensä.
        Tyttö ei ollut kuulevinaan vaan käänsi päänsä poispäin minusta.
        -kuule nyt,änkytin,mä oon tosi pahoillani siitä kun mä--
        ääneni sortui ja pystyin vain katsomaan hänen kaunista selkäänsä ja pitkiä vaaleita huksiaan.
        -Häivy siitä jätkä! Tunsin jonkun tänäisevän itseäni ja horjahdin päin lise-lottea.Hän väsityi nopeasti kauemmaksi .
        Käännyin katsomaan kuka siellä tönii ja huomasin sen olevan lise-loten nykyisen poikaystävän,kaupungin kuulun kitaristi ja jonkinasteinen aikidokan,kuulemma,
        Pitkätukka seisoi haastavassa asennossa ,ylimielinen ilme kasvoillaan.
        -Neiti ei halua sun seuraasi,joten häivy tai mä pistän sut häipymään,ärähti hän suupielestään.


      • shalako--
        sadekasvo kirjoitti:

        Kun olimme vihdoinkin päässeet Pub Jackin kodikkaisiin tiloihin,käveli Porkkia suoraan tiskille ja tilasi lihavalta blondilta kolme annosta nakkeja ranskalaisilla ja kolmet tuopit olutta.
        Lihava tyllerö teki työtä käskettyä ja kohta istuimme ikkunapöydän ääressä ja ahmimme surutta rasvaisia nakkeja ja ranskalaisia.
        Pubin sali oli tähän aikaan illasta vielä melkein tyhjä,vain muutama vanha mies istuskeli nurkkapöydässä ja muisteli merimiesaikojaan piippujaan poltellen ja olutta siemaillen.
        Porkka ahmi annoksensa pikavauhtia samoin eki ja itsekin söin hyvällä ruokahalulla.Porkka pyyhki suutaan pöytäliinaan( hieno mies on aina hieno mies) ja sanoi sitten -menihän se alkupaloina mutta nyt tilataan kunnon sapuskat.Eki nyökytteli päätään innokkaasti ja ahmi viimeistä nakkinsa ahneesti.
        -kiitos porkka,mulle riitti,ilmoitin ja heilautin kättäni ja jatkoin-mut jos parit paukut vielä--
        -Sä ootkin tuollanen nälkäkurki,Porkka paheksui ja huusi sitten tiskin takana töllistelevälle blondille käskyn tuoda pöytää pari annosta kunnon pihviä ja paistettuja perunoita.
        Hän tilasi myös kaksi jallukolaa ja ekille kokiksen.
        Istuin pöydässä kylläisenä ja kohtalaisen tyytyväisenä ,olihan ilta vasta alkamassa ja mitä tahansa saattoi tapahtua,varsinkin nyt kun porkka oli mesenaattina..
        Otin kunnon siemauksen lasistani ja katselin porkan ja ekin ateriointia;siinä oli kaksi todellista nautiskelijaa.Silti he olivat hyvin erilaisia :eki oli lihava mies,mutta fyysisesti heikko,kun taas porkan masssiivinen olemus kätki alleen myös lihaksia-
        Pub alkoi hiljalleen täyttyä,porkkaa tervehdittin vähän väliä ja monet jäivät pöytämme viereen seisoskelemaan ja juttelemaan hänen kanssaan,oli siinä monenlaista selkään taputtajaa ja pummia.
        Näin sitten muutamia kavereita tiskillä seisoskelemassa ja viittaasin heitä tulemaan pöytäämme.
        Porkka tarjosi kierroksen kaikille ja aika alkoi lentää siivillä.
        Jossain vaiheessa huomasin Lise-Loten.
        Hän seisoi biljardipöydän vieressä ja katseli pelaajia.Hän oli kuin elokuvien kohtalokas nainen ,brigitte bardotin suomalainen versio,mietin hieman humaltuneena.
        Sain yhtäkkiä vastustamattoman halun mennä hänen luokseen ja nousin samantien pöydästä.
        -kaverit eivät lähtöäni huomanneet,he olivat keskittyneet seuraamaan porkan ja Maukan välistä kädenvääntöä.
        -kuule hei Lise-Lotte,sain sanottua päästyäni hieman horjuvin jaloin hänen viereensä.
        Tyttö ei ollut kuulevinaan vaan käänsi päänsä poispäin minusta.
        -kuule nyt,änkytin,mä oon tosi pahoillani siitä kun mä--
        ääneni sortui ja pystyin vain katsomaan hänen kaunista selkäänsä ja pitkiä vaaleita huksiaan.
        -Häivy siitä jätkä! Tunsin jonkun tänäisevän itseäni ja horjahdin päin lise-lottea.Hän väsityi nopeasti kauemmaksi .
        Käännyin katsomaan kuka siellä tönii ja huomasin sen olevan lise-loten nykyisen poikaystävän,kaupungin kuulun kitaristi ja jonkinasteinen aikidokan,kuulemma,
        Pitkätukka seisoi haastavassa asennossa ,ylimielinen ilme kasvoillaan.
        -Neiti ei halua sun seuraasi,joten häivy tai mä pistän sut häipymään,ärähti hän suupielestään.

        Katsoin häntä pitkään ja yritin hillitä itseäni;en halunnut toista kertaa pahoinpidellä Lise-Loten poikaystävää..tämän nimi oli Jesse,muistelin samalla.
        Sisälläni kiehui,mutta sanoin vain hiljaa- en mä haluu mitään ikävyyksiä sun kanssas,mutta mulla on asiaa Lise-Lotelle,joten painu siitä vähän kauemmaks.
        Jesse kimpaantui nyt kokonaan ja otti jonkinlaisen otteluasennon,kai se oli aikidosta opittu,mutta minuun se teki lähinnä huvittavan vaikutuksen; kadulla ei oteta asentoja,siihen ei vaan ole aikaa..
        -Nyt jätkä saat kunnolla turpaas,mulla on vihree vyö aikidos!
        Katsahdin syrjäsilmällä Lise-Lottea joka seisoi edelleen paikallaan ja vain katseli meitä molempia.
        Mietin ,ettei hän tainnutkaan olla niin pihkassa tuohon kundiin kuin luulin ja ajatus sai minut paremmalle tuulelle.
        Biljardin pelaajat katselivat meitä suut ammollaan ja äsken niin meluisassa salissa oli hetken ihan hiljaista,kuulin vain Porkan römeän äänen -Hei Reiska.älä ny sentään tapa sitä pitkätukkaa!
        Tunsin adrenaliinin virtaavan suonissa ja puristelin käsiäni nyrkkiin..taas tätä samaa paskaa,mietin.
        Sitten sain jonkinlaisen ahaa-elämyksen ja otin vieressäni olevalta pöydältä tyhjän olutpullon.
        -Katos tätä aikidomies,sanoin ja asetin pullon pöydälle kyljelleen,nostin nyrkissä olevan käteni ylös ja iskin pullon hajalle niin että sirut lensivät joka suuntaan.
        Nostin käden samantien ylös ja näytin nyrkkiä pitkätukalle ja kysyin-
        Ootko ny ihan varma että haluut kokeilla kestääkö naamas tätä?
        Jesse näytti nyt kokonaan menettäneen tappelun halunsa
        Tuollainen näytös teki usein pelottavan vaikutuksen ,vaikkei se ollut oikeastaan temppu eikä mikään,piti vaan uskaltaa lyödä täysillä--
        Hän katsoi minuun silmät suurina ja naama valkoisena ja sopersi jotain -en mä mitään--
        -niin että painu ny sitten johonkin hevon kuuseen ,sähähdin hänelle hampaideni välistä.
        Käänsin hänelle selkäni ja sanoin Lise-Lotelle -sulla on aina vaan yhtä huono miesmaku.
        Hän katsoi minua ja hymyili. Siitä oli pitkä kun viimeksi olin nähnyt hänen hymyilevän minulle ja olisin tehnyt melkein mitä vaan jotta tuo hymy säilyisi hänen huulillaan...
        Hän nosti kädessään olevan lasin huulilleen ja joi sen tyhjäksi.
        Sitten hän katsoi vielä kerran minuun ja lähti sitten poikaystävänsä perään.
        Ce la Vie,mietin ja päätin taas kerran liittyä muukalaislegioonaan..

        Kuulin Porkan huutavan jotain ,mistä en saanut selvää melun takia,mutta näin hänen viittoilevan innokkaasti minulle pöydästään ja sitten hän virnisti koko partaisella naamallaan ja näytti v-merkkiä kuten Churchill aikoinaan.
        Huokaisin monestakin syystä ja palasin pöytään.


      • alabaman eki
        shalako-- kirjoitti:

        Katsoin häntä pitkään ja yritin hillitä itseäni;en halunnut toista kertaa pahoinpidellä Lise-Loten poikaystävää..tämän nimi oli Jesse,muistelin samalla.
        Sisälläni kiehui,mutta sanoin vain hiljaa- en mä haluu mitään ikävyyksiä sun kanssas,mutta mulla on asiaa Lise-Lotelle,joten painu siitä vähän kauemmaks.
        Jesse kimpaantui nyt kokonaan ja otti jonkinlaisen otteluasennon,kai se oli aikidosta opittu,mutta minuun se teki lähinnä huvittavan vaikutuksen; kadulla ei oteta asentoja,siihen ei vaan ole aikaa..
        -Nyt jätkä saat kunnolla turpaas,mulla on vihree vyö aikidos!
        Katsahdin syrjäsilmällä Lise-Lottea joka seisoi edelleen paikallaan ja vain katseli meitä molempia.
        Mietin ,ettei hän tainnutkaan olla niin pihkassa tuohon kundiin kuin luulin ja ajatus sai minut paremmalle tuulelle.
        Biljardin pelaajat katselivat meitä suut ammollaan ja äsken niin meluisassa salissa oli hetken ihan hiljaista,kuulin vain Porkan römeän äänen -Hei Reiska.älä ny sentään tapa sitä pitkätukkaa!
        Tunsin adrenaliinin virtaavan suonissa ja puristelin käsiäni nyrkkiin..taas tätä samaa paskaa,mietin.
        Sitten sain jonkinlaisen ahaa-elämyksen ja otin vieressäni olevalta pöydältä tyhjän olutpullon.
        -Katos tätä aikidomies,sanoin ja asetin pullon pöydälle kyljelleen,nostin nyrkissä olevan käteni ylös ja iskin pullon hajalle niin että sirut lensivät joka suuntaan.
        Nostin käden samantien ylös ja näytin nyrkkiä pitkätukalle ja kysyin-
        Ootko ny ihan varma että haluut kokeilla kestääkö naamas tätä?
        Jesse näytti nyt kokonaan menettäneen tappelun halunsa
        Tuollainen näytös teki usein pelottavan vaikutuksen ,vaikkei se ollut oikeastaan temppu eikä mikään,piti vaan uskaltaa lyödä täysillä--
        Hän katsoi minuun silmät suurina ja naama valkoisena ja sopersi jotain -en mä mitään--
        -niin että painu ny sitten johonkin hevon kuuseen ,sähähdin hänelle hampaideni välistä.
        Käänsin hänelle selkäni ja sanoin Lise-Lotelle -sulla on aina vaan yhtä huono miesmaku.
        Hän katsoi minua ja hymyili. Siitä oli pitkä kun viimeksi olin nähnyt hänen hymyilevän minulle ja olisin tehnyt melkein mitä vaan jotta tuo hymy säilyisi hänen huulillaan...
        Hän nosti kädessään olevan lasin huulilleen ja joi sen tyhjäksi.
        Sitten hän katsoi vielä kerran minuun ja lähti sitten poikaystävänsä perään.
        Ce la Vie,mietin ja päätin taas kerran liittyä muukalaislegioonaan..

        Kuulin Porkan huutavan jotain ,mistä en saanut selvää melun takia,mutta näin hänen viittoilevan innokkaasti minulle pöydästään ja sitten hän virnisti koko partaisella naamallaan ja näytti v-merkkiä kuten Churchill aikoinaan.
        Huokaisin monestakin syystä ja palasin pöytään.

        pöytään oli poissaoloni aikana ilmaantunut lisää porukkaa.Jasse,Sepi,pitkä-olli, zapata,ja tietenkin make ja pave ,Eki näytti varsin vittuuntuneelta ja miksei,selvin päin oleva kuski..
        Tilaa oli ,pöytään mahtui varmasti ainakin 12 henkeä,sillä Porkalla piti olla aina ympärillään porukkaa ja siksi hänella oli Pubissa vakituinen ikkunapöytä,siitä oli näköala vastapäiseen Kulma-Grilliin
        -hei,sanoi Porkka,sun käsi on ihan veressä,katsahsin kättäni ja se tosiaan näytti aika härskiltä,lasinsirut olivat viiltäneet kämmenselän auki ja muutamia siruja jökötii kiinni siinä
        Pyyhkäisin ensi hätään käteni Porkan tarjoamaan nenäliinaan ja aloin sitten nyppiä siruja ,
        -onneksi ei mennyt valtimoon,mietin samalla kun kiroilin omaa tyhmyttäni.
        Make ja pave katselivat minua synkästi,mutta eivät tyytyivät juomaan ilmaista kossua,jota porkka auliisti tarjosi.
        Ottko sä reenannu karatee,reiska?zapata huusi Hän oli huonokuuloinen vaikka olikin alle kolmenkymmenen
        -noh mitä nyt sen kirjekurssin ,vastasin ja heilautin kädelläni ilmaan kämmensyrjälyönnin
        -mä haluun kanssa oppia sitä,voiks sä opettaa.zapata jankkasi
        -


      • possu,,,
        alabaman eki kirjoitti:

        pöytään oli poissaoloni aikana ilmaantunut lisää porukkaa.Jasse,Sepi,pitkä-olli, zapata,ja tietenkin make ja pave ,Eki näytti varsin vittuuntuneelta ja miksei,selvin päin oleva kuski..
        Tilaa oli ,pöytään mahtui varmasti ainakin 12 henkeä,sillä Porkalla piti olla aina ympärillään porukkaa ja siksi hänella oli Pubissa vakituinen ikkunapöytä,siitä oli näköala vastapäiseen Kulma-Grilliin
        -hei,sanoi Porkka,sun käsi on ihan veressä,katsahsin kättäni ja se tosiaan näytti aika härskiltä,lasinsirut olivat viiltäneet kämmenselän auki ja muutamia siruja jökötii kiinni siinä
        Pyyhkäisin ensi hätään käteni Porkan tarjoamaan nenäliinaan ja aloin sitten nyppiä siruja ,
        -onneksi ei mennyt valtimoon,mietin samalla kun kiroilin omaa tyhmyttäni.
        Make ja pave katselivat minua synkästi,mutta eivät tyytyivät juomaan ilmaista kossua,jota porkka auliisti tarjosi.
        Ottko sä reenannu karatee,reiska?zapata huusi Hän oli huonokuuloinen vaikka olikin alle kolmenkymmenen
        -noh mitä nyt sen kirjekurssin ,vastasin ja heilautin kädelläni ilmaan kämmensyrjälyönnin
        -mä haluun kanssa oppia sitä,voiks sä opettaa.zapata jankkasi
        -

        -Saat sä ostaa multa sen kurssin,jos haluut,vastasin.Kyllä säkin sit osaat rikkoo pulloja ja miksei tiiliskiviäkin.
        -ihan tosi,onks se parempi ku se kung-fu kurssi?kysyi Maukka
        Se jossa,mainostetaan,et pystyy hakkaan 10 miestä yksin
        Se Kung-fu on ihan paska kurssi,siinä ei opi mitään,sanoin ,sillä olihan sekin minulla --
        Karatekurssi opettaa ainakin rikkomaan pulloja ja tilliskiviä,saat sen vitosella
        _noo,en mä tiedä Zapata sanoi,ehkä jos sä vähän vaan näyttäsit mulle..
        Osta tai jätä,en mä mitään rupee ilmaseksi opettaan
        Puhuessani katselin ulos ikkunasta,huhtikuinen ilta alkoi hämärtyä,mutta näin silti Lise-Loten ja poikaystävänsä seisoskelevan Kulma-grillin edessä .Kuinka vihasinkaan tuota pitkätukkaista rääpälettä joka piti kättään Lise-Loten ympärillä --alkukantainen raivo alkoi taas velloa sisuksissani,,ei perkele--
        Join tuopin tyhjäksi ja nousin seisomaan.
        -Mihis ny reiska? Porkka kysyi
        Käyn vaan kusella sanoin ja lähdin kävelemään salin läpi,en silti mennyt vessaan,vaan kävelin portsarien ohi rappusiin ja alas kadulle.
        Ilta oli pimennyt ja humalan kihistessä päässäni aistin ensi kerran kunnolla kevään
        Tummassa yössä tuntui jotain salaperäista ,ikään kuin taikaa
        Tunsin itseni nuoreksi ja vahvaksi,tunsin että tänä iltana onni suosii rohkeaa.
        Lise-Lottekin varmaan ymmärtäisi että olimme luotuja toisillemme--
        Jäin siihen kadulle hetkeksi vain katselemaan ja hengittämään keväistä ilmaa
        Kadun toisella puolella oli Kulma-Grilli.Sen kirkkaasti valaistut ikkunat olivat täynnä nuoria-
        Näin Lise-loten istuvan eräässä pöydässä.Hänen mustasukkaista kavaljeeriaan ei näkynyt joten ylitin ripeästi kadun ja nousin muutaman porrasaskelman kahvilan ovelle.
        Vedin oven auki ja tupakansavusta paksu ilma sai minut yskimään.
        Levyautomaatti rääkyi jotain englannin kielellä kiivaan puheensorinan yli ,pöydät olivat tupaten täynnä ; oli keskiviikko ilta armon vuonna 1972--
        Tiskiltä sain tilattu pullon karjalaa ja se kädessäni kävelin ikkunapöydän luo jossa Lise-lotte edelleen istui yksin


      • pikku Jean
        possu,,, kirjoitti:

        -Saat sä ostaa multa sen kurssin,jos haluut,vastasin.Kyllä säkin sit osaat rikkoo pulloja ja miksei tiiliskiviäkin.
        -ihan tosi,onks se parempi ku se kung-fu kurssi?kysyi Maukka
        Se jossa,mainostetaan,et pystyy hakkaan 10 miestä yksin
        Se Kung-fu on ihan paska kurssi,siinä ei opi mitään,sanoin ,sillä olihan sekin minulla --
        Karatekurssi opettaa ainakin rikkomaan pulloja ja tilliskiviä,saat sen vitosella
        _noo,en mä tiedä Zapata sanoi,ehkä jos sä vähän vaan näyttäsit mulle..
        Osta tai jätä,en mä mitään rupee ilmaseksi opettaan
        Puhuessani katselin ulos ikkunasta,huhtikuinen ilta alkoi hämärtyä,mutta näin silti Lise-Loten ja poikaystävänsä seisoskelevan Kulma-grillin edessä .Kuinka vihasinkaan tuota pitkätukkaista rääpälettä joka piti kättään Lise-Loten ympärillä --alkukantainen raivo alkoi taas velloa sisuksissani,,ei perkele--
        Join tuopin tyhjäksi ja nousin seisomaan.
        -Mihis ny reiska? Porkka kysyi
        Käyn vaan kusella sanoin ja lähdin kävelemään salin läpi,en silti mennyt vessaan,vaan kävelin portsarien ohi rappusiin ja alas kadulle.
        Ilta oli pimennyt ja humalan kihistessä päässäni aistin ensi kerran kunnolla kevään
        Tummassa yössä tuntui jotain salaperäista ,ikään kuin taikaa
        Tunsin itseni nuoreksi ja vahvaksi,tunsin että tänä iltana onni suosii rohkeaa.
        Lise-Lottekin varmaan ymmärtäisi että olimme luotuja toisillemme--
        Jäin siihen kadulle hetkeksi vain katselemaan ja hengittämään keväistä ilmaa
        Kadun toisella puolella oli Kulma-Grilli.Sen kirkkaasti valaistut ikkunat olivat täynnä nuoria-
        Näin Lise-loten istuvan eräässä pöydässä.Hänen mustasukkaista kavaljeeriaan ei näkynyt joten ylitin ripeästi kadun ja nousin muutaman porrasaskelman kahvilan ovelle.
        Vedin oven auki ja tupakansavusta paksu ilma sai minut yskimään.
        Levyautomaatti rääkyi jotain englannin kielellä kiivaan puheensorinan yli ,pöydät olivat tupaten täynnä ; oli keskiviikko ilta armon vuonna 1972--
        Tiskiltä sain tilattu pullon karjalaa ja se kädessäni kävelin ikkunapöydän luo jossa Lise-lotte edelleen istui yksin

        Meluautomaatti rääkyi Mamy Blueta kun yritin päästä tungoksen läpi Lise-Loten pöytään.
        Tönäisin muutaman kaverin pois tieltä,enkä välittänyt kuka tai minkäkokoinen ukko oli.
        Olin valmis vaikka mihin kunhan saisin pari minuuttia jutella elämäni naisen kanssa..
        Humala alkoi häipyä ja suu tuntui kuivalta,ihan kuin ennen matsia ,mietin.
        Pääsin lopulta tuohon ikkunapöytään missä Lise-Lotte istui katsellen ulos pimeään kevät iltaan.
        Vastapäisellä puolella katua oli elokuvateatteri jossa esitettiin uutta nyrkkeilyelokuvaa Rockya.Olin katsonut sen pariin kertaan ja pidin siitä vaikkei stallone osannutkaan nyrkkeillä--
        Lise-lotte vilkaisi minua ja nyökkäsi -hei Hän katsoi minua vakana mutta hänen silmissään oli entinen ilkikurinen pilke.Se rohkaisi hieman..
        -hei,mä -haluisin vaan jutella vähä
        -no jutellaan sit -hän sanoi ja hymyili pidättyvästi
        Niin kauan olin odottanut tätä hetkeä ja nyt kun hän istui siinä vastapäätä,
        tunsin pääni aivan tyhjäksi.
        Katsoin häntä silmiin ja yritin saada suustani ulos jotain järkevää,mutta en keksinyt muuta kuin- anteeksi,se silloin kun..
        -sä oot aika ihmeukko Reiska.lise-lotte sanoi-aina niin rauhallinen ja hiljainen,en olis uskonut susta.
        -Niin,en minäkään,ei pitäs ryypätä meikäläisen,tiedän sen kyl,oon tosi pahoillani siitä jutust
        Puhuessani kaadoin kaljaa lasiin ja tyhjensin sen yhdellä ryypyllä
        -anna mullekin vähä,lise-Lote pyysi
        Ojensin lasin hänelle ja hän otti siitä pienen siemauksen ja sanoi sitten
        -hyi kuinka pahaa,kui sä pystyt juomaa tollasta?
        Olin kokonaan unohtanut ympäristön,olisin yhtä hyvin voinut olla kahden kesken Lise-Loten kanssa paratiisissa,katselin vain häntä,hänen ihania silmiään,vaaleita hiuksiaan jotka toivat mieleen vehnäpellon kotona härmässä,kuuntelin hänen ääntään joka oli musiikkia korvilleni vaikka hän puhukini hieman ruotsinvoittoisasti murtaen.
        Siksi en ehtinyt tehdä mitään kun näin lise-Loten silmien kauhistuneen ilmeen ja kääntyessäni katsomaan taakseni sain valtavan iskun suoraan nenääni.
        Putosin tuolilta lattialle ja yriitin saada silmiäni auki,kaikki pyöri ympärilläni,mutta tajusin sentään suojata päätäni molemmilla käsillä kun joku alkoi käyttää päätni potkupallona.
        Hämärästi kuulin Lise-loten huutavan - lopeta !älä potki enää! sluta!!
        Potkut osuivat käsivarsiini ja pyörin pöydän alle suojaan ,ryömin toiselle puolelle kaljanhajuisella ja lasinsirujen täyttämällä lattialla
        Aloin toipua shokista,olin saanut iskuja ennenkin ja tiesin ettei siihen kuole vaikka siltä tuntuukin..
        Noustessani ylös kaadoin pöydän päin hyökkääjää ja näin vasta nyt että siinä oli vanha ystäväni korsto.Mutta miksi,eihän meillä pitänyt olla mitään riitaa ihmettelin yrittäessäni suojella itseäni hänen moukarilyönneiltään.
        Nyrkkeillä hän ei osannut mutta voimaa miehellä riitti ja tunsin tervettä pelkoa häntä kohtaan..
        -Hei ,huusin ,mika sä mua lyöt,eiks olla kavereita?


      • donkihot
        pikku Jean kirjoitti:

        Meluautomaatti rääkyi Mamy Blueta kun yritin päästä tungoksen läpi Lise-Loten pöytään.
        Tönäisin muutaman kaverin pois tieltä,enkä välittänyt kuka tai minkäkokoinen ukko oli.
        Olin valmis vaikka mihin kunhan saisin pari minuuttia jutella elämäni naisen kanssa..
        Humala alkoi häipyä ja suu tuntui kuivalta,ihan kuin ennen matsia ,mietin.
        Pääsin lopulta tuohon ikkunapöytään missä Lise-Lotte istui katsellen ulos pimeään kevät iltaan.
        Vastapäisellä puolella katua oli elokuvateatteri jossa esitettiin uutta nyrkkeilyelokuvaa Rockya.Olin katsonut sen pariin kertaan ja pidin siitä vaikkei stallone osannutkaan nyrkkeillä--
        Lise-lotte vilkaisi minua ja nyökkäsi -hei Hän katsoi minua vakana mutta hänen silmissään oli entinen ilkikurinen pilke.Se rohkaisi hieman..
        -hei,mä -haluisin vaan jutella vähä
        -no jutellaan sit -hän sanoi ja hymyili pidättyvästi
        Niin kauan olin odottanut tätä hetkeä ja nyt kun hän istui siinä vastapäätä,
        tunsin pääni aivan tyhjäksi.
        Katsoin häntä silmiin ja yritin saada suustani ulos jotain järkevää,mutta en keksinyt muuta kuin- anteeksi,se silloin kun..
        -sä oot aika ihmeukko Reiska.lise-lotte sanoi-aina niin rauhallinen ja hiljainen,en olis uskonut susta.
        -Niin,en minäkään,ei pitäs ryypätä meikäläisen,tiedän sen kyl,oon tosi pahoillani siitä jutust
        Puhuessani kaadoin kaljaa lasiin ja tyhjensin sen yhdellä ryypyllä
        -anna mullekin vähä,lise-Lote pyysi
        Ojensin lasin hänelle ja hän otti siitä pienen siemauksen ja sanoi sitten
        -hyi kuinka pahaa,kui sä pystyt juomaa tollasta?
        Olin kokonaan unohtanut ympäristön,olisin yhtä hyvin voinut olla kahden kesken Lise-Loten kanssa paratiisissa,katselin vain häntä,hänen ihania silmiään,vaaleita hiuksiaan jotka toivat mieleen vehnäpellon kotona härmässä,kuuntelin hänen ääntään joka oli musiikkia korvilleni vaikka hän puhukini hieman ruotsinvoittoisasti murtaen.
        Siksi en ehtinyt tehdä mitään kun näin lise-Loten silmien kauhistuneen ilmeen ja kääntyessäni katsomaan taakseni sain valtavan iskun suoraan nenääni.
        Putosin tuolilta lattialle ja yriitin saada silmiäni auki,kaikki pyöri ympärilläni,mutta tajusin sentään suojata päätäni molemmilla käsillä kun joku alkoi käyttää päätni potkupallona.
        Hämärästi kuulin Lise-loten huutavan - lopeta !älä potki enää! sluta!!
        Potkut osuivat käsivarsiini ja pyörin pöydän alle suojaan ,ryömin toiselle puolelle kaljanhajuisella ja lasinsirujen täyttämällä lattialla
        Aloin toipua shokista,olin saanut iskuja ennenkin ja tiesin ettei siihen kuole vaikka siltä tuntuukin..
        Noustessani ylös kaadoin pöydän päin hyökkääjää ja näin vasta nyt että siinä oli vanha ystäväni korsto.Mutta miksi,eihän meillä pitänyt olla mitään riitaa ihmettelin yrittäessäni suojella itseäni hänen moukarilyönneiltään.
        Nyrkkeillä hän ei osannut mutta voimaa miehellä riitti ja tunsin tervettä pelkoa häntä kohtaan..
        -Hei ,huusin ,mika sä mua lyöt,eiks olla kavereita?

        Lyhyt mutta leveäharteinen kaljupää vain tuijotti Reiskaa pistävästi- sä saatans jätkä,nyt mä anna sulle kunnolla turpiin!
        - Mut hei ,ota ny iisisti,korsto- Reiska yritti turhaan rauhoitella. Korsto tuntui olevan täynnä raivoa ja Reiska olisi mieluusti häipynyt paikalta mutta kun .
        Lise-Lotte katseli.. sisu ei vaan antanut myöten lähteä karkuun
        -Ei saatana,vaikka henki menis,niin karkuun en lähde päätti Reiska mielessään.

        Nyt ei ollut aikaa miettiä mikä oli saanut Korston purkamaan raivoaan juuri häntä kohtaan vaan oli keskityttävä oleelliseen eli säilymään kohtalaisen ehjänä .
        Tehtävä ei ollut helppo sillä vaikka Korsto ei ollutkaan mikään nyrkkeilijä niin hän oli kokenut tappelija jota useimmat järkimiehet välttelivät..

        Reiska vilkaisi ympärilleen ja huomasi samalla että äsken niin meluisa baari oli hiljentynynyt ja kaikki tuijottivat häntä ja Korstoa.Sivusilmällä hän huomasi Lise-Loten joka katseli häntä silmät suurina ja kuten hänestä näytti,pelokkaana.
        -Pelkääköhän se mun puolesta,Reiskan mielessä välähti ja ajatus antoi hänelle uusia voimia.Ja juuri sopivasti sillä Korsto harppoi kohti nyrkit heiluen kuin tuulimyllyn siivet

        Levyautomaatista kaikui Armin ja Dannyn "tahdon olla sulle hyvin hellä" juuri kun Korston ensimmäinen isku suhahti Reiskan pään ohitse.
        Lyönti osui suoraan automaattiin joka lyönnin voimasta ponnahti ilmaan.Korsto päästi suustaan kovaäänisen kirouksen ja veti kätensä taakse uuteen lyöntiin.
        Reiska ei epäröinyt vaan löi vasemman koukun Korston suojattomaan leukaan.Paremmin ei olisi voinut sattua; Reiskan koko ruumiinpaino oli lyönnin takana ja Isku osui juuri leuan kärkeen .
        Vaikutus oli salamannopea ; iso mies vajosi ensin polvilleen ja kaatui sitten siitä kasvoilleen lattiaan hitaasti kuin nuijittu härkä.
        Satakaksikymmentä kiloa raavasta miestä tömähti lattiaan ja sai viereisen pöydän kaljalasit kaatumaan.Lasien kilistessä lattialle ja levyautomaatin mylviessä Dannyn ja Armin kappaleen viimeisiä säkeitä laukesi myös baarin hiljaisuus kaikkien alkaessa puhua yhteen ääneen.
        Reiska katseli ihmeissään maassa makaavaa lihavuorta ja sitten omaa nyrkkiään.
        -on se vaan kova,on se ,ajattteli hän ja muisteli kiitollisena valmentajaansa Punkka Heimosta.
        Sitten hän meni Lise-Loten luo ja laittoi kätensä tämän hartioille ja sanoi-anteeksi vaan,mutta toi kaveri oli pakko rauhoittaa,kyl se siitä kohta virkoaa-
        Lise-Lotte katsoi häntä ja nyökkäsi.- joo ,mä näin sen kun se tuli sun päälle.Ei ollu sun syytä ,mä pelkäsin vaan et..-
        Reiska hyväili tytön kapeaa selkää ja veti sitten tämän itseään vasten ja kuiskasi hiljaa-Niin minäkin,mutta onneksi se oli hidas..lähdetään pois ennenkuin se herää,eikö?
        Lise-Lotte katsoi Reiskaa silmiin ja vastasi-Joo.lähdetään vaan.
        Reiska otti Lise-Loten kapean käden omaansa ja käsi kädessä he kävelivät baarin halki ulko-ovelle huolimatta muista ihmisistä .Ovelle ehdittyään Reiska kääntyi katsomaan taakseen ja näki Korston nousseen kontalleen ja pudistelevan päätään.
        Hän avasi nopeasti oven Lise-lotelle ja kadulle päästyään veti tytön tiukasti itseään vasten ja laittoi kätensä tämän hoikalle vyötärölle-
        -Lise-Lotte.kai sä pidät musta edes vähän,mä oon aina tykänny susta.
        Lise-Lotte oli hiljaa ja vain katseli Reiskaa.
        -kyllä sä tiedät Reiska
        Mutta ei siitä tuu mitään,sä vaan ryyppäät ja tappelet,mä pelkäsin nytkin ,mä en usko et mä jaksaisin olla sun kanssa ,sais aina pelätä koska joku tappaa sut tai muuta sellasta-
        -Mutta mä muutun Lise-Lotte,mä teen mitä vaan sun takia.usko nyt mä en edes ryyppää enää!
        Lise-Lotte katsoi pitkään Reiskaa ja sanoi sitten--saataksä mut kotiin,mua väsyttää,jutellaan joskus toiste,
        Reiska nyökkäsi alistuneesti mutta oli sisimmässään iloinen siitä että sai vielä hetken aikaa olla tuon tytön seurassa,tytön jonka hän tiesi olevan se ainoa ja oikea,se hänen parempi puoliskonsa...


      • donkihot
        donkihot kirjoitti:

        Lyhyt mutta leveäharteinen kaljupää vain tuijotti Reiskaa pistävästi- sä saatans jätkä,nyt mä anna sulle kunnolla turpiin!
        - Mut hei ,ota ny iisisti,korsto- Reiska yritti turhaan rauhoitella. Korsto tuntui olevan täynnä raivoa ja Reiska olisi mieluusti häipynyt paikalta mutta kun .
        Lise-Lotte katseli.. sisu ei vaan antanut myöten lähteä karkuun
        -Ei saatana,vaikka henki menis,niin karkuun en lähde päätti Reiska mielessään.

        Nyt ei ollut aikaa miettiä mikä oli saanut Korston purkamaan raivoaan juuri häntä kohtaan vaan oli keskityttävä oleelliseen eli säilymään kohtalaisen ehjänä .
        Tehtävä ei ollut helppo sillä vaikka Korsto ei ollutkaan mikään nyrkkeilijä niin hän oli kokenut tappelija jota useimmat järkimiehet välttelivät..

        Reiska vilkaisi ympärilleen ja huomasi samalla että äsken niin meluisa baari oli hiljentynynyt ja kaikki tuijottivat häntä ja Korstoa.Sivusilmällä hän huomasi Lise-Loten joka katseli häntä silmät suurina ja kuten hänestä näytti,pelokkaana.
        -Pelkääköhän se mun puolesta,Reiskan mielessä välähti ja ajatus antoi hänelle uusia voimia.Ja juuri sopivasti sillä Korsto harppoi kohti nyrkit heiluen kuin tuulimyllyn siivet

        Levyautomaatista kaikui Armin ja Dannyn "tahdon olla sulle hyvin hellä" juuri kun Korston ensimmäinen isku suhahti Reiskan pään ohitse.
        Lyönti osui suoraan automaattiin joka lyönnin voimasta ponnahti ilmaan.Korsto päästi suustaan kovaäänisen kirouksen ja veti kätensä taakse uuteen lyöntiin.
        Reiska ei epäröinyt vaan löi vasemman koukun Korston suojattomaan leukaan.Paremmin ei olisi voinut sattua; Reiskan koko ruumiinpaino oli lyönnin takana ja Isku osui juuri leuan kärkeen .
        Vaikutus oli salamannopea ; iso mies vajosi ensin polvilleen ja kaatui sitten siitä kasvoilleen lattiaan hitaasti kuin nuijittu härkä.
        Satakaksikymmentä kiloa raavasta miestä tömähti lattiaan ja sai viereisen pöydän kaljalasit kaatumaan.Lasien kilistessä lattialle ja levyautomaatin mylviessä Dannyn ja Armin kappaleen viimeisiä säkeitä laukesi myös baarin hiljaisuus kaikkien alkaessa puhua yhteen ääneen.
        Reiska katseli ihmeissään maassa makaavaa lihavuorta ja sitten omaa nyrkkiään.
        -on se vaan kova,on se ,ajattteli hän ja muisteli kiitollisena valmentajaansa Punkka Heimosta.
        Sitten hän meni Lise-Loten luo ja laittoi kätensä tämän hartioille ja sanoi-anteeksi vaan,mutta toi kaveri oli pakko rauhoittaa,kyl se siitä kohta virkoaa-
        Lise-Lotte katsoi häntä ja nyökkäsi.- joo ,mä näin sen kun se tuli sun päälle.Ei ollu sun syytä ,mä pelkäsin vaan et..-
        Reiska hyväili tytön kapeaa selkää ja veti sitten tämän itseään vasten ja kuiskasi hiljaa-Niin minäkin,mutta onneksi se oli hidas..lähdetään pois ennenkuin se herää,eikö?
        Lise-Lotte katsoi Reiskaa silmiin ja vastasi-Joo.lähdetään vaan.
        Reiska otti Lise-Loten kapean käden omaansa ja käsi kädessä he kävelivät baarin halki ulko-ovelle huolimatta muista ihmisistä .Ovelle ehdittyään Reiska kääntyi katsomaan taakseen ja näki Korston nousseen kontalleen ja pudistelevan päätään.
        Hän avasi nopeasti oven Lise-lotelle ja kadulle päästyään veti tytön tiukasti itseään vasten ja laittoi kätensä tämän hoikalle vyötärölle-
        -Lise-Lotte.kai sä pidät musta edes vähän,mä oon aina tykänny susta.
        Lise-Lotte oli hiljaa ja vain katseli Reiskaa.
        -kyllä sä tiedät Reiska
        Mutta ei siitä tuu mitään,sä vaan ryyppäät ja tappelet,mä pelkäsin nytkin ,mä en usko et mä jaksaisin olla sun kanssa ,sais aina pelätä koska joku tappaa sut tai muuta sellasta-
        -Mutta mä muutun Lise-Lotte,mä teen mitä vaan sun takia.usko nyt mä en edes ryyppää enää!
        Lise-Lotte katsoi pitkään Reiskaa ja sanoi sitten--saataksä mut kotiin,mua väsyttää,jutellaan joskus toiste,
        Reiska nyökkäsi alistuneesti mutta oli sisimmässään iloinen siitä että sai vielä hetken aikaa olla tuon tytön seurassa,tytön jonka hän tiesi olevan se ainoa ja oikea,se hänen parempi puoliskonsa...

        Vuodet ja vuosikymmenet ovat vierineet tuosta illasta ja olen vanhentunut ja harmaantunut ,peilistä katsoo minua aamuisin vanha mies..
        Lise-Lotesta en tiedä,tuon illan jälkeen ilkeä kohtalo erotti meidät enkä enää koskaan nähnyt häntä.Uskon silti että tuntisin hänet silmistä vaikka sata-vuotiaana.
        Taiteiden Yössä olin näkevinäni hänet, sillä kerran, illan jo hämärtyessä ja jonkun muusikon retaleen karjuessa kaameita loitsujaan tunsin äkkiä jonkun katsovan minua.
        Kääntyessäni katsomaan taakseni kohtasin hoikan ja kauniin naisen katseen ja hänen silmänsä olivat niin tutut että hetken ajan luulin näkeväni Lise-Loten.
        Mutta valonheittäjien kääntyessä valaisemaan pirunpolskaa soittavia muusikkoja, laskeutui pimeys kuin esirippu maiseman ylle ja etsin turhaan tuota naista vellovasta väkijoukosta.
        Mutta nyt sielussani elää pieni toivonkipinä että ehkä vielä jonain päivän kohtaamme uudestaan...


      • beauGeste

        Niin se aika rientää,taas on joulu vaikka ei sitä juuri täällä huomaa,sillä ulkona on lämpöä reilut kolmekymmnentä astetta ja täällä Ernestin kantabaarissakin tarkenee vaikka tuulettimet katossa hieman viilentävät ilmaa,,
        Muistelen jouluja jeppiksessä ja varsinkin viimeistä jonka vietin kylmässä työmaan parakissa johon olin joutunut olosuhteiden pakosta murtautumaan; oli niin saatanan kylmä ,vaikka kuinka yritin lämmitellä kynttilän valossa,ei ollut kuusta eikä kinkkua,puhumattakaan lahjoista.
        Lahjat sain vasta aamulla kun kissalan pojat noutivat putkaan lämmittelemään,.
        Muisto tuosta joulusta viilentää huomattavasti nostalgiaani ja unohdan jeppiksen ja joulun lopullisesti kääntyessäni katsomaan naista joka istuu vastapäätä Ernestin luonnollisen kokoisen patsaan vieressä.
        Hän on tumma ja hoikka ,hän hymyilee minulle juodessaan daigiriaan.
        Hän iskee silmää ja venyttelee itseään siten että tiukka toppi hänen yllään pingoittuu äärimmilleen korostaen mehukasta povea
        Elämäni paras joulu mietin ja isken silmää tuolle kaunottarelle.


    • juuso55

      Varmaan jeppiksenkin taiteilijoista riittäis juttua,nehän on yleensä hyvinkin impulsiivisia ihmisiä eli muusikoista maalareista kirjaltajista yms

    • t.pisara

      Hautausmaa,niin hiljainen ja rauhallinen.Nuo kaikki jotka täällä lepäävät erikokoisten ja -muotoisten kivien alla,he kaikki tietävät vastauksen siihen kysymykseen jota olen miettinyt aina siitä ikimuistettavasta yöstä jolloin ensi kerran tajusin olevani kuolevainen.
      Se oli kuumana kesänä vuonna 1970.Olin silloin 12-vuotias ja muistan että olin sinä iltana katsonut
      televisiosta elokuvan joka oli minusta hyvin ahdistava.Elokuva kertoi kuuluisasta ranskalaisesta taiteilijasta Henri de Toulouse-Lautrecista.Huolimatta elokuvan aiheuttamasta ahdistuksesta katsoin sen loppuun asti.
      En tiedä johtuiko kaikki tuosta filmistä vai mistä,mutta joka tapauksessa en tuona yönä saanut unta,vaan vääntelehdin tuntikausia unettomana vuoteellani kuumassa vinttikomerossa kunnes ahdistus kävi liian suureksi kestää; minun oli päästävä pois,pakoon ,turvaan ja niin nousin sängystä,puin nopeasti sortsit päälle ja laskeuduin rappuset alakertaan ja lähdin kuin paholaista karkuun, mutta vaikka juoksin ja juoksin,en päässyt pakoon tuota ajatusta;minä kuolen.Juoksin tosiaan itseni niin näännyksiin että hädin tuskin jaksoin kävellä takaisin kotiin .En kehdannut puhua tapauksesta kenellekään,kaikkein vähiten vanhemmilleni.Varmaankin siksi ahdistukseni kasvoi päivä päivältä tuona kesänä,en enää nauranut enkä leikkinyt,en juuri puhunutkaan.Mieleni täytti vain tuo yksi ainoa kauhea ajatus;Minä kuolen.Nyt tiesin kaiken turhaksi,olinhan kuoleva ihminen,en vielä tänään,enkä huomenna,en ehkä vuosikausiin,mutta joskus,jonakin päivänä kuolisin,sitä en koskaan pääsisi pakoon.
      Nyt kun istun täällä kesäisellä hautausmaalla ja muistelen tuota lapsuuteni tapausta ,ymmärrän vain kokeneeni ensi kertaa oman kuolevaisuuteni konkreettisena vääjäämättömänä realiteettina.
      Ymmärrän sen paljon paremmin nyt kun olen oikeasti ollut lähellä kuolemaa.Kuolemanpelko on kaikkien ihmisten pelkojen äiti,kaikki pelot johtuvat lopultakin siitä.
      Kun silloin poikasena vähitellen aloin hyväksyä kuoleman ajatuksen ,aloin sitten pohtia miksi yleensä eletään,mikä on kaiken tarkoitus?Loppuuko avaruus joskus?Onko Jumalaa olemassa?Miksi kaikki koostuu atomeista.Miksi on korvat?Kuolemanpelko sai uusia muotoja,aloin pelätä aukeita paikkoja,suljettuja paikkoja,ihmisiä,lähestulkoon kaikkea.
      Onneksi tässä vaiheessa aloin huomata tyttöjenkin olemassaolon.Tuon ajan lyhyet minihameet ja kauniit tytöt saivat sitten teini-ikäisen pojan ajatukset pois turhista synkistelyistä
      Elämä on liian lyhyt turhiin ajatuksiin.parempi elää ja hengittää niin kauan kun voi.Tällaiset ajatukset valtaavat mielen kun katselen ympärilleni;
      Niin kaunista ja hiljaista ,seisahdun hetkeksi ja katselen hautakiveä jossa on hyvin hyvin tuttu nimi.
      Näitä tuttuja nimiä on täällä joka kerta enemmän,mietin.
      Aurinko alkaa laskea ja kävelen vielä pienen matkan päässä olevan hautakiven eteen.
      "Iliman saatu henki,meni tua aamusta eli illasta."
      Kuinka usein kuulinkaan sinun sanovan nuo sanat,en silloin tiennyt kuinka suuri viisaus tuossa hokemassa olikaan.Pois turhat murheet!
      Seison vielä hetken paaden edessä ja muistot palaamattomasta menneisyydestä saavat lopultakin jotain kosteaa kihoamaan silmänurkkaan.
      Elämä on lyhyt mutta kuitenkin niin kaunis,mietin kävellessäni pitkin autiota hiekkakäytävää kohti kaupungin valoja.

      • Sumovaari

        KIITOS, se oli hyvä stoori, ihanaa mennä jeppiksen jouluksi, KIITOS T Pisara, kiva olis vain vilaukselta ees nähdä chesten ja Pisaran vaikka pubissa, mutta mahdotonta suunitella tässä, silloin siellä olisi puolijeppistä, ja turvamiesten palkkaaminen tulisi liian kalliiksi:)


      • tarzan
        Sumovaari kirjoitti:

        KIITOS, se oli hyvä stoori, ihanaa mennä jeppiksen jouluksi, KIITOS T Pisara, kiva olis vain vilaukselta ees nähdä chesten ja Pisaran vaikka pubissa, mutta mahdotonta suunitella tässä, silloin siellä olisi puolijeppistä, ja turvamiesten palkkaaminen tulisi liian kalliiksi:)

        on se hyvä että jollain on egoa.yksi mies yhteiskuntaa vastaan ei reilua mutta ainut keino?


      • Palle ramstedt
        tarzan kirjoitti:

        on se hyvä että jollain on egoa.yksi mies yhteiskuntaa vastaan ei reilua mutta ainut keino?

        Kenelläs muilla oli tämä aikansa seksipommi opettajana. ruotsinkielen, siis Ylisirniö, mmmmmmm, aina minihame ja Nylonit ja seksikkäät korkokengät ?????????


      • titus..
        Palle ramstedt kirjoitti:

        Kenelläs muilla oli tämä aikansa seksipommi opettajana. ruotsinkielen, siis Ylisirniö, mmmmmmm, aina minihame ja Nylonit ja seksikkäät korkokengät ?????????

        mulla..kaikki opettajat oli aina vanhempia naisia tai ukkoja a la kaarlo ja pena ja paree etteivät miniä pitäneekkään


      • etelänummi
        Palle ramstedt kirjoitti:

        Kenelläs muilla oli tämä aikansa seksipommi opettajana. ruotsinkielen, siis Ylisirniö, mmmmmmm, aina minihame ja Nylonit ja seksikkäät korkokengät ?????????

        Ylisirniön Seppo opetti biologiaa Etelänummella. Sillä oli aina päällä se olympiapaita.
        Kaija-vaimo tais tosiaan opettaa ruotsia Purkkarilla. Olis saanu olla toisinpäin.. :)


      • Palle Ramstedt
        etelänummi kirjoitti:

        Ylisirniön Seppo opetti biologiaa Etelänummella. Sillä oli aina päällä se olympiapaita.
        Kaija-vaimo tais tosiaan opettaa ruotsia Purkkarilla. Olis saanu olla toisinpäin.. :)

        Stay Upit vaiko ohuet sukkahousut, Thats the guestion, ollako vai eikö olla, Shakespearea lainatakseni siinäpä kysymys että oliko Ylisirniöllä Staykkarit vaiko sukkikset, sitä yritimme tiuhaan kurkistella pikkupeileillä ja muilla kujeilla, hänta ilmeisesti kiellettiin lopulta pukeutumasta niin seksikkäästi, kun murkkuja oltiin ja pikku kikkelit kovina uneksittiin, kivasti lakatut varpaan kynnetkin loistivat ohuitten nailoneitten läpi, ehdottomasti PARAS opettajatar, poissaolojakaan tuskin oli paljoa hänen tunneiltaan, mitä nyt muutamaa homonalkua lukuunottamatta.
        Nahkahameenkin muistan vielä kun eilispäivän, mustaa nahkaa joissa oli hopeanvärisiä nappeja ja vyö.
        Oli se shokki sittemmin kun eräänä päivänä hän olikin vaihtanut tyylinsä harmaisiin Teryleenihousuihin:(((((((


      • donkihot
        etelänummi kirjoitti:

        Ylisirniön Seppo opetti biologiaa Etelänummella. Sillä oli aina päällä se olympiapaita.
        Kaija-vaimo tais tosiaan opettaa ruotsia Purkkarilla. Olis saanu olla toisinpäin.. :)

        Etelänummen koulu,vuosien jälkeen muistan ne sateiset syysaamut jolloin istuimme lämpimässä ja valoisassa luokassa kuunnellen puolinukuksissa opettajan yksinpuhelua.
        Oli silloin niin turvallinen olo ,elämä oli edessä, olin oppikoulussa, minusta olisi tuleva insinööri,lääkäri,kemisti ta joku muu herra.
        Niinpä niin,mutta jäipä koulusta silti muutama hyvä muisto,varsinkin eräs--
        Kävelin tuon kauniin tytön kanssa kouluun keskikoulun viimeisellä luokalla,silloinkin oli syksy ja sateli hiljalleen,tuuli varisteli lehtiä puista ja tytön pitkiä vaaleita hiuksia ,Jotenkin tuo syksyinen myrsky teki minut tavallista rohkeammaksi ja uskalsin puhua hänelle muutaman sanan ja katsoa noihin luomoaviin silmiin.
        Tuo lyhyt matka kafiksesta kouluun kesti mielestäni liian vähän aikaa..
        Kolmenkymmenen vuoden kuluttua me muistellaan näitä kouluaikoja haikeina hän sanoi ja irvisti ilkikurisesti kun kävelimme rappuja ylös luokkaan
        niin varmasti- hymyilin takaisin nuorena ja varmana siitä ettemme ikinä vanhenisi ja onnellisena tytön katseesta
        Siitä on nyt kolmekymmentä vuotta...ja tuntuu haikealta.


      • junzuki4888
        donkihot kirjoitti:

        Etelänummen koulu,vuosien jälkeen muistan ne sateiset syysaamut jolloin istuimme lämpimässä ja valoisassa luokassa kuunnellen puolinukuksissa opettajan yksinpuhelua.
        Oli silloin niin turvallinen olo ,elämä oli edessä, olin oppikoulussa, minusta olisi tuleva insinööri,lääkäri,kemisti ta joku muu herra.
        Niinpä niin,mutta jäipä koulusta silti muutama hyvä muisto,varsinkin eräs--
        Kävelin tuon kauniin tytön kanssa kouluun keskikoulun viimeisellä luokalla,silloinkin oli syksy ja sateli hiljalleen,tuuli varisteli lehtiä puista ja tytön pitkiä vaaleita hiuksia ,Jotenkin tuo syksyinen myrsky teki minut tavallista rohkeammaksi ja uskalsin puhua hänelle muutaman sanan ja katsoa noihin luomoaviin silmiin.
        Tuo lyhyt matka kafiksesta kouluun kesti mielestäni liian vähän aikaa..
        Kolmenkymmenen vuoden kuluttua me muistellaan näitä kouluaikoja haikeina hän sanoi ja irvisti ilkikurisesti kun kävelimme rappuja ylös luokkaan
        niin varmasti- hymyilin takaisin nuorena ja varmana siitä ettemme ikinä vanhenisi ja onnellisena tytön katseesta
        Siitä on nyt kolmekymmentä vuotta...ja tuntuu haikealta.

        elämä on kärsimystä sanoi buddha ja oikeassa oli


      • Anonyymi
        donkihot kirjoitti:

        Etelänummen koulu,vuosien jälkeen muistan ne sateiset syysaamut jolloin istuimme lämpimässä ja valoisassa luokassa kuunnellen puolinukuksissa opettajan yksinpuhelua.
        Oli silloin niin turvallinen olo ,elämä oli edessä, olin oppikoulussa, minusta olisi tuleva insinööri,lääkäri,kemisti ta joku muu herra.
        Niinpä niin,mutta jäipä koulusta silti muutama hyvä muisto,varsinkin eräs--
        Kävelin tuon kauniin tytön kanssa kouluun keskikoulun viimeisellä luokalla,silloinkin oli syksy ja sateli hiljalleen,tuuli varisteli lehtiä puista ja tytön pitkiä vaaleita hiuksia ,Jotenkin tuo syksyinen myrsky teki minut tavallista rohkeammaksi ja uskalsin puhua hänelle muutaman sanan ja katsoa noihin luomoaviin silmiin.
        Tuo lyhyt matka kafiksesta kouluun kesti mielestäni liian vähän aikaa..
        Kolmenkymmenen vuoden kuluttua me muistellaan näitä kouluaikoja haikeina hän sanoi ja irvisti ilkikurisesti kun kävelimme rappuja ylös luokkaan
        niin varmasti- hymyilin takaisin nuorena ja varmana siitä ettemme ikinä vanhenisi ja onnellisena tytön katseesta
        Siitä on nyt kolmekymmentä vuotta...ja tuntuu haikealta.

        Nuorena luulee että elää ikuisesti, tuolloin teininä kolmekymmentä vuotta tuntui ikuisuudelta ja nyt tuosta aamusta on kulunut kohta viisikymmentä vuotta .
        Ja on kuin nämä vuosikymmenet olisivat kuluneet nopeammin kuin nuo loputtoman pitkät ja harmaat vuodet lyseossa.


    • wetzel

      Sunnuntai-iltapäivän näytökset Centrumissa markan maksoi lippu silloin
      kuinka kärsimättömästi odottelimme Tarzanin alkamista ja kuinka se filmi aina sitten loppui liian pian.
      kotimatkalla kiipeiltiin kaikissa mahdollisissa paikoissa varsinkin puissa,ikävä kyllä liaaneja ei ollut mutta mileikuvitus korvasi nekin
      oli ne aikoja,kunpa sais olla peter pan...

    • riparilla

      Tänään FST5 klo 20.25 Jeppiksestä 1968....

      • t.pisara

        Paljon tuttuja kasvoja vuosien takaa näkyi dokkarissa,taisipa eräs tänne kirjoittelijakin siellä livahtaa..hyvin kuvattiin silloisen jeppiksen tunnelmaa vaikkakin ruotsalaisittain


      • autsiideri

        Eemeli kiipesi raput ylös Terazzon yläkertaan ja vilkaisi hieman ympärilleen ennenkuin asteli tiskin luo.tiskin takana seisoi isokokoinen tumma nainen. -Mitä saa olla näin aattoiltana ?kysyi nainen hymyillen .-Laita nyt jotain keskikaljaa,vaikka karjalaa,vastasi eemeli ja hymyili myös.Täällä oli kaikki niin kuin ennenkin ,eipä juuri mikään ollut muuttunut,samat naamat särpimässä kaljaa kuin vuosi sitten ja suomalaiset toisella ja ruottalaiset toisella puolen salia.Eemeli tunsi itsensä maailmanmieheksi,hän oli palannut kotikaupunkiin vuoden jälkeen,oli tullut kierrettyä muutakin kuin tahkoa,mutta kyllä vaan oli tuntunut hyvältä astua alas junasta Pennäsissä ja isonkadun tutut symbolit olivat saaneet miehen herkistymään kyyneliin taksin takapenkillä.Sellasta se on kun kittaa junassa viiniä ja lukee Hesseä
        No on se hyvä olla kotona taas,ajatteli eemeli istuutuessaan ikkunan viereiseen tyhjään pöytään.
        Iltapäivä oli pitkällä ja pieni baari alkoi pian täyttyä janoisista nuorista,eemelinkin pöytään tuli istumaan pari vanhaa kaveria ja siinä puristeltiin käsiä ja hakattiin olkapäitä ,jälleennäkemisen riemua lisäsi kaikkien kohtalainen humalatila,olihan sentään uudenvuoden aatto Maukka ja enska kertoivat uusimmat juorut kaupungin tapahtumista ja kyselivät eemelinkin kuulumisia.Eemeli kertoi euroopan kaupungeista ,köpiksen ja amterdamin kuumista naisista ja lontoon pubeista ja pikkuhiljaa hä innostui puhumaan enemmän,ilta pimeni ulkona ja kuului jo pauketta sieltä täältä,-vanhat hyvät ajat taas ,mietti eemeli .Pojilla oli taskumatit talvitakkien povitaskussa,eemelillä oli pieni muovinen viskipullo,jota hän naukkaili kaljan juonnin ohella.
        Aika alkoi kulua liiankin nopeasti.Pöytään tuli muitakin vanhoja tuttuja ja yksi uusikin ,tumma viiksekäs jo kolmikymppinen kaveri joka tuntui polttavan ketjussa ja istui aluksi hiljaa ja kuunteli toisten juttuja pieni vähän ylenkatseellinen hymy huulillaan,
        -Kukas toi kaveri on? kuiskasi eemeli maukalle joka sanoi-se onkin vähän outo lintu,tuli tänne joku aika sitten ja istuu lähes kaiket illat täällä terazzossa,joku sano että se on entinen legioonalainen,ja puhutaan siitä kaikkee muutakin.
        Eemeliä alkoi outo muukalainen kiinnostaa ja hän katsoi miestä tarkemmin;tummt pitkät,kiharat hiukset,musta merimies tyylinen puolipitkä takki,itseasiassa samanlainen joka eemelilläkin oli,hän huomasi että mies oli kokonaan mustiin pukeutunut lukunottamatta liilaa kaulahuivia-meitä on sitten kaksi mustaa miestä pöydäs mutta tuo on varmaan 10 vuotta vanhempi
        Vieras huomasi eemelin vilkuilut ja murahti käheällä äänellä,-mitäs mulkoilet?-ei ihmeempiä,kunhan kattelen ,taidat olla just muuttanut kaupunkiin?-No pari kuukautta sitten,mut täällä mä oon syntynyt,olin vaan vähän aikaa muualla.-kuinka kauan ?kysyi maukka,mä en ainakaan koskan ennen oo nähny sua.
        Tumma mies hymyili ja sanoi-johan tässä on menny viistoista vuotta kun lähdin merille ja sillä tiellä on oltu.kyllä Honkasen uki pitäs olla tuttu ,mut niin kai se mainen kunnia katoo
        -Ok,sano eemeli,mukaan vaan porukkaan,mä voin tarjota kaljat,on tullut vähän tehtyä duunia volvon tehtailla ja muuallakin.-Kiitos vaan,ainahan se olut maistuu,Honkanen vastasi.
        eeemeli haki koko pöytäseurueelle kaljat joka vaati usemman käynnin tiskillä.
        Tässä vaiheessa iltaa eemelillä alkoi ns sosiaalinen vaihe,kaikki tuntuivat hyviltä kavereilta ja pian hän istuikin jo ruotsalaisten puolella samssa pöydässä kuin kaupungin tunnettu nuori kirjailijanero ja väitteli tämän kanssa hessen teoksista.Laiha,silmälasipäinen ja pitkäleukainen nuori nero jutteli eemelin kanssa suomeksi vaikka eemeli tankkasikin itsepäisesti ruotsin ja englannin sekoitusta.-puhu vaan suomi,mä ymmärrän se parempi -no joo,mut hessen paras teos on kyllä Demian,ehdottomasti sönkkäsi eemeli,Ruotsalainen piti pitkän esitelmän jonka kärki jäi kuitenkin eemelin käsityskyvyn yläpuolelle,
        Hän nousi ylös ja taputti hentoa kirjailijaa olkapäille ja sanoi,anteeksi mutta nyt taitaa olla paras mennä vessaan-hyvää uutta vuotta sulle kamu,sä oot fiksu mies.
        eemeli alkoi kierrellä pöydissä ja yritteli samalla iskeä tyttöjä,menestys oli kuitenkin huono ja hän palasi Maukan ja kumppanien pöytään Kohtapuoleen eemeli väitteli Honkasen kanssa van goghin taiteesta ja yleensäkin modernin ja klassisen taiteen eroista ym mistä hän ei ollut tiennyt tietäneensäkään.Honkanen tuntui olevan hyvin perillä eri taidesuunnista ja kävi ilmi että hän maalasi itsekin.-Älä.minäkin maalaan sanoi eemeli.-voit joskus tulla kattoon mun töitä ja arvosteleen,en oo kehdannu näyttää kellekään.-joo joo,sopiiha se, vastasi honkanen joka myös alkoi olla humalassa,hän viittoili kädellään jossa paloi sikarin pätkä ja selitti vuolaasti - maalaaminen vaatii työtä,työtä ja tyätä,ei lahjakkuus oo muuta kuin harjoittelua ja työtä,mitä enmmän maalaat sen parempi oot.
        -Niin se taitaa olla,myönteli eemeli-mä oon vaan sellanen tunnelma maalaaja,pitää olla oikee fiilis,tai kai se on laiskuutta
        Pöydän yläpuoli oli tupakansavusta sakeana,lähes kaikki polttivat,paitsi maukka ja eemeli,kaikki myös puhuivat yhteen ääneen ja äkkiä eemeli huomasi olevansa kiivaasa väittelyssä rillipäisen ja laihan nulikan kanssa jonka nimeä eemeli ei nyt saanut päähänsä.
        -lyödäänkö vetoa,että mä uskallan kiivetä siihen tupakkatehtaan torniin ja ihan koska vaan sössötti rillipää.eemeli ei kuollakseenkaan muistanut miksi he väittelivät ja mistä mutta tuon nulikan nenäkkyys ja itsevarma asenne ärsyttivät eemeliä niin että hän sanoi-ok.lyödään vaan vetoo että mä kiipeen sinne kanssa,koska vaan .
        Kyseinen torni oli n 70 metrinen ja se sijaitsi heti tupakkatehtaan takana,noin kilometrin päässä
        honkanen virnuili halveksivasti ja sanoi-älkää ny kakarat hupsiko,siellähän on pakkastakin parikymmentä astetta ja ennekuin pääsette ylös ootte jäässä kumpikin,ihan hulluja puhutte,Minäkään en kiipeis sinne tällä kelillä ja mä olen sentään hypänny lentokoneestakin.
        Honkasen sanat vaan ärsyttivät eemeliä ja nuorta kundia ja molemmat nousivat pöydästä ja eemeli uhosi -vaikka olis kolmekymmentä astetta niin mä ainakin kiipeen sinne,tulkaa mukaan vaan niin saatte nähdä.
        Maukka ja enska yrittivät rauhoitella eemeliä ja enska sanoi-turhaa sinne nyt on mennä,kohta on keskiyö ja vuosi vaihtuu,jäädään tänne torille katteleen ,sinne jaksa lähtee tällsel ilmalla katellaan sit vaikka huomenna onko teistä kiipeemään.
        Eemeli oli kuitenkin nyt sellaisessa mielentilassa että järkipuhe ei enää tehonnut ,Nuori kaveri oli myös valmis lähtemään mukaan -mä kyllä uskallan,vaikka kuinka korkeelle,huusi poika ja heilutti käsiään .-te ootte raukkoja kaikki,mä meen sinne ylös ja huudan sieltä HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KOKO KAUPUNGILLE.Ääni kuitenkin hukkui yleiseen meluun ja kukaan ei sen pahemmin kiinnittänyt poikaan huomiota ,mikä selvästi ärsytti tätä-Vittu,menkää vaan,huusi maukka,me kumminki jäädään tänne!
        Eemeli taputti poikaa harteille ja sanoi-lähdetään ja tönien ja tuuppien he tunkeutuivat läpi täpötäyden baarin ja laskeutuivat portaat alas Kadulle päästyään eemeli huomasi että oli alkanut sataa lunta,ilma oli myös hiukan lauhtunut.-ei täällä niin kylmä ookaan,käydään siellä piipun päässä ,niin ehditään nähdä raketitkin sieltä,
        Hiukan horjahdellen kaksikko lähti kävelemään Isoakatua alaspäin.Eemeli jutteli kaikenlaista uuden kaverinsa kanssa,mutta poika oli ilmeisesti enemmän humalassa kuin Eemeli oli luullutkaan,hän toisteli haastavasti koko ajan -mä en pelkää mitään ja käveli määrätietoisesti eteenpäin
        Kadut olivat täynnä ihmisiä mutta nyt ei tullut vaastaan tuttuja.eemeliä oli jo alkanut hieman epäilyttää koko homma,oli sitäpaitsi purevan kylmääkin,heillä oli tosin talvitakit ja pipot,silti sormet alkoivat jo nyt olla tunnottomat ohuissa hansikkaissa.-ei saatana ,tää on hullun hommaa,eemeli ajatteli.Täytyy keksii jotain,mutta yrittäessään selittää pojalle kuinka hullua oli kiivetä torniin tällaisella pakkasella ,ei tämä ottanut kuuleviin korviinsakaan järkipuhetta vaan alkoi ivata eemeliä pelkuriksi ja tyhjänpujujaksi-sähän oot niin kova jätkä olevinasi,etkä uskalla kumminkaan mitään kun pitäis oikeesti näyttää.
        Eemelikin oli vielä nuori ja myös humalassa-saatana ,mennään sitten ja katotaan kumpi pelkää.
        ja niin ankea taivallus jatkui,eemeli vilkuil taakseen nähdäkseen olisiko sittenkin joku kavereista lähetenyt heidän peräänsä,mutta turhaan.mihinkäs ne sieltä,siellä on lämmintä ja kaljaa riittää,hullut ne vaan tällastä tekee,
        Tupakkatehtaan kello,kaupungin nähtävyyksiä,näkyi jo oikealla kirkon takana,pojat ylittivät tien ja kävelivät tehtaan holvikaaren alta tupakkatehtaan taakse ,siellä aukealla paikalla,kohosi torni korkeaalle.
        Näin läheltä ja ylöspäin katsoen se näytti kohavan äärettömän korkealle.Kirkkaat tähdet loistivat mustalla yötaivaalla,jokunen hiutale putosi eemelin kasvoille ja hetkisen hän tunsi jäätävää korkean paikan kammoa-ei saatana,ikinä en kyllä kiipeä tuonne .Eemeli kärsi salaa korkeanpaikan kammosta jonka hän kuitenkin oli tähän asti onnistunut peittämään muilta.Nyt hänen oli joko tunnustettava pelkuruutensa tai kiivettävä.Humalakin tuntui haihtuneen päästä ja kauhu valtasi eemelin siinä määrin että hän käntyi lähteäkseen kun poika huusi ivallisesti -arvasinhan sen ,tuollainen pelkuri,mä ainakin kiipeen.
        Ja kääntyessään äänen suuntaan eemeli näki pojan hitaasti mutta epäröimättä kiipeävän tornin tiiliseinään kiinnitettyjä rautaisia tikkaita.
        _En mä voi enää kattoo peiliin jos jätän sen tänne yksin kiipeemään,pakko mennä ,vaikka mikä olis
        Eemeli kääntyi takaisin ja juoksi suoraan tikkaile,ja alkoi kiivetä sen yrittäen katsoa vain edessään olevaa tiiliseinää,Eemeli katsoi varovasti ylöspäin ja huomasi pojan olevan vasta pari metriä yläpuolellaan-eiköhän tää jo riitä.lähetään alas ja tullaan uudestaan paremmalla kelillä-huusi eemeli
        mutta poika ei ollut kuulevinaan,hän nousi yllättävän nopeasti ja varmasti tikkaita katsomatta alas-tai ylöspäin.
        Eemeli pelkäsi enemmän kuin koskaan aikaisemmin,hän pelkäsi että poika putoaisi alas ja hänen päälleen ja hän pelkäsi että hän olisi välillisesti aiheuttanut tämän kuoleman ja ennekaikkea hän pelkäsi tulevansa hulluksi,päästävänsä kädet irti tikkaista ja putoavansa alas kovaan maahan.
        mutta tähän ei voinu jäädä,hän oli hyvinkin parinkymmenen metrin korkeudessa,putous tappaisi yhtä hyvin tästä kuin ylempääkin,välähti miehen päässä äkkiä- No olkoon,kerran sitä vaa n kuollaan
        Päättävästi eemeli alkoi kivuta ylöspäin,ajattelematta,katsoen vain edesään olevaa seinää,mielessä vain pääsy ylös huipulle ja ajatus selvitä,hän halusi vielä elää,panna naisia,matkustaa,ryypätä vaikka mitä,mutta ensin olisi kiivettävä tähän saatanan torniin.
        eemeli oli hyvässä kunnoss ja kiipesi nopeasti,sai piankin pojan kiinni ja huusi kovaa-päästä ohi,mä meen sinne ensin.
        poika oli hidastanut vauhtia,ja hän alkoi kai ensimmäistä kertaa tajuta kuinka korkealla he olivat.-pidä vaan lujaa kiinni,mut väistä sen verran et pääsen ohi,
        poika väistyi hieman sivulle ja puristi tikkaita kouristuksenomaisesti ,hänellä oli vain ohuet hansikkaat kuten eemelilläkin,mutta eemeli huomasi että pojankin kasvot valuivat hikeä samoin kuin eemelinkin,
        Ohitettuaan pojan eemeli kiipesi konemaisesti ,ajattelematta,rohkaisten nyt vuorostaan alapuolellaan olevaa kaveriaan-kohta ollaan ylhäällä,sitte voidaan levätä ja kattella kaupunkia
        Hitaasti alkoivat piipun ylätasanteen kaiteet häämöttää ja kohta eemeli sai kiinni kaiteen reunasta ja veti itsensä varovasti ylös.Hän nousi seisomaan ja katsoi alapuolelleen,huimaus oli saada hänet putoamaan mutta hän sulki nopeasti silmänsä,takertui kiinni kaiteen ylimpään tankoon ja huusi- pian nyt oot jo melkein perillä,pari metriä vielä!
        Kohta näkyivät pojankin väsyneet ja hikiset asvot tikkaiden päässä ja hän nousi reippaasti seisomaan-jee täällä ollaan,huusi hän,-HYVÄÄ UUTTA VUOTTA SIELLÄ ALHAALLA!Poikaa ei korkeus tuntunut haittaavan,mutta eemeli yritti olla katsomatta alas,kohta hän kuitenkin rohkaisi mielensä ja alkoi katsella alapuolelleeen ja ympärilleen,nousipa vielä piipun päähän asti ja kurkisti alas pimeyteen,savun ja noen haju melkein tukehduttivat hänet ja jostain tuprahti savua kirvellen silmät niin että niistä alkoi valua vettä.Eemeli tunsi iäkkiä itsensä kuin uudesti syntyneeksi,suorastaan sankariksi,hän unohti kokonaan pelkonsa ja laskeutui alas tasanteelle ja tarttui poikaa hartioista ,taputti innoissaan nuorta miestä selkään ja sanoi-oot sä kovanaama,me ollaan kumpikin kovia jätkiä,saatana.Ja niinpä ilotulitusrakettien paukkuessa ja muodostaessa kuvioita taivaalle kiersivät pojat tasannetta ja huusivat kaupungille uuden vuoden toivotuksia molemmilla kielillä ja vielä englanniksi ja japaniksikin,he olivat aivan kuin humaltuneet uudestaan urotyöstään.
        Pian alkoi kuitenkin kova tuuli ja kylmyys vaikuttaa heihin ja kerran vielä huudettuaan alkoivat nuoret miehet laskeutua alas tikkaita Matka alas sujui ongelmitta ja vielä alhaallakin molempien riehakas mielentila jatkui
        Mutta kuljettuaan jonkin matkaa keskustaa päin alkoi poika valittaa väsymystään-mä meen kotiin,ei jaksa enää,väsyttää aivan vitusti -Ok.nähdään huomenna,hyvät uudet vuodet.
        eemeli jatkoi yksin torille,mutta paikka oli lähes autio,ketään tuttuja ei näkynyt ja raatihuoneen kellosta näki eemeli että alkoi olla jo aamuyö.Heiltä oli mennyt piippuun kiipeämiseen ja laskeutumiseen yli kuusi tuntia.
        Eemeliäkin alkoi väsyttää ja hän lähti kävelemään takaisin skataan kämpilleen.Riisuutuessaan pienessä huoneessaan sattui eemeli katsomaan peiliin;hän näki siellä pikimustan miehen;naama oli nokinen kuin ainakin nokikolarilla.
        -Saatana,en pesekään naamaa,onpahan sit todisteena siitä että kiipesin tuohon saatana piippuun-
        Ja Eemeli vaipui pian sikeään uneen, onnellisena miehenä - tällaista on varmaan se niin kutsuttu rohkeus,itsensä voittamista,vaikka pelkää melkein paskat housuis ajatteli hän viimeiseksi ennen kuin nukahtamistaan.


    • eikka,,

      Einari istui puistonpenkillä ja joi Vinettoa suoraan pullonsuusta.Alkukesän aurinko lämmitti mukavasti ja Einari otti mustan nahkatakin päältään ja heitti sen huolettomasti roikkumaan penkin selkänojalle.
      Nuori mies oli koko kevään käynyt ahkerasti punttisalilla ja nyt oli mukava hieman pullistella ja esitellä työnsä tuloksia.Mukavasti olivatkin käsivarret paisuneet ja selässäkin näkyivät jo kunnon "siivet",-täytyy huomenna mennä Fäbodaan ottaan aurinkoo,ajatteli Einari,oon vielä valkonen ku lakana.
      Vinettokin maistuu ihan hyvältä pitkästä aikaa,mut kohta tääkin pullo on tyhjä eikä taskussa oo latin latii.
      Harmi että on lauantai,ei sosiskaan aukee ku vasta maanantaina.No ehkä joku tuttu vois vipata sen verran että pääsis Ludwigiin ottaan pari kaljaa.
      Tällaisia hiukan huolestuttaviakin asioita liikkui Einarin mielessä tänä aurinkoisena kesäpäivänä.
      Kuuma aurinko lämmitti kuitenkin mukavasti ja vähitellen humalainen optimismi valtasi Einarin.
      -Kyl tää tästä
      Einari heitti tyhjän pullon roskikseen ja otti korkkaamattoman nutikkapullon muovipussista,kiersi korkin auki ja joi ahneesti lähes puoli pulloa katkeran makuista punaviiniä.-hyi helevetti kun pahaa mutta menee paremman puuttees.
      Aurinko alkoi jo painua alemmaksi ,mutta ilma oli edelleen lämmin ja nautiskellessaan viiniä pohti einari elämän epäoikeudenmukaisuutta.
      Hän muisteli kouluaikoja,varsinkin lyhyttä aikaa lyseossa jonka hän oli lopettanut neljännellä luokalla.Kaikki nuo loppumattoman pitkät päivät ahdistavassa luokkahuoneessa.Kaikki nuo halveksivat ja loukkaavat katseet ja sanat.Kuinka jokainen päivä oli puhdasta kidutusta.Kuinka usein
      hän toivoikaan edes yhden päivän ajan voivansa olla kuin muutkin lapset sen sijaan että hän oli luokan kummajainen;hiljainen mörökölli,kaiken lisäksi köyhä ja puoliorpo kääpiö.
      Muistellessaan kouluaikoja Einari tunsi taas saman tutun vihan ja voimattoman raivon sisuksissaan jota hän oli hiljaa mielessään hautonut mielessään kaikki nuo vuodet.-Tulispa nyt sekin saatanan lukutoukka läski vastaan,turpiin antaisin niin ettei edes oma äitee tuntis.Läski oli ollut eräs Einarin innokkaimpia kiusaajia,jonka hahmon Einari vieläkin kuvitteli eteensä takoessaan säkkiä toimitalon kellarissa ja nostellessaan puntteja.Tuo inhottava imelä läskiposki,saatana kun joskus sen näen niin..
      Einarin mieliala alkoi muuttua agressiivisemmaksi sitä mukaa kuin nutikkapullo tyhjeni.
      ja ne tytöt,ne saatanan tirskujat jotka aina nauroivat Einarin takellellessa vastauksia kasvot punaisina.Kyllä nekin nartut osasivat olla inhottavia,onneksi lopetin sen saatanan koulun ja lähdin merille.Nuo kaksi vuotta villillä linjalla ,ne olivat aikoja ne,vaikka aluksi hän oli itkenytkin salaa iltaisin kun ympärillä oli vain pelkkää aavaa merta.Jostain syystä,ehkä siksi että einari oli niin nuori, nuo karskit merimiehet olivat ottaneet Einarin tavallaan maskotikseen,häntä oli kärsivällisesti opetettu ja ensimmäistä kertaa eläessään hän oli saanut ystäviä,kaiken kaikkiaan nuo kaksi vuotta jotka hän oli viettänyt merillä,olivat hyvää aikaa
      Hän oli vahvistunut ja kasvanut pituutta,äitikään ei ollut tuntenut häntä kun hän sitten palasi kotiin.
      Einarin katkerat muistelut katkesivat yhtäkkiä hänen huomatessaa tutun hahmon kävelemässä tupakkatehtaan mäkeä ylöspäin- ei saatana,tuolla menee alpo,sillä on aina rahaa.
      Einari nousi nopeasti penkiltä ja juoksi kaukana kävelevän kaverinsa perään

      • sumovaari

        kliffa juttu että tulee tuommoisia tunteen purkautumisia myös tänne, luin päivän pietarsaaren lehdestä että haminan metsästä muista paikoista kuten skatasta on kirjoitettu dekkareita, mistähän tuon kirjan saapi ?????


      • sumovaari

        Niin meni KENO voitto oikeeseen osoitteeseen jeppiksessä, vaan on heti luuserit juomassa niitä siivellä, kun nyt laittais tämä UKK edes vähän rahaa sijoituksiin, tai edes itse jois rahat, mistä noi siivestäjät aina esiin putkahtavatkin ???


    • espoirgoutte

      Missä lienet sinä pietarsaaren kaunis tyttö,vanhan sataman ihaná ruusu?
      "silmiesi kirkas syksyn sini ja huultesi hymyilevä julmuus.."
      Sat sapienti

    • annoudominou

      -Sä taidat ollakin aika paska jätkä,meuhkasi kimmo ja töni ekiä olkapäästä.-Raukka jätkä,vedän sua turpiin saatana!
      Einari katseli kaveriaan ja yritti hillitä itseään.
      -Taas sama juttu,aina ku se ryyppää liikaa,niin jätkä menee ihan sekasin.
      Ääneen hän sanoi vain.-Yritä ny rauhottua ,eksä muista me ollaan kavereita,ei kaverit tappele keskenään.
      -sä pelekäät mua,sönkötti Kimmo ja jatkoi tönimistä.
      -Joo ,mä oon ihan paska jäykkänä ,mut lopeta jo toi saatana töniminen.
      -paska jätkä,vitun mulkku,uhosi Kimmo edelleen ja alkoi läpsiä einaria poskelle.
      -Anna olla ny,viimenen kerta jätkä,sanoi einari hampaidensa välistä ja yritti vieläkin hillitä itseään.Hän tiesi hyvin että kimmo ei oikeesti tarkoittanut hänelle pahaa,he olivat tunteneet toisensa jo lapsuudesta asti.Kimmo oli mitä mukavin ja fiksuin kaveri selvinpäin,mutta viina ei hänelle sopinut,ei silloin kun oli juotu enemmän kuin yksi koskenkorva..Tänä iltana he olivat olleet istumassa iltaa Pub Jackissa valomerkkiin asti,ilta oli menyt mukavasti,oli nähty tuttuja ja heitetty tikkaa,pelattu bilistä ja juotu tietysti olutta.Kotimatka oli myös mennyt kivasti,mutta kun he poikkesivat kuselle koulupuistoon,oli kimmo alkanut jostain syystä vittuilemaan einarille ja kutsunut häntä pelkuriksi.Ei se einaria haitannut,ei hän halunnut tapella,vaikka nyrkkeilyä harrastikin.Hän tiesi kuinka vaarallista toisen ihmisen lyöminen oli.
      Öinen koulupuisto oli hiljainen,olihan torstai aamu.Lunta ei vielä satanut vaikka oltiin marraskuussa,sen sijaan vettä tihuutti hiljakseen.
      Einari yritti vielä kerran rauhoittaa kaveriaan-No mä lähden nyt kotiin,mee säkin nukkumaan,nähdään taas huomenna. Ja einari kääntyi lähteäkseen ,mutta yllätävän nopeasti kimmo tarttui häntä olkapäästä ja löi einaria päähän,isku ei tullut täydellä voimalla ,mutta silti einarin silmissä näkyi tähtiä.Vaistomaisesti,monen vuoden harjoittelun tuloksena hän löi takaisin ja suoraan kimmon leuan kärkeen lyhyen "upparin.
      Kuului inhottava rusahdus ja kimmo putosi hervottomana maahan.Hän putosi polvilleen ja kaatui siitä etenpäin kasvoilleen.
      Einari oli vihainen kimmon raukkamaisesta hyökkäyksestä ja puuskahti -Siitäs sait mitä kerjäsit,saatana!
      Mutta kun hän näki kimmon makaavan kasvoillaan kuin kuollut,tunsi hän hyytävää pelkoa;oliko hän tappanut parhaan kaverina?.
      ei saatana,herä kimmo, huusi hän ääneen ja käänsi pojan selälleen.Kimmon silmäluomet värähtelivät ja hän aukoi suutaan kuin kala kuivalla maalla.Lopulta hän sai silmänsä auki ja tuijotti einaria pöllämystyneenä-Mitä ,missä me ollaan,mitä tapahtu?
      -Ei mitäään,sä vaan simahdit vähäksi aikaa,taisit ottaa liikaa pohjia.
      joo,oli se saatana vahvaa viinaa se ponkalta saatu,ei pitäs juoda niin nopeesti,
      Einari auttoi kimmon hieman horjuville jaloilleen ja sateen yltyessä kuuroksi lähtivät kaverukset ripeästi jatkamaan keskeytynyttä kotimatkaansa.

    • kai kuisti

      Eipäs chesterfield tehnyt kakkos osaa tuohon kafis 1 stooriin,harmi.toivottavasti mies vielä palaa palstalle.

      • sumovaari

        Cheste tulee kun hän tulee, hän tulee vielä, Cheste vaatii tasoa keskusteluihin, hän on KINGI tällä palstalla ja odottaa ilmeisesti uusia mielenkiintoisia aiheita:)


    • Sumavaari

      En voi uskoa tätä todeksi !!!!, siis elääkö "vihree mies" nimeltään Unski vieläkin, hän on niitä ensimmäisiä minkä muistan 70 luvulta, hänhän oli jo juoppo silloinkin, huitoi käsiään ja hätisteli vihreitä miehiä jotka "häiritsivät häntä, nämä pienet miehet joita me emme jostain ihmeen syystä nähneet, ja nyt sainkin lukea täälltä että Unski on vieläkin kehissä mukana. lähinnä Malmin aluesairaalan potilaana, toivottavasti Malmin sairaala edes Unskia voi auttaa, aika sekaisin se Unski taitaa olla kun Malmille menee:)
      Mikä hitto noissa laitapuolen ihmisissä pitää ne hengissä, itse jo 2 päivän dokaamisen jälkeen on nykyään jo niin loppu ja puolikuollut että en kertakaikkiiaan voisi juoda enempää.

      Amatöörithän ne kuoleekin viinaan, Uski senkun porskuttaa, onkohan näillä Unski tyypeillä edes ikää, kunkahan vanhoja nekin oikein ovat, tuntuu että ovat jo syntyessään leka kourassa:)

      • thorwald55

        Viina säilyttää hyvin..eikäö verisuone t kalkkeudu


      • Palle Ramstedt
        thorwald55 kirjoitti:

        Viina säilyttää hyvin..eikäö verisuone t kalkkeudu

        Unskin oikee nimi ja mistä löytää infoa miehestä, mitä Unskille nykyään kuuluu ja onko plattua tulossa ulos.
        Voiko Unskille kirjoittaa ja onko tulossa tännepäin koskaan "keikoille" sairaalaan.
        Mistä voi ostaa myös Unski krääsää ja silleen, sekä että onko sinkkuna vielä ????, VASTATKAA PIAN


      • Palle Ramstedt
        thorwald55 kirjoitti:

        Viina säilyttää hyvin..eikäö verisuone t kalkkeudu

        Haluan Malmista lausua totuuden runoa.
        ei tarvi lääkäreitten enään korvausten pelossa juonia punoa,
        se on myöhäistä jo enään Pallelle hoitoa antaa,
        Jos teillä konitohtoreilla on edes omaaatuntoa mitä kantaa,
        niin seuraavaksi kun tulee teille uusi potilas,
        olkoot se vaikka tuntematon sotilas,
        älkää häntä pillereillä alkako paasaan,
        laittakaa ennemmin vaikka remissi vaasaan,
        ettei kävisi niinkuin Pallelle, että meni lähes elämänhalu,
        kohta kropassani ei toimi enään mikään muu kuin kalu.
        ja siihen ei kajoa Malmin ruottalainen tai venakko,
        koska sitä tulen vielä käyttään, olkoon vastapuolena sit vaikka emakko.
        Vastaanotto luukulle odotamme suomalaista Irjaa,
        vaan Åsa tai Gundhild siellä, eikä edes suomalaista sanakirjaa,
        vaan mongerrus ja käsillä selittely on haikeaa,
        parempi kun kuolis pois on tää niin haikeaa,
        ei Malmilla voi kukaan viihtyä,
        Unskikin alkaa jopa kiihtyä.


      • pelkkää vettä

        http://www.iltalehti.fi/tampere/200901068869239_te.shtml
        Toivottavasti pietarsaaressa vähän ajatellaan unskin ja kavereiden viihtyvyyttä ja annetaan desi aineiden olla vapaassa anniskelussa lasaretissa.


    • palle Ramstedt

      Nälkä kasvaa syödessään,
      sanoi tuomari nuijaa pöytään lyödessään,
      on kieltolaki jeppiksen noudatettavaksi luotu,
      vaan Haaparannan kautta on rekalla purkkeja tänne tuotu,
      mikä on ihmisellä ahneella ajatukset vialla,
      näkeehän se jo sokeakin että jokatoisella on huulet kun sialla,
      Konstaapelihan jeppiksen jo alkaa etsiä purkkia,
      vaan ei kollegan housuihin uskalla kurkkia,
      koska poliisillekkin on ollut yksi lause täyttä arkea,
      psssst, kuiskaa hän, antakaa mulle tiskin alta ettanin karkea,
      Nyt käry käynyt on Larsmon muulin,
      se jo alkukesastä kuulin,
      on spekuloitu niitä näitä,
      joku kohta lukee tiilenpäitä,
      on arki tullut taas, Ebba täyttyy luuskista,
      odottavat he uutisia uusista muuleista ja heidän nuuskista.

      Terv, Palle

      • t.pisara

        Vai nuuskaa siellä nykyään trokataan ? o tempora o mores ..ennen vanhaan sentään rehellistä viinaa kaupattiin.Monet trokarit varsin maineikkaita persoonia,joutuihan niitäkin sitten kiven sisään välillä,mutta sentään oikiasta aineesta eikä jostain ruottalaasten pervo purkasta
        Nuuskaa,vanhat muorithan ne ennen vaan sitä nenäänsä veti no joo
        maailmassa monta on ihmeellistä asiaa...


      • Kuutar

        Parempi kuin Eino Leino!
        Pallella se runosuoni pulppuaa hyvin!!!

        -Ebbassa se poku häärää
        vaikka siellä naiset määrää.
        Korva tarkkana hän kuulee
        vaikka muut vain muuta luulee.

        Poku tietää tarinoita
        totta ne vai jorinoita.
        Mut silmä tarkkana vain seuraa
        joskus nostaa vähän keulaa.

        Tupakille takahuoneen
        jospa joku vetää suoneen...
        Tai jos uuden kaljan sais
        olo hieman helpottais...

        Olis kertomista muille
        noille muille litrasuille.


    • annou dominou

      Eemeli nieleskeli itkua ja sylkäisi aina välillä verisen klimpin suustaan.Saaatanan jätkä,mä tapan sen vielä,Perkeleen luuviulu jos vielä kerran nähdään niin varmasti saa kunnolla turpiinsa.
      Ei kai sentään hampaita ollut irronnut?Eemeli koitti kielellään etuhampaitaan,onneksi ne eivät pahemmin heiluneet.Sen sijaan huulet olivat repaleiset ja aristavat,turvoksissakin jo. Saatana,että pitikin olla huono tuuri,jos en olis liukastunut siihen saatanan kiveen..
      ja aamulla pitäis mennä sinne saatanan kitaratehtaalle koko päiväksi sahailemaan lankkuja .Kyllä ne uskovaiset päivittelee taas kun meen sinne silmät mustina ja naama turvoksis.Siellä ei oo töissä ku ruottalaisia ja nekin kaikki jotain lahkolaisia.Saavat nyt sitte nähdä kuinka paha finnne sai lopultakin palkkansa.
      Maatessaan nyt pienen alivuokralaisyksiönsä sohvalla Eemeli muisteli varmaan kymmnenettä kertaa traumaattista kokemustaan.Se oli ensimmäinen kerta kun hänet oli hakattu niin perusteellisesti ja sen oli tehnyt mies joka oli pienempi ja laihempi,pitkätukkainen keikari,ei, se ei vaan voinut olla totta,tai sitten joku oli laittanut hänen kaljaansa jotain myrkkyä.Sisimmässään eemeli tiesi valehtelevansa itselleen;hänet oli hakannut mies joka osasi asiansa,oikea nyrkkeilijä,ehkä ammattilainen.
      Eemeli oli illansuussa lähtenyt ankeasta kämpästään vanhassa satamassa kun seinät olivat alkaneet ahdistaa liikaa.Muutama kalja vaan oli tarkoitus ottaa ja vähä relata-
      Mutta kuinka ollakaan Kafiksessa oli ollut tuttuja,ja oli ollut mukava jutella siinä keskikaljaa juodessa.Kaikki olisikin mennyt ihan mukavasti ja Eemeli oli jo aikeissa lähteä kotiin kun hän huomasi Eilan istuvan eräässä pöydässä ikkunan vieressä.Eila oli hänen entinen tyttöystävänsä ,mutta vanha suola taisi vielä janottaa sillä Eemeli tunsi mustasukkaisuuden pistoksen nähdessään Eilan suutelevan vaaleaa pitkätukkaista juippia joka omistajan elkein istui hänen vieressään.
      Eemeli päättikin hakea vielä yhden kaljan.Juodessaan sitä alkoi mustasukkaisuus yhä enemmän nostaa päätään.Eemeli kuunteli toisten jutustelua enää vain toisella korvallaan.Hän piti huomaamattomasti silmällä Eilaa ja tytön kavaljeeria,mietti että oli vasta juonut kuusi pulloa keskiolutta ja oli siis juuri sopivassa vireessä pieneen nokkapokkaan.
      Siinä samassa Eila nousi pöydästään ja eemeliä huomaamatta riensi uuden poikaystävänsä kainalossa ulos kahvilasta.
      Eemelikin nousi ja toisten vastalauseista huolimatta lähti pariskunnan perään.Maukka ja muut kaverit olivat jo sen verran humalassa että he eivät huomanneet eemelin käytöksessä mitään outoa.Hyväntahtoisesti kiroillen vain toivottivat hyviä öitä seuranpettäjälle.
      Eemeli asteli nopeasti alas rappuset ja astui ovesta ulos lämoimään kesäiltaan.Hetken hän oli kahden vaiheilla ,lähtisikö sittenkin kotiin nukkumaan vai seuraisiko Eilaa ja tuota lipevää pitkätukkaa?
      No jos ihan vaan varmuuden vuoksi ettei tuo otus tee mitään pahaa tytölle.Tulisihan siinä käveltyäkin kun oli näin hieno kesäilta.
      Eemeli alkoi hiljakseen kävellä samaan suuntaan ,pari oli näemmä menossa koulupuiston suuntaan.
      Eemelin paha minä sai yhä enemmän valtaa kun hän käveli hitaasti mutta määrätietoisesti kohti koulupuistoa,avasi ja sulki nyrkkejään ja muisteli aikaisempia tappeluitaan.Kyllä hän tuolle keikarillekin pärjäisi.Eila näkisi millaisen miehen oli jättänyt.Jättänyt,niin ,kai se oli Eila joka oli lopettanut suhteen.No oli se kuitenkin ollut hienoa niin kauan kuin sitä oli kestänyt.Eemelin mieleen tulvi kuvia Eilasta ja hänestä,heidän kiihkeistä rakasteluistaan ja yhtä kiihkeistä riidoistaan.
      Vanhat muistot kiihdyttivät Eemelin vihaa,lähes juosten hän saapui koulupuiston aukealle jossa näki pariskunnan istuvan penkillä lammikon vieressä ja suutelevan kiihkeästi.
      -No mitä Eila?huudahti Eemeli karkeasti.Eikö sulle oikee mies kelpaa kun pitää tollaisia miehenkuvia pussailla.?
      Eila ja mies irroittautuivat äkkiä ja Eila huusi vihaisesti.mikä mies sinä muka oot?tuollanen hanttijätkä juoppokin kaiken lisäksi.PAINU HELVETTIIN TÄÄLTÄ!
      Yhtä kiihkee kun ennekin ,tuu mun mukaan ja jätä toi hintti tänne,saat kunnon munaa,Eemeli naureskeli ärsyttävästi.
      Eila alkoi huutaa törkeyksiä,mutta vaalea mies nousi rauhallisesti penkiltä ja riisui hitaasti takin päältään.
      Aha,jätkä alkaa strippaamaan virnuili Eemeli ja nosti nyrkit pystyyn.
      mä oon vanhan konstin miehiä eeemeli jatkoi,en mä välitä jätkistä,pistä vaan vaatteet takas päälles.
      Mies ei puhunut mitään,käveli vaan rauhallisesti Eemelin luo ja päästyään parin metrin päähän sanoi hiljaa-sulla on kaveri 5 sekuntia aikaa lähteä tai sut kannetaan pois.Vaikka ootki joku tarzan olevinas niin turpiin tulee usko pois.
      hetken eemeli tunsi itsensää epävarmaksi ,mies oli niin varma itsestään ja läheltä katsottuna hän ei ollutkaan niin laiha vaan jäntevä ja vanhempi kuin eemeli,ehkä lähempänä kolmeakymmentä.
      Vedä kätees hintti vastasi eemeli,
      Mies katseli emeliä kylmästi ja naurahti.-No mä varotin sua.
      Sen jälkeen mies alkoi liikkua kohti Eemeliä ja jostain,eemeli ei kuolemakseenkaan olisi osannut sanoa mistä,tuli kova nyrkki suoraan eemelin nenään ja sen jälkeen iskuja sateli kuin rakeita,eemeli yritti lyödä takaisin mutta mies oli liian nopea.Kova isku Eemelin palleaan sai hänet kaksin keroin ja luja isku leukaan pudotti hänet maahan .Silti Eemeli nousi heti ylös ja mies tansso eemelin ympärillä ja jutteli samalla kevyesti -tuollaset lihakset jätkällä,etkä tee niillä mitään.kato nyt tulee taas turpaan,joko riittää?
      saatanan pikku paska,anna tulla vaan ei sun lyönnit tunnu missään eemeli ärisi murskaantuneiden huuliensa lävitse.pää alkoi tuntua potkupallolta,mutta sisukkaasti eemeli yritti lyödä raskaita lyöntejä tuohon liukkaseen ja säälimättömään vastustajaan.
      Hänen mieleensä tuli yhtäkkiä ettei tämä nyrkkeily kannattanut,pitäisi siirtyä painiin.
      Väsyneenä mutta viimeisillä voimillaan eemeli teki syöksyn kohti miehen jalkoja ja saikin otteen niistä.Hän nosti kevyen nyrkkisankarin olkapäilleen ja alkoi pyörittää tätä.Eemeli oli päättänyt heittää äijän lammikkoon joka oli siinä vieressä ja pitää tätä veden alla kunnes taju lähtisi.Suunnitelma kuitenkin epäonnistui sillä eemelin jalka luiskahti liukkaalla kivellä ja hän kaatui selälleen mies päällään.Väsyneenä sekä lyönneistä että ponnistuksesta Eemeli ei enää jaksnut nousta ylös ja mies alkoi eemelin päällä istuen takoa poikaa päähän kirjaimellisesti kuin vierasta sikaa.Mies tuntui vihdoinkin menettäneen itsehillintänsä ja hän hakkasi eemeliä säälimättä,kysellen välillä no tarzan,tuntuuko tää hyvältä?Eemeli jaksoi vain äristä halveksivasti-ei tollasen pikkumiehen lyönnit tunnu missään,lyö kunnolla,saatana,Nyt aivan raivoissaan mies olisi varmaan hakannut eemelin hengiltä,mutta Eila tarttui häntä kädestä ja aneli itkien -älä tapa sitä,anna sen jo olla!Muitakin ihmisiä alkoi tulla väliin ja mies kiskottiin eemelin päältä.
      Saatanan pelle kun ei osaa lyödäkään kunnolla,ei olis tarvinnu tulla väliin,mä vaan lepäsin hetken eemeli läähätti noustessaanvaivalloisesti istumaan.Eila katsoi häneen silmät kyynelissä ja eemelin häpesi suunnattomasti kun hän muisti Eilan nähneen kuinka hän sai turpiinsa.
      Häpeä ja katumus valtasi eemelin täysin ja hän nousi ylös ja lähti pää painuksissa kävelemään pois ,kohti jotain hiljaista ,rauhallista paikkaa jossa hän voisi nuolla haavansa.Ehkä kukaan ei musitaisi tätä enää sadan vuoden kuluttua..
      Vielä nytkin eemelin maatessa pimeässä huoneessaan häpeä ja nöyryytys saivat hänet hetkeksi harkitsemaan jopa itsaria..ei helvetti,sitä huvia se jätkä ei saa,heti huomenna alan harjoitella nyrkkeilyä ja haastan sen uusintaan.Kyllä tämä tästä kunhan oon taas ihmisen näköinen.No en ainakaan luovuttanut,kyllä mä olisin sen lopulta voittanu ,jos ei ne olis tullu väiin,lohdutti eemeli itseään.
      Vasta aamuyöstä eemeli vaipui levottomaan uneen jossa häntä hakkasivat virnuilevat kääpiöt..

      • sumovaari

        Hienoa, kuinka eläydyin tuohon juttuun ja välillä omat kaltaiset kokemukset tuli mieleen ja häpeä sen myötä:))), eiköhän jo naureta noille, se oli vaan elämää, aatelkaa mitä nainen saakaan aikaan.


      • palle Ramstedt

        Moikka eemeli. siis ovatko noi tarinat Fiktioita vai osittain niitä, VAIKO TÄYTTÄ TOTTA !!!, missäs muka asuit vanhassa satamassa ja mikä oli vuosluku ???, lisää sub stooreja, kuvaile myös silloisia tapahtumia, maisemia yms, siinä sivussa kun kerrot noita koskettavia juttuja, hitto kun eläydyin mukaan ja melkein aistin sen krapulamorkkis kivun ja häpeän taas, inhottavan hyvä ja realistinen tarina, ja hyvin kuvailtu, LISÄÄÄÄÄ


      • annou dominou
        palle Ramstedt kirjoitti:

        Moikka eemeli. siis ovatko noi tarinat Fiktioita vai osittain niitä, VAIKO TÄYTTÄ TOTTA !!!, missäs muka asuit vanhassa satamassa ja mikä oli vuosluku ???, lisää sub stooreja, kuvaile myös silloisia tapahtumia, maisemia yms, siinä sivussa kun kerrot noita koskettavia juttuja, hitto kun eläydyin mukaan ja melkein aistin sen krapulamorkkis kivun ja häpeän taas, inhottavan hyvä ja realistinen tarina, ja hyvin kuvailtu, LISÄÄÄÄÄ

        Ystävällisistä sanoistasi Palle.Ainakin tuo "waterloo" on 97 prosenttisesti faktaa,tapahtui 70-luvun puolivälissä.Muutenkin mulla on aika huono mielikuvitus joten kirjoitan asioista joita olen kokenut tai nähnyt,erääänlaista terapiaa..hauska kuulla että joku lukee näitä,yritän kirjoitella kun taas aikaa löytyy
        eemeli


      • Palle Ramstedt
        annou dominou kirjoitti:

        Ystävällisistä sanoistasi Palle.Ainakin tuo "waterloo" on 97 prosenttisesti faktaa,tapahtui 70-luvun puolivälissä.Muutenkin mulla on aika huono mielikuvitus joten kirjoitan asioista joita olen kokenut tai nähnyt,erääänlaista terapiaa..hauska kuulla että joku lukee näitä,yritän kirjoitella kun taas aikaa löytyy
        eemeli

        Niin, onhan juttusi historiaa kanssa tavallaan, kulttuuria, niin sanottua katukulttuuria:), missäpäin asuit silloin vanhaa satamaa, ehkä talossa joka lie jo purettu ?
        itse en vielä ollut kuvioissa mukana ikäni johdosta, mutta tosi kivaa lukea näitä juttujasi ja moni muukin lukee niitä, sen tiedän, näät tosiaan vaivaa kirjoitella ja niinkuin sanoit, se on terapiaa sulle ja myös mullekkin ja monille muille, vähän kyllä laittoi välillä tunteet pintaan ja jopa masensikin, juuri se repliikki että oman ex naisen tähden tuli turpiin ja silleen, SE KOLAHTI, muistui heti mieleen oma kunnon selkäsauna ja se häpeä, sainpa melkein paniikinkin että perhana, pitäiskö kostaa ja miten voisin selittää silloiselle tytttökaverilleni, hihihihh, sama lapsellisuus kytää yhä näköjään minussa ja niinkun sanoin se on vaan elämää, ja selkäsaunoissa ja krapuloissahan on se hyvä puoli että vähään aikaan ei tee mieli taas retkahtaa, mutta sitten....


      • Sumovaari
        annou dominou kirjoitti:

        Ystävällisistä sanoistasi Palle.Ainakin tuo "waterloo" on 97 prosenttisesti faktaa,tapahtui 70-luvun puolivälissä.Muutenkin mulla on aika huono mielikuvitus joten kirjoitan asioista joita olen kokenut tai nähnyt,erääänlaista terapiaa..hauska kuulla että joku lukee näitä,yritän kirjoitella kun taas aikaa löytyy
        eemeli

        Tää on viimeinen purkki, kaikuu vanha kommareitten marssilaulu torilla ilmeisesti nyt, hieman sanoja muutellen.
        Joko kapinallinen Wingren on roudattu pahnoille vanhaan sossuntaloon. Antakaa väliaikatietoja sankaristamme.


      • rockkkabil
        Sumovaari kirjoitti:

        Tää on viimeinen purkki, kaikuu vanha kommareitten marssilaulu torilla ilmeisesti nyt, hieman sanoja muutellen.
        Joko kapinallinen Wingren on roudattu pahnoille vanhaan sossuntaloon. Antakaa väliaikatietoja sankaristamme.

        No entäpä 70-80L menopaikat nuorille. Mä muistan BINGVIININ, sen nuorisopaikan uimahallin yläkerrassa. Kävin varmaan 80l alussa ekankerran, mahtoi olla 5mk jäsenmaksu vuodessa. Muistaako kukaan minä vuonna se aloitti toimintansa.
        70l lopulla oli paljon fiftareita ja ne sanoivat menevänsä luolaan?? Oliko se kaupunginhotellin porttikongi vai sentrum-kaupan välikkö??


      • kålli

        Tapahtui vuonna yks ja kaks: poliisi sai hälytyksen Ponkan asunnolle, oli riehunut aseen kanssa.Poliisit ei rohjenneet sännätä suin päin sisälle, vaan rikkoivat ikkunan ja heittivät sisälle reilusti kyynelkaasupaukkuja, odottelivat aikansa ja johan hiljeni kämppä. Viimein päättivät rynnäköidä sisään, olettivat tietysti Ponkan olevan tajuton jo, yksi konstu iski sorkkaraudan oven rakoon ja väänsi oven auki , toinen säntäsi sisään huutaen kuin elukka,MUTTA eteisen naulakossa vaatteitten suojissa lymyillyt Ponkka kajautti konstua pesäpallomiehen tyylillä nokisella PAISTINPANNULLA otsaan, konstu hiljeni laakista, mutta kyllä Ponkkakin rautoihin saatiin.
        Jälkeenpäin selvisi että Ponkka oli kaasupaukkujen tussahdellessa asuntoon työntänyt päänsä pönttöuunin sisään ja tiivistänyt vielä sänkyvaatteilla pään ympärystän tiiviiksi ja hengitellyt hormin kautta (raitista) ilmaa reilun puoli tuntia. Viimein kuuli tai arvasi että nyt sieltä tullaan, nappasi keittiön liedeltä mustuneen paistinpannun piiloutui naulakkoon ja pidätteli henkeä pannu lyöntiasennossa, ja kun ovi aukesi niin heti lävähti.
        Ponkka sai muutaman kuukauden täysihoitoloman ja konstaapeli lempinimen "nokiotta", paistinpannuhan rikkoi ihoa ja samalla tatuoi noet otsaan.Tottako vai tarua en tiedä, tarinan minulle kertonut vanha jeppisläinen ei ole enää elossa.


      • t.pisara
        kålli kirjoitti:

        Tapahtui vuonna yks ja kaks: poliisi sai hälytyksen Ponkan asunnolle, oli riehunut aseen kanssa.Poliisit ei rohjenneet sännätä suin päin sisälle, vaan rikkoivat ikkunan ja heittivät sisälle reilusti kyynelkaasupaukkuja, odottelivat aikansa ja johan hiljeni kämppä. Viimein päättivät rynnäköidä sisään, olettivat tietysti Ponkan olevan tajuton jo, yksi konstu iski sorkkaraudan oven rakoon ja väänsi oven auki , toinen säntäsi sisään huutaen kuin elukka,MUTTA eteisen naulakossa vaatteitten suojissa lymyillyt Ponkka kajautti konstua pesäpallomiehen tyylillä nokisella PAISTINPANNULLA otsaan, konstu hiljeni laakista, mutta kyllä Ponkkakin rautoihin saatiin.
        Jälkeenpäin selvisi että Ponkka oli kaasupaukkujen tussahdellessa asuntoon työntänyt päänsä pönttöuunin sisään ja tiivistänyt vielä sänkyvaatteilla pään ympärystän tiiviiksi ja hengitellyt hormin kautta (raitista) ilmaa reilun puoli tuntia. Viimein kuuli tai arvasi että nyt sieltä tullaan, nappasi keittiön liedeltä mustuneen paistinpannun piiloutui naulakkoon ja pidätteli henkeä pannu lyöntiasennossa, ja kun ovi aukesi niin heti lävähti.
        Ponkka sai muutaman kuukauden täysihoitoloman ja konstaapeli lempinimen "nokiotta", paistinpannuhan rikkoi ihoa ja samalla tatuoi noet otsaan.Tottako vai tarua en tiedä, tarinan minulle kertonut vanha jeppisläinen ei ole enää elossa.

        Tuo on aika paikkansa pitävä versio,itsekin kuullut saman jutun.Tuota juttua ei ihan tyhmä olis hiffannukaan.
        Yhden kerran satuin näkemään kun poliisit piirittivät latoa jossa Ponkka piileskeli ja käskyttivät tulemaan ulos Ja eiköhän heti kun Ponkan pää pisti ulos ladon oviaukosta,eräs poliisi vetänyt patukalla suoraan päähän ja lujaa.Mutta Ponkka senkun ravisteli päätään ja huitaisi sillä kädellään ukon maahan ja sitten iso mies juoksi ja lujaa kadoten jonnekin läheisen metsän kätköihin ja poliisit hölmistyivät siinä hetkeksi joten karkuun pääsi sillä kertaa


      • kålli
        t.pisara kirjoitti:

        Tuo on aika paikkansa pitävä versio,itsekin kuullut saman jutun.Tuota juttua ei ihan tyhmä olis hiffannukaan.
        Yhden kerran satuin näkemään kun poliisit piirittivät latoa jossa Ponkka piileskeli ja käskyttivät tulemaan ulos Ja eiköhän heti kun Ponkan pää pisti ulos ladon oviaukosta,eräs poliisi vetänyt patukalla suoraan päähän ja lujaa.Mutta Ponkka senkun ravisteli päätään ja huitaisi sillä kädellään ukon maahan ja sitten iso mies juoksi ja lujaa kadoten jonnekin läheisen metsän kätköihin ja poliisit hölmistyivät siinä hetkeksi joten karkuun pääsi sillä kertaa

        kerran lutterilla kun kaverinsa kanssa oli hakemassa makkaraa snellmanin tehtaalta. Lutteri kiipesi jostain ikkunasta sisään ja kaveri avusti työntämällä jaloista, kun ikkuna oli korkealla ja vaakatasossa ahtaanpuoleinen siis.No voro oli jo vyötäröään myöten sisällä kun perse tarttui johonkin kiinni, samalla jonkun lähellä asuvan (skatassa) hälyttämä poliisipartio ehti paikalle, olivat viisaasti jättäneet auton kauemmas.Konstaapeleita huvitti perse puolittain paljaana ikkunassa rimpuileva mies ja alhaalla äheltävä hintelä apuri. Toinen konstu veti apurin sivuun ja näytti eleillä patukalla tehostaen NYT SAATANA HILJAA, ääntäkään ei apurista karannut toinen konstu tarttui perse paljaana ähisevää makkaramestaria jaloista eikä puhunut vieläkään mitään, vaan ryhtyi tyynesti kiskomaan voroa alaspäin jolloin voro yltyi huutamaan SAATANAN IDIOOTTI TYÖNNÄ ÄLÄ VEDÄ. Vasta tässä vaiheessa konstukin repesi ja käskytti herraa antautumaan.
        Mikäpä siinä auttoi voro alas housut ylös ja kamarille,riemua riitti jeppiksen poliiseilla.


      • sumovaari
        kålli kirjoitti:

        kerran lutterilla kun kaverinsa kanssa oli hakemassa makkaraa snellmanin tehtaalta. Lutteri kiipesi jostain ikkunasta sisään ja kaveri avusti työntämällä jaloista, kun ikkuna oli korkealla ja vaakatasossa ahtaanpuoleinen siis.No voro oli jo vyötäröään myöten sisällä kun perse tarttui johonkin kiinni, samalla jonkun lähellä asuvan (skatassa) hälyttämä poliisipartio ehti paikalle, olivat viisaasti jättäneet auton kauemmas.Konstaapeleita huvitti perse puolittain paljaana ikkunassa rimpuileva mies ja alhaalla äheltävä hintelä apuri. Toinen konstu veti apurin sivuun ja näytti eleillä patukalla tehostaen NYT SAATANA HILJAA, ääntäkään ei apurista karannut toinen konstu tarttui perse paljaana ähisevää makkaramestaria jaloista eikä puhunut vieläkään mitään, vaan ryhtyi tyynesti kiskomaan voroa alaspäin jolloin voro yltyi huutamaan SAATANAN IDIOOTTI TYÖNNÄ ÄLÄ VEDÄ. Vasta tässä vaiheessa konstukin repesi ja käskytti herraa antautumaan.
        Mikäpä siinä auttoi voro alas housut ylös ja kamarille,riemua riitti jeppiksen poliiseilla.

        Loistavaa, nyt alkoi taas pitkästä aikaa tulla hyviä juttuja, toi oli hyvä, onhan sitä ollut läski kepastakin juttua kun omenavarkaissa tempas puun mukaan, ei nyt ole enään mitään LEGENDAARISTA, pillereitä popsivia nuorukaisia jotka hörhöissä tappavat jonkun itseään varmasti heikomman ja puolustuskyvyttömän ja vielä vaikka vanhus tai nainen niin siinä.
        Oli nämä veijarit ennen veijareita, lutterista riittääkin juttua, sellaista että ne muuttuvat hauskoiksikin välillä.


      • kai kuisti
        rockkkabil kirjoitti:

        No entäpä 70-80L menopaikat nuorille. Mä muistan BINGVIININ, sen nuorisopaikan uimahallin yläkerrassa. Kävin varmaan 80l alussa ekankerran, mahtoi olla 5mk jäsenmaksu vuodessa. Muistaako kukaan minä vuonna se aloitti toimintansa.
        70l lopulla oli paljon fiftareita ja ne sanoivat menevänsä luolaan?? Oliko se kaupunginhotellin porttikongi vai sentrum-kaupan välikkö??

        Hyvin hämärästi muistan tuon paikan,johtuneeko siitä että en useinkaan ollut siellä selvinpäin aika ankee paikka muistaakseni
        Siihen aikaan tais myös urheilutalolla olla jonkinlaisia tanssiaisia viikonloppuisin
        Hämäriä on muistot niistäkin
        tappeluita oli usein siellä ulkopuolella kerran jouduin heitetyksi siihen kanaaliin ,se ei ollut enää kivaa kun oikeesti meinasin hukkua sinne. Kun sitten pääsin pitkän rimpuilun jälkeen pois sieltä haisevasta vedestä
        olin kuin uitettu koira ja haju sen mukainen ,muistan kuinka tytöt juoksivat kauhistuneina karkuun eivätkä järkkäritkään mielellään käyneet kiinni..kotimatka kråkholmaan oli pitkä ja kylymä
        Luolaa en muista


    • jeanvaljean,

      Näin sinut viimeksi Kellarin baarissa vuonna 19..
      Silmäsi olivat yhtä kauniit kuin kouluaikoina hymysi yhtä lumoava,olit vaalea ja kovin kaunis..
      kauneinta on saavuttamaton rakkaus

    • caccaacaccaa

      toi hyvää uutta vuotta juttu vähä outoo politiikkaa täl palstal,ihmettelen vaa

    • t.pisara

      Toivottavasti nuo hyveet joskus näkyvät jeppiksessä muutenkin kuin koristeina isonkadun yllä..

      hyvät joulut !

    • jhgfds

      Herkon paksun mutta lujanyrkkisen babyfacen,siinä saivat alpo ja ollikin kyytiä kun herkko intaantui kännipäissää
      herkko oli kingi

      • wilho

        johanny toki herkko elävä tuulimylly make ja pavekin kiers kaukaa herkon


      • sumovaari

        Kuka oli herkko ??? oikea nimi ????


      • annou dominou
        sumovaari kirjoitti:

        Kuka oli herkko ??? oikea nimi ????

        -Miks sä kiusaat sitä muijaas Herkko?huudahti eemeli vihaisesti.Pienessä skatan puutalon keittiössä oli hämärää,vain pieni lamppu katossa ilman varjostinta antoi jonkinlaista valoa huoneeseen.
        Eemeli oli todella vihainen sillä hän ei pitänyt siitä että naisia pahoinpideltiin,sen verran herrasmiestä hänessä vielä oli..
        Hän oli muutenkin vihainen itselleen että oli taas langennut ryyppäämään ja vieläpä tällaisessa seurassa.Mökkiin oli kerääntynyt tyyppejä jotka eemeli oli tähän asti tuntenut vain ulkonäöltä ja mieluummin kiertänyt kaukaa.Mutta jotenkin hän oli vain Kellarissa sattunut istumaan samaan pöytään kuin Herkko jonka hän tunsi vanhastaan jo lastenkodin ajoilta.Eeemlin rahat olivat vähissä ja Herkolla taas tuntui olevan enemmänkin pätäkkää.Herkko oli avokätinen humalassa ollessaan joten tarjoilijat olivat saaneet kantaa viinaa pöytään jatkuvalla syötöllä.Jostain oli sitten ilmaantunut muitakin siipiveikkoja ja kun valomerkki oli tullut,oli eemeli mielellään lähtenyt mukaan Herkon kämpille,siellä olisi kuulemma viinaa pullokaupalla.
        herkon tyttöystävä taas ei ollut alkuunkaan ihastunut joutuessaan herätetyksi keskellä yötä ja nähdessään kännisen porukan kömpivän sisään.Mutta ilmeisesti hän oli tottunut tällaiseen sillä kiukkuisen sanailun jälkeen nainen oli kiltisti mennyt takaisin makuuhuoneeseen ja Herkko oli ohajnnut porukan pienen keittiön puolelle.Pieni pöytä ja neljä tuolia ja tiskipöytä ja kaapit siinä karu sisustus,Herkko hyräili "Tom Dooleytä" ja otti eräästä kaapista esiin kaksi pulloa koskenkorvaa,ja neljä lasia.-siitä voi ottaa lantrinkiä kraanasta jos tarttee,Herkko sanoi kaataessaan laseihin kirkasta juomaa.
        Eemeli päästikin kraanasta hiukan vettä lasiinsa mutta kaksi muuta vierasta,ossi ja alpo kulauttivat lasistaan kunnon siivun "raakana"-vittu,,tähän vettä sotketa ,mörähti alpo,eemliä hiukan vanhempi,kaljupäinen lihavahko mies.-Joo,parasta se raakana myönsi herkkokin.eemeli taitaa ollakin enemmän viinimiehiävai mitä?
        -ei ny vaan maistu raakana,mitäs sit,eemeli vastasi ja katsoi muita haastavasti.-ei siinä mitään,makunsa kullakin pisti Ossi sovittelevasti väliin.Hän oli laiha ja punatukkainen hujoppi,joka katseli hieman kieroon
        Herkko taas oli iso ja lihava,hän muistutti kasvoiltaan isoa kollikissaa,viiksineen ja partoineen Monet olivat erehtyneet luulemaan häntä vain läskiksi,mutta Herkolla oli myös voimaa ja hän osasi tapella ,oli osannut jo lastenkodissa,muisteli eemeli.Silloin oli Herkko ollut jonkinlainen idoli pienelle pojalle ja heidän välilleen oli kehittynyt melkein ystävyyttä muistuttava suhde,mutta vain melkein..
        Eemeli nousi ja kaatoi lasiinsa lisää vettä,Muut olivat jo humalan siinä vaiheessa että puhuttiin yhteen ääneen kaikkein ylimpänä kuului kuitenkin herkon jylisevä ääni
        eemeli kuunteli toisten juttuja vain puolella korvalla,häntä eivät poikien keikkajutut kiinnostaneet joten pikkuhiljaa hän vajosi jonkinlaiseen horrokseen lämpimässä keittiössä
        Yht'äkkiä hän heräsi Herkon kovaääniseen kiroiluun-Saatanan akka,laita se uuni päälle ja äkkiä!-ja minen laita tuollaasille juopoolle yhtään mitään kuului naisen napakka vastaus
        Eemeli kuuli Kuinka herrko huusi -Saatana! ja sen jälkeen alkoi kuulua raskaiden jalkojen töminää ja lyömisen ääniä.Raottaessaa silmiään Herkko näki kuinka Alpo ja Ossi katsoivat tylsinä ja silmät lurpallaan kuinka herkko pieksi raivokkaasti vaimoaan joka yritti suojella itseään kääntymällä eteisen seinää vasten Herkko tarttui kiinni hentoon naiseen ja heitti tämän rajusti lattialle.
        Tässä vaiheessa eemelille riitti ja hän huusi -lopeta se akkas hakkaaminen herkko!miks sä sitä kiusaat?
        -Pidä sä eemeli vaan turpas kiinni huusi Herkko raivoissaan ja aikoi potkaista lattialla makaavaa naistaan.Silloin eemeli nousi ja tarttu herkkoa kiinni takaapäin-lopeta ny ,sä tapat sen.herkko k'ääntyi ja oli kuin eemeli olisi yrittänyt pidellä kiinni raivoavaa sonnia.Sadan kahdenkymmenen kilon massallaan Herkko työnsi hänet takaisin keittiöön ja sanoi -nyt saatana saat kunnolla turpiis.
        Eemeliä pelotti,hän tiesi ettei pärjäisi tuolle vanhalle tappelupukarille jolla oli vielä painoetu puolellaan.Naisen itku ja valitus saivat eemelin silti sanomaan-sä oot raukka kun hakkaat naisia,en olis susta uskonu.herkko tuli lähemmäs ja alkoi lyödä molemmin käsin kuin tuulimylly.iskut ósuivat kipeinä ja raskaina eemlin kasvoihin ja sitten hän näki punaista..Hän alkoi lyödä takaisin molemmin käsin,väistelyyn ei ollut tilaa ja hetken aikaa kuului vain molempien tappelijoiden raskas huohotus ja iskujen lätinä,Eemeli ei enää pelännyt,hän oli raivoissaan ja huomatessaan että iskut eivät tehonneet hän alkoi potkia Herkkoa,vatsaan ei kannattanut yrittää, sitä suojeli iso mahakumpu,mutta eemeli potkikin suoraan palleille aja polviin: nyt oli kyse jo henkiinjäämisestäkin.Potkut tekivät kipeää ja herkko alkoi perääntyä,hän kaiveli taskuaan ja kiroili-saatana perkele mä tapan sut
        Eemelin raivo alkoi laantua ja hän muisti kuinka Herkko oli hetki sitten esitellyt heille pientä pistoolia,jonka oli ostanut mustalais jommalta,Herkko vois hyvinkin ampua jos sille päälle sattui..eemeli ymmärsi päissänkin sen verran että hänen oli pakko jatkaa hyökkäystä;jos herkko saisi pistoolin käsiinsä se olisi menoa,Ja niin hän potki kovempaa ja nopemammin kuin koskaan ennnen herkko vaipui polvilleen toinen käsi taskussa ja toinen suojeli nivusia.Kiroilu ja uhkailu jatkui mutta silloin eemeli oli jo hypännyt Herkon yli ja ryntäsi ulko-ovelle minkä kintuistaan pääsi.Ulos päästyään hän jatkoi juoksemistaan kunnes oli mielestään päässyt tarpeeksi kauas.Herkko ei kuitenkaan saisi häntä juoksemalla kiinni..Pelko oli haihduttanut humalan hänen päästään ja eemeli meni lähimpään puhelinkioskiin ja soitti poliisille Vei jonkin aikaa ennekuin väsynyt päivystäjä uskoi häntä ja suostui lähettämään partion skataan.
        Ja niin auringon ensimmäisten säteiden punatessa koulupuiston puiden latvoja nukkui eemeli jo sikeää unta vihreällä ja kovalla puupenkillä


      • Sumovaari
        annou dominou kirjoitti:

        -Miks sä kiusaat sitä muijaas Herkko?huudahti eemeli vihaisesti.Pienessä skatan puutalon keittiössä oli hämärää,vain pieni lamppu katossa ilman varjostinta antoi jonkinlaista valoa huoneeseen.
        Eemeli oli todella vihainen sillä hän ei pitänyt siitä että naisia pahoinpideltiin,sen verran herrasmiestä hänessä vielä oli..
        Hän oli muutenkin vihainen itselleen että oli taas langennut ryyppäämään ja vieläpä tällaisessa seurassa.Mökkiin oli kerääntynyt tyyppejä jotka eemeli oli tähän asti tuntenut vain ulkonäöltä ja mieluummin kiertänyt kaukaa.Mutta jotenkin hän oli vain Kellarissa sattunut istumaan samaan pöytään kuin Herkko jonka hän tunsi vanhastaan jo lastenkodin ajoilta.Eeemlin rahat olivat vähissä ja Herkolla taas tuntui olevan enemmänkin pätäkkää.Herkko oli avokätinen humalassa ollessaan joten tarjoilijat olivat saaneet kantaa viinaa pöytään jatkuvalla syötöllä.Jostain oli sitten ilmaantunut muitakin siipiveikkoja ja kun valomerkki oli tullut,oli eemeli mielellään lähtenyt mukaan Herkon kämpille,siellä olisi kuulemma viinaa pullokaupalla.
        herkon tyttöystävä taas ei ollut alkuunkaan ihastunut joutuessaan herätetyksi keskellä yötä ja nähdessään kännisen porukan kömpivän sisään.Mutta ilmeisesti hän oli tottunut tällaiseen sillä kiukkuisen sanailun jälkeen nainen oli kiltisti mennyt takaisin makuuhuoneeseen ja Herkko oli ohajnnut porukan pienen keittiön puolelle.Pieni pöytä ja neljä tuolia ja tiskipöytä ja kaapit siinä karu sisustus,Herkko hyräili "Tom Dooleytä" ja otti eräästä kaapista esiin kaksi pulloa koskenkorvaa,ja neljä lasia.-siitä voi ottaa lantrinkiä kraanasta jos tarttee,Herkko sanoi kaataessaan laseihin kirkasta juomaa.
        Eemeli päästikin kraanasta hiukan vettä lasiinsa mutta kaksi muuta vierasta,ossi ja alpo kulauttivat lasistaan kunnon siivun "raakana"-vittu,,tähän vettä sotketa ,mörähti alpo,eemliä hiukan vanhempi,kaljupäinen lihavahko mies.-Joo,parasta se raakana myönsi herkkokin.eemeli taitaa ollakin enemmän viinimiehiävai mitä?
        -ei ny vaan maistu raakana,mitäs sit,eemeli vastasi ja katsoi muita haastavasti.-ei siinä mitään,makunsa kullakin pisti Ossi sovittelevasti väliin.Hän oli laiha ja punatukkainen hujoppi,joka katseli hieman kieroon
        Herkko taas oli iso ja lihava,hän muistutti kasvoiltaan isoa kollikissaa,viiksineen ja partoineen Monet olivat erehtyneet luulemaan häntä vain läskiksi,mutta Herkolla oli myös voimaa ja hän osasi tapella ,oli osannut jo lastenkodissa,muisteli eemeli.Silloin oli Herkko ollut jonkinlainen idoli pienelle pojalle ja heidän välilleen oli kehittynyt melkein ystävyyttä muistuttava suhde,mutta vain melkein..
        Eemeli nousi ja kaatoi lasiinsa lisää vettä,Muut olivat jo humalan siinä vaiheessa että puhuttiin yhteen ääneen kaikkein ylimpänä kuului kuitenkin herkon jylisevä ääni
        eemeli kuunteli toisten juttuja vain puolella korvalla,häntä eivät poikien keikkajutut kiinnostaneet joten pikkuhiljaa hän vajosi jonkinlaiseen horrokseen lämpimässä keittiössä
        Yht'äkkiä hän heräsi Herkon kovaääniseen kiroiluun-Saatanan akka,laita se uuni päälle ja äkkiä!-ja minen laita tuollaasille juopoolle yhtään mitään kuului naisen napakka vastaus
        Eemeli kuuli Kuinka herrko huusi -Saatana! ja sen jälkeen alkoi kuulua raskaiden jalkojen töminää ja lyömisen ääniä.Raottaessaa silmiään Herkko näki kuinka Alpo ja Ossi katsoivat tylsinä ja silmät lurpallaan kuinka herkko pieksi raivokkaasti vaimoaan joka yritti suojella itseään kääntymällä eteisen seinää vasten Herkko tarttui kiinni hentoon naiseen ja heitti tämän rajusti lattialle.
        Tässä vaiheessa eemelille riitti ja hän huusi -lopeta se akkas hakkaaminen herkko!miks sä sitä kiusaat?
        -Pidä sä eemeli vaan turpas kiinni huusi Herkko raivoissaan ja aikoi potkaista lattialla makaavaa naistaan.Silloin eemeli nousi ja tarttu herkkoa kiinni takaapäin-lopeta ny ,sä tapat sen.herkko k'ääntyi ja oli kuin eemeli olisi yrittänyt pidellä kiinni raivoavaa sonnia.Sadan kahdenkymmenen kilon massallaan Herkko työnsi hänet takaisin keittiöön ja sanoi -nyt saatana saat kunnolla turpiis.
        Eemeliä pelotti,hän tiesi ettei pärjäisi tuolle vanhalle tappelupukarille jolla oli vielä painoetu puolellaan.Naisen itku ja valitus saivat eemelin silti sanomaan-sä oot raukka kun hakkaat naisia,en olis susta uskonu.herkko tuli lähemmäs ja alkoi lyödä molemmin käsin kuin tuulimylly.iskut ósuivat kipeinä ja raskaina eemlin kasvoihin ja sitten hän näki punaista..Hän alkoi lyödä takaisin molemmin käsin,väistelyyn ei ollut tilaa ja hetken aikaa kuului vain molempien tappelijoiden raskas huohotus ja iskujen lätinä,Eemeli ei enää pelännyt,hän oli raivoissaan ja huomatessaan että iskut eivät tehonneet hän alkoi potkia Herkkoa,vatsaan ei kannattanut yrittää, sitä suojeli iso mahakumpu,mutta eemeli potkikin suoraan palleille aja polviin: nyt oli kyse jo henkiinjäämisestäkin.Potkut tekivät kipeää ja herkko alkoi perääntyä,hän kaiveli taskuaan ja kiroili-saatana perkele mä tapan sut
        Eemelin raivo alkoi laantua ja hän muisti kuinka Herkko oli hetki sitten esitellyt heille pientä pistoolia,jonka oli ostanut mustalais jommalta,Herkko vois hyvinkin ampua jos sille päälle sattui..eemeli ymmärsi päissänkin sen verran että hänen oli pakko jatkaa hyökkäystä;jos herkko saisi pistoolin käsiinsä se olisi menoa,Ja niin hän potki kovempaa ja nopemammin kuin koskaan ennnen herkko vaipui polvilleen toinen käsi taskussa ja toinen suojeli nivusia.Kiroilu ja uhkailu jatkui mutta silloin eemeli oli jo hypännyt Herkon yli ja ryntäsi ulko-ovelle minkä kintuistaan pääsi.Ulos päästyään hän jatkoi juoksemistaan kunnes oli mielestään päässyt tarpeeksi kauas.Herkko ei kuitenkaan saisi häntä juoksemalla kiinni..Pelko oli haihduttanut humalan hänen päästään ja eemeli meni lähimpään puhelinkioskiin ja soitti poliisille Vei jonkin aikaa ennekuin väsynyt päivystäjä uskoi häntä ja suostui lähettämään partion skataan.
        Ja niin auringon ensimmäisten säteiden punatessa koulupuiston puiden latvoja nukkui eemeli jo sikeää unta vihreällä ja kovalla puupenkillä

        KIITOS pitkästä jännästä stoorista taas, mutta ei nimeä vieläkään tullut, oliko se Ossi muuten hattukangas ??? ja kuka oli herkko ?


      • Eugmon Elvis
        Sumovaari kirjoitti:

        KIITOS pitkästä jännästä stoorista taas, mutta ei nimeä vieläkään tullut, oliko se Ossi muuten hattukangas ??? ja kuka oli herkko ?

        Astelin joulun alla pietarsaareen kirjastoon, en ollut vuosiin käynyt jeppiksessä, oikaisin sitten kirjaston lähellä olevan tunnelin kautta kaupunkiin ja huomasin että tämä vanha musiikkiliike musiikki keskus oli vielä "hengissä", naureskellen hymyssä suin katselin näytille laitettua "roinaa" näyteikkunasa, jotka olivat lähinnä kuumaa kamaa 50-60 luvulla, jopa transistori radioitakin. Siinä itsekseni mumisten attelin että onko tästä tehty museo ja kokeilin ovea, ja hittolainen se olikin auki, säpsähtäen päästin kahvasta enkä mennytkään sisään liikkeesen vaan aloin tiiraileen ikkunasta tavaroitten välistä liikkeen sisätiloihin, JA YHTÄ ÄKKIÄ jonkun vanhan höyryradion ja savikiekko levysoittimen välistä huomasin tärisevän ukkelin tuijottavat silmät, ja tunnistin hänet samaksi ukoksi kun aikanaan 70 luvullakin.
        Oli se kokemus, miten hitto onnistuu pitämään liikkeen hengissä ilman asiakkaita, sillä niitä ei ollut 70 luvullakaan, HÄN ON JEPPIKSEN SUURI LEGENDA.


      • permun elvis
        Eugmon Elvis kirjoitti:

        Astelin joulun alla pietarsaareen kirjastoon, en ollut vuosiin käynyt jeppiksessä, oikaisin sitten kirjaston lähellä olevan tunnelin kautta kaupunkiin ja huomasin että tämä vanha musiikkiliike musiikki keskus oli vielä "hengissä", naureskellen hymyssä suin katselin näytille laitettua "roinaa" näyteikkunasa, jotka olivat lähinnä kuumaa kamaa 50-60 luvulla, jopa transistori radioitakin. Siinä itsekseni mumisten attelin että onko tästä tehty museo ja kokeilin ovea, ja hittolainen se olikin auki, säpsähtäen päästin kahvasta enkä mennytkään sisään liikkeesen vaan aloin tiiraileen ikkunasta tavaroitten välistä liikkeen sisätiloihin, JA YHTÄ ÄKKIÄ jonkun vanhan höyryradion ja savikiekko levysoittimen välistä huomasin tärisevän ukkelin tuijottavat silmät, ja tunnistin hänet samaksi ukoksi kun aikanaan 70 luvullakin.
        Oli se kokemus, miten hitto onnistuu pitämään liikkeen hengissä ilman asiakkaita, sillä niitä ei ollut 70 luvullakaan, HÄN ON JEPPIKSEN SUURI LEGENDA.

        Viime kesänä ihmettelin ihan samaa asiaa.Muistin kyseisen liikkeen yhteiskoulun alaluokilta jolloin ruokatunnilla kävin siellä pitkän virtasen ja martin gåsin kanssa Voi noita nuoruuden huolettomia päiviä, jolloin pelkkä eksoottinen levyn kansi sai pienen pojan hetkeksi unohtamaan koulupäivän tappavan tylsyyden ja laukaisi mitä mileikuvituksellisempia tulevaisuuden haaveita jotka edelleenkin ovat vain haaveita..


      • annou dominou
        Sumovaari kirjoitti:

        KIITOS pitkästä jännästä stoorista taas, mutta ei nimeä vieläkään tullut, oliko se Ossi muuten hattukangas ??? ja kuka oli herkko ?

        herkko asuu nykyää vaasassa ,muistaakseni,oikeaa nimeään en halua kertoa muista paikalla olleista muistan vain etunimet


    • hjgfdrt

      isollakadulla paini tai kyllä ne oikeen tappeli ainaki tunnin kaverukset orvo ja tapsa ei siinä voima auttanut vaa kyl orvo sen matsin voitti

    • tässä1

      on joku säälittävä idiootti muistelee ankeeta lapsuuttaan.pietarsaaressa ikään mitään "legendoja"ole ollutkaan..säälittävä pikku ruotsalainen rannikko kaupunki jossa "kovanaamat"ajavat sveden-kaupunki väliä ja luulevat nähneensä kaiken.

      • ööö,ö

        provo


      • ileekö

        tosta kirjoituksesta ei oikein saa mittä selvää voitko selventää?


    • timppax

      ei aika entinen koskaan enää palaa ja toisaalta hyvä niin

    • korolan kolli

      eli hautaviita veti aikoinaan linja-autoa hampaillaan ja taivutti hevosenkenkiä ja ihan kaurapuuron ja ruisleivän voimalla
      nykyisin jätkät roinaa näytääkseen hyvältä ja voidakseen taaperrella rannalla kultakoruineen rusketuksessa joka sekin on hankittu keinotekoisesti
      isot lihakset mut penkki jotain 100 kiloo ja maastavedos tuski sitäkää voi aikoja ja tapoja
      voimailu o vajonnut toosi syvälle
      töitä ei tietenkään voi tehä kun ei sit jaksa reenaa salilla mut saahan sitä mania fattasta

    • rosvoroope,

      Kävelin usein ulkona myöhään iltaisin ja varsinkin skatan kaduilla etsien jotain mutta koskaan en sitä löytänyt

    • alansladdi

      näillä kaikilla entisillä ns legendoilla oli huomattavan suurella osalla melkoista taiteellista lahjakkuutta mm ponkka,orvo,pave ja taisipa herkkokin rumpuja soittaa siellä toimitalolla silloin kun joi vähemmän kaipa se taiteilijan herkkä sielu sitten sopeutuu harmaasen arkeen huonommin-

    • xxxxxxxxxh

      Herkko istuutui raskaasti huohottaen raatihuoneen edessä olevalle penkille Kuuma elokuun aurinko lämmitti jo liikaakin -no onhan tässä jo ikääkin ja painoakin aivan liikaa pistää se puuskuttamaan tällainen muistelukierros mietti herkko Nyt sitä ollaan seööanen vanha lihava mies jolle nuorena naureskeltiin niin niin ei se nuoruuden komeus säily ikuisesti ennen naiset juoksi perässä nyt noi nuoret pimut vaan naureskelee papalle ei tuu vanhuus yksin
      Alakuloiset ja nostalgiset mietteet pyörivät miehen päässä Hän oli ajanut eilen illansuussa kaupunkiin omalla uudella bemarillaan mikä lie äkkinäinen nostalgia saanutkin poikkeamaan tänne vanhaan kotikaupunkiin ehkä--

      • Mistä tietää

        Niin mistä tietää että vanhuus on iskenyt,huomasin sen äskettäin.Naisia pitää yrittää pyydystää ihan periaatten vuoksi mutta kun sattuu saamaan jonkun kiinni ei muistakaan mitä varten niitä ajaa takaa. Muuten menee oikeen hyvin ei ole kun kaksi sairautta altsheimerin tauti ja sitä toista en muista.


      • Tisu Benkku
        Mistä tietää kirjoitti:

        Niin mistä tietää että vanhuus on iskenyt,huomasin sen äskettäin.Naisia pitää yrittää pyydystää ihan periaatten vuoksi mutta kun sattuu saamaan jonkun kiinni ei muistakaan mitä varten niitä ajaa takaa. Muuten menee oikeen hyvin ei ole kun kaksi sairautta altsheimerin tauti ja sitä toista en muista.

        Kuka muistaa isotissiset Carolan ja Raijan.Rinnat olivat isot ja tytöt tiesivät sen.Ostimme tiskillä pitkään ja hartaasti,kun nännit sojottivat,kuin viinipullon korkit.Toinen on pankkineitinä,ja isot on edellen.


      • abcderf
        Tisu Benkku kirjoitti:

        Kuka muistaa isotissiset Carolan ja Raijan.Rinnat olivat isot ja tytöt tiesivät sen.Ostimme tiskillä pitkään ja hartaasti,kun nännit sojottivat,kuin viinipullon korkit.Toinen on pankkineitinä,ja isot on edellen.

        Näitä en muista,mutta mieleeni on jäänyt se tyttö entisen Stockmannin kahvilasta.Hänellä oli todella isot ja ne sojottivat suoraan eteenpäin sen tiukan puseron alla,eikä puhettakaan roikkutisseistä ei..kyllä oli usein asiaa tiskille kun tuo typy oli vuorossa-
        Oli vieläpä kauniskin ja nuori tietysti siihen aikaan
        Kun vaan olis uskaltanu..


      • Postimies Matti
        abcderf kirjoitti:

        Näitä en muista,mutta mieleeni on jäänyt se tyttö entisen Stockmannin kahvilasta.Hänellä oli todella isot ja ne sojottivat suoraan eteenpäin sen tiukan puseron alla,eikä puhettakaan roikkutisseistä ei..kyllä oli usein asiaa tiskille kun tuo typy oli vuorossa-
        Oli vieläpä kauniskin ja nuori tietysti siihen aikaan
        Kun vaan olis uskaltanu..

        Kuka muistaa sen pankkineidin(solveig) joka oikein keikisteli ja käytti tiukkaa lyhyttä hametta.Sääret olivat kauniit ja usein sukkanauhaliivit näkyivät alta.Hän istui usein stocmanin kahviossa.Hän osasi poseerata.Taitaa asua vielä pietarsaaressa.


      • Palle Ramstedt
        Postimies Matti kirjoitti:

        Kuka muistaa sen pankkineidin(solveig) joka oikein keikisteli ja käytti tiukkaa lyhyttä hametta.Sääret olivat kauniit ja usein sukkanauhaliivit näkyivät alta.Hän istui usein stocmanin kahviossa.Hän osasi poseerata.Taitaa asua vielä pietarsaaressa.

        Joo, stockmanni oli oikea sääriparatiisi, muistan itsekkin sieltä yhden sexyn myyjän, punatukkainen, aina korkkareissa ja hameessa, ja mitkä sääret nailoneissa


      • Antik Rune
        Palle Ramstedt kirjoitti:

        Joo, stockmanni oli oikea sääriparatiisi, muistan itsekkin sieltä yhden sexyn myyjän, punatukkainen, aina korkkareissa ja hameessa, ja mitkä sääret nailoneissa

        Kyllä se pankkineiti oli yliveto.Valkoisen paidan alta paljastuivat mustat rintaliivit, ja nännit näkyivät viettelevästi ohuen pitsin läpi. Sukkanauhaliivit näkyivät hieman.Mutta sääret olivat upeat.Taitaa rouva olla vieläkin Jakobstadissa.Kauniit sääret keräsivät meiltä pojilta katseita.


      • Bimppel Bum
        Antik Rune kirjoitti:

        Kyllä se pankkineiti oli yliveto.Valkoisen paidan alta paljastuivat mustat rintaliivit, ja nännit näkyivät viettelevästi ohuen pitsin läpi. Sukkanauhaliivit näkyivät hieman.Mutta sääret olivat upeat.Taitaa rouva olla vieläkin Jakobstadissa.Kauniit sääret keräsivät meiltä pojilta katseita.

        Vieläkö nykyään löytyy yhtä vietteleviä naisia,rouvia Pietarsaaresta??Hur är det?


      • tappipete
        Bimppel Bum kirjoitti:

        Vieläkö nykyään löytyy yhtä vietteleviä naisia,rouvia Pietarsaaresta??Hur är det?

        tumputtaja veikot kaihoisasti unelmoivat menneitä.jos 30v vanhoja asioita muistelee nii jojoon vain.eikö pitäisi etsiä uusia naisia kun exät on pukannut koiranputea 25v


      • friiidux
        tappipete kirjoitti:

        tumputtaja veikot kaihoisasti unelmoivat menneitä.jos 30v vanhoja asioita muistelee nii jojoon vain.eikö pitäisi etsiä uusia naisia kun exät on pukannut koiranputea 25v

        Ennenvanhaan naiset olivat naisia sekä naisellisia.Nykyaikana ei erota kumpaa sukupuolta henkilö on ,muutakuin munista kokeilemalla.Tädilläkin saattaa olla nykyään munat??Ennen oli toista oli sukkanauhaliivit ja saumasukat,tötterö rintaliivit ja korsetit sun muút erikois värmeet.


      • v 1972
        Bimppel Bum kirjoitti:

        Vieläkö nykyään löytyy yhtä vietteleviä naisia,rouvia Pietarsaaresta??Hur är det?

        En tiedä nykyisyydestä--
        Kävin vanhassa kotitalossa ja siivosin ullakkoa vanhoista rojuista
        Löysin sattumalta kirjekuoresta vanhan Jeppis lehden sivun ,siinä oli erään vaateliikkeen mainos--
        Vaatemalli oli kaunis vaalea hoikka tyttö ja kun katsoin tarkemmin niin siinähän oli Hän.

        Hän oli kaunis, jumalainen suorastaan tuossa kuvassa kädet lanteilla ja huulet raollaan vaaleiden hiusten kiharaisina reunustaessa kauniita kasvoja

        Keski-ikäisenä,katkeroituneena eli avioituneena ja muutenkin kyynisenä
        pikkuvirkamiehenä aistin äkkiä jonkun kummallisen tunteen rinnassa ja
        palasin hetkeksi takaisin tuohon kuumaan kesäpäivään kauan sitten kun tuo tyttö seisoi Hollanderin myymälän tiskin takana ja katsoi minuun noilla tummansinisillä silmillään hymyillen tuota samaa salaperäistä ja hieman surumielistä hymyään

        muistin että ujouteni takia en uskaltanut koskaan pyytää häntä ulos muuta kuin kerran ,kaatokännissä ..
        muisto sai minut häpeämään vieläkin

        Kun syksyllä palasin takaisin kouluun oli Hän samalla luokalla
        Kuinka piinaavaa olikaan nähdä joka päivä unelmiensa tyttö ja kuulla hänen nauravan ja puhuvan
        mutta ei minulle-

        Kaipasin takaisin tuohon aikaan Halusin vielä kerran nähdä tytön,kuulla hänen äänensä ja tunnustaa vihdoinkin rakkauteni hänelle...Järkevä mieleni sanoi kuitenkin että tuota tyttöä ei enää ollut
        Hän oli kuten minäkin, vanhentunut, nuo kauniit kasvot olivat nykyään ryppyiset ,hiukset harmaantuneet, ehkä hän oli peräti isoäti..

        Katselin uudestaan kuvaa ja yritin kuvitella Hänet vanhana,mutta en voinut Tuo mustavalkoinen, rakeinen kuva oli nyt ainut muisto Hänestä ja tunne kaiken katoavaisuudesta sai silmäni kyyneltymään

        Kun vaimoini äkäinen huuto vihdoin ylti korviini piilotin kuvan taskuuni ja lähdin laskeutumaan alas portaita ja takaisin harmaaseen nykyisyyteen


      • Cheste
        v 1972 kirjoitti:

        En tiedä nykyisyydestä--
        Kävin vanhassa kotitalossa ja siivosin ullakkoa vanhoista rojuista
        Löysin sattumalta kirjekuoresta vanhan Jeppis lehden sivun ,siinä oli erään vaateliikkeen mainos--
        Vaatemalli oli kaunis vaalea hoikka tyttö ja kun katsoin tarkemmin niin siinähän oli Hän.

        Hän oli kaunis, jumalainen suorastaan tuossa kuvassa kädet lanteilla ja huulet raollaan vaaleiden hiusten kiharaisina reunustaessa kauniita kasvoja

        Keski-ikäisenä,katkeroituneena eli avioituneena ja muutenkin kyynisenä
        pikkuvirkamiehenä aistin äkkiä jonkun kummallisen tunteen rinnassa ja
        palasin hetkeksi takaisin tuohon kuumaan kesäpäivään kauan sitten kun tuo tyttö seisoi Hollanderin myymälän tiskin takana ja katsoi minuun noilla tummansinisillä silmillään hymyillen tuota samaa salaperäistä ja hieman surumielistä hymyään

        muistin että ujouteni takia en uskaltanut koskaan pyytää häntä ulos muuta kuin kerran ,kaatokännissä ..
        muisto sai minut häpeämään vieläkin

        Kun syksyllä palasin takaisin kouluun oli Hän samalla luokalla
        Kuinka piinaavaa olikaan nähdä joka päivä unelmiensa tyttö ja kuulla hänen nauravan ja puhuvan
        mutta ei minulle-

        Kaipasin takaisin tuohon aikaan Halusin vielä kerran nähdä tytön,kuulla hänen äänensä ja tunnustaa vihdoinkin rakkauteni hänelle...Järkevä mieleni sanoi kuitenkin että tuota tyttöä ei enää ollut
        Hän oli kuten minäkin, vanhentunut, nuo kauniit kasvot olivat nykyään ryppyiset ,hiukset harmaantuneet, ehkä hän oli peräti isoäti..

        Katselin uudestaan kuvaa ja yritin kuvitella Hänet vanhana,mutta en voinut Tuo mustavalkoinen, rakeinen kuva oli nyt ainut muisto Hänestä ja tunne kaiken katoavaisuudesta sai silmäni kyyneltymään

        Kun vaimoini äkäinen huuto vihdoin ylti korviini piilotin kuvan taskuuni ja lähdin laskeutumaan alas portaita ja takaisin harmaaseen nykyisyyteen

        V 1972 –nimimerkin kirjoittamassa ulakkomuistelossa oli sama tilanne kuin Tapsa Rautavaaran "Olkihatussa." Tosin siinä puhuttiin onnettomasta kaukorakkaudesta, jonka Jeppis-lehden, tuon huonon suomenkielen pohjattoman aarrearkun, mainoskuva palautti hänen mieleensä. Näinhän se muisti juuri toimii. Itsekin rupesin miettimään näitä toteutumatta jääneitä nuoruuteni kaukorakkauksia. Tilannehan on aika tuttu meille juopotteleville, aroille tuon ajan jeppisläisille. Mutta tämä Hollanderin kaunotar ei muistu minulle mieleen. Itse lähdin kaupungista pois 80-luvulla, joten voi olla, että hän on eri ikäluokkaa. Voisin listata varmaan useitakin ihastuksia ihan nimeltä mainiten, mutta nimiä en avoimesti luettavassa mediassa tietenkään paljasta. Vai oliko niitä? Jeppiksen ajoistani alkaa olla aika kauan.

        Ikään kuin sattumalta muistan tapauksen Terazzon kulmalta, joka sinänsä on ihan merkityksetön tai turhanpäiväinen, mutta jolla ehkä on jotain yleistä merkitystä, joka kertoo tuon ajan elämästä. Viereeni Terazzon kulman penkille, jossa moni lemmen liekki on leimahtanut, istahti poikkeuksellisen kaunis nainen. Hän oli täysin selvä ja minä sopivasti humalassa. Meillä synkkasi välittömästi. Me suorastaan leijuimme. Hän halusi lähteä kanssani kävelemään. Katseista ja puheista oli selvää, että me kumpikin haluamme viettää aikaa yhdessä.Tapaus on jäänyt mieleen, koska hän oli kaunein nainen Jeppiksen aikoinani, joka on kanssani tässä merkityksessä jutellut.

        Tässä - eikä siinä mitä meidän välillämme tapahtui - ei ole sinänsä mitään merkillistä tai kiinnostavaa. Näin jälkikäteen minua ihmetyttää se, että miksi minulle ei ole tähän päivään menessä selvinnyt, kuka hän on tai oli. En tiedä hänen nimeään. En ollut koskaan nähnyt häntä edes vilaukselta. En kadulla, kaupoissa, koulussa, pankissa, en yksinkertaisesti missään. Näin oli asia huolimatta siitä, että hän sanoi aina asuneensa Jeppiksessa. Hän kertoi olevansa naimissa ja asuvansa kaupungissa. Miten tämä on mahdollista näin pienessä kylässä, jossa kaikki tuntevat toisensa ja jossa toisten kyttääminen on tärkein harrastus? Oliko hän heikkolahjainen, joka on käynyt jotain eri koulua kuin muut? Oliko häntä pidetty mielisairaalassa tai vankilassa? Se ei hänen puheistaan selvinnyt; hän oli naisena mitä ihanin, eikä hänen käytöksensä paljastanut mitään kummallista.

        Kello oli jotain 12.00 tienoilla kun lähdimme kävelmään Raatihuoneenkatua Stockmanin suuntaan. Hän sanoi, että hänen miehensä on pannut nuo pikkupojat kyttäämään. Yritimme keksiä keinoja, joilla olisimme päässeet noista ilkeännäköisistä pikkupaskiaisita eroon. Muta ne olivat niin sitkeitä, että emme onnistuneet. Tämä kaunotar kertoi, että hän miehensä - joka oli muuten hänen kertomansa mukaan täysi paskiainen - on parhaillaan laivalla, joka on juuri tulossa satamaan. Lopusta muistan vain enää sen, että hän lähti torilla satamasta tullutta linja-autoa vastaan näiden vartijoidensa saattelemana.
        Koskaan en sen jälkeen häntä nähnyt. Olen kuitenkin varma, että jos olisin, niin olisin vapautanut hänet vankilastaan, jota vartioi joku ilkeä, yksinkertainen merimies tai jalkapalloilija, joka juoksee poikaporukassa muiden perässä molo pystyssä ja samalla tuon ajan mukaisesti naistaan kotona vankina . Mihin katosi tuo salaperäinen nainen ”muurien” takana. Tapaus on haareminvartijoineen kuin "Tuhannen ja yhden yön tarinoista" - vain huntu puuttuu.


      • outsiideri
        Cheste kirjoitti:

        V 1972 –nimimerkin kirjoittamassa ulakkomuistelossa oli sama tilanne kuin Tapsa Rautavaaran "Olkihatussa." Tosin siinä puhuttiin onnettomasta kaukorakkaudesta, jonka Jeppis-lehden, tuon huonon suomenkielen pohjattoman aarrearkun, mainoskuva palautti hänen mieleensä. Näinhän se muisti juuri toimii. Itsekin rupesin miettimään näitä toteutumatta jääneitä nuoruuteni kaukorakkauksia. Tilannehan on aika tuttu meille juopotteleville, aroille tuon ajan jeppisläisille. Mutta tämä Hollanderin kaunotar ei muistu minulle mieleen. Itse lähdin kaupungista pois 80-luvulla, joten voi olla, että hän on eri ikäluokkaa. Voisin listata varmaan useitakin ihastuksia ihan nimeltä mainiten, mutta nimiä en avoimesti luettavassa mediassa tietenkään paljasta. Vai oliko niitä? Jeppiksen ajoistani alkaa olla aika kauan.

        Ikään kuin sattumalta muistan tapauksen Terazzon kulmalta, joka sinänsä on ihan merkityksetön tai turhanpäiväinen, mutta jolla ehkä on jotain yleistä merkitystä, joka kertoo tuon ajan elämästä. Viereeni Terazzon kulman penkille, jossa moni lemmen liekki on leimahtanut, istahti poikkeuksellisen kaunis nainen. Hän oli täysin selvä ja minä sopivasti humalassa. Meillä synkkasi välittömästi. Me suorastaan leijuimme. Hän halusi lähteä kanssani kävelemään. Katseista ja puheista oli selvää, että me kumpikin haluamme viettää aikaa yhdessä.Tapaus on jäänyt mieleen, koska hän oli kaunein nainen Jeppiksen aikoinani, joka on kanssani tässä merkityksessä jutellut.

        Tässä - eikä siinä mitä meidän välillämme tapahtui - ei ole sinänsä mitään merkillistä tai kiinnostavaa. Näin jälkikäteen minua ihmetyttää se, että miksi minulle ei ole tähän päivään menessä selvinnyt, kuka hän on tai oli. En tiedä hänen nimeään. En ollut koskaan nähnyt häntä edes vilaukselta. En kadulla, kaupoissa, koulussa, pankissa, en yksinkertaisesti missään. Näin oli asia huolimatta siitä, että hän sanoi aina asuneensa Jeppiksessa. Hän kertoi olevansa naimissa ja asuvansa kaupungissa. Miten tämä on mahdollista näin pienessä kylässä, jossa kaikki tuntevat toisensa ja jossa toisten kyttääminen on tärkein harrastus? Oliko hän heikkolahjainen, joka on käynyt jotain eri koulua kuin muut? Oliko häntä pidetty mielisairaalassa tai vankilassa? Se ei hänen puheistaan selvinnyt; hän oli naisena mitä ihanin, eikä hänen käytöksensä paljastanut mitään kummallista.

        Kello oli jotain 12.00 tienoilla kun lähdimme kävelmään Raatihuoneenkatua Stockmanin suuntaan. Hän sanoi, että hänen miehensä on pannut nuo pikkupojat kyttäämään. Yritimme keksiä keinoja, joilla olisimme päässeet noista ilkeännäköisistä pikkupaskiaisita eroon. Muta ne olivat niin sitkeitä, että emme onnistuneet. Tämä kaunotar kertoi, että hän miehensä - joka oli muuten hänen kertomansa mukaan täysi paskiainen - on parhaillaan laivalla, joka on juuri tulossa satamaan. Lopusta muistan vain enää sen, että hän lähti torilla satamasta tullutta linja-autoa vastaan näiden vartijoidensa saattelemana.
        Koskaan en sen jälkeen häntä nähnyt. Olen kuitenkin varma, että jos olisin, niin olisin vapautanut hänet vankilastaan, jota vartioi joku ilkeä, yksinkertainen merimies tai jalkapalloilija, joka juoksee poikaporukassa muiden perässä molo pystyssä ja samalla tuon ajan mukaisesti naistaan kotona vankina . Mihin katosi tuo salaperäinen nainen ”muurien” takana. Tapaus on haareminvartijoineen kuin "Tuhannen ja yhden yön tarinoista" - vain huntu puuttuu.

        Niin,olihan Jeppiksessä kauniitakin naisia...
        Mutta he myös tiesivät sen liiankin hyvin joten useimmiten turhan seisottelun jälkeen oli tyytyminen siihen tavanomaiseen nyrkki-kyllikkiin--

        Mutta kerran sattui minunkin kohdalleni osumaan tuollainen kaunis nainen.
        Silloin oli sunnuntai-ilta 70-luvun loppupuolella.Istuin Kellarissa ja yritin parannella oloani muutamalla oluella.
        Ravintola oli tyhjä,niin kuin melkein aina sunnuntai-iltaisin.

        Aikani kuluksi katselin salin toisella puolella istuvaa pariskuntaa ja varsinkin naista.Hän oli vaalea ja kaunis,siis odella kaunis ja vartalo oli samaa luokkaa.
        Kuin Ursula Andress tai Bo derek.Tiukka valkoinen jumpperi ja tiukat leveälahkeiset farkut korostivat naisen seksikkyyttä.
        Mies oli pitkä ja minusta vastenmielinen länkisäärinen urheilijatyyppi.,He riitelivät jostain melko kiivaasti.En tuntenut kumpaakaan.

        Nuorena miehenä naiset olivat aina mielessä ja varsinkin krapulassa panetti koko ajan ,joten tuon naisen näkeminen oli kuin laatikollinen Viagraa.
        Toki tiesin ettei minulla olisi mitään mahdollisuuksia saada tuollaista herkkua,varsinkin kun hänellä oli mieskin mukanaan,silti katselin häntä himokkaasti mielessäni monenlaisia irstaita fantasioita.

        .Salin hiljaisuus rikkoutui äkkiä,mies nousi ylös ja huusi jotain naiselle ja lähti sitten taakseen katsomatta kohti salin oviaukkoa ja portaita.
        Katsoin hieman hämmästyneenä naista joka oli jäänyt yksin istumaan pöytään ja joi nyt lasinsa tyhjäksi ja katsoi suoraan minuun.

        Hän nousi pöydästä ,käveli luokseni seksikäs vartalo kumpuillen oikeista kohdista ja kysyi ruotsiksi voisiko hän istua vähäksi aikaa pöytääni.En heti pystynyt vastaamaan ,niin yllättävä tialnne oli.Pääsin kuitenkin nopeasti tilanteen tasalle ja osoitin kädelläni tuolia.

        En muista mistä sitten juttelime vai puhuimmeko juuri mitään mutta muistan vieläkin hänen ihanat kasvonsa ja muodokkaan vartalon.
        Nainen oli minua vanhempi,ehkä noin 25-vuotias.Muistikuvissanii juuri hän iski minut eikä päinvastoin.

        Joka tapauksessa päädyimme melko nopeasti asunnolleni,tuohon yhden huoneen läävään, jossa sain ihailla tuon naisen täydellistä vartaloa ja nauttia siitä kaikin tavoin ,sillä hän oli kokenut ,erittäin himokas ja äänekäs.. .Onneksi olin nuori ja seksuaalisesti parhaimmillani joten yö oli meille molemmille hyvin nautinnollinen ,ikimuistettava suorastaan..

        Aamun valjetessa hän sitten nousi sängystä,pukeutui ja antoi minulle nopean suukon poskelle ja katosi ovesta ennenkuin ehdin edes kysyä hänen nimeään.

        En ollut nähnyt häntä ennen enkä nähnyt koskaan sen jälkeenkään.
        Jollen olisi saanut häneltä pientä muistoa,olisin voinut luulla uneksineeni koko jutun.


        Mutta noin viikon päästä aloin kusella käydessäni tuntea ilkeää kirvelyä ja jonkin aikaa siedettyäni sitä oli lopulta pakko mennä lääkärin pakeille.

        Se oli kuin olikin vanha kunnon tippuri..eli kuten sanalasku sanoo: moni kakku päältä kaunis..
        Silti se oli silloin mielestäni pieni hinta tuosta naisesta ja tuosta yöstä,sainhan kerrankin kaunotarta pannakseni...


      • autumleaves
        Cheste kirjoitti:

        V 1972 –nimimerkin kirjoittamassa ulakkomuistelossa oli sama tilanne kuin Tapsa Rautavaaran "Olkihatussa." Tosin siinä puhuttiin onnettomasta kaukorakkaudesta, jonka Jeppis-lehden, tuon huonon suomenkielen pohjattoman aarrearkun, mainoskuva palautti hänen mieleensä. Näinhän se muisti juuri toimii. Itsekin rupesin miettimään näitä toteutumatta jääneitä nuoruuteni kaukorakkauksia. Tilannehan on aika tuttu meille juopotteleville, aroille tuon ajan jeppisläisille. Mutta tämä Hollanderin kaunotar ei muistu minulle mieleen. Itse lähdin kaupungista pois 80-luvulla, joten voi olla, että hän on eri ikäluokkaa. Voisin listata varmaan useitakin ihastuksia ihan nimeltä mainiten, mutta nimiä en avoimesti luettavassa mediassa tietenkään paljasta. Vai oliko niitä? Jeppiksen ajoistani alkaa olla aika kauan.

        Ikään kuin sattumalta muistan tapauksen Terazzon kulmalta, joka sinänsä on ihan merkityksetön tai turhanpäiväinen, mutta jolla ehkä on jotain yleistä merkitystä, joka kertoo tuon ajan elämästä. Viereeni Terazzon kulman penkille, jossa moni lemmen liekki on leimahtanut, istahti poikkeuksellisen kaunis nainen. Hän oli täysin selvä ja minä sopivasti humalassa. Meillä synkkasi välittömästi. Me suorastaan leijuimme. Hän halusi lähteä kanssani kävelemään. Katseista ja puheista oli selvää, että me kumpikin haluamme viettää aikaa yhdessä.Tapaus on jäänyt mieleen, koska hän oli kaunein nainen Jeppiksen aikoinani, joka on kanssani tässä merkityksessä jutellut.

        Tässä - eikä siinä mitä meidän välillämme tapahtui - ei ole sinänsä mitään merkillistä tai kiinnostavaa. Näin jälkikäteen minua ihmetyttää se, että miksi minulle ei ole tähän päivään menessä selvinnyt, kuka hän on tai oli. En tiedä hänen nimeään. En ollut koskaan nähnyt häntä edes vilaukselta. En kadulla, kaupoissa, koulussa, pankissa, en yksinkertaisesti missään. Näin oli asia huolimatta siitä, että hän sanoi aina asuneensa Jeppiksessa. Hän kertoi olevansa naimissa ja asuvansa kaupungissa. Miten tämä on mahdollista näin pienessä kylässä, jossa kaikki tuntevat toisensa ja jossa toisten kyttääminen on tärkein harrastus? Oliko hän heikkolahjainen, joka on käynyt jotain eri koulua kuin muut? Oliko häntä pidetty mielisairaalassa tai vankilassa? Se ei hänen puheistaan selvinnyt; hän oli naisena mitä ihanin, eikä hänen käytöksensä paljastanut mitään kummallista.

        Kello oli jotain 12.00 tienoilla kun lähdimme kävelmään Raatihuoneenkatua Stockmanin suuntaan. Hän sanoi, että hänen miehensä on pannut nuo pikkupojat kyttäämään. Yritimme keksiä keinoja, joilla olisimme päässeet noista ilkeännäköisistä pikkupaskiaisita eroon. Muta ne olivat niin sitkeitä, että emme onnistuneet. Tämä kaunotar kertoi, että hän miehensä - joka oli muuten hänen kertomansa mukaan täysi paskiainen - on parhaillaan laivalla, joka on juuri tulossa satamaan. Lopusta muistan vain enää sen, että hän lähti torilla satamasta tullutta linja-autoa vastaan näiden vartijoidensa saattelemana.
        Koskaan en sen jälkeen häntä nähnyt. Olen kuitenkin varma, että jos olisin, niin olisin vapautanut hänet vankilastaan, jota vartioi joku ilkeä, yksinkertainen merimies tai jalkapalloilija, joka juoksee poikaporukassa muiden perässä molo pystyssä ja samalla tuon ajan mukaisesti naistaan kotona vankina . Mihin katosi tuo salaperäinen nainen ”muurien” takana. Tapaus on haareminvartijoineen kuin "Tuhannen ja yhden yön tarinoista" - vain huntu puuttuu.

        Niinpä niin,naiset,nuo ihananaiset,kuinka tylsää olisikaan elämä ilman heitä ja kuinka paljon helpompaa...
        Omituista kyllä,jopa kaltaisellani kirveellä veistetylllä naamalla varustetulla miehellä oli nuorena muutama romanssi

        Näin syksyn taas häämöttäessä valtaa jostain syystä kummallinen halu palata takaisin tuohon nuoruuteen,joka siihen aikaan elettäessä tuntui hyvin ankealta ja vaikealta,mutta näin jälkikäteen niin nostalgiselta ja jotenkin paratiisimaisen viattomalta.

        Muistan kuinka Ranniston "Kalle", matikan opettaja , kerran geometrian tunnilla loihe lausumaan jotain, ,mikä silloin tuntui tosi typerältä : :"Te elätte nyt elämänne parhainta aikaa."
        Kuusitoistavuotiaana,kaikenlaisten angstien vaivaamasta nuorukaiseta tuo oli lähinnä v..tuilua,mutta nyt keski-ikäisenä äijänä olen taipuvainen olemaan samaa mieltä.

        Niin,naisistahan oli tarkoitus puhua.
        Minulla ,vaikken mikään komistus ollutkaan,oli kumminkin rima aina korkealla,en halunnut vain panopuuta,halusin rakkautta ,hain sielun kumppania,toista puoliskoani,romanttinen sielu kun olin.

        Juodessani nyt ties kuinka monetta Fosteria näen sieluni slimin erään naisen,tai tyttöhän hän silloin oli.

        Pitkä,hoikka,vaalea,siniset silmät ja niin kaunis että ihmettelen vieläkin kuinka uskalsin edes puhutella häntä.
        Istuin kaikessa rauhassa yksin Terazzon terassilla ja join keskiolutta ,kun tuo tyttö istahti vierieiseen pöytään.Hän ei ollut yksin ,vaan hänellä oli mukanaan ystävätär,joka kauniisti sanottuna oli vähemmän kaunis.

        Join kaljaa,hain lisää ja vähän väliä vilkuilin tuota tyttöä joka istui vain muutaman metrin päässä.Hän puhui ruotsia ystävättärensä kanssa ja jonkin verran ymmärsin tuota kieltä,sillä olin ollut ruotsinkielisessä lastenkodissa kolme ankeaa vuotta.

        Sain vihdoin kerättyä sen verran rohkeutta että uskalsiin kääntyä tytön puoleen ja kysyä olisiko hänellä mahdolliseti tulta tupakkaan.
        En polttanut mutta en keksinyt parempaakaan tapaa päästä juttuun.
        Hän vastasi ruotsiksi ettei hän pölta ja siitä se alkoi.

        Pyysin lupaa istua pöytään ja sainkin sen.Hänen ystävättärensä katseli minua kuin rotanraatoa mutta onneksi kaunotar oli ystävällinen.
        Ei,hän ei polttanut.Ei ,hän ei juonut olutta.Hän oli uskovainen,lestadiolainen kaiken lisäksi.
        Niinpä tietysti,uskovainen kaunotar,juuri minun tuuriani.

        Oli jo iltapäivä ja alkoi tulla kiire sillä tytöt olivat lähdössä.
        En muista kuinka ,mutta jotenkin sain sovittua treffit seuraavaksi päiväksi alakertaan,Kellariin.

        Kaunotar lähti ja hymyili minulle niin että sieluani vihlaisi.i. En juurikaan uskonut että hän tulisi Kellariin joten päätin vetää kunnon kännit ja menin alakertaan jossa kaverit jo odottelivat.

        Seuraavana aamuna heräsin tietenkin kauheassa krapulassa,
        Muistin hämärästi eilen tehneeni tärskyt mutta mihin aikaan,siitä ei ollut mitään hajua..
        Kun sain alas puolikkaan vinettoa,alkoi elämä taas kirkastua.Lähdin hiljalleen käpyttelemään kohti kellaria ja olin siellä niin aikaisin että sain istua yksin baarissa seuranani vain parta-Jore,vanha merimies.
        En uskonut että tyttö tulisi mutta otin silti varman päälle ja naukkailin vain hiljakseen keskiolutta.

        Katselin baarin peilistä naamaani ja olin varma ettei Hän tulisin.Siksi suorastaan säikähdin kun yhtäkkiä kaunotar istui viereeni baarin jakkaralle .
        Käännyin häneen päin ja sanat juuttuivat kurkkuuni,sillä niin kaunis hän oli.
        Onhan se pinnallista ja katoavaa,mutta tuona hetkenä uskoin näkeväni oman jumalattareni jota olin siihenastisen elämäni etsinyt.

        Tilasin hänelle vain kokista sillä hän ei todellakaan juonut alkoholia ja siirryimme sitten salin puolelle pieneen rauhaisaan nurkkapöytään.
        Tanssilattia alkoi täyttyä,mutta me vain istuimme ja puhuimme kaikesta maan ja taivaan välillä.Katsoin häntä slmiin eikä hän kääntänyt katsettaan ja nuo silmät olivat niin tutut kuin oliisn aina ne tuntenut..
        Kun romanialainen yhtye alkoi soittaa tangoa uskalsin pyy tää häntä tanssimaan ja postimerkin kokoisella lattialla sain hänet lähelleni, ja tunsin hänen ihanan vartalonsa vasten omaani, niin olin kuin aatami eevansa kanssa paratiisissa.

        Olin herrasmies loppuun asti ja saattelin hänet kotiinsa joka oli palatsimainen valkoinen rakennus ja sain palkaksi suukon ja kauniin katseen.
        Muistan ne viimeiset sanat jotka hän silloin lausui: "Jag kan inte förstå varför jag älskar dig sä mycket.".

        Silloin en osannut vastata hänelle mitään koska ihmettelin sitä itsekin..

        Siinä eräs muistikuva nuoruusajoilta,päivistä joiden harmauden kuluneet vuodet ovat kirkastaneet ja saaneet säihkymään sateenkaaren kaikissa väreissä niin että ehkäpä tuo tyttökin oli vain haaveunta...


      • alfons lyytikäinen
        Bimppel Bum kirjoitti:

        Vieläkö nykyään löytyy yhtä vietteleviä naisia,rouvia Pietarsaaresta??Hur är det?

        Ehkä tosiaan aika kultaa muistot ,ne harvat naiset joiden kanssa onnistuin jeppiksessä pääsemään intiimisuhteisiin muistuvat mieleen vuosi vuodelta kauniinmpina ja seksikäimpinä ja hyvä niin--
        Nuorena miehenä en aina katsonut siihen ulkonäköön vaan pukille piti päästä mahdollisimman nopeasti ja silloin ei yleensä kannattanut näitä kauniimpia tyttöjä yrittää sillä se olisi vaatinut liian pitkän ajan jos yleensä olis päässyt edes saatille..vaan yleensä katselin sellaista hieman vähemmän kaunista ; mutta rintoja ja persettä piti olla, siitä en tinkinyt ja joskus niitä molempia sai sitten liiankin kanssa..
        Muistuupa mieleen tämä punatukkainen muodokas neito jonka ns iskin siitä torin reunan tyttöparvesta eli lähdettiin iltakävelylle ja kun ei muutakaan paikkaa silloin löytynyt ja tarve oli kova molemmilla niin suuntasmme koulupuistoon .
        Oli kesäinen kuuma lauantai-ilta ja ainakin siihen aikaan puisto oli tyhjä,( niin luulin) joten siinä sitten pistiimme töpinäksi ,neiti nojasi vasten penkkiä, nosti hamettaan ja siinä sitten höykytin häntä takakautta nuoruuden innolla.
        voih voih mutta eiköhän vähän ajan perästä sininen villkuvalo välähtänut ja römeä äni huusi ..Polliisi tiällä, lopettakkee heti se nylkytys siällä penkillä!
        kylllähän vituutti,meni ns tunnelma kokonaan pilalle eikä tyttö enää halunnut uusintaa edes autossa ,vaan häipyi elämästäni saatuaan housut jalkaansa--


    • Veikko Nakke

      Grillimyyjä Tuulikki.Hänellä oli yhtä isot hampaat,kuin hevosella.heh.Botnia makkara meni yhdellä haukkauksella.

      • portinvahti

        Myös haju Irma.Tuoksuntunsi kilometrien päähän.Oli töissä scaumannilla.Söi 22 kananmunaa lounaalla.


      • Erik Stig-Bengt

        Hehhe hee.muistan typykän.Muutti ruotsiin Malmööseen.Tarina kertoo,että puri jonkun väriviallisen munat poikki.


      • kolmosportti
        portinvahti kirjoitti:

        Myös haju Irma.Tuoksuntunsi kilometrien päähän.Oli töissä scaumannilla.Söi 22 kananmunaa lounaalla.

        Ennen vanhaan ne vasta äijiä olivatkin ,,ja naisia ei siihen aikaan siihen virkaan otettu
        polkupyörällä kierrettiin pitkin ja poikin aluetta oli talavi tai kesä ja autoosta ei puhetakaan
        kova oli päällikkökin,aina pyöräilemäs jostain jonnekin rillit huurussa
        silloin oli porttivahdit rautaa ny ne on muovia


    • 998

      Göran ähisi ja puhisi,siirsteli käsäiään tangossa,sai lopulta mielestään hyvän otteen tangosta,kyykistyi ja tempaisi painot kovan huudon säestyksellä päänsä päälle.
      Einari katseli ovelta silmät suurina tuon isokokoisen miehen noustessa kyykystä valtavan painon kanssa,( tos täytyy olla ainakin parisataa kiloo,ajatteli hän) jalat ja kädet täristen ja kasvot ponnistuksesta punoittaen.
      -AARGH SAATANAn SAATANA huusi Göran ja pudotti raudat salin puiselle alustalle,josta tanko vieri sementtiselle lattialle.Rautojen metallinen kalina ja räminä sai einarin korvat soimaan ja hän vetäytyi vaistomaisestia kauemmaksi ovelta
      Silloin vasta Göran huomais ovella seisoskelevan pojan.
      -mikäs juippi sinä oot? hän kysyi ja asteli puuskuttaen ovelle
      -Mä,mä tulin vaan kattoon,mäkin haluisin painonnostajaksi,einari änkytti ja tunsi siinä Göranin edessä itsensä entistäkin hontelommaksi.Hän oli pitkä ja laiha punatukkainen poika,16-vuotias lukiolainen .
      Vasta tänä syksyisenä iltana hän oli saanut kerättyä tarpeeksi rohkeutta uskaltaaksen tulla tänne tt-n voimailusalille.Sali oli pieni ja siellä haisi rehellinen hiki.
      Osansa hänen päätökseensä aloittaa voimailu vaikutti se että hän oli kyllästynyt voimattomaan olemukseensa ja ehkä myös se että hän oli kuullut tyttöjen pitävän lihaksikkaista miehistä.
      Viikkokaudet hän oli käynyt hollanderilla selailemass amerikkaliaisia muskelilehtiiä--

    • gfre

      bb

    • hvgghfxsfuhu

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Evijärven_surma
      On se niin hieno mies, vapaallekkin pääsi ennenaikojaan jatkamaan samaa rataa. Todellinen arjen sankari. Ottaiskohan rkp hannupojan listoilleen?

    • aivanhou

      On lauantai-iltapäivä ja kävelen sateista Isoakatua syvissä mietteissä sillä huomenna on edessä suuri päivä,astun armeijan harmaisiin eli vähintään kahdeksan kuukautta on tiedossa pelkkää kurjuutta,kuten vanhemmat kaverit ovat minua innokkaasti valistaneet--
      Centralin kohdalla pysähdyn ja katson elokuvan mainoskuvia,näyttää oleva taas länkkäri,pääosassa John Wayne.
      J'ätän suosiolla menemättä,en pidä Waynen filmeistä,toista olisi Eastwoodin leffa,mies on uskottava rooleissaan,eikä höpise turhia.
      Jäätelöbaarin kohdalla olen kahden vaiheilla mutta päätän sitten käydä vähän "katsastamassa tilannetta.
      Kahvila on lähes tyhja,mutta huomaan jompen ja olavin istuskelevan nurkkapöydässä,siellä istuu myös tuo pitkätukkainen jalkapalloilija,joka aina muistaa kertoa kuinka kovassa kunnossa hän on-
      Kävelen tiskille ja tilaan pullon karjalaa. .Maksan oluen ja marssin poikien pöytään.
      -Mitäs mokkeri? kysyy Jomppe ja virnuilee,hän on jo käynyt intin ja tietää meikäläisen lähdöstä
      -Mitäs tässä,vastaan ja istun pöytään.
      Juttelelemme niitä näitä,pojat ovat aloittaneet jo muutama tunti sitten,minkä saattoi hyvin havaita heidän kovaäänisestä puheestaan ja punoittavista naamoista.
      Haen pian toisenkin pullon ja sitten kolmannenkin ja ennenkuin huomaankaan on pieni nurkkapöytämme täynnä tyhjiä pulloja ja kahvilakin on täyttynyt ääriään myöten.
      Jompella on taskumatti jossa on kuuskymppistä koskenkorva votkaa ja käymme silloin tällöin vessassa ottamassa huikkaa siitä,hän haluaa välttämättä tarjota minulle,"veripäämonnille" viimeisen siviilihumalan...
      Huomaan äkkiä että on jo ilta,ulkona on hämärää ja kahvilan kaikki valot on sytytetty,toukokuinen ilta pimenee ja tunnen oudon kaipuun rinnassani.

      Väittelen pitkätukan kanssa urheilusta,hän on jalkapalloilija henkeen ja vereen ja halveksii kaikkia muita lajeja,Minusta on hauska kiusata häntä , koska huumorintajua miehellä ei juuri ole vaan hän ottaa kaiken niin tosissaan.
      Hän on jo parikin kertaa haastanut minut ulos ja olen kohteliaasti kieltäytynyt.
      Olavi ja Jomppe puuttuvat keskusteluun ja tilanne rauhoittuu.
      Juon ties kuinka monetta karjalaani,kun näen hänet jonka olen halunnut tavata vielä kerran ennen inttiin lähtöani,näen Lise-loten.
      Hän istuu salin toisella puolella,vaaleana ja kauniina niin kuin aina.
      Hänen pöydässään on useita kaupungin hippityyppejä,laihoja pitkätukkaisia vetelyksiä, pari ylimeikattua tyttöä sekä tietysti tuo hänen ainainen seuralaisensa, punatukkainen saara.
      Hörpin oluttani ja yritän tavoittaa Lise-loten katsetta,siinä kuitenkaan onnistumatta
      Haluan pyytää häneltä anteeksi viimeaikaisia töppäilyjäni ja ennenkaikkea haluan häntä vielä kerran ennen kuin lähden pois..
      Pöydässämme on melkoisen vilkasta,väännän kättä jalkapalloilijan kanssa ja voitan helposti,väännän myös jompen ja olavin kanssa,joista ei juuri ole vastusta,muutama vierailijakin käy koittamassa voimiaan,mutta turhaan ,väännän kaikkien kädet pöytään.
      Tunnen itsen vahvaksi ja katselen Lise-loten pöytään päin ,näkikö hän kuinka vahva mies täällä onkaan--
      Mutta,mitä v..ua.Tuo saakelin masa on istunut lise-loten viereen ja yrittää selvästi iskeä tyttöä.
      En ole tappelija tyyppi ja tiedän masan istuneen linnassa puukotuksesta ja muustakin,mutta lise-loten takia olen valmis vaikka mihin..
      Nousen pöydästä ja kävelen rauhallisesati Lise-loten pöytään ja sanon-hei lise-lotte,kuka toi hyypiö on ?
      Ennenkuin Masa tajuaa mitään vedän äkki liikkeellä tuolin hänen altaan jolloin mies putoaa lattialle perseelleen.
      _oho,kuinkas nyt noin ,sanon .Masa istuu hetken paikoillaan hölmistyneenä ja nousee sitten hitaasti ylös.
      -mitä saatana sä jätkä meinaat?perkele teit kyl viimeisen temppus nyt.Hän katsoo minua pistävästi mustilla silmillään ja käärii takkinsa hihoja ylös-
      katson häntä silmiin ja juttelen lise-lotelle.-Anteeksi se viimekertainen Lotte.olin liian kännissä silloin,
      _niinhän sä olet nytkin,vastaa tyttö mutta katsoo kuitenkin minua suoraan silmiin.Nuo silmät ,ne saavat minut unohtamaan kaiken muun,masankin.
      -odota hetki ,sanon masalle Käännyn lise-loten puoleen ja katson häntä kauan
      Hän on kuin enkeli,ajattelen.

      ,kyyneleet valuvat silmistäni ,enkä saa sanaakaan suustani.
      Hänen silmänsä ovat tummansiniset ja hyvin kauniit ja tajuan äkkiä hyvin selvästi,että hän ei ole minua varten.Hän on liian kaunis.liian älykäs,liian hyvä minunlaiselleni.
      -Hyvästi lise-lotte ,saan sanotuksi .-hyvästi ,vastaa hän ja kääntyy sitten takaisin pöytäseuransa puoleen kuin ei mitään olisi tapahtunut.Pöydässä istujat eivät luultavasti edes huomanneet välikohtausta ,hashiksen makeahko haju tuntuu ilmassa selvästi--ainoastaan saara tuijottaa minua pistävästi..
      Masa odottaa minua kädet nyrkissä, mutta jokin kasvojeni ilmeessä saa hänet siirtymään sivuun .
      Kuulen vain hiljaisen kirosanan kun hän istuu takaisin paikalleen.
      Palaan pöytääni,jossa jomppe tarjoaa taskumattiaan,otan kunnon huikan ja päätän unohtaa kaikki naiset ,varsinkin tuon vaalean ja kauniin lise-loten---
      Hyvästi selvä päivä sanon pojille,nyt juodaan viinaa.

      • lyhytvirsi

        Kävelit kadulla, menit baariin, joit kaljaa, puhuit muijalle ja sait melkein turpiin. Normimeininkiä.


      • martin tyttö
        lyhytvirsi kirjoitti:

        Kävelit kadulla, menit baariin, joit kaljaa, puhuit muijalle ja sait melkein turpiin. Normimeininkiä.

        kerran kävelin kadulla mutta siitä on aikaa


    • lumperi,

      Istuimme samassa pöydässä silloisen Ludwigin discon hämyisessä ja savuisessa takahuoneessa.
      Muistan hämärästi että sinulla oli oranssinen paksu norjalaisvillapaita joka sai sinut näyttämään entistäkin hennommalta ja eteeriseltä.
      Parhaiten muistan kasvosi jotka toivat aina mieleen näkemäni kuvat kreikkalaisesta Afroditen patsaasta.
      Pitkät vaaleat hiuksesi ,tummansiniset silmäsi ja hieman käheä äänesi ja sen hieman ruotsalainen sointi;
      muistan ne kaikki,kuin se olisi ollut eilen.
      Humalaisen rohkeudella puhuin sinulle haaveistani olla suurin maalari sitten van goghin ja kuinka piirsin ja maalasin päivittäin tuntikausia,kuinka paljon puhuinkaan vain jotta saisin sinut edes kerran katsomaan
      minuun sillä lailla kuin rakastunut nainen katsoo..olisinpa ollut vain oma itseni,tavallinen rento reino..
      niinpä niin,rakkaus tekee miehestä narrin--hävettää vieläkin
      Mutta silti ,tänään syksyisenä sateisena iltana muistan taas kerran sinua
      ja muutaman oluen jälkeen kuuntelen venezuelaa..

    • matias myyrä

      Miksi ei tule ?

    • Cheste

      Elokuvissa noustiin ylös ja sytytettiin tupakka palamaan ennen kuin Burt Reunolds -elokuva oli kokonaan loppunut. Lopputekstien aikaan harottiin viiksiä ja käveltiin niska kyyryssä ulos palelemaan. Tai vaihtoehtoisesti mentiin kahvilaan juomaan sumppia , joka oli enemmän tervaa kuin kahvia. Ja jos ei ollut juuriostettua ”kahvia” nenän alalla, saattoi baariapulainen huutaa suomeapuhuville että "shiitsakkiyyt."

      Baarien sulkeuduttua syötiin iltanälkään Botnia-makkaraa, joka oli rasvainen ja sisältä kylmää, tai nieltiin huonosti lämmitettyä myysmebiffia. Päälle näihin ruiskutettiin hamäykseksi paksusti sinappia ja ketsuppia. Onnellisimmat ajoivat ruuan päälle autolla edestakaisin keskustaa tai keskustan ja Moto Novan väliä. Muut tallasivat kylmissään tyhjiä katuja taskubiljardia pelaten, unelmien prinsessaa turhaan odotellen.

      Ja silloin kuin päätettiin juhlia oikein komeasti, mentiin ravintolaan, jossa oli olutta vastaan syömäpakko. Pitsat maistuivat niin kamalta, että porukka veti niitä vessan pöntöstä alas tai piilotti niitä patterin väliin. Paikka oli kuitenkin aivan mahtava. Omistaja ja asiakkaat olivat tietenkin aivan mahtavia tyyppejä.

      Kaikki oli meillä Jeppiksessö tuolloin maailman parasta. Siinä uskossa me elimme. Tai ainakin kaikki oli maan parasta. Meillä oli parhaat grilliruuat,jalkapalloilijat, ravintolat, muusikot, voimamiehet, merimiehet ja naistenmiehet. No jos joku epäilee, niin ... sanokaa mitä sanotte, meillä oli sentään ainakin maan kovimmat juopot. Meillä on epävirallinen itsemme hengistäjuomisen SM. Miksi muuten Legendat- keskustelu oli elänyt niin pitkään?

      • donkihot

        Varsinkin kesät vuosina 1970-1973 ovat muistoissani aina kuumia ja aurinkoisia vaikka taisi silloinkin välillä sataa..
        Nuo grillit olivat silloin varsinkin krapulapäivinä suosittuja
        Ranskalaiset olivat juuri niin rasvaisia ja suolaisia kuin pitikin samoin ne "hampurilaisiet" ja "porilaiset" elimistö sai sitä mitä kaipasikin rankan nestekuurin jälkeen
        ei siloin salaatteja näkynyt juuri missään, viherpiipertäjät olivat vielä vain pilkkeenä papan silmässä
        eipä ollut pitsabaarejakaan görankin aloitteli vasta kebab bisnestään
        eikä niitä kukaan osannut kaivatakaan paitsi ne harvat jotka päsivät reilaamaan ja merille näkemään että maailam ei loppunut Ähtävänjokeen.
        Keskikaljaakin sai vielä baareista ja kesällä sai aina joskus aitoa svenski blondia jos vain ei ollu liian kännissä
        Ensimmäiset humalat kiljusta ja aperitasta puhumattakaan vinetosta kaikkien aikojen kamalimmasta sotkusta..silti sitäkin irvistelen juotiin ja ensimmäsien pullon jälkeen se maistui jo ihan nektarilta ja taas oli mies täynnä rohkeutta ja voimaa valmiina illan koitoksiin Pub Jackissa,Kellarissa ja Ludwigissa


      • nokänduu

        Silloin oltiin vielä nuoria


    • anttikorva

      no eihän täällä asu vaaku ruottalaisia enään

    • nui vaan

      Minne katosivat 60-70 luvun syntyneet rikolliset varmaan asuvat eri kaupungeissa nyt?

      • espour goutte

        "Antaa arpisten haavojen olla,niitä auki ei repiä saa
        no mas!

        t.pisara


    • Legendako?

      No tokkopa, mutta en ihmettele vaika olisikin, ainakin ollut legendaarinen kaunotar Pietarsaaressa. Kävi Evijärvellä nuorisoseuralla lauantaisin 80-luvulla. Aivan uskomaton kaunotar, maailman kaunein hymy, brunetti. Pietarsaaren bussilla tuli ja lähti. Hän tietääkseni Sirpa nimeltään. En koskaan uskaltanut esittäytyä. Harmi.

      Terkkuja jos joku tuntee tai itse luet. Mulle oot legendaarinen kaunotar.

      Ex-Vasikka-Ahon bönde

    • Mika_

      Keitä näitä kaikkia hurjia kavereita on 1970 luvulta tähän hetkeen? legendoja. ?

      • Mika_

        Häiriköt, rikolliset..LEGENDAT jotka muistetaan tänäkin päivänä...?


      • pern
        Mika_ kirjoitti:

        Häiriköt, rikolliset..LEGENDAT jotka muistetaan tänäkin päivänä...?

        pieru veljekset olivat kovia kaikki pelkäsivät niitä.


      • jepuan elvis

        Mm sumovaari ja Cheste sekä kovat veljekset ape make ja pera


    • loordi jimi

      Voi vittu,saatana, pussaakko sä ton kanssa? Eemeli kuuli huudon ,mutta hänelle ei tullut mieleenkään lopettaa suutelemista Lise-loten kanssa.
      Sitä paitsi huuto ei ollut tarkoitettu hänelle vaan Lise-Lotelle,jonka mustasukkainen poikaystävä oli yhtäkkiä ilmaantunut heidän viereensä.

      Kaupunginhotellissa vietettiin lukion perinteistä vanhojen iltaa ja useimmat olivat jo tähän aikaan illasta hyvällä menotuulella ja Eemelikin oli kutsunut itsensä juhliin mukaan vaikkei hän mikään lukiolainen ollutkaan..
      Ilta oli sujunut mukavasti tähän asti,hän oli istuskellut lukiolaisten pöydässä ,toki hän tunsi heistä useimmat keskikouluajoiltaan.
      Kuinka lapsellisilta he tuntuivatkaannyt ;vaikka hän oli saman ikäinen, niin pari vuotta merillä oli oli vanhentanut häntä,tehnyt vakavammaksi ja aikuisemmaksi

      Niin tai näin siinä istuessaan hän oli huomannut Lise-loten istumassa baaritiskillä. Hänellä oli pitkät vaaleat hartioille ulottuvat hiukset ja hän oli pukeutunut hippityyliseen valkoisen tunikaan ja vihreisiin samettifarkkuihin.
      Salin toiselta puolelatakin Eemeli erotti hänen silmänsä jotka välkehtivät salaperäisinä ja tummansinisinä ,niin kauniina että eemelin henkeä ahdisti

      Hän oli usein ajatellut Lise-lottea yksinäisinä öinä rahtilaivan halkoessa merta maapallon toisella puolella.Hänellä oli toki ollut naisia satamissa ,mutta yhtä poikkeusta lukuunottamatta vain ilotyttöjä..Lise-lotte oli Eemelin ensimmäinen ihastus ja katsoessaan tyttöä hän tunsi vanhan tunteen heräävän sisällään ,
      Hän kuuli Lise-loten hieman käheän naurun hänen jutellessaan tiskin vieressä seisovan poikaystänsä kanssa. Sepi,,laiha,itsevarman oloinen nuori mies oli Eemelille tuttu kouluajoilta. .Kaveri oli aina suuna päänä luokassa ,aina väittämässä vastaan opettajille varmana omasta vakaumuksestaan joka oli jyrkän vasemmistolainen.-Varmasti tuleva politiikko ,mietti Eemeli hörppiessään oluttaan .

      Hän tunsi olonsa ihmeen mukavaksi siinä istuessaan ja katsellessaan Lise-Lottea.tupakansavuisen pöydän yli ja kuunnellesaan toisella korvalla romanialaista laulajaa joka tunteella veti vanhan hienon kappaleen "Hopeinen Kuu""
      Lise-Lotte nousi baarin äärestä ja lähti reippaaseen tapaansa kävelemään kohti naistenhuonetta. Sepi jäi selittämään tärkeänä jotain teoriaansa ikävystyneelle baarin hoitajalle joten Eemelikin nousi ja lähti samaan suuntaan. Miesten ja naiset vessat sijaitsivat vierekkäin käytävällä ,poissa baaritiskillä olevan poikaystävän näköpiiristä.

      Eemeli jäi käytävälle odottelemaan ja mietti hieman hermostuneena mitä sanoisi tytölle.Yhtäkkiä häntä alkoi kaduttaa koko juttu vaikka alkoholi velloikin suonissa jo melko raskaasti..
      Hän kääntyi jo lähteäkseen takaisin kun naisten huoneen ovi avautui ja Lise-lotte ilmestyi hänen eteensä.He jäivät kumpikin hetkeksi tuijottamaan toisiaan ja sitten Lise-Lotte huudahti- Hei Eemeli,pitkästä aikaa,mistä sä siihen tupsahdit?-
      -Mä vaan ,tuolta salista- Eemeli änkytti
      -Hei ,mut sustahan on kasvanut iso mies , sä olit ennen niin pieni ja laiha- Lise-lotte hymyili ilkikurisesti ja tarttui kiinni Eemelin käsivarteen-Sä oot varmaan nostellut puntteja ,.vai mitä? tyttö kysyi hieman käheällä äänellä ja iski silmää.
      Eemeli virnisti hiukan hämillään ja jänniiti hauistaan. No,koitas tätä ,Hän kehoitti .

      Lise-lotte totteli silmää iskien ja puristi Eemelin käsivartta .Yhtäkkiä hän irroitti kätensä ja katseli Eemeliä epätavallisen ujosti.He katselivat toisiaan molemmat yhtäkkiä vakavina ja hiljaisina .Ennenkuin huomasikaan Eemeli oli puristanut tytön itseään vasten ja suuteli tätä. Hän tunsi Lise-Loten hoikan vartalon painautuvan itseään vasten ja tytön kuuma suu vastasi suudelmään kiihkeästi.

      Ja juuri silloin kuului -voi v--tu ,s aa ta na ,pussaat sä ton kanssa.?

    • jj-not-lehto

      Jeppiksessä "kulttuuririkastaja" puukotti liikkeessä omistajaa, ja poliisit vain käski painua kotiin.

      Mitä opimme tästä? Jeppiksessä saa kantaa teräasetta julkisella paikalla, puukottaa työtätekevää palveluammattilaista, ja saa vain käskyn painua kotiin.

      Auta armias jos puukottaja olisi ollut valtaväestöön kuuluva, niin jo ois tullut sanktioita oikeen olan takaa, ja lehdet huutaneet kissankokoisin kirjaimin!

      Tälläistä elämää täällä...

    • oysinblack

      Muistan ainakin pitkän virtasen ja hanhi martin parivaljakko oli todella kova

    • paska haisee

      kumma että pitää kaivaa paskaa joka ihmisestä eikö ole muuta tekemistä todellinen legenda oli adolf hitler

      • feswq

        taitaa se p as ka olla ihan omass päässäs
        ahkerasti näköjään luet kumminki


      • aqqq
        feswq kirjoitti:

        taitaa se p as ka olla ihan omass päässäs
        ahkerasti näköjään luet kumminki

        tippatopi


      • lotta på mig
        aqqq kirjoitti:

        tippatopi

        He vill int sta nameir.


    • eräs joka aamulla he

      iMuistan vain surulisia asioita jeppiksestä ja aion unohtaa ne totaalisesti ja nauttia elämästäni täällä trinidadissa pitäkää tunkkinne

      ps. eevalle terveise,t kaunis sinisilmäni menneiltä ajoilta;)

    • Anonyymi

      Missä lienee tämå sumovaari nykyään?

    • Anonyymi

      Kohta suomenkielisten histuriaa ja legendoja on vain museo..hohhoo..

    • Anonyymi

      Niinpä, tosin ei tänne juuri kirjoitella hauskoja juttuaja , ainakin nyt kun Cheste on kadonnut bittiavaruuteen.

      Nykynuoriso ei tiedä millaista oli elää
      Jeppiksessä aikana, jolloin kaupungin kaduilla oli ihmisiä, aikana jolloin ei ollut elämää pelkästään somessa ja jolloin kaikki ei löytynyt Googlesta.

      Silloin myytiin kaduilla viinaa autoista ja hämäristä murjuista Sitä haettiin satamasta laivoista ja sitä tehtiin itsekin metsissä.

      Ja tytöt olivat anteliaita kun kierrettiin ns p- rallia viikonloppuisin..

      Niin sanottuja alan miehiä kin oli kyllä paljon mutta ei ollut vielä huumeet levinneet lukuunottamatta satunnaisia hashiksen pöllyttelijöitä.

      Jopa ilotyttöjä riitti niin merimiehille kuin kadun miehillekin.
      Ja laiva kulki Suomen ja Ruotsin väliä ,jopa talvellakin.
      Oli se aikaa.

    • Anonyymi

      Voisinhan jotain kertoa, asuinhan siellä itsekin, kauan sitten.

      • Anonyymi

        Pitkästä aikaa lukaisin näitä juttuja ja elin hetken kadonnutta nuoruuttani.

        Onhan kirjoitukset kovin amatöörimäiisiä , jopa naivejakin , mutta eräissä kertomuksissa on silti kuvattu jopa liikuttavalla tavalla silloisen nuoren miehen sielunmaisemaa, siellä ei juuri aurinkoa näy kuin välähdyksittäin jonkin nuoren naisen hahmossa ja lauantai- illan nousuhumalassa.


        Toki varmasti monilla muilla on valoisammat muistot nuoruusajoilta.


    • Anonyymi

      Elämää Jeppiksessä on kuvattu monessakin kirjassa, mm Lars Sundin trilogiassa.
      En silti löydä niistä samaa kaupunkia jossa itse asuin 60- ja 70 - luvulla.

      Näissä legenda tarinoissa ollaan lähempänä sitä.
      Toki naiveja amatöörien kirjoitelmia , mutta jotkut , Chesten kirjoittamat , palauttavat elävästi mieleen nuo lapsuus ja nuoruus ajat.

      Varsinkin kertomus viiksistä , ankea krapula-aamun kuvaus ,ilmeisesti Kipparissa tai Pub Jackissa tapahtuva, pystyin hyvin samaistumaan tuohon ahdistavaan,lähes vainoharhaiseen pelkotilaan jota usein tunsin seuraavana päivänä
      Kun oli tullut taas kerran otettua ja kunnolla.

      Olin arka ja herkkä lapsi ja yritin teini-iässä löytää rohkeutta pullosta.Onnistuihan se vähäksi aikaa, mutta jo seuraavana päivänä olin taas oma surkea itseni.

      Toki mieleen palautuu ihanan haikeitakin muistoja kuten siitä kauniista tytöstä johon ihastuin jo ekaluokkalaisena ja joka oli minulle vuosikausia samanlainen palvonnan kohde kuin Julia Romeolle .Toisin kuin Romeo en kuitenkaan saanut vastarakkautta johtuen ehkä siitä että en pystynyt koskaan puhumaan hänelle punastumatta tai änkyttämättä. Paitsi tietysti kolmen promillen humalassa.

    • Anonyymi

      Kuka putosi kerrostalon parvekkeelta ?

      • Anonyymi

        Oli viljo tuosta kortesjärveltä muuttanut aikoinaan . Kurkotteli parvekkeelta ja jalat lipsahti liukkaalta betonilta.

        Älä ole liian utelias.


    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 1 Eurolla 35 euroa, 1.5x minimikerroin, 0x kierrätys ja minimitalletus vain 5e!

      Noniin nyt pamahti sitten VB:ltä älyttömän kova tarjous ensitallettajille. Euron panoksella 35 euroa jos kokkishown voit
      Pitkäveto
      1
      2681
    2. Jos ottaisit yhteyttä, näyttäisin viestin kaikille

      Yhdessä naurettaisiin sulle. Ymmärräthän tämän?
      Ikävä
      151
      1258
    3. Heikki Silvennoinen ( Kummeli)

      Kuollut 70-vuotiaana. Kiitos Heikille hauskoista hetkistä. Joskus olen hymyillyt kyynelten läpi. Sellaista se elämä on
      Kotimaiset julkkisjuorut
      49
      1135
    4. Mitä toivot

      ensi vuodelta? :)
      Ikävä
      127
      1008
    5. Hyvää huomenta 18. luukku

      Hyvää keskiviikkoa. Vielä pari päivää ja sitten on talvipäivänseisokki. 🎄🌌❄️😊❤️
      Ikävä
      223
      974
    6. Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?

      Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?
      Sinkut
      206
      949
    7. Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos

      Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä
      Maailman menoa
      15
      899
    8. Olet sä silti

      Ihana ❤️ tykkään
      Ikävä
      72
      855
    9. Kauanko valitatte yöpäivystyksestä?

      Miks tosta Oulaisten yöpäivystyksen lopettamisesta tuli nii kova myrsky? Kai kaikki sen ymmärtää että raha on nyt tiuk
      Pyhäjärvi
      297
      855
    10. Haluaisin vain varmistua

      Sinusta tarpeeksi.
      Ikävä
      40
      851
    Aihe