Hei, me täällä kotona ihmetellään yläasteen opettajien arvostelumenetelmiä. Tällä kertaa kyseessä on kasiluokan matikan koe. Asiasta aiotaan ottaa opettajalta selvää, mutta kiinnostaisi tietää toisten kokemuksia.
Missä menee nelosen, seiska ja ysin rajat, jos max on 30 pistettä? Onko laskua kopioidessa sattunut virhe automaattisesti virhe, jos lasku on laskettu oikein? Pitääkö vanhempien osata opettaa matikkaa ja miten paljon opettaja kantaa vastuuta oppilaidensa oppimisesta?
Kiitoksia!
Missä menee nelosen, seiska ja ysin rajat, jos max on 30 pistettä? Onko laskua kopioidessa sattunut virhe automaattisesti virhe, jos lasku on laskettu oikein? Pitääkö vanhempien osata opettaa matikkaa ja miten paljon opettaja kantaa vastuuta oppilaidensa oppimisesta?
Kiitoksia!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vastuu matematiikan oppimisesta on sinulla itselläsi ja vanhemmillasi. Opettajilla ei ole minkäänlaista "tulosvastuuta".
Miten opettaja voitaisiin asettaa vastuuseen siitä, että oppilasta ei kiinnosta opiskella ja/tai oppilaan vanhemmille on tärkeämpää esim. jonkun helvetin uran luominen kuin lapsensa koulunkäyntimenestyksestä kiinnostuminen.
Arvosteluteknisiin kysymyksiin liittyvät kysymykset selviää varmaan parhaiten kun kysyy siltä opettajalta.
Ensinnäkin haluan sanoa, että kannattaa ottaa yhteyttä kyseiseen opettajaan kuten olette aikeissa tehdäkin. Toivon kuitenkin, että vaikka kuinka epäilisitte opettajan pätevyyttä tms., esittäkää asianne ystävällisesti ja ilman syytöksiä. Opettaja tekee vain työtään ja saa joka päivä kuunnella negatiivisia asioita muutenkin (siis huonotuulisten, kiroilevien ym. oppilaiden taholta), ja vanhempien olisi syytä ottaa tämä huomioon eikä hyökätä suoralta kädeltä opettajan henkilöä vastaan. En siis syytä tässä sinua hyökkäämisestä, vaan puhun näin yleisesti ottaen.
Olen itse reaaliaineen opettaja ja kokeissa seiskan raja on minulla aina puolet pistemäärästä (tässä tapauksessa siis 15). Läpi pääsee noin 20%:lla pistemäärästä, mutta tässä asiassa tiedän, että opettajilla on paljon erilaisia kriteerejä. Ysin voisi 30 pisteen kokeessa saada noin 25 pisteellä. Tarkkoja arvosanarajoja on kuitenkin tässä yhtedessä erittäin vaikea sanoa, sillä itse pyrin aina suhteuttamaan arvosanarajat kokeen vaikeuteen ja/tai arvostelun ankaruuteen nähden.
Toista kysymystäsi en välttämättä ymmärtänyt ihan oikein. Ymmärsin sen niin, että oppilas on kopioinut tehtävälausekkeen väärin, mutta siitä huolimatta saanut oikean vastauksen. En ole matikan opettaja, mutta itse merkkaisin tuollaisesta seikasta virheen, sillä laskusuorituksen eri vaiheet ovat yhtä tärkeitä kuin laskun lopputulos. Laskun kopioinnissa tapahtuneessa virheessä on myös kyse huolellisuudesta, joten siinäkin mielessä opettaja voi antaa oppilaalle vähän miinusta. Mutta tarkemmin en osaa asiaa kommentoida, sillä en tiedä virheen suuruutta.
Kolmanneksi kysyt, miten paljon opettaja ja vanhemmat kantavat vastuuta lasten oppimisesta. Suurimman vastuun kantaa tietysti lapsi itse: ensinnäkin hänen asenteensa pitää olla kunnossa, ja tämän lisäksi hänen pitää tehdä aktiivisesti töitä oppimisensa eteen. Jos ei meinaa oppia, niin silloin pitää pyytää opettajalta apua ja/tai kun opettaja tarjoaa apuaan, apu pitää ottaa vastaan (jälkimmäinen kuulostaa ehkä itsestään selvyydeltä, mutta sitä se ei käytännössä ole). Opettajan vastuu on opettaa (eli ei sysätä kaikkea vastuuta oppilaalle) ja antaa kaikille oppilaille mahdollisuus oppia (eli antaa kaikille apua, pitää yllä työrauhaa yms.).
Vanhempien velvollisuutena puolestaan on seurata lapsensa koulunkäyntiä, auttaa läksyissä ja kokeisiin kertaamisessa sekä taata elämän perusedellytysten (esim. ravinto, vaatteet, uni, turvallisuus) täyttyminen. Vanhempien ei tarvitse osata opettaa matikkaa tai mitään muutakaan ainetta, mutta heidän pitää yrittää auttaa ja ylipäätään olla kiinnostuneita siitä, mitä heidän lapsensa tekee koulussa (ja tietenkin myös vapaa-ajallaan).
Käytän nyt tilaisuutta hyväkseni (eli puhun nyt sinun viestisi aiheen ohi) ja mainitsen samalla, että edellä mainitut asiat ovat vanhempien VELVOLLISUUKSIA. Niin paljon aina puhutaan koulun velvollisuuksista ja kouluilta vaaditaan sitä, tätä ja tuota, mutta usein unohdetaan, että kodin velvollisuus on luoda perusedellytykset lapsen hyvinvoinnille. Kodeista otetaan erittäin harvoin yhteyttä kouluun, ja sitten valitellaan, kun koulu ei ota yhteyttä koteihin. Yhteydenpitovelvollisuus on molemminpuolinen! Oma kouluni (kuten niin moni muukin Suomen kouluista) käyttää Internetissä olevaa tietojärjestelmää, jonka avulla vanhemmat pystyvät seuraamaan lastensa poissaoloja, myöhästelyjä ja yleensäkin koulunkäyntiä. Kuitenkin vain murto-osa oppilaiden vanhemmista käy edes kerran kuukaudessa (!!) katsomassa lapsestaan tehtyjä merkintöjä, vaikka suurimmalla osalla on nettiyhteys kotona tai ainakin työpaikalla.
No joo, takaisin itse aiheeseen... En tiedä, auttoiko edellä tehty lyhyt vastuunjaon selvittäminen sinua yhtään, mutta sen verran sanon, että en tiedä yhtäkään oppilasta, joka olisi saanut nelosen tai viitosen pelkästään opettajan huonon opetuksen vuoksi. Edes oppilaan oppimisvaikeudet eivät selitä suurinta osaa huonoista numeroista, vaan suurin syy on mielestäni oppilaan asenne opiskeluun. Mutta nämä ovat siis vain yleistyksiä - oman lapsesi tilannetta en osaa sanoa ja itse asiassa tulkitsen viestisi niin, että lapsesi ei ole ihan huonointa numeroa kokeesta saanut.
Toivottavasti asia selviää, kun keskustelette opettajan kanssa.