Matalaenergia kivitalo

hitailla rakenustavoilla saadaan 0.14. Nopeasti sipoharkoilla muuramalla saadaan 0.21.

Minusta nopein harkko rakentaa edelleen on lammi, u- arvo 0.19. Muissa taloissa on hidastavaa muurausta mukana.

Lammiseinä ei murene kun pallo tai lintu osuu siihen ja painavia esineitä on helppo ripustaa kiilapulteilla.

Talon tiiveys on rakentajasta kiinni. Turhaa höpötystä yläpohjien osalta on esim teippien käyttöikä höyrysulkumuovien teippauksissa. Muovin päällä on villaa joka painaa saumat tiiviiksi. Talon reunoihin muovi kiinnitetään talon runkoon laudalla.

monimutkaisilla kirjoitti:

hitailla rakenustavoilla saadaan 0.14. Nopeasti sipoharkoilla muuramalla saadaan 0.21.

Minusta nopein harkko rakentaa edelleen on lammi, u- arvo 0.19. Muissa taloissa on hidastavaa muurausta mukana.

Lammiseinä ei murene kun pallo tai lintu osuu siihen ja painavia esineitä on helppo ripustaa kiilapulteilla.

Talon tiiveys on rakentajasta kiinni. Turhaa höpötystä yläpohjien osalta on esim teippien käyttöikä höyrysulkumuovien teippauksissa. Muovin päällä on villaa joka painaa saumat tiiviiksi. Talon reunoihin muovi kiinnitetään talon runkoon laudalla.

Lue lisää

Kyllä siporex-rakentaminen on tosi helppoa lammin harkkotaloon verrattuna. Ei tarvitse uretaanilla tiivistellä saumoja, eikä tehdä monimutkaisia tukirakenteita valujen takia, eikä myös harkkojen työstämiseen tarvita vannesahaa kummempaa työkalua.
Lammitaloista 95% on puuyläpohjalla, josta johtuu
juuri tuo tiiviyden menetys, millä on kaikkein suurin vaikutus talon energiakulutuksessa. Pelkät harkot kyllä tulevat halvemmiksi kuin siporex-harkot, mutta kaikkien töiden , valujen- ja raudoitusten jälkeen lopputulos on varmasti kalliimpi. Voit kysyä vielä tasoitemieheltä ja rapparilta kumpia tekee mieluummin.

monimutkaisilla kirjoitti:

hitailla rakenustavoilla saadaan 0.14. Nopeasti sipoharkoilla muuramalla saadaan 0.21.

Minusta nopein harkko rakentaa edelleen on lammi, u- arvo 0.19. Muissa taloissa on hidastavaa muurausta mukana.

Lammiseinä ei murene kun pallo tai lintu osuu siihen ja painavia esineitä on helppo ripustaa kiilapulteilla.

Talon tiiveys on rakentajasta kiinni. Turhaa höpötystä yläpohjien osalta on esim teippien käyttöikä höyrysulkumuovien teippauksissa. Muovin päällä on villaa joka painaa saumat tiiviiksi. Talon reunoihin muovi kiinnitetään talon runkoon laudalla.

Lue lisää

kohta talossasi. Siporexia ei muurata vaan liimataan ohutsaumalla ja sukkelaan jopa -15C saakka.
Kun koko runko väli-ja yläpohjineen tehdään samasta materiaalista, vaikka siporexista, se elää yhtenä kokonaisuutena. Mikäli teippaat, liimaat ja puserrat eri materiaaleja runkoon, on aiwan warmaa, että ajan mittaan ne erkanevat toisistaan. Tampereen teknisen korkeakoulun 5-vuotisen tutkimuksen tuloksena siporex- rakenteet olivat kaikkein tiiweimmät. Vertailussa oli mukana eri toimittajien referenssikohteita.
Minkä tahansa rungon päälle voi panna lisäeristettä, muuta mikäli runko on susi, ei eriste paljon lämmitä. Mieti sitä:-

Erilaisiin kiinnitystarpeisiin löytyy muitakin tarvikkeita kuin kiilapultteja. Ensimmäisen vesivaurion takia kevyt yläpohja pitää purkaa, kivinen tuulettuu itsekseen kuivaksi, mikäli on oikein tehty. Se on siinä.

kun tumpula yhdistelee eri materiaaleja keskenään. Kaikki materiaalit ovat rakentaessa märkiä ja kun kuivuvat, rakosia alkaa syntyä. Yhdistele vaan kiviainesta, muoveja ja puuta, niin tekee harakkakin.

Takuuvarma valinta on siporex ja siihen ulkopuolinen lisäeriste. Runko väli- ja yläpohjineen on yhtä ja samaa ainetta ja ottaa ikääntymisen vastaan tyylikkäästi narisematta.

häipyy siihen kirjoitti:

kun tumpula yhdistelee eri materiaaleja keskenään. Kaikki materiaalit ovat rakentaessa märkiä ja kun kuivuvat, rakosia alkaa syntyä. Yhdistele vaan kiviainesta, muoveja ja puuta, niin tekee harakkakin.

Takuuvarma valinta on siporex ja siihen ulkopuolinen lisäeriste. Runko väli- ja yläpohjineen on yhtä ja samaa ainetta ja ottaa ikääntymisen vastaan tyylikkäästi narisematta.

Lue lisää

kannatta suosia paitsi siporexiä. Se on ihan liian heikkoa ainetta monessa mielessä. Kolhuissa lohkeilee nurkat, kiinnittäminen on vaikeaa, rakentaminen on hidasta. Siporex on raskasta, mutta heikkoa. U-arvoltaa siporexista ei saa matalaenergia taloa, ellei tee erikseen ulkopuolelle lisäeristystä ja sen jälkeen ei saakaan enää helpolla rapattua pintaa, joudut tekeen puuulkovuoren jos haluat päästä edes kohtuu kustannuksin.
Siporexilla saa kyllä kalliin talon, mutta ominaisuudet eivät päätä huimaa.

tahansa muuta kirjoitti:

kannatta suosia paitsi siporexiä. Se on ihan liian heikkoa ainetta monessa mielessä. Kolhuissa lohkeilee nurkat, kiinnittäminen on vaikeaa, rakentaminen on hidasta. Siporex on raskasta, mutta heikkoa. U-arvoltaa siporexista ei saa matalaenergia taloa, ellei tee erikseen ulkopuolelle lisäeristystä ja sen jälkeen ei saakaan enää helpolla rapattua pintaa, joudut tekeen puuulkovuoren jos haluat päästä edes kohtuu kustannuksin.
Siporexilla saa kyllä kalliin talon, mutta ominaisuudet eivät päätä huimaa.

Lue lisää

mainitsemasi seikat ovat epätosia.

Rautaisesta autostasikin lohkee nurkat, kunhan kolhit. Ei siporexin kiinnittäminen ole vaikeaa, kun samassa kuormassa tulee ohutsaumalaastit, joilla voi työskennellä aina -15C saakka. Ei siporexiin kiinnittäminenkään ole vaikeaa, kun samassa kuormassa harkkosatsin kanssa tulee laatikollinen sopivia kiinnitystarvikkeita ja tarvittavat käsityökalut. Siporexin ohutsaumaliimaus on nopeimpia tapoja tehdä omatoimisesti talon runko. Siporex on keveintä betonia, 450-550kg/m3. Kyllä 500mm-harkosta saa tehtyä matalaenergiatalon ja jo 250mm harkko ulkopuolelta lisäeristettynä 175mm vällyllä täyttää tiukatkin normit (U alle 0.14). Mikäli et laudoita ulkokuorta, ei koolinkeja käytetä, vaan mekaaniset kiinnikkeet. Molempi parempi.
Meidän talon rappaus maksoi tänä vuonna 10000euroa alveineen. Eipä se päätä huimaa. Mikäli tyytyy eteläläänin aeroc-kamaan, saa taloon materiaalia puolta halvemmalla. Siporex on luokiteltu M1-luokkaan eli päästöiltään turvallinen valinta eikä homehdu.

tahansa mutta kirjoitti:

mainitsemasi seikat ovat epätosia.

Rautaisesta autostasikin lohkee nurkat, kunhan kolhit. Ei siporexin kiinnittäminen ole vaikeaa, kun samassa kuormassa tulee ohutsaumalaastit, joilla voi työskennellä aina -15C saakka. Ei siporexiin kiinnittäminenkään ole vaikeaa, kun samassa kuormassa harkkosatsin kanssa tulee laatikollinen sopivia kiinnitystarvikkeita ja tarvittavat käsityökalut. Siporexin ohutsaumaliimaus on nopeimpia tapoja tehdä omatoimisesti talon runko. Siporex on keveintä betonia, 450-550kg/m3. Kyllä 500mm-harkosta saa tehtyä matalaenergiatalon ja jo 250mm harkko ulkopuolelta lisäeristettynä 175mm vällyllä täyttää tiukatkin normit (U alle 0.14). Mikäli et laudoita ulkokuorta, ei koolinkeja käytetä, vaan mekaaniset kiinnikkeet. Molempi parempi.
Meidän talon rappaus maksoi tänä vuonna 10000euroa alveineen. Eipä se päätä huimaa. Mikäli tyytyy eteläläänin aeroc-kamaan, saa taloon materiaalia puolta halvemmalla. Siporex on luokiteltu M1-luokkaan eli päästöiltään turvallinen valinta eikä homehdu.

Lue lisää

Missähän nämä siporistit säilyttävät tätä aarrettaan, "laatikkoa jossa on siporeksille sopivia kiinnitystarvikkeita" :)

Onneksi omaan taloon käy ihan rautakaupan kiinnitystarvikkeet, ei tarvitse olla juuri siporeksille sopivia.

Hauskasti on hävinnyt se "yksiaineinen"-taikasana siporeksin markkinoinnista uusien U-arvovaatimusten mukana :)

laatikko...? kirjoitti:

Missähän nämä siporistit säilyttävät tätä aarrettaan, "laatikkoa jossa on siporeksille sopivia kiinnitystarvikkeita" :)

Onneksi omaan taloon käy ihan rautakaupan kiinnitystarvikkeet, ei tarvitse olla juuri siporeksille sopivia.

Hauskasti on hävinnyt se "yksiaineinen"-taikasana siporeksin markkinoinnista uusien U-arvovaatimusten mukana :)

Lue lisää

Kyllä niitä sipo(kin) kiinnikkeitä saa aivan tavallisesta rautakaupasta. Vilkaiseppa joskus sieltä rautakaupasta, jos sisään tohdit joskus mennä. Ehkä olisi hyvä, että jokaisen harkkotoimituksen mukana tulisi jokin nippu kiinnikkeitä. Ovat nimittäin aika avuttomia useimmat rakentajat, kun niitä kuuntelee.

Samalla tavalla kaikki "perinteiset" harkot muuttuvat historiaan kun U- arvoja tiukennetaan. Itse pidin 380- harkkoa 10v. sitten paksuna ja eristävänä, mutta kohta historiaa tämäkin.

tahansa muuta kirjoitti:

kannatta suosia paitsi siporexiä. Se on ihan liian heikkoa ainetta monessa mielessä. Kolhuissa lohkeilee nurkat, kiinnittäminen on vaikeaa, rakentaminen on hidasta. Siporex on raskasta, mutta heikkoa. U-arvoltaa siporexista ei saa matalaenergia taloa, ellei tee erikseen ulkopuolelle lisäeristystä ja sen jälkeen ei saakaan enää helpolla rapattua pintaa, joudut tekeen puuulkovuoren jos haluat päästä edes kohtuu kustannuksin.
Siporexilla saa kyllä kalliin talon, mutta ominaisuudet eivät päätä huimaa.

Lue lisää

Siporexiin kinnittäminen on tosi helppoa ja oikeilla
kiinnitystarvikkeilla voi kiinnittää vaikka auton seinään kiinni, eikä tarvita mitään erikoistyökaluja hommaan. Lohkeamat, jotka rakennusvaiheessa tuleva paikataan ennen rappausta, eikä siihen kulu aikaa montaa minuuttia. Tiiviydellä ja käyttämällä kunnon ikkunoita sekä ilmanvaihtokonetta päästään helposti hyvään lähelle matalaenergiaratkaisua.

laatikko...? kirjoitti:

Missähän nämä siporistit säilyttävät tätä aarrettaan, "laatikkoa jossa on siporeksille sopivia kiinnitystarvikkeita" :)

Onneksi omaan taloon käy ihan rautakaupan kiinnitystarvikkeet, ei tarvitse olla juuri siporeksille sopivia.

Hauskasti on hävinnyt se "yksiaineinen"-taikasana siporeksin markkinoinnista uusien U-arvovaatimusten mukana :)

Lue lisää

edelleen yksiaineisena, esimerkiksi kevytbetonista väli- ja yläpohjat mukaanlukien.
Se, että rungon ympärille lisätään eristettä ei ole mikään uusi juttu. Minulla on sipo-talo 30 vuoden takaa enkä silloin edes osannut kuvitella sitaä matalaenergia tai passiivitaloksi, kun siinä on 17cm villat harkon ulkopuolella. Keittiökaapistot ja lämmönvaihtimet sun muut kestävät seinällä aivan tavallisilla muovitulpillisilla karmiruuveilla. Niita saa lisää rautakaupasta, mikäli on hukannut talon harkkojen mukana tulleet kiinnitystarvikkeet.

paniikkisi!

Kysyjä taisi kysyä matalaenergia-, eikä passiivitalo valintoja.

Vastauksena alkuperäiseen kysymykseen on, että aivan mikä tahansa harkko sopii matalaenergiarakentamiseen. Seinät ovat vain yksi osa, eikä edes suurin, ja talon mallista riippuen huitelee tavallisesti jossain 20-25% kokonaisuudesta.

ja vellit kirjoitti:

Kysyjä taisi kysyä matalaenergia-, eikä passiivitalo valintoja.

Vastauksena alkuperäiseen kysymykseen on, että aivan mikä tahansa harkko sopii matalaenergiarakentamiseen. Seinät ovat vain yksi osa, eikä edes suurin, ja talon mallista riippuen huitelee tavallisesti jossain 20-25% kokonaisuudesta.

Lue lisää

Kysyjä puhui matalaenergiaratkaisusta ja niin minäkin. Se nyt tuskin on minun vikani että tämä v.2004 määräysten mukainen "lato" menee maalämmöllä passiivitalon spekseihin.'

Edelleen aloittajalle: rakenna normi kivitalo (ei siporex)n ja pistät siihen maalämmön. Taatusti pääset halvemmalla sekä kustannusten että käytön suhteen. Matala/passiivi yms. taloissa käyttöveden lämmitys maksaa ihan saman kuin muissakin jne.

vellisi... kirjoitti:

Kysyjä puhui matalaenergiaratkaisusta ja niin minäkin. Se nyt tuskin on minun vikani että tämä v.2004 määräysten mukainen "lato" menee maalämmöllä passiivitalon spekseihin.'

Edelleen aloittajalle: rakenna normi kivitalo (ei siporex)n ja pistät siihen maalämmön. Taatusti pääset halvemmalla sekä kustannusten että käytön suhteen. Matala/passiivi yms. taloissa käyttöveden lämmitys maksaa ihan saman kuin muissakin jne.

Lue lisää

on uskonto. Monessa pientalossa hyvä on sähkö puulämmitys.

vellisi... kirjoitti:

Kysyjä puhui matalaenergiaratkaisusta ja niin minäkin. Se nyt tuskin on minun vikani että tämä v.2004 määräysten mukainen "lato" menee maalämmöllä passiivitalon spekseihin.'

Edelleen aloittajalle: rakenna normi kivitalo (ei siporex)n ja pistät siihen maalämmön. Taatusti pääset halvemmalla sekä kustannusten että käytön suhteen. Matala/passiivi yms. taloissa käyttöveden lämmitys maksaa ihan saman kuin muissakin jne.

Lue lisää

raksattu talo menisi samoihin spekseihin. Ainakin Tampereen teknisen korkeakoulun 5-vuotisen tutkimuksen mukaan ne olivat parhaita tiiviydeltään ja energian kulutukseltaan.

Väännä faktat, kun väität toista.

mutta maalämpö kirjoitti:

on uskonto. Monessa pientalossa hyvä on sähkö puulämmitys.

olla pitää ja takka nurkassa tunnelman luojana.
Meillä pelannut varmasti jo 30 vuotta ja nyt vaihdoin lämmönvaihdinpaketin, kun oli tarjouksessa.

Sähköllä ei saa lämmittää kuin eilisen maksalaatikon. Muuten isoveli suuttuu ja panee atomia halkeamaan.

vellisi... kirjoitti:

Kysyjä puhui matalaenergiaratkaisusta ja niin minäkin. Se nyt tuskin on minun vikani että tämä v.2004 määräysten mukainen "lato" menee maalämmöllä passiivitalon spekseihin.'

Edelleen aloittajalle: rakenna normi kivitalo (ei siporex)n ja pistät siihen maalämmön. Taatusti pääset halvemmalla sekä kustannusten että käytön suhteen. Matala/passiivi yms. taloissa käyttöveden lämmitys maksaa ihan saman kuin muissakin jne.

Lue lisää

Huu. Pelottaa.

Mielenkiintoista kun aina sitä omaa pitää ylistää. Onko naapurillasi muuten sipotalo kun noin kaivertaa?

Matalaenergiatalon voi rakentaa aivan kaikista harkoista. Harkoilla ei oikeasti ole paljoakaan merkitystä lopputulokseen. Hanki se mistä saat parhaimmin pystytysporukan esim. jonkun tutun referenssinä.

Aika harvassa matalaenergiatalossa maalämpö on taloudellinen vaihtoehto. On kyllä, jos talon koko on iso, mutta tavallisessa kokoluokassa ei. Tästä voi ottaa esimerkkinä vaikka tämän yllä kirjoittavan maalämpöuskiksen luvut. Jos hänen talonsa koooksi oletetaan vaikka 200m2, niin rahaa palaa 200m2 * 31kWh/m2 * 0,1€/kWh = 620€ vuodessa. Jos maalämmön kerroin on 2,7, niin maalämpötalossa energiaa menee 230€, eli erotusta 390€ vuodessa. Kyllähän tällä sitten jo makseleekin takaisin niitä investointeja. ;)

ja vellit kirjoitti:

Huu. Pelottaa.

Mielenkiintoista kun aina sitä omaa pitää ylistää. Onko naapurillasi muuten sipotalo kun noin kaivertaa?

Matalaenergiatalon voi rakentaa aivan kaikista harkoista. Harkoilla ei oikeasti ole paljoakaan merkitystä lopputulokseen. Hanki se mistä saat parhaimmin pystytysporukan esim. jonkun tutun referenssinä.

Aika harvassa matalaenergiatalossa maalämpö on taloudellinen vaihtoehto. On kyllä, jos talon koko on iso, mutta tavallisessa kokoluokassa ei. Tästä voi ottaa esimerkkinä vaikka tämän yllä kirjoittavan maalämpöuskiksen luvut. Jos hänen talonsa koooksi oletetaan vaikka 200m2, niin rahaa palaa 200m2 * 31kWh/m2 * 0,1€/kWh = 620€ vuodessa. Jos maalämmön kerroin on 2,7, niin maalämpötalossa energiaa menee 230€, eli erotusta 390€ vuodessa. Kyllähän tällä sitten jo makseleekin takaisin niitä investointeja. ;)

Lue lisää

pikkuhiljaa ruostua ja elektroniikka mennä niissä epäkuntoon alle 10 vuodessa, joten enpä lähtisi niiden kanssa viivalle.

maalämpövärkit kirjoitti:

pikkuhiljaa ruostua ja elektroniikka mennä niissä epäkuntoon alle 10 vuodessa, joten enpä lähtisi niiden kanssa viivalle.

kunnon kattila joka kestää isältä pojalle. Tai ainakin ennenvanhaan kestivät. polttoaineeksi jotain halpaa niin kyllä naurattaa kun naapurin DI pariskunta uusii maalämpöpumppuaan 10v. päästä laitettuaan ensin vikoihin 3200 euroa.

Aijai kun köyhällä on sitten hauskaa. Tosin olen siihen mennessä saanut kantaa ja hommata poltettavaa selkä vääränä mut onpahan kunto pysynyt hyvänä.

ja vellit kirjoitti:

Huu. Pelottaa.

Mielenkiintoista kun aina sitä omaa pitää ylistää. Onko naapurillasi muuten sipotalo kun noin kaivertaa?

Matalaenergiatalon voi rakentaa aivan kaikista harkoista. Harkoilla ei oikeasti ole paljoakaan merkitystä lopputulokseen. Hanki se mistä saat parhaimmin pystytysporukan esim. jonkun tutun referenssinä.

Aika harvassa matalaenergiatalossa maalämpö on taloudellinen vaihtoehto. On kyllä, jos talon koko on iso, mutta tavallisessa kokoluokassa ei. Tästä voi ottaa esimerkkinä vaikka tämän yllä kirjoittavan maalämpöuskiksen luvut. Jos hänen talonsa koooksi oletetaan vaikka 200m2, niin rahaa palaa 200m2 * 31kWh/m2 * 0,1€/kWh = 620€ vuodessa. Jos maalämmön kerroin on 2,7, niin maalämpötalossa energiaa menee 230€, eli erotusta 390€ vuodessa. Kyllähän tällä sitten jo makseleekin takaisin niitä investointeja. ;)

Lue lisää

Sitten sitä matalaenergiataloa viilennetään kesällä. Kiitos vaan mutta pitäydyn maalämmössä...rakentakaa te niitä metrin paksuisia seiniä sipostanne.

matalaenergia kirjoitti:

Sitten sitä matalaenergiataloa viilennetään kesällä. Kiitos vaan mutta pitäydyn maalämmössä...rakentakaa te niitä metrin paksuisia seiniä sipostanne.

huoneistoalan saa raksata paksummastakin kamasta, kun yli 25cm seinärakenne kompensoidaan asumisalaan eli kerrosalaa saa ylittää.

Sitäpaitsi siinä 40-50 sentin seinä riittää jo varsin hyvin pitämään mölyt pihalla.

Monesko vuosi sulla on menossa maalämmön varassa?
Joko olet paljon kompastellut kompuroihin vai vieläkö pelittävät. Luvattiinko 10 vai 15v takuu, kuten esimerkiksi kaukolämmön vaihtimille.

yhtä ison kirjoitti:

huoneistoalan saa raksata paksummastakin kamasta, kun yli 25cm seinärakenne kompensoidaan asumisalaan eli kerrosalaa saa ylittää.

Sitäpaitsi siinä 40-50 sentin seinä riittää jo varsin hyvin pitämään mölyt pihalla.

Monesko vuosi sulla on menossa maalämmön varassa?
Joko olet paljon kompastellut kompuroihin vai vieläkö pelittävät. Luvattiinko 10 vai 15v takuu, kuten esimerkiksi kaukolämmön vaihtimille.

Lue lisää

Ainakaan vuonna 2000 ei kompensaatiota saanut kun max. 3m2, ainakaan Espoossa.

Jos rakentaa 500mm paksua seinää, tulee hukkaneliöitä helposti toistakymmentä.

yhtä ison kirjoitti:

huoneistoalan saa raksata paksummastakin kamasta, kun yli 25cm seinärakenne kompensoidaan asumisalaan eli kerrosalaa saa ylittää.

Sitäpaitsi siinä 40-50 sentin seinä riittää jo varsin hyvin pitämään mölyt pihalla.

Monesko vuosi sulla on menossa maalämmön varassa?
Joko olet paljon kompastellut kompuroihin vai vieläkö pelittävät. Luvattiinko 10 vai 15v takuu, kuten esimerkiksi kaukolämmön vaihtimille.

Lue lisää

Kompura toimii kuten uutenakin. Kotivakuutus korvaisi edelleen 60% uusimisesta, eli maksettavaa olisi nyt muutama satananen.

Maalämpöreiästä otetaan vuosittain ulkouima-altaan 42m3 vedet, sekä kastelu- ja autonpesuvedet.

Pelkällä kasteluveden hinnalla on tuleva kompuravaihto maksettu. En ymmärrä kuinka minulle olisi tullut edullisemmaksi rakentaa törkeän paksut seinät ja käyttää sitten kesällä rahaa kämpän viilentämiseen.

Nyt kämpän viilennys on toteutettu 2 kpl puhallinkonvektoria, jossa kierrätetään maakylmää. Jäähdytysteho 3-4kW, joka syntyy alle 100W:n teholla.

Varmaan haluat valistaa minua, miksi minun pitäisi jännittää jotain kompuran vaihtoa kun perheen autojen arvonalenema oli tänäkin vuonna yli kymppitonnin ;-)

takana kirjoitti:

Kompura toimii kuten uutenakin. Kotivakuutus korvaisi edelleen 60% uusimisesta, eli maksettavaa olisi nyt muutama satananen.

Maalämpöreiästä otetaan vuosittain ulkouima-altaan 42m3 vedet, sekä kastelu- ja autonpesuvedet.

Pelkällä kasteluveden hinnalla on tuleva kompuravaihto maksettu. En ymmärrä kuinka minulle olisi tullut edullisemmaksi rakentaa törkeän paksut seinät ja käyttää sitten kesällä rahaa kämpän viilentämiseen.

Nyt kämpän viilennys on toteutettu 2 kpl puhallinkonvektoria, jossa kierrätetään maakylmää. Jäähdytysteho 3-4kW, joka syntyy alle 100W:n teholla.

Varmaan haluat valistaa minua, miksi minun pitäisi jännittää jotain kompuran vaihtoa kun perheen autojen arvonalenema oli tänäkin vuonna yli kymppitonnin ;-)

Lue lisää

Täällä kulutus on noin 36 KwH/m2 ja asuinpaikkana Suolahti. Niben pumppu ja reikä 190m. Lämmin pinta-ala (seinien sisäpuoli) 178m2.

Ei v.2000 vielä saanut kirjoitti:

Ainakaan vuonna 2000 ei kompensaatiota saanut kun max. 3m2, ainakaan Espoossa.

Jos rakentaa 500mm paksua seinää, tulee hukkaneliöitä helposti toistakymmentä.

Tuollahan tunnetusti rakennusvalvonta toimii mielivaltisesti. Itse rakensimme 2007 ja tuli yli tuon 3m2, ehkä jotain 8m2.

Seinien paksuudessa en sinänsä kyllä näe mitään hyvää, vaan lähinnä negatiivista.

takana kirjoitti:

Kompura toimii kuten uutenakin. Kotivakuutus korvaisi edelleen 60% uusimisesta, eli maksettavaa olisi nyt muutama satananen.

Maalämpöreiästä otetaan vuosittain ulkouima-altaan 42m3 vedet, sekä kastelu- ja autonpesuvedet.

Pelkällä kasteluveden hinnalla on tuleva kompuravaihto maksettu. En ymmärrä kuinka minulle olisi tullut edullisemmaksi rakentaa törkeän paksut seinät ja käyttää sitten kesällä rahaa kämpän viilentämiseen.

Nyt kämpän viilennys on toteutettu 2 kpl puhallinkonvektoria, jossa kierrätetään maakylmää. Jäähdytysteho 3-4kW, joka syntyy alle 100W:n teholla.

Varmaan haluat valistaa minua, miksi minun pitäisi jännittää jotain kompuran vaihtoa kun perheen autojen arvonalenema oli tänäkin vuonna yli kymppitonnin ;-)

Lue lisää

veronalennus iski sun autoihin ja kaikenlisäksi ajatfiiatilla joka tiputtaa arvoaan 50& vuodessa.

Totta puhut että turha miettiä kompuraa kun muualla kuluu rahaa paljon enemmän. JA jos raha on ongelma niin sitä miettii entistä enemmän. ikö se näin oo?

köyhä kyykkyyn kirjoitti:

veronalennus iski sun autoihin ja kaikenlisäksi ajatfiiatilla joka tiputtaa arvoaan 50& vuodessa.

Totta puhut että turha miettiä kompuraa kun muualla kuluu rahaa paljon enemmän. JA jos raha on ongelma niin sitä miettii entistä enemmän. ikö se näin oo?

Lue lisää

2v vanhan fiatin ilmaiseksi. Alennushan lasketaan aina alkuperäisestä hinnasta. Tai kirjoita edes totta.

saiskohan jostaan kirjoitti:

2v vanhan fiatin ilmaiseksi. Alennushan lasketaan aina alkuperäisestä hinnasta. Tai kirjoita edes totta.

kärjistettyhän toi oli mut kait niistä Fiateista se 20% vuodessa putoaa?

Main point oli että kompuran hinnalla ei väliä kun rahaa menee muuallekkin ja se kompura ei ole suurin menoerä.

jos osu oikeaan et sul on Fiiu kirjoitti:

kärjistettyhän toi oli mut kait niistä Fiateista se 20% vuodessa putoaa?

Main point oli että kompuran hinnalla ei väliä kun rahaa menee muuallekkin ja se kompura ei ole suurin menoerä.

Lue lisää

maksaa, kai sulla on kahdennetut pumput ja fiatit.

taas sama ukko mainostaa omaa tuotettaan! Olet ollut monessa keskusteluketjussa ja aina vabe talot on se paras sinusta. Ihan hyvä et tuodaan esiin toimittajien nimiä, mut älä mainosta. ei kukaan rakenna jonkun pienoismallin perusteella.

Vabe on täysin tuntematon merkki lähes kaikille ja minusta riskiyritys jos lähtee heidän kelkkaan koska eivät ole suuri toimija eivätkä omaa paljoa kokemusta. minun mielipide oli tämä

tästä on varoitettu sinua kirjoitti:

taas sama ukko mainostaa omaa tuotettaan! Olet ollut monessa keskusteluketjussa ja aina vabe talot on se paras sinusta. Ihan hyvä et tuodaan esiin toimittajien nimiä, mut älä mainosta. ei kukaan rakenna jonkun pienoismallin perusteella.

Vabe on täysin tuntematon merkki lähes kaikille ja minusta riskiyritys jos lähtee heidän kelkkaan koska eivät ole suuri toimija eivätkä omaa paljoa kokemusta. minun mielipide oli tämä

Lue lisää

Mielenkiintoinen firma tuo Vabe talot, hyvä että on myös erilaista ajattelua ja tarjontaa. Tosin ihmetyttää tuo sandwich elementin eristepaksuus, sehän onnistuisi myös esim. 240mm villalla ja helposti 200mm villalla. Miksi sitä ei tarjota?

Jos haluaa rapatun julkisivun (nimenomaan ei eristerappausta) niin sitten optimaalinen tilanne olisi seuraavanlainen sandwich ulkoapäin:
80mm betoni - 25mm ilmarako - 180..300mm eristetila - 100mm betoni

Tuossa tärkeää että ulkopuoli on muottia vasten, koska se tuo parhaat säästöt, kun ulkopuolen saa suoraan roiskerapata ilman tasoituksia. Eristepaksuus esim. 300mm villalla tulee kelpo matalaenergia talo, jos ottaa PU eristeen niin menee kirkkaasti passiivitalon puolelle.

hikeenny kirjoitti:

Mielenkiintoinen firma tuo Vabe talot, hyvä että on myös erilaista ajattelua ja tarjontaa. Tosin ihmetyttää tuo sandwich elementin eristepaksuus, sehän onnistuisi myös esim. 240mm villalla ja helposti 200mm villalla. Miksi sitä ei tarjota?

Jos haluaa rapatun julkisivun (nimenomaan ei eristerappausta) niin sitten optimaalinen tilanne olisi seuraavanlainen sandwich ulkoapäin:
80mm betoni - 25mm ilmarako - 180..300mm eristetila - 100mm betoni

Tuossa tärkeää että ulkopuoli on muottia vasten, koska se tuo parhaat säästöt, kun ulkopuolen saa suoraan roiskerapata ilman tasoituksia. Eristepaksuus esim. 300mm villalla tulee kelpo matalaenergia talo, jos ottaa PU eristeen niin menee kirkkaasti passiivitalon puolelle.

Lue lisää

Kävimpä kanssa Asta-messuilla ja moinen rakenne oli mielestni ihan ok. Perusperiaate on kai se, että valitessaan betonielementin ei välttämättä tarvitse olla naimisissa rappauksen ja kivijulkkarin kanssa. Rakenne antaa valinnanvapauden--vaikka puuta jos kaava niin määrää (tai omat mieltymykset). Onhan betonielementti perusteiltaan koeteltu ratkaisu jo vuosikymmenten ajalta, mutta tuossa Vape-konseptissa on ihan oikeasti ajateltu että elementtiratkaisu olisi tarjolla myös omakotitaloihin. Aiemmin betonielementtitoimittajilla on ollut melko nihkeä suhtautuminen ok-rakentajiin. Ja mitä mainostamiseen tulee kyllä nimen saa mainita ja kehuakin jos siihen on aihetta.
Kyllä tällä palstalla huudellaan nimeltä niin jämerää, lammia ja joskus lujaakin... eikä moisia tekstejä ole mainoksiksi pahemmin haukuttu. Taisi kilpailijan nilkkaan kalahtaa...

tästä on varoitettu sinua kirjoitti:

taas sama ukko mainostaa omaa tuotettaan! Olet ollut monessa keskusteluketjussa ja aina vabe talot on se paras sinusta. Ihan hyvä et tuodaan esiin toimittajien nimiä, mut älä mainosta. ei kukaan rakenna jonkun pienoismallin perusteella.

Vabe on täysin tuntematon merkki lähes kaikille ja minusta riskiyritys jos lähtee heidän kelkkaan koska eivät ole suuri toimija eivätkä omaa paljoa kokemusta. minun mielipide oli tämä

Lue lisää

Edelliseen kommenttiini muutama lisätieto ja vastaus tälle valittajalle:
a) en ole mies
b) luen paljon eri talotoimittajien sivuja, oma rakennusprojekti suunnitteilla ensi vuoden puolelle. En karsi toimittajia koon tai maineen perusteella, tutkin mieluummin itse.
c) jos tiedät paremmilla rakenneratkaisuilla, U-arvoilla ja materiaaleilla toimivan kivitalotoimittajan niin kerro ihmeessä. Minua ainakin kiinnostaa. Eikö aloitusviestin otsikossa nimenomaan pyydetty vaihtoehtoja? Itselläni ei ole taitoa eikä hermoja rakentaa esim. harkoista joten elementit jäävät ainoaksi vaihtoehdoksi kun kivitaloa ajattelee. Jakamalla ajatukseni enkö vastannut juuri siihen mihin tässä viestiketjussa pitikin? "Mistä runkomateriaalista te rakennuttaisitte ja mitä kivitalotoimittajaa te suosittelette"? Jos kysymys olisi ollut puutaloista niin olisin voinut keskustella Kastellista tai Aatelitaloista. Mutta nehän eivät kuulu tähän ketjuun vai mitä sanot?

hikeenny kirjoitti:

Mielenkiintoinen firma tuo Vabe talot, hyvä että on myös erilaista ajattelua ja tarjontaa. Tosin ihmetyttää tuo sandwich elementin eristepaksuus, sehän onnistuisi myös esim. 240mm villalla ja helposti 200mm villalla. Miksi sitä ei tarjota?

Jos haluaa rapatun julkisivun (nimenomaan ei eristerappausta) niin sitten optimaalinen tilanne olisi seuraavanlainen sandwich ulkoapäin:
80mm betoni - 25mm ilmarako - 180..300mm eristetila - 100mm betoni

Tuossa tärkeää että ulkopuoli on muottia vasten, koska se tuo parhaat säästöt, kun ulkopuolen saa suoraan roiskerapata ilman tasoituksia. Eristepaksuus esim. 300mm villalla tulee kelpo matalaenergia talo, jos ottaa PU eristeen niin menee kirkkaasti passiivitalon puolelle.

Lue lisää

siitä miten esim ikkunat asennetaan tiiviisti tuon paksuiseen seinään? Ikkunan syvyyshän on reilusti pienempi kuin eristeen.

jos kysytään.. kirjoitti:

Edelliseen kommenttiini muutama lisätieto ja vastaus tälle valittajalle:
a) en ole mies
b) luen paljon eri talotoimittajien sivuja, oma rakennusprojekti suunnitteilla ensi vuoden puolelle. En karsi toimittajia koon tai maineen perusteella, tutkin mieluummin itse.
c) jos tiedät paremmilla rakenneratkaisuilla, U-arvoilla ja materiaaleilla toimivan kivitalotoimittajan niin kerro ihmeessä. Minua ainakin kiinnostaa. Eikö aloitusviestin otsikossa nimenomaan pyydetty vaihtoehtoja? Itselläni ei ole taitoa eikä hermoja rakentaa esim. harkoista joten elementit jäävät ainoaksi vaihtoehdoksi kun kivitaloa ajattelee. Jakamalla ajatukseni enkö vastannut juuri siihen mihin tässä viestiketjussa pitikin? "Mistä runkomateriaalista te rakennuttaisitte ja mitä kivitalotoimittajaa te suosittelette"? Jos kysymys olisi ollut puutaloista niin olisin voinut keskustella Kastellista tai Aatelitaloista. Mutta nehän eivät kuulu tähän ketjuun vai mitä sanot?

Lue lisää

ja rintaäänellä on täällä korostaa elementtitalon autuutta. Suosittelen sinulle valmista kotia oikotieltä tai laita oma ilmo paikalliseen lehteen. Säästyt monelta.

Nuo U-arvot koskettavat muutamaa reiítettyä seinää, miten on aukkojen kanssa? entä katto ja lattia? Entä opetellut elintavat, onko montakin autoa ajossa, jatkuvasti kotona kaikki sähköt päällä, TVt, radiot, viilennykset jne, niitä pikkasen vähentämällä saat suuremmat säästöt.

Nykynormisen ja paremmin eristetyn talon vuosittainen lämmityskuluero on muutama kymppi.
Ainakaan Etelä-Suomessa ei talon lämmitys ole edes päällä montaa viikkoa vuodessa, mikäli ei oteta mukaan ns. mukavuuslämpöjä klinkkerilattioille ja uima-altaalle.

jii kirjoitti:

siitä miten esim ikkunat asennetaan tiiviisti tuon paksuiseen seinään? Ikkunan syvyyshän on reilusti pienempi kuin eristeen.

Jos tuo on sinun suurin murhe niin sinulla menee oikeasti ihan hyvin! Uretaanillahan ne yleensä ja keskelle eristettä...

pieni murhe... kirjoitti:

Jos tuo on sinun suurin murhe niin sinulla menee oikeasti ihan hyvin! Uretaanillahan ne yleensä ja keskelle eristettä...

ennenkuin vastasit? Sinä turauttaisit siis uretaanilla ikkunat kiinni villaan.. ja tasoittelisit edelleen smyygit ja ikkunapenkit siihen villan päälle kipsillä, vai? Tulisikohan tukeva ja tiivis rakenne?

Tuota ongelmaa on pohdittu sattumalta ihan ammattilaistenkin toimesta, ja minä en ole ainakaan nähnyt mitään pätevää ratkaisua.

Sulla pukkaa varmaan hyvää taloa kun jaksat miettiä kaikki asiat loppuun;)

jii kirjoitti:

ennenkuin vastasit? Sinä turauttaisit siis uretaanilla ikkunat kiinni villaan.. ja tasoittelisit edelleen smyygit ja ikkunapenkit siihen villan päälle kipsillä, vai? Tulisikohan tukeva ja tiivis rakenne?

Tuota ongelmaa on pohdittu sattumalta ihan ammattilaistenkin toimesta, ja minä en ole ainakaan nähnyt mitään pätevää ratkaisua.

Sulla pukkaa varmaan hyvää taloa kun jaksat miettiä kaikki asiat loppuun;)

Lue lisää

Tämä Vaben rakenne, joka oli kyseessä oli betonielementti, jossa eristeenä SPU-eriste. Mistä villan siihen löysit?

ensin itse.... kirjoitti:

Tämä Vaben rakenne, joka oli kyseessä oli betonielementti, jossa eristeenä SPU-eriste. Mistä villan siihen löysit?

"Jos haluaa rapatun julkisivun (nimenomaan ei eristerappausta) niin sitten optimaalinen tilanne olisi seuraavanlainen sandwich ulkoapäin:
80mm betoni - 25mm ilmarako - 180..300mm eristetila - 100mm betoni

Tuossa tärkeää että ulkopuoli on muottia vasten, koska se tuo parhaat säästöt, kun ulkopuolen saa suoraan roiskerapata ilman tasoituksia. Eristepaksuus esim. 300mm villalla tulee kelpo matalaenergia talo, jos ottaa PU eristeen niin menee kirkkaasti passiivitalon puolelle."

Minähän puhuin tästä villaratkaisusta. Jos on 300mm eriste ja 210mm ikkuna niin molemmille puolille jää 50mm -niin, mitä? Sen takia urska onkin järkevin eriste paremmin eristettyihin taloihin. Ollaan siis samaa mieltä asiasta.

jii kirjoitti:

ennenkuin vastasit? Sinä turauttaisit siis uretaanilla ikkunat kiinni villaan.. ja tasoittelisit edelleen smyygit ja ikkunapenkit siihen villan päälle kipsillä, vai? Tulisikohan tukeva ja tiivis rakenne?

Tuota ongelmaa on pohdittu sattumalta ihan ammattilaistenkin toimesta, ja minä en ole ainakaan nähnyt mitään pätevää ratkaisua.

Sulla pukkaa varmaan hyvää taloa kun jaksat miettiä kaikki asiat loppuun;)

Lue lisää

Esitin tuon rakenteen johon kommentoit.

Elikkäs sandwich elementeissä on kestopuu ikkuna- ja oviaukoissa villan päällä. Ikkunat nykästään normaalisti ruuveilla kiinni, samoin kuin ovet. Välit täytetään uretaanilla. Liiat urskat pois ja smyykeihin tasoitteet ja listat tai akryylimassa (jälkimmäinen fiksumman näköinen). Tämä on ihan standardi detailu sandwich taloissa. PK puut ovat siis jo tehtaalla asetettu paikalleen.

jii, tämän asian kirjoitti:

Esitin tuon rakenteen johon kommentoit.

Elikkäs sandwich elementeissä on kestopuu ikkuna- ja oviaukoissa villan päällä. Ikkunat nykästään normaalisti ruuveilla kiinni, samoin kuin ovet. Välit täytetään uretaanilla. Liiat urskat pois ja smyykeihin tasoitteet ja listat tai akryylimassa (jälkimmäinen fiksumman näköinen). Tämä on ihan standardi detailu sandwich taloissa. PK puut ovat siis jo tehtaalla asetettu paikalleen.

Lue lisää

ehkäpä syyllistyin turhaan provoiluun ekassa viestissä. Tässä on kaksi aikas isoa eroa perinteiseen villalla eristettyyn sandwichiin:
perinteisesti eriste on niin ohut, että

a) ikkuna tiivistetään sisäpuolella betoniin ja saadaan ilmavuoto hoidettua. Kun karmin sisäreuna ei ulotu betoniin, kp-apukarmin ja ikkunan väli saadaan tiivistettyä, mutta apukarmin ja betonin väli ei ole helppo tiivistää kunnolla. Tehtaalla sitä ei tehdä. Samaten smyygi pitää askarrella kipsistä, että niistä tulee yhtenäiset.

b) ikkunan ulkoreuna ei ulotu eristeen yli, eli jos vesipelti pettää niin vesi valuu eristeeseen, ja edessä voikin olla äkkiä julkisivuremontti. Sama ongelma on muuten myös eristerappauksen kanssa.

jii kirjoitti:

ehkäpä syyllistyin turhaan provoiluun ekassa viestissä. Tässä on kaksi aikas isoa eroa perinteiseen villalla eristettyyn sandwichiin:
perinteisesti eriste on niin ohut, että

a) ikkuna tiivistetään sisäpuolella betoniin ja saadaan ilmavuoto hoidettua. Kun karmin sisäreuna ei ulotu betoniin, kp-apukarmin ja ikkunan väli saadaan tiivistettyä, mutta apukarmin ja betonin väli ei ole helppo tiivistää kunnolla. Tehtaalla sitä ei tehdä. Samaten smyygi pitää askarrella kipsistä, että niistä tulee yhtenäiset.

b) ikkunan ulkoreuna ei ulotu eristeen yli, eli jos vesipelti pettää niin vesi valuu eristeeseen, ja edessä voikin olla äkkiä julkisivuremontti. Sama ongelma on muuten myös eristerappauksen kanssa.

Lue lisää

Yleisimmät eristepaksuudet ovat 160mm ja 180mm, nykyään myös 200mm löytyy helposti (vakio ansaalla).
a) Ikkuna asennetaan siten, että sen sisäpinta on pk-laudan reunan kanssa tasalla. Smyygi tulee siihen kiinni ja sauman päälle vielä akryylimassa. Tiivistä tulee.
Toisaalta jos sitä voi miettiä että kuinka paljon ilmaa vuotaa sandwich elementin läpi, apukarmin ja betonin liitoksesta? Liitoksen jälkeen on kuitenkin esim. tuo 18cm kivivillaa jonka läpi ilman pitää kulkea.

b) Jos vesipelti pettää niin (kaikissa?) rakenteissa on ongelia edessä, koska ulkovuoreen/kuoreen pääsee kosteus, olipa materiaalina valuharkko, siporex tai lautajulkisivu.

myy... kirjoitti:

Kävimpä kanssa Asta-messuilla ja moinen rakenne oli mielestni ihan ok. Perusperiaate on kai se, että valitessaan betonielementin ei välttämättä tarvitse olla naimisissa rappauksen ja kivijulkkarin kanssa. Rakenne antaa valinnanvapauden--vaikka puuta jos kaava niin määrää (tai omat mieltymykset). Onhan betonielementti perusteiltaan koeteltu ratkaisu jo vuosikymmenten ajalta, mutta tuossa Vape-konseptissa on ihan oikeasti ajateltu että elementtiratkaisu olisi tarjolla myös omakotitaloihin. Aiemmin betonielementtitoimittajilla on ollut melko nihkeä suhtautuminen ok-rakentajiin. Ja mitä mainostamiseen tulee kyllä nimen saa mainita ja kehuakin jos siihen on aihetta.
Kyllä tällä palstalla huudellaan nimeltä niin jämerää, lammia ja joskus lujaakin... eikä moisia tekstejä ole mainoksiksi pahemmin haukuttu. Taisi kilpailijan nilkkaan kalahtaa...

Lue lisää

ärsyttää vaan kun sama mies tunkee joka viestiketjuun tota vabetaloa. Ei voi olla puhtaat jauhot pussissa. No jos tämä sallitaan niin olkoon sitten. Ilmaista mainostamista kun muuhun ei ole varaa, olkoon sit niin.

Niin en ole kilpailijan edustaja. Huono päivä vaan.

kaikista ratkaisuista saa tehtyä talon. Vaikka tosta lähiöelementistä. Saa siitä naamioitua aika kivasti saumat niin kaikki luulee et mulla on lammi,maxit,luja jne kivitalo. Naapureille ei kehtaa sanoa et betonielementti

valmis talo tuosta kehätien pinnasta, niin jää aikaa muuhunkin kuin muovien kanssa näpertelyyn.
Tänään varmasti kustannustehokas vaihtoehto. Yleensä huvit maksaa viimeinen, mutta tässä suhdanteessa sen onkin maksanut se edellinen innokas raksaaja:- ja on onnellinen kun saa edes osan kustannuksistaan takaisin.

ilman höpötyksiä voi tulla kalliimpi PEH-380- raksa kuin höpöttöen ulkopuolelle villapaidan laittaminen tavallisempaan harkkoon, vaikkapa siporexiin (aerociin).

hinta:- kirjoitti:

ilman höpötyksiä voi tulla kalliimpi PEH-380- raksa kuin höpöttöen ulkopuolelle villapaidan laittaminen tavallisempaan harkkoon, vaikkapa siporexiin (aerociin).

Ei hyvä harkko villapaitaa kaipaa... rock on.. eikä kannata miettiä hintoja ennenkuin on omaan projektiinsa hinnan kysynyt... hinnat ajankohdan mukaan.

Raksaaja-DIY kirjoitti:

Ei hyvä harkko villapaitaa kaipaa... rock on.. eikä kannata miettiä hintoja ennenkuin on omaan projektiinsa hinnan kysynyt... hinnat ajankohdan mukaan.

olleet edullisia rakentajalle. Nyt saattaa käydä niin, että ensi keväänä kamaa saa halvemmalla kuin tänään. Nopsasti hintoja katsellessa tänään ainoastaan raaka puutavara on saanut alea, muiden tarvikkeiden hinnat heiluvat edelleen eri suuntaan ja Rautakauppiaskin antaa alennusta peräti 3% tai vaihtoehtoisesti plussan. Hyvä neuvo onkin avata rakentajatili useamman ketjun puljussa ja kysele vähän hintojen perään ennenkuin ostat. Äkkiä sen oppii, mistä mitäkin kandee ostaa.

satsauksia tarvi. Seinä u-arvo vaikka 0,19, ylä- ja alapohjiin reilusti erisetttä, esim. yläpohjaan 60cm villaa ja alapohjaan 20cm styroksia. Lisäksi huolellinen tiivistys ja pikkaisen parempi LTO vehje niin olet reilusti matalaenergiatalossa. Kustannukset eivät juuri nouse esim. siihen nähden että laitatkin vaan 15cm styroksia alapohjaan tai laitat vaan 40cm villaa yläpohjaan. Puhutaan n. 3000e kustannuskasvatuksesta noilla toimenpiteillä.

päädyin rakentamaan matalaenergia talon. Lisä kustannuksia tuli normitaloon verrattuna noin 4k€.

Seinät on papanaa u .15, katto 650mm villaa lattiassa 200-250mm polystyreeniä ja aivan surkeat Fenestran ikkunat U = 1.0. Surkeat siksi että niitä on jouduttu korjaamaan kolmasti vuotojen takia.

No enivei. Koska budjetti oli tiukahko jätin maalämmön laittamatta vaikka varasinkin tilat sille, jos joskus tulee järkevämmän hintaiseksi. Talossa onm 650m3 lämmintä tilaa ja sähkö lämmittää lattiaan menevän veden. Nyt neljän talven keskiarvona meillä on mennyt noin 800€/a rakennuksen ja veden lämmittämiseen. Maalämpö olisi kaikkineen tullut meidän tapauksessa (halvin tarjous ) maksamaan noin 12k€ lisää. Korkon ollessa 6% kuten nyt voin todeta, että ei MLP olisi tämän kokoisessa talossa koskaan itseään takaisin maksanut, tahi sitten energian hinnan on noustava rajusti. Jos rahaa olisi ollut hukattavaksi asti olisin laittanut moiset vekottimet, mutta nyt kun mennään pankkikriisitä toiseen niin täytyy myöntää, että pienempi velka tuntuu oikein mukavalta.

samaa ja kirjoitti:

päädyin rakentamaan matalaenergia talon. Lisä kustannuksia tuli normitaloon verrattuna noin 4k€.

Seinät on papanaa u .15, katto 650mm villaa lattiassa 200-250mm polystyreeniä ja aivan surkeat Fenestran ikkunat U = 1.0. Surkeat siksi että niitä on jouduttu korjaamaan kolmasti vuotojen takia.

No enivei. Koska budjetti oli tiukahko jätin maalämmön laittamatta vaikka varasinkin tilat sille, jos joskus tulee järkevämmän hintaiseksi. Talossa onm 650m3 lämmintä tilaa ja sähkö lämmittää lattiaan menevän veden. Nyt neljän talven keskiarvona meillä on mennyt noin 800€/a rakennuksen ja veden lämmittämiseen. Maalämpö olisi kaikkineen tullut meidän tapauksessa (halvin tarjous ) maksamaan noin 12k€ lisää. Korkon ollessa 6% kuten nyt voin todeta, että ei MLP olisi tämän kokoisessa talossa koskaan itseään takaisin maksanut, tahi sitten energian hinnan on noustava rajusti. Jos rahaa olisi ollut hukattavaksi asti olisin laittanut moiset vekottimet, mutta nyt kun mennään pankkikriisitä toiseen niin täytyy myöntää, että pienempi velka tuntuu oikein mukavalta.

Lue lisää

On tietysti laittaa rakennusvaiheessa tulistinvaraaja (mikset laittanut?) ja nyt lopputarkastuksen jälkeen porauttaa maalämpöreikä ja laittaa maalämpöpumppu varaajan kylkeen.

Kotitalousvähennysten yms. yhteiskunnan tukien jälkeen puhutaan ihan eri summasta kuin 12000 eurosta.

Varmaan teit kuitenkin maalämpövalmiuden eli 2x100mm putket anturan ali tekniseen tilaan, kustannukset alle 10 euroa...ja et vain? Tämä pitäisi vaatia pakolliseksi kun ihmiset ei älyä.

kun energia maksaa liitte vähäsen eli vähemmän kuin perusmaksut ja alkuinvestointi on kallis. Satsasin silti varmuuteen ja siihen, ettei lämmin käyttövesi lopu 'koskaan'.

mitään ihmeellisiä kirjoitti:

satsauksia tarvi. Seinä u-arvo vaikka 0,19, ylä- ja alapohjiin reilusti erisetttä, esim. yläpohjaan 60cm villaa ja alapohjaan 20cm styroksia. Lisäksi huolellinen tiivistys ja pikkaisen parempi LTO vehje niin olet reilusti matalaenergiatalossa. Kustannukset eivät juuri nouse esim. siihen nähden että laitatkin vaan 15cm styroksia alapohjaan tai laitat vaan 40cm villaa yläpohjaan. Puhutaan n. 3000e kustannuskasvatuksesta noilla toimenpiteillä.

Lue lisää

alakautta hupenee 15cm/20cm taitaa olla viimeiset 5 senttiä turhaan madaltamassa huonetilaa eikä sitä styroxia ikinä enää kukkarossa näe.

lämpö sitten kirjoitti:

alakautta hupenee 15cm/20cm taitaa olla viimeiset 5 senttiä turhaan madaltamassa huonetilaa eikä sitä styroxia ikinä enää kukkarossa näe.

huonetillaa, hahhahaa! Varsinainen neropatti, mietihän vielä kertaalleen sitä rakentamisen aloittamista!

madaltamassa kirjoitti:

huonetillaa, hahhahaa! Varsinainen neropatti, mietihän vielä kertaalleen sitä rakentamisen aloittamista!

styrokseja alapohjaan, kyllä ne madaltavat huonetilaa ja keventävät lompakkoa.
Mieti itse sitä vielä kertaalleen kunhan hekotukseltasi ehdit. Sitäpaitsi joku 8cmn betonilaatta valettuna paksun styrox-patjan päälle keikkuu jo mukavasti ja väliseinien kohdalta saattaa jopa painua.

ylimääräisiä kirjoitti:

styrokseja alapohjaan, kyllä ne madaltavat huonetilaa ja keventävät lompakkoa.
Mieti itse sitä vielä kertaalleen kunhan hekotukseltasi ehdit. Sitäpaitsi joku 8cmn betonilaatta valettuna paksun styrox-patjan päälle keikkuu jo mukavasti ja väliseinien kohdalta saattaa jopa painua.

Lue lisää

Onnettomat rakentajapojat kun ei tiedä muuta rakentamista, kuin sen oman talonsa tyylin.

ja ei madalla kirjoitti:

Onnettomat rakentajapojat kun ei tiedä muuta rakentamista, kuin sen oman talonsa tyylin.

Nuo onnettomat omatoimirakentajat pilaa monia taloja vuosittain. Noille onnettomille, jotka haluu "säästää" omalla raksalla pitäis lailla määrätä vaikka puolen vuoden tehokurssi rakentamisesta.
Tässäkin ketjussa on pari jylppyä, kellä ei oo hajuakaan rakentamisesta.
RAKENNUSTÖIHIN JA SUUNNITTELUUN OSALLISTUMINEN LUVANVARAISEKSI!
Omatoimirakentajat kelpaa siivoojiksi ja kantajiksi.

temppu on tietty kirjoitti:

On tietysti laittaa rakennusvaiheessa tulistinvaraaja (mikset laittanut?) ja nyt lopputarkastuksen jälkeen porauttaa maalämpöreikä ja laittaa maalämpöpumppu varaajan kylkeen.

Kotitalousvähennysten yms. yhteiskunnan tukien jälkeen puhutaan ihan eri summasta kuin 12000 eurosta.

Varmaan teit kuitenkin maalämpövalmiuden eli 2x100mm putket anturan ali tekniseen tilaan, kustannukset alle 10 euroa...ja et vain? Tämä pitäisi vaatia pakolliseksi kun ihmiset ei älyä.

Lue lisää

ajattelin Vesi-Ilma systeemiä, sen sijaan että porauttaisin 5k€ reijän pihalle. Valmius tuli maksamaan 2 X 6m viemäriputkea, eli olikos se hulppeat 24€, joka ei ole edes valussa vaan luukun alla autokatoksessa.

Nyt sitten odotellaan, että hinnat laskee. Halvimmat on toki jo siinä 3k€ kieppeillä mutta odotellaan nyt vielä pari vuotta jos vaikka sais CO2 pumpun järkihintaan.

Toisaalta 800€/a lämmitykseen edustaa noin 2%:a talouden kaikista menoista pär vuosi, joten jos tuosta säästää puolet, niin ei taida maailma pelastua, eikä rahaakaan juuri jää patjaan. :)

samaa ja kirjoitti:

päädyin rakentamaan matalaenergia talon. Lisä kustannuksia tuli normitaloon verrattuna noin 4k€.

Seinät on papanaa u .15, katto 650mm villaa lattiassa 200-250mm polystyreeniä ja aivan surkeat Fenestran ikkunat U = 1.0. Surkeat siksi että niitä on jouduttu korjaamaan kolmasti vuotojen takia.

No enivei. Koska budjetti oli tiukahko jätin maalämmön laittamatta vaikka varasinkin tilat sille, jos joskus tulee järkevämmän hintaiseksi. Talossa onm 650m3 lämmintä tilaa ja sähkö lämmittää lattiaan menevän veden. Nyt neljän talven keskiarvona meillä on mennyt noin 800€/a rakennuksen ja veden lämmittämiseen. Maalämpö olisi kaikkineen tullut meidän tapauksessa (halvin tarjous ) maksamaan noin 12k€ lisää. Korkon ollessa 6% kuten nyt voin todeta, että ei MLP olisi tämän kokoisessa talossa koskaan itseään takaisin maksanut, tahi sitten energian hinnan on noustava rajusti. Jos rahaa olisi ollut hukattavaksi asti olisin laittanut moiset vekottimet, mutta nyt kun mennään pankkikriisitä toiseen niin täytyy myöntää, että pienempi velka tuntuu oikein mukavalta.

Lue lisää

Oliko vuotoa ikkunatiivisteistä? Tai selvisikö jotain muuta, esim. ikkunakarmit vinossa tms? Meilläkin on fenestran ikkunat, täytyy ilmeisesti tehdä ilmatiiveysmittaus että näkee miten ne toimivat.

ppakolliseksi kirjoitti:

Nuo onnettomat omatoimirakentajat pilaa monia taloja vuosittain. Noille onnettomille, jotka haluu "säästää" omalla raksalla pitäis lailla määrätä vaikka puolen vuoden tehokurssi rakentamisesta.
Tässäkin ketjussa on pari jylppyä, kellä ei oo hajuakaan rakentamisesta.
RAKENNUSTÖIHIN JA SUUNNITTELUUN OSALLISTUMINEN LUVANVARAISEKSI!
Omatoimirakentajat kelpaa siivoojiksi ja kantajiksi.

Lue lisää

ammattiraksaajien sitten käyneen jonkun peruskurssin. Minusta kun tuntuu ja työmaalla näyttää, että ovat käyneet vain pientaloraksaajan lompakolla ja useilla työmailla kääntymässä saamatta mitään loppuun viimeisteltyä aikaan. Takuu = GB eli perävalojen näkymisen ajan.

Onhan se erilaista suunnitella elementtitaloa tai harkkotaloa, siporexista ja puista mökkiä unohtamatta. Sitä varten on pääsuunnittelija, joka kerää suunnitelmat nippuun ja niillä suunnitelmilla on muutakin yhteistä kuin sama osoite... miettii kaksi omatoimista projektia onnistuneesti toteuttanut jylppy.

vuotamista ikkunoista? kirjoitti:

Oliko vuotoa ikkunatiivisteistä? Tai selvisikö jotain muuta, esim. ikkunakarmit vinossa tms? Meilläkin on fenestran ikkunat, täytyy ilmeisesti tehdä ilmatiiveysmittaus että näkee miten ne toimivat.

Lue lisää

varsinkin, mikäli toimitussopimuksessa ei ole mitään mainintaa mistään tiiviysnormeista, jotka niiden tulee alittaa.

Tiiviysmittauksista en tiedä, mutta lämpökameralla luulis olevan helppoa havaita pahimmat vuotokohdat rakenteissa sitten, kun lämmöt ovat päällä.

koko laskun edestä kirjoitti:

varsinkin, mikäli toimitussopimuksessa ei ole mitään mainintaa mistään tiiviysnormeista, jotka niiden tulee alittaa.

Tiiviysmittauksista en tiedä, mutta lämpökameralla luulis olevan helppoa havaita pahimmat vuotokohdat rakenteissa sitten, kun lämmöt ovat päällä.

Lue lisää

tiiveysmittauspakettiin. Imetään kämppään alipaine ja kuvataan kameralla sisällä mistä vuotaa.

nykyisten kirjoitti:

ammattiraksaajien sitten käyneen jonkun peruskurssin. Minusta kun tuntuu ja työmaalla näyttää, että ovat käyneet vain pientaloraksaajan lompakolla ja useilla työmailla kääntymässä saamatta mitään loppuun viimeisteltyä aikaan. Takuu = GB eli perävalojen näkymisen ajan.

Onhan se erilaista suunnitella elementtitaloa tai harkkotaloa, siporexista ja puista mökkiä unohtamatta. Sitä varten on pääsuunnittelija, joka kerää suunnitelmat nippuun ja niillä suunnitelmilla on muutakin yhteistä kuin sama osoite... miettii kaksi omatoimista projektia onnistuneesti toteuttanut jylppy.

Lue lisää

Kyllä alalla on nyt päättyvän korkeasuhdanteen aikana päässyt surkeiden firmojen kanta kasvamaan aivan liaan suureksi.

On monenlaista törkimystä joilla kiiltää vaan rahat silmissä, ei mitään häpyä kun aletaan kuppamaan keinolla millä hyvänsä rakennuttajilta rahoja.
Tuntitöissä on hidastelua, tulee epämääräisiä uhkailuja jos aikoo lopettaa tuntisopimuksen, sutkauksen yrityksiä laskutuksissa jne.

ylimääräisiä kirjoitti:

styrokseja alapohjaan, kyllä ne madaltavat huonetilaa ja keventävät lompakkoa.
Mieti itse sitä vielä kertaalleen kunhan hekotukseltasi ehdit. Sitäpaitsi joku 8cmn betonilaatta valettuna paksun styrox-patjan päälle keikkuu jo mukavasti ja väliseinien kohdalta saattaa jopa painua.

Lue lisää

Jos rakennesuunnitelmissa on määrätty lattian korko ja kaivuuvaiheessa huomioidaan lisäeristys, samaten kuin sokkeleissa niin mitenkähän se lattian korko siitä lisäeristyksestä nousee? Eiköhän se lattia tule juuri siihen mihin se valetaan eikä leiju siitä yläilmoihin? Eri asia on jos sokkelit ovat jo paikallaan, mitään suunnitelmia lisäeristyksestä ei ole ja siinä kesken kaiken keksin laittaa sen 10cm ekstraa?
8cm valua riittää ehkä ontelon päälle, ilman onteloita ei riitä.

nyt ei ymmärrä.. kirjoitti:

Jos rakennesuunnitelmissa on määrätty lattian korko ja kaivuuvaiheessa huomioidaan lisäeristys, samaten kuin sokkeleissa niin mitenkähän se lattian korko siitä lisäeristyksestä nousee? Eiköhän se lattia tule juuri siihen mihin se valetaan eikä leiju siitä yläilmoihin? Eri asia on jos sokkelit ovat jo paikallaan, mitään suunnitelmia lisäeristyksestä ei ole ja siinä kesken kaiken keksin laittaa sen 10cm ekstraa?
8cm valua riittää ehkä ontelon päälle, ilman onteloita ei riitä.

Lue lisää

semmoinen on, mikä on huomioitu jo suunnittelussa. Lisäeristystä on suunnitelmista poikkeava eristysten lisääminen, mikä saattaa aiheuttaa tilojen madaltumista esim. kellarikerroksessa tai jopa kosteusvaurioita ullakolla, mikäli tuulettumiseen varattu tila yläpohjan päällä täytetään vaikka puhallusvillalla eikä ilma enää mahdu kiertämään.
Samoin suunnittelemattomasti lisäeristetty ulkoseinärakenne saattaa siirtää kastepisteen rakenteellisesti väärään paikkaan ja seinä kastuu ja pysyy märkänä.

Alapohjaan U-arvon 0.16 saa jo parilla viiden sentin styrox-kerroksella tai paremman kolmella, mitä kuvittelet neljännellä saavutettavan lisää. Maksaako itseään ja työtä koskaan takaisin. 8cm betoni maavaraisessa lattiassa on yleinen ratkaisu.
Jos et vieläkään ymmärrä, rautalankaa saa lisää rautakaupasta.

lisäeristystä kirjoitti:

semmoinen on, mikä on huomioitu jo suunnittelussa. Lisäeristystä on suunnitelmista poikkeava eristysten lisääminen, mikä saattaa aiheuttaa tilojen madaltumista esim. kellarikerroksessa tai jopa kosteusvaurioita ullakolla, mikäli tuulettumiseen varattu tila yläpohjan päällä täytetään vaikka puhallusvillalla eikä ilma enää mahdu kiertämään.
Samoin suunnittelemattomasti lisäeristetty ulkoseinärakenne saattaa siirtää kastepisteen rakenteellisesti väärään paikkaan ja seinä kastuu ja pysyy märkänä.

Alapohjaan U-arvon 0.16 saa jo parilla viiden sentin styrox-kerroksella tai paremman kolmella, mitä kuvittelet neljännellä saavutettavan lisää. Maksaako itseään ja työtä koskaan takaisin. 8cm betoni maavaraisessa lattiassa on yleinen ratkaisu.
Jos et vieläkään ymmärrä, rautalankaa saa lisää rautakaupasta.

Lue lisää

selvästikkään hallussa. Jos luulet että omassa 100mm eristepaksuus lattiassasi on u-arvo 0,16 niin pieleen menee. Sinun lattia vuotaa kuin seula, sen U-arvo on 0,36.
U-arvon 0,16 saavuttamiseksi tarvitset 250mm styroxia.

laskelmat kirjoitti:

selvästikkään hallussa. Jos luulet että omassa 100mm eristepaksuus lattiassasi on u-arvo 0,16 niin pieleen menee. Sinun lattia vuotaa kuin seula, sen U-arvo on 0,36.
U-arvon 0,16 saavuttamiseksi tarvitset 250mm styroxia.

Lue lisää

yrität syöttää ulkoseinän laskukaavaa, otahan uusiksi.

kuuluu tuohon kirjoitti:

tiiveysmittauspakettiin. Imetään kämppään alipaine ja kuvataan kameralla sisällä mistä vuotaa.

mittaus on tehty, jäät tyhjän lompakon ja annetun raportin kanssa yksin. Turhaa touhuilua.