Itse kyllä. Koska en ole itsekään pyhimys.
Lapsi voisi olla murhaajakin, mutta siinäkin tapauksessa en etsisi hänestä suurta vikaa. Itsestäni lähinnä.
Lapsi voisi olla murhaajakin, mutta siinäkin tapauksessa en etsisi hänestä suurta vikaa. Itsestäni lähinnä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kai on yleinen käsitys.
Hehän ovat kunniallisia, hyviä ihmisiä.
Jos eivät olekaan, suljen siltä silmäni.
Kunnes koittaa eläkepäivä.
Reinohan siellä jo kolkuttaa...
Täytyy kai meidän lähteä sinne pankkiin. Reinolla on ollut jo pitkään vaikeata saada työtä.
Kyllä minä Reinolle rahaa annan, vaikka itselekään ei aina riitä...
Syyllistyi näpistelyym 14- vuotiaana.
Varasti Aku- Ankan vuosikertoja 3 kappaletta, ja kosmetiikkaa ja hammasharjan.
Ettenkö olisi näitä syitä miettinyt?
Mikä johti Aku- Ankkoihin, - Kaipuu lapsuuteen, vai sen unohtaminen?
Kosmetiikan, ja hammasharjan kyllä ymmärrän nuoren ehostumisen myötä.
Mutta näin lasi kädessä. kippis.
Tehän vastaatte.
Palautin, korvasin kaiken.
Itkimme yhdessä tätä tuskaa.
taas vahvistaa sidettä välillänne. Ja voipi olla ettei enää halua varastaa ja katsoa kyyneleitäsi toista kertaa. Kerta varmaan herkisti tarpeeksi.
kuin itseeni kohdistuvia asioita. Anteeksi pitää pyytää niiltä, joille on vääryyttä tehnyt.
Voin rakastaa lasta ehdoitta, vaikken hyväksyisikään kaikkia hänen tekojaan. En tue lasta sellaisissa toimissa, joita en voisi hyväksyä, enkä tee sellaisia "hyviä tekoja", jotka estäisivät häntä kasvamasta ottamaan itse vastuuta omista teoistaan ja omasta elämästään.
Jos aikuinen lapsi tekee virheitä ja toimii väärin, turha siitä on enää vanhempia syyttää. - Vaikka vanhempien voi olla vaikea tuntematta syyllisyyttä ja kokea vanhempana epäonnistuneensa.
syyttää vanhempia jos jotain menee pieleen.
Jokainen ihminen on omanlainen yksilö.
Ei asia ihan noin yksinkertainen ole. Jokainen ihminen on omanlainen yksilö, mutta minkälaisen kasvuympäristön olet hänelle antanut ja millä elämän ohjeilla olet häntä opastanut on sinun vastuullasi. Jos olit liian lepsu tai liian kova syytä vain itseäsi, älä yhteiskuntaa tai yksilön omalaisuutta.
omista teoistaan. Halutessaan jokainen voi itse muuttaa käyttäytymistään ja kasvaa ihmisenä lopun elämäänsä. On niin helppoa syytellä olosuhteita, vanhempia, yhteiskuntaa, naapureita tai vaikka elämää, mutta kuitenkin jokainen tekee itse omat valintansa ja on niistä myös itse vastuussa. Kaikissa tapauksissa voi löytää ympäriltään toisenlaisia esimerkkejä, parempia tai huonompia - tuloksia ja lähtökohtia, mahdollisuuksia, varallisuutta, vanhempia, vastoinkäymisiä, menestystä, onnea...
Asioihin voi aina vaikuttaa myös itse - muuttamalla omaa käyttäytymistään tai omia asenteitaan. Syytteleminen ja syyllisten etsiminen taitaa vaan olla paljon helpompaa kuin peiliin katsominen ja vaatimusten esittäminen itselleen.
Vanhempana on hyvä muistaa, että voi tukea, rakastaa ja myötäelää lapsensa kanssa, mutta lapsella on oikeus omaan elämäänsä ja omiin valintoihinsa - myös omien virheitten tekemiseen. Niistä voi jokainen halutessaan oppia jotain ja joutuu ainakin kantamaan vastuun tavalla tai toisella.
Luulen, että kaikkien aikuisten lastensa vuoksi syyllisyyttä tuntevien vanhempien olisi parasta luopua syyllisyyden tunteestaan ja samalla kantamasta vastuuta omien lastensa pahoista teoista. Antakaa itsellenne anteeksi ja todetkaa, ettette aikoinaan parempaan pystyneet. Ehkä annatte samalla lapsenne tilaisuuden kasvaa vihdoin aikuisiksi.
Vanhemmat ovat ihmisiä, eivät jumalia.;))
Optimistina ajattelen, että asioilla on tarkoituksensa, ja kuka tietää, mihin hyvään ikävätkin kokemukset voivat ihmistä kasvattaa.