Vaikka täytän huomenna vasta 53v.
Selittelen itselleni tällä harmaalla charmilla, josta ei kalju kumota.
Selittelen tällä nuorentuneella olemuksellani, josta hävisi vuodessa 22kg.
Mitä oikeastaan selittelen - olen vanha!
Selittelen itselleni tällä harmaalla charmilla, josta ei kalju kumota.
Selittelen tällä nuorentuneella olemuksellani, josta hävisi vuodessa 22kg.
Mitä oikeastaan selittelen - olen vanha!
Vastaukset 19
Vanhimmat
Nuoruuteni 60-70 luvulla viettänyt, osaan toki nämä molemmat taidot.
Käytinkin tätä teitittelytaitoani, soittaessani 84- vuotiaalle ed. anopilleni.
Hän lopetti tämän te,te keskustelun hyvin lyhyeen.
- Kuule sie hande, mie olen Kannaksen Lottia, ja sen mie siulle kerron.
- Mie sain siellä rintamalla tarpeekseen herrotteluista, - naisitteluista.
Miks sie puhut miulle, ko 65- vuotta sitten?
Tähän minä en osannut vastata.
jos teititellään.Toisaalta se,että nuori kirjastoapulaistyttö oli niin alentuva opettaessaan itselainausta ,niin se vasta aivoon ottikin.
Enkä ole itselleni saanut selvitettyä onko kysymys kunnioituksesta, vaan tavasta toimia.
En halua ainakaan harmaantuvan tukkani vuoksi kunnioitusta normaalia ihmistä enemmän.
Tavallinen sinuttelu käy kyllä paremmin.
Sanon minä suoralta kädeltä. Pientä itsetutkiskelua, please.
Teitittelystä pitäisi olla kiitollinen sillä se on toisen kunnioittamista eikä liity mitenkään vanhuuteen.
Muualla euroopassa, sivistysmaissa, teitittely on itsestään selvyys ihmisten kanssakäymisessä ja siellä katsotaan pahalla jos esim. palveluammatissa oleva sinuttelee asiakasta. Mutta suomessa mitään tapoja enää olekaan. Oven avaajalekaan ei kiitosta sanota, katsomatta livahdetaan sisään oman junttiuden raiskaamana.
Kertoo mielestäni heikosti eurooppalaisuudesta, ja sen tuntemisesta yleensä...
Sovittiin, ettei teititellä ketään.
Vai mitä Te mummot/äijät olette mieltä?
ovat merkki siitä että myös hiusten juuret ovat imeneet niistä harvoista aivosoluista eliksiirit itseensä ja ainoa joka välkkyy on siis hopehapsi.
luukuilla ja kassoilla. Eikä auta vaikka pitää naamaansa ja olemustaan nuorekkaana. Yhtäkaikki Cittarin kassan ei tarvitse kuin vilkaista minua niin peli on menetetty ja olen te isolla T:llä. Mulkaisen takanani tulevaa ja seuraavaakin ja katson minkälainen naama niillä on. Tyytyväinen olen vasta jos samannäköinen farkkuhousu huomaa myös olevansa te vaikka kuinka hymyilis.
Kuten kiitettävästi.
äiteensä tai isukkinsa ikäisen ja nuorekkuusniksit tunnistaa, saati meidät 10-20 vuotta vanhemmat.
minun suullani. Sama tunne aina kun on kassalla ym. Te. Vaikka olis kuinka rokkimainen olo ja varkut jalassa niin kyllä latistuu. Sama tunne tulee kun naapurin likka sanoo että kyl sä oot niin nuorekas. Ihan niinkun yrittäis olla.
ihmekysymys.
Joku sanoo nuoreksi vielä, toiset pitääikäloppuna.
Jos sataseksi elää on vielä puolet jäljellä eli se parempi puoli.
Paljon onnea vaan
Minua ei teititellä kuin sen harvan kerran jos satun
käymään Stokmannilla tai Halosen vaatetus liikkeessä.
Kun tuolla sekatavara liikkeissä kuten CM:ssä tai
Prismassa, menee neuvontaan vaikkapa palauttamaan
viallisen laitteen tai vaatteen.Palveleva neiti
tai rouva tekee heti laulavalla nuotilla kysymyksen.
-Oot sää nyt varmasti ostanut tään meiltä.
Samalla luo välinpitämättömän katseen sen mitä
sieltä tiskin takaa näkee, vyötäröstä ylöspäin.
oli sellainen päivä että kassaneiti sanoi Te. Jurotin mielessäni, mutta kun olin pois lähtemäässä huusi perääni; hei sulta jäi hiiva. Päivä taas pelastettu.
Korvaläppä. Näin meillä päin sanottiin.
Typerää sekin.
niiden säihkyvien silmiesi lumo ja kurittomuus? Kokeilehan niitä ;)
Kalju ei kumota minullakaan...päin vastoin.Mutta
tämä ikä on minusta parhainta,nyt kokemukset voi käyttää hyödykseen,eikä tarvitse kumarrella ketään,ja voi täysillä rakastaa elämää...välittämättämitä muut ajattelevat ja tekevät.Teen kaiken vain itselleni,koska tämä on vain minun elämä..ei muiden.
...mielestäni ollenkaan paha. Sen ei tarvitse myöskään liittyä ikään.
Joissakin tilanteissa on kohteliasta teititellä.
Esim. uusien oppilaiden vanhemmat teitittelevät, kun joko soittavat minulle puhelimessa tai näen heidät ensimmäisen kerran kasvotusten.
Tutustumisen jälkeen sinuttelu on paikallaan.
Ehkä (siis en tiedä, mutta ehkä...) silläkin on merkitystä, onko tottunut puhumaan teitittelemällä. Jos puhuu pelkästään "sää", "sä", "sinä"..., niin tuntuu vaikealta puhua Te-muodossa, koska lauseen muutkin sanat hieman muuttuvat. Se ei välttämättä luonnistu suuhun ja on vaikeampi esittää asiansa, jos pitää miettiä, millä tavalla jokin sanotaan oikeaoppisesti.