Hongat humisee.
Laineet tyrskyään lyö rantaan.
Istun ja odotan.
Kuin noutajan saapuvan.
Kuka tulisi enää.
Pian jäätyneenä.
Soi rantakallioon.
Valjastettuna aalto.
Nousen.
Kujan juoksuun lähden.
Verkaalleen
Ylös nousten.
En taakseni kurkista.
En meneeseen kajoa.
Vain varjo seuraa.
Hiipuvaan iltaan.
Kun jyrkännettä.
Ajatuksissa matkaan.
Olit siinä hetken.
Tunsin lämpösi.
Tuoksusi huuman.
Vei syksy pois sinut.
Mutta et unohtanut.
Muistat.
Tytön varjoiselta kujalta.
Kun juoksin.
Ja sait suudelman.
Laineet tyrskyään lyö rantaan.
Istun ja odotan.
Kuin noutajan saapuvan.
Kuka tulisi enää.
Pian jäätyneenä.
Soi rantakallioon.
Valjastettuna aalto.
Nousen.
Kujan juoksuun lähden.
Verkaalleen
Ylös nousten.
En taakseni kurkista.
En meneeseen kajoa.
Vain varjo seuraa.
Hiipuvaan iltaan.
Kun jyrkännettä.
Ajatuksissa matkaan.
Olit siinä hetken.
Tunsin lämpösi.
Tuoksusi huuman.
Vei syksy pois sinut.
Mutta et unohtanut.
Muistat.
Tytön varjoiselta kujalta.
Kun juoksin.
Ja sait suudelman.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"tyttö varjoisen kujan" onpa hienoa tekstiä taas sinulta. Oikein korviin kuului aaltojen tyrskeet. Niin hyvin kuvasit tunnelmaa. Kiitos lukuhetkestä : )
Hymy
Mutta minä tulen kun
vain maltat odottaa.
Odotan,,,,jaksan odottaa.
Kuun kierrosta kuunkiertoon.
Kesästä kesään.
Minä istun ja odotan.
"Kuka tulisi enää.
Pian jäätyneenä.
Soi rantakallioon.
Valjastettuna aalto."
Meni ihan kylmätväreet tästä =)
Nyt niiaan syvään ja hymyilen
runo Margitta.
Kaunista ja herkkää,
kaikkea mahdollista että tässä viihtyy.
Kiitos.
Ja jaan toisillekin Fatzeriinaa.
Hiiii
Äitee kiitti