Tuntuu, että elämälläni ei ole paljon mitään merkitystä. Vaikka olenkin onnellisessa suhteessa miehen kanssa, joka rakastaa minua ja itse voin vihdoinkin luottaa johonkin ihmiseen niin paljon, niin silti tunnen olevani yksin. Minulla ei ole kavereita, muita kuin koulukavereita, joita en näe vapaa-ajalla. Töistäkään en ole saanut kavereita. Ongelmana on se, että olen hiljainen ja epäsosiaalinen. En vain osaa jutella ihmisten kanssa, koska en keksi mitään puheenaiheita. Nuorempana olin vielä enemmän syrjäänvetäytyvä, mutta iän karttuessa minusta on tullut pikkuhiljaa hieman rohkeampi.
Muutama päivä sitten ainut "ystäväni", jonka olen tuntenut joitakin vuosia, kertoi että hänen mielestään emme ole samalla aaltopituudella ja hän ei enää haluaisi olla kaverini. Tiedän, että olen pitänyt häneen vähän yhteyttä, mutta en halua menettää ainutta kaveriani. Tuntuu, että olisi sama kuin juoksisin junan alle. Kukaan ei varmasti välittäisi, kukaan muu kuin poikaystäväni. Jaksan ehkä elää siksi, että minulla on ihana poikaystävä. En tiedä mitä tekisin jos hän jättäisi minut.
Pitäisi jaksaa käydä koulussakin ja töissä, viimeinen vuosi lukiossa menossa, mutta tuntuu että en jaksa kun aamullakin on helvetin vaikea päästä sängystä ylös. Siitä olen sentään onnellinen, että minulla on työpaikka.
Vaikean tästä tekee vielä se, että olemme kaukosuhteessa ja nähdään poikaystävän kanssa vain viikonloppuisin. Viikinloput jaksan hyvin, mutta kun tulee taas maanantai, niin mikään ei innosta. Voisin vain nukkua koko viikon kunnes tulee viikonlopppu. Pitäisi ruveta olemaan sosiaalisempi, mutta kun se on vaikeaa..Olen yrittänyt olla ihmisille ystävällinen, mutta olen vain niin ujo. Tuntuu, että helpompi olisi vain luovuttaa..
Muutama päivä sitten ainut "ystäväni", jonka olen tuntenut joitakin vuosia, kertoi että hänen mielestään emme ole samalla aaltopituudella ja hän ei enää haluaisi olla kaverini. Tiedän, että olen pitänyt häneen vähän yhteyttä, mutta en halua menettää ainutta kaveriani. Tuntuu, että olisi sama kuin juoksisin junan alle. Kukaan ei varmasti välittäisi, kukaan muu kuin poikaystäväni. Jaksan ehkä elää siksi, että minulla on ihana poikaystävä. En tiedä mitä tekisin jos hän jättäisi minut.
Pitäisi jaksaa käydä koulussakin ja töissä, viimeinen vuosi lukiossa menossa, mutta tuntuu että en jaksa kun aamullakin on helvetin vaikea päästä sängystä ylös. Siitä olen sentään onnellinen, että minulla on työpaikka.
Vaikean tästä tekee vielä se, että olemme kaukosuhteessa ja nähdään poikaystävän kanssa vain viikonloppuisin. Viikinloput jaksan hyvin, mutta kun tulee taas maanantai, niin mikään ei innosta. Voisin vain nukkua koko viikon kunnes tulee viikonlopppu. Pitäisi ruveta olemaan sosiaalisempi, mutta kun se on vaikeaa..Olen yrittänyt olla ihmisille ystävällinen, mutta olen vain niin ujo. Tuntuu, että helpompi olisi vain luovuttaa..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Älä tee itsellesi pahaa.Oletko yrittänyt etsiä lisää ystäviä?Laita vaikka tuonne kirjekaverit palstalle ilmoitus.Siinä voi tutustua vähitellen.