Palkkasotureiden kosto

Faladorin sotaherra kirjoitti:

Yhyttäessämme ne jälleen, jouduimme keskelle laavavirtaa ja mietin olisiko tämä tässä. Ei ollut, druidi manasi aikansa ja pääsimme kuin pääsimmekin maan pinnalle. Oli hiljaista ja mieleni teki tuoppia olutta. Ehkä kohta nauttisinkin nousevan auringon juottolassa oluesta ja kunnon piipputupakista. Erämaasta oli päästävä pois ja mieluiten heti. Sotureitamme oli haavoittunut ja heille oli vain vähäistä hoitoa tarjolla. Lähdimme liikkumaan kohti pohjoista. Etelässä oli näyn mukaan havaittu örkki armeijoita, eikä sinne ollut menemistä. Pohjoiseen edetessämme havaitsimme harhailevan puliukon, jolta saimme votkaa. Se vasta maistuikin hyvältä ja lämmitti muuten niin kylmissä oloissa. Päätimme vastalahjana opastaa hänet takaisin sivistykseen. Pohjoisessa olevaan vuoristokylään. Vuoristokylän jo siintäessä horisontissa jouduimme taisteluun palkkasoturi joukkion kanssa. Heidän vahvuutensa oli 3 1, joten taistelusta tulisi lyhyt. Komensin jousimiehiä antamaan tulitukea ja humautun valtaisalla moukarilla viimeisen lämärin palkkasoturipäällikön ohimoon. Olimme päässeet perille.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä